Pesäputkitalkoot käyntiin keväällä

Vesilintujen pesimätuloksen puolesta

Suomi on tärkeä pesimäympäristö eurooppalaisille vesilinnuille. Pitkät kesäyöt ja runsas vesistöjen määrä ovat ikiaikaisesti houkuttaneet muuttavat vesilintuparvet Suomeen pesimään. Maastamme onkin tuhansien vuosien aikana muodostunut hyvin tärkeä lisääntymisalue Euroopassa ja Euroopan ulkopuolellakin talvehtiville vesilinnuille. Tästä syystä vesilintujen suomalaisten elinympäristöjen hoito ja erilaiset riistanhoitotoimet vaikuttavat hyvin laajalla alueella, jopa Afrikassa saakka. Elinympäristöjen nopea muuttuminen vaikuttaa koko muuttoreitillä kantojen hyvinvointiin.

Suomessa keskeisin syys kantojen taantumiseen on elinympäristöjen laadun heikkeneminen sekä vieraspetojen saalistus. Vesilinnut ovat kirjaimellisesti riippuvaisia kullekin lajille sopivista vesiympäristöistä. Vesistöihin ajautuvat kiintoaineet ja ravinteet ovat huonontaneet erityisesti luonnostaan rehevien elinympäristöjen kuntoa. Vesikasvuston runsastuminen, veden värisyyden tummuminen, särkikalaston runsastuminen sekä umpeenkasvu kaventavat yksin tai yhdessä vesilintujen sekä erityisesti poikasten elinympäristöjä. Muutosten seurauksena lajisto kapenee ja kohteen yksilömäärät pienenevät. Erityisen vahingollista muutokset ovat poikueille, joiden ravinnonsaanti vaikeutuu erityisesti särkikalojen ylivoimaisen kilpailun takia.

Vieraspetokontrolli on ensiarvoisen tärkeää kaikilla vesistökohteilla

Pesintöjen onnistuminen edellyttää laadukkaita elinympäristöjä. Kriittisin vaihe on muninta- ja haudontakausi, johon kuluu sinisorsalla noin 35–40 vuorokautta. Tuona aikana emo ja munapesä ovat alttiita lintujen sekä nisäkäspetojen ryöstelylle. Veteen päästyään poikueen tilanne paranee, vaikkakin ottajia riittää vielä silloinkin.

Vieraspetopyynnin tärkein kausi on kuumillaan samaan aikaan kun ensimmäiset vesilinnut alkavat muuton lisääntymisalueilleen. Kevättalvelle selvinneet supikoiraparit alkavat liikkumaan keväthangilla, jolloin niiden pyynti helpottuu. Supikoirat voi houkutella vesilintukohteilta esimerkiksi haaskoille, joilta niiden poistaminen on helpompaa. Minkkien maaliskuinen kiima liikuttaa yksilöitä, jolloin hetitappavat raudat ovat toimiva harvennustapa. Kerran aikaansaatu vieraspetotyhjiö ei kestä, vaan tehopyynnin loputtua saatua tulosta jatketaan kevennettynä ylläpitopyyntinä.    
Lisätietoa ja vinkkejä vieraspetopyyntiin saa Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin hankkeen materiaalien kautta.

Vesilintujen pesälaitteet parantavat kohteen poikastuottoa

Vesilinnuille tarkoitettujen pesälaitteiden kuten pönttöjen, laatikoiden ja putkien käyttö on yleistymässä eri puolilla maailmaa. Perinteisintä kotimaista tekemistä ovat olleet telkkäpöntöt, jotka ovatkin vuosikymmeniä olleet hyvin suosittu riistanhoitotyön ilmentymä. Toiminta on edelleen aktiivista mm. merilappilaisen Risto Virtasen toimesta. Telkänpönttöhankkeesta voi lukea lisää Jahtimediasta.

Sorsalinnuille tarkoitettujen keinopesien käyttö on lisääntynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin käytetyin pesäputkimalli on yhdestä metallilankaverkkopalasta kierretty putki tai tuubi. Sorsalintujen suosimassa pesäputkessa verkkojen väliin asetettu heinä tai puukuitu suojaa pesää katseilta. Metalliverkko antaa suojan ryöstelevien lintujen varalta. Noin metrin mittaiset putkipesät asennetaan aina veden yläpuolelle kahden tai useamman pohjaan isketyn jalan varaan. Asennuskorkeus pesillä on vedenpinnanvaihtelut huomioiden noin 1 metri. Pesäputken sisälle lisätään asennuksen ja jokatalvisen huollon yhteydessä pehmusteita emon rakentamaa pesämaljaa varten. Vesilinnut tarvitsevat pesiinsä riittävästi pehmikkeitä, joista naaraat muokkaavat noin lippalakin kokoisen kuopan. Pesän loppusilaus syntyy naaraan itsestään nyppimistä untuvista, jotka antavat tarvittavan lisäeristyksen haudottaville munille.

Lisätietoa ja käytännön vinkkejä pesäputkien käytöstä

Putkien asentaminen ja huoltaminen on helpointa kevättalvella, kun jään päällä olevat lumet ovat huvenneet. Myös asentaminen on metsästysseuran talkoilla mukavaa puuhaa. Tapahtumalla voi vaikka korvata jokakeväiset pilkkikisat. Talkooväelle maistuvat varmasti nuotiomakkarat ja lämmin juotava. Tapahtumasta voi myös tehdä esimerkiksi kyläkunnan yhteisen kokoontumisen tai nuorisotapahtuman, jonka yhteyteen mahtuu muutakin ohjelmaa. Lue lisää vinkkejä ja käytännön ohjeet Jahtimediasta >>