Lähes 90 % maailman kosteikoista on kuivatettu 1700-luvun jälkeen. Kosteikkokato on nykyisin kolme kertaa nopeampaa kuin paljon uutisoitu metsäkato. Maailmanlaajuisesti kosteikot kuulut uhanalaisimpien elinympäristötyyppien joukkoon.

Kosteikoilla on tärkeä tehtävä monilajisina elinympäristöinä, ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä makean veden puhdistamoina ja varastoina. Suomessa on viimeisten vuosisatojen aikana kuivattu soita ja kosteikkoja viljelysalueiksi sekä metsätalouden käyttöön. Kotimaiset kosteikot ovat merkittävä lisääntymisalue koko Euroopan muuttavalle linnustolle. Yli sata Suomessa pesivää lintulajia käyttää erilaisia vesistöjä, kosteikkoja sekä niiden ranta-alueita elinalueinaan.

Vieraspedot suurimpia uhkia vesilinnuille

Suomessa vesilinnuston suurimpia uhkia ovat predaatio eli vieraspetojen saalistaminen, hyvien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmastonmuutoksen vaikeasti ennustettavat vaikutukset. Erityisesti haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta vesilintujen pesimäalueilla.

Suomen Metsästäjäliitolla onkin käynnissä parhaillaan Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, jossa aktivoidaan mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Pyynti kohdistetaan erityisesti Etelä-Suomen tärkeille vesilintualueille. Rautapyynti on oikein toteutettuna eli ehjän suojalaatikon avulla toteutettuna tehokasta ja muille lajeille turvallista.

Metsästäjäliitto neuvoo kosteikkojen perustamisessa ja hoidossa

Uusia kosteikoita ei synny luontaisesti vaan ainoastaan ihmisen aktiivisen luonnonhoitotoiminnan kautta. Suomessa metsästäjät sekä maa- ja vesialueiden omistajat ovat muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostuneet kosteikkojen rakentamisesta.

−Kosteikot vaativat myös jatkuvaa huoltoa ja seurantaa, johon kuuluu mm. liiallisen vesikasvillisuuden niitto, lietteen poisto sekä tarvittaessa kuivatus ja kesannointi. Kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon on Metsästäjäliiton jäsenseurojen mahdollista hakea avustusta sekä saada neuvontaa, muistuttaa Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Rakennetut kosteikot voivat toimia tehokkaina kuivatusvesien puhdistajina samalla kun ne tarjoavat lajirikkaan elinympäristön muun muassa vesi- ja rantalinnustolle. Lajisto suurista nisäkkäistä pienimpiin vesiselkärangattomiin hyötyvät rehevistä ja huolletuista kosteikoista. Vesilintukosteikkojen tärkeimpiä laadullisia ominaisuuksia ovat niiden kyky tuottaa luonnollista ravintoa sekä tarjota suotuisat olosuhteet poikastuotantoon.

Juuri nyt on oikea aika asentaa sorsille keinopesiä

Poikastuotantoa voi elinympäristöltään sopivilla kohteilla parantaa erilaisilla keinopesillä. Metsästäjäliitto rakensi metsästävien nuorten kanssa sorsien keinopesiä, jotka asennettiin viime viikolla Riihimäen Sammalistonsuolle.

Kuluneen vuosikymmenen aikana telkille tehtyjen pönttöjen rinnalle ovat tulleet sorsien keinopesät. Pesäputket eli ns. sorsatuubit ovat sorsalinnuille rakennettuja keinopesiä, jotka asetetaan noin metrin korkeudelle rantaveteen. Sorsatuubissa pesivällä sorsalinnulla on tällaisessa putkessa paljon paremmat mahdollisuudet onnistua pesinnässä kuin maassa pesivillä lajikumppaneilla. Veteen asennettuun pesään eivät pääse pienpedot eikä myöskään varislintujen ryöstely romahduta pesätuottoa. Menetelmä onkin tullut yhä suositummaksi Suomessa ja ympäri Eurooppaa.

Lue lisää Jahtimediasta: https://jahtimedia.fi/luonnossa/sorsan-keinopesat-elinehtona-sorsakannan-yllapidolle

Eurooppalainen vesilintujen keinopesäkysely

Waterfowlers’ Network on eurooppalaisten metsästysjärjestöjen yhteistyöryhmä, joka tarkoituksena on parantaa vesilintukantojen tilaa ja -ympäristöjen hoitoa. Suomen Metsästäjäliitto on mukana järjestön toiminnassa monin eri tavoin. Ajankohtaisin toimintamuoto on nyt Suomessa avattava Vesilintujen keinopesäkysely. Verkkokyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa eri puolilla Eurooppaa vesistöihin ja kosteikoille asennettujen vesilinnuille tarkoitettujen keinopesien määristä, noiden tuotosta sekä niissä pesivistä eri lajeista. Vesilintujen keinopesäkyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia. Metsästäjäliitto kehottaakin kaikkia keinopesiä asentaneita osallistumaan kyselyyn ja tätä kautta auttamaan keräämään tietoa tehokkaimmista kannanhoitoratkaisuista.

Linkki kyselyyn: https://www.waterfowlersnetwork.com/2246    

Lisätietoja:
Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Ensimmäiset koulutukset pidetään toukokuun alussa, ja niihin voi jo ilmoittautua Tapahtumakalenterissa. Uusia paikkakuntia lisätään lähes joka viikko.

6 tunnin koulutuksessa käydään läpi muun muassa oikeat ampuma-asennot sekä haulikolle että kiväärille, turvallinen aseen käsittely sekä liikkuvan maalin ennakot. Koulutus ei tee huonoa kokeneemmallekaan ampujalle.

Laita sana kiertämään ja vinkkaa Metsästysammunnan ABC-koulutuksesta uudelle metsästäjälle. Koulutukseen voi osallistua jo ennen metsästäjätutkintoa ja ilman omaa asetta. Itselle sopivan uuden aseen hankintaan saa kouluttajalta hyvät vinkit.

Tutustu etukäteen ABC-oppaaseen tai hanki se painettuna Eräkontista.

−Tilanne on mahdoton. Metsästäjäliitto esitti metsästysaikaa tammi−maaliskuulle, mutta luvat myönnettiin vain 15 vuorokauden mittaisiksi. Kun hallinto-oikeudet ovat nyt evänneet kaikkien myönnettyjen poikkeuslupien täytäntöönpanon, ja vasta sitten tutkivat lupien oikeusperusteita, metsästys käytännössä estetään. Hallinnolla ja asiasta erityisesti vastaavalla lupaviranomaisella ei vaikuta olevan riittäviä keinoja suden metsästyksen mahdollistamiseen. Sataan vuoteen suurimmillaan oleva susikanta jatkaa kasvuaan. Koirilla tapahtuvan metsästyksen harjoittaminen yhä useammissa maakunnissa käy mahdottomaksi samalla kun suden totaalisuojelu jatkuu, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Jo viime talvena useat kunnat ja kaupungit kirjelmöivät suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen puolesta. Maa- ja metsätalousministeriö vastuuministeriönä antoi metsästyksestä asetuksen. Poikkeuslupahakemuksia jätettiin peräti 33 kappaletta 168 suden metsästämiseen. Riistakeskus myönsi lopulta 4 poikkeuslupaa 18 suden metsästykseen. Myönnetyillä luvilla ei olisi missään tapauksessa ollut minkäänlaista oleellista vaikutusta Suomen susikannan suotuisan suojelun tasoon, Metsästäjäliitto arvioi.

Eduskunnan on nyt tehtävä tilannearvio, kun sutta koskeva kansalaisaloite on ollut käsiteltävänä jo yli vuoden. Kansalaisaloitetta koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa 18.11.2020 kansalaisaloitetta pidettiin laajasti yli puoluerajojen kannatettavana. Tilanne on kuitenkin valitettavan muuttumaton.

Metsästäjäliitto katsoo, että vain useilla muutoksilla susikannan hallinta on mahdollista. Suomen tulee susiasiassa voida toimia vapaammin ilman EU:n asettamia tiukkoja rajoitteita, mikä edellyttää, että susi tulee saada siirrettyä pois luontodirektiivin IV liitteestä liitteeseen V, kuten tilanne on Suomen poronhoitoalueella ja Virossa.

Lupaviranomaisten toimintamahdollisuuksia on nykyisestä parannettava määrittelemällä selvemmin ne oikeusperusteet, joihin perustuen pyyntiluvat voidaan myöntää.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien voimassaoloa tulee muuttaa määrämittaisesta 15 vuorokauden ajasta asetuksella määrätyksi metsästysajaksi, joka alkaa joulukuun alussa ja kestää maaliskuun loppuun. Poikkeusluvista tehtävät valitukset on hallinto-oikeuksissa käsiteltävä määräajassa, jotta päätöksen jälkeen metsästysaikaa on vielä jäljellä.

−Tilanne on nyt kriittinen. Ensi talven suden kannanhoidollista metsästystä koskevat päätökset on tehtävä pian, jotta niiden toimeenpanoon jää riittävä aika, vaatii Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069

toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836

• 28.1.2022 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus keskeyttänyt Kuhmon susilauman metsästyksen täytäntöönpanon
• 28.1.2022 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kieltänyt susiparin metsästyksen täytäntöönpanon
• 28.1.2022 Vaasan hallinto-oikeus keskeyttänyt susilauman metsästyksen täytäntöönpanon

• 27.1.2022 Hallinto-oikeus keskeyttänyt Somerniemen susilauman metsästyksen täytäntöönpanon

• Aikaisemmat tuomarikortit on uusittava 31.5. mennessä.
• Lajituomarit, joilla ei ole voimassa olevaa korttia suorittavat koulutuksen jälkeen kokeen. Koevaatimusta ei ole niille tuomareille, joilla kortti voimassa.
• Yleistuomaripätevyyden omaaville pidetään kaksi kertauskoulutusta kevään aikana.
• Piirit voivat järjestää myös omia tuomarikoulutuksia alueellaan

Kaksi vaihtoehtoa koulutukselle

1. Koulutukset järjestetään Teams verkkokoulutuksina. Joihin ilmoittaudutaan liiton tapahtumakalenterin kautta. Valitse listasta tarkkaan oikea koulutus, johon haluat osallistua. Mahdollinen tuomarikoe tehdään verkossa varsinaisen koulutuksen jälkeen.
2. Lisäksi piireillä on mahdollisuus järjestää alueellaan tupailtakoulutus (alueen koronatilanteesta riippuen). Katso tapahtumakalenterista, onko omassa piirissäsi tupailtakoulutuksia ja ilmoittaudu oikeaan koulutukseen. Tupailloissa paikkoja rajoitetusti. Mahdollinen tuomarikoe tehdään paikan päällä paperiversiona.

Kaikkia vanhoja lajituomareita kannustetaan uusimaan tuomaripätevyytensä ja mukaan mahtuu myös uusia tuomarikokelaita. Kouluttajina toimivat Metsästäjäliiton lajispesialistit. Koulutuksissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä kouluttajilta verkon välityksellä.

Uusia sääntökirjoja voi tiedustella piireistä tai ostaa tupailloissa paikan päältä. Sääntökirjan voi tilata myös Eräkontin verkkokaupasta tästä linkistä https://www.erakontti.fi/product/3043/metsastysampumasaannot-2022

Tervetuloa!

Tapahtumakalenteriin pääset linkistä https://metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumakalenteri.aspx?jarjestajaId=2402555

Kaikki kevään koulutukset:

Vk 5                    Luotilajit                                                  1.2.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 6                    Liikuntalajit                                            8.2.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 7                    Haulilajit                                                  15.2.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 11                  Kansainväliset lajit                                  15.3.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 12                 Yleistuomarien kertauskoulutus                22.3.2022 tiistai klo 18.00 alkaen.

Vk 13                 Luotilajit                                                  29.3.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 14                 Liikuntalajit                                              5.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 15                  Haulilajit                                                 12.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 16                  Kansainväliset lajit                                  19.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vk 17                  Yleistuomarien kertauskoulutus               26.4.2022 tiistai klo 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen aukeaa myöhemmin.

Vakava tauti

ASF on vakava ja todellinen uhka Suomelle. Siitä on uhkaa sekä villisioille että kotimaiselle siantuotannolle. Sikalaan päästyään ASF-tuhot ovat mittavat. Yhdenkin tautitapauksen ilmettyä sikalassa koko sikala on tyhjennettävä ja eläimet hävitettävä. Tautitapaus aiheuttaisi myös sianlihan vientikieltojen kautta mittavia tappioita ja tilojen konkursseja. Mahdollinen tautitapaus vaikuttaa voimakkaasti myös ympäröivän alueen kaikkeen metsästykseen ja asiaan vakavasti suhtautuminen on meidän kaikkien tehtävä.

Esiintyminen ja leviäminen

ASF on viime vuosina yleistynyt Euroopassa ja sitä esiintyy muun muassa Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa Slovakiassa, Saksassa, Unkarissa ja Romaniassa.  Listassa on monta taudin esiintymismaata, joihin suomalaiset metsästysmatkailijat tekevät metsästysretkiä. Tämän vuoksi on tärkeää, etteivät metsästäjät omalta osaltaan edesauta taudin leviämistä.

Afrikkalainen sikarutto tarttuu sikojen ja villisikojen hengitysteiden ja suun kautta tartunnan saaneista sioista terveisiin eläimiin. Epäsuorasti tauti leviää myös muun muassa tartunnan saaneen eläimen lihan, lihatuotteiden, sivutuotteiden ja käsittelemättömien metsästysmuistojen välityksellä tai ruokajätteestä, jossa on tartunnan saaneen sian tai villisian lihaa. Lisäksi tauti voi levitä saastuneiden välineiden, vaatteiden, rehun, kuivikkeiden, kuljetusvälineiden ja elintarvikkeiden välityksellä. Pakastetussa lihassa virus voi säilyä useita vuosia.

Lihan ja metsästysmuistojen maahantuonti

Yksityishenkilön liha- ja maitotuotteitten tuominen EU:n ulkopuolelta Suomeen on kokonaan kielletty. Muista, että tämä koskee myös esimerkiksi lemmikkien ruokaa.

Niissä EU-maissa, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, on rajoitusalueita, joilta saa tuoda Suomeen sian- tai villisian lihaa tai niitä sisältäviä tuotteita vain hyvin rajoitetusti. Yksityishenkilöt saavat tuoda vain sellaisia sian- ja villisianlihatuotteita, joiden pakkauksissa on soikea EU-tunnistusmerkki (jossa näkyy valmistusmaa ja laitosnumero). Näitäkin tuotteita saa tuoda ainoastaan omaan käyttöön. Taudin esiintymismaissa voi olla myynnissä myös sellaisia sian- tai villisianlihatuotteita, jotka on rajoitettu käytettäväksi paikallisesti vain kyseisen jäsenmaan alueella. Paikalliseen kulutukseen tarkoitettujen tuotteiden pakkauksissa ei löydy soikeaa EU-merkkiä, eikä niitä saa kuljettaa toisiin EU-maihin. 

Tässä yhteydessä on huomioitava, että tautilanne ja rajoitusalueet voivat muuttua hyvin nopeasti. Varmimmin vältytään riskiltä levittää tautia, kun ei tuo maahan sian- tai villisianlihaa sisältäviä tuotteita lainkaan.

Trofeiden, kuten sarvien, hampaiden tai vuotien tuonti Suomeen on sallittua käsiteltynä huoneen lämmössä säilyviksi. Käsittelemättömien metsästysmuistojen tuonti ei ole sallittua. Eläintaudeista johtuvat rajoitukset voivat estää tuonnin kokonaan.

Kotiin tultua

Mikäli olet vieraillut ulkomailla maatiloilla tai kotieläinpuistoissa tai ollut tekemisissä villisikojen kanssa, elävien taikka kuolleiden, älä käy matkalta paluun jälkeen Suomessa eläintiloilla tai osallistu kotimaassa villisikojen metsästykseen tai ruokintaan, ennen kuin paluustasi on kulunut vähintään 48 tuntia. ASF-virus kulkeutuu helposti ihmisten ja matkustustavaroiden mukana ja ne metsästysvaatteet, jalkineet ja varusteet, joita olet käyttänyt ulkomaanmatkalla metsästyksessä, tulisi matkan jälkeen pestä ja puhdistaa. Puhdistuksen lisäksi varusteita on hyvä pitää muutamia tunteja vähintään 60 °C saunassa tai lämpökaapissa mahdollisten virusten tuhoamiseksi.

Myös muut riistaeläimistä helposti leviävät eläintaudit on syytä huomioida vastaavasti.

Muistilista suosituksineen metsästysmatkailijalle:

• Suunnittele metsästysmatkasi etukäteen siten, että minimoit eläintautien leviämisen riskiä.
• Tarkista ennen matkaa, mitkä mahdolliset rajoitukset ja kiellot ovat voimassa matkakohteellasi. Ajankohtaiset tiedot löytyvät muun muassa Ruokaviraston www.ruokavirasto.fi ja Tullin www.tulli.fi sivuilta.
• Älä vieraille alueella, jossa on todettu tai epäillään vaarallista tai helposti leviävää eläintautia, kuten esimerkiksi afrikkalaista sikaruttoa.
• Huolehdi matkalla hyvästä henkilökohtaisesta hygieniasta, mm. käsienpesusta.
• Vältä käsittelemästä riistaa, etenkin villisikoja, paljain käsin. Käytä mieluiten kertakäyttöhanskoja.
• Älä tuo matkoilta mitään käsittelemättömiä eläinperäisiä tuotteita mukanasi kotimaahan.
•  Varaa mukaasi varakengät, jotka voit vaihtaa lentoasemalla/satamassa (tullin jälkeen) saavuttuasi kotimaahan. Laita matkalla käyttämäsi jalkineet muovipussiin ja vie kotona saunaan.
• Desinfioi matkavaatteesi, kenkäsi, matkalaukkusi ja metsästysvarusteesi ja erityisesti käyttämäsi puukko tuppineen välittömästi kuumassa saunassa vähintään +60 asteessa muutaman tunnin ajan. Älä mene kotimaassa matkavaatteilla eläintiloihin, lahtivajoihin tai riistaruokinnoille.
• Sauno ja peseydy matkan jälkeen mahdollisimman pian ja ennen kuin olet tuotantoeläinten kanssa tekemisissä.
• Älä mene kotimaassa eläintiloihin ennen kuin vähintään 48 tuntia on kulunut siitä, kun olet käynyt ulkomailla kotieläintilalla tai muutoin ollut kosketuksissa sikoihin tai villisikoihin.
• Mikäli sairastut matkan aikana tai pian sen jälkeen kuumeeseen tai ripuliin, mene lääkäriin ja teetä salmonellatutkimus. Mainitse jos olet käsitellyt sairaita koti- tuotanto- tai villieläimiä tai ollut sellaisten lähellä.

Ruokaviraston ohjeet: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/metsastajille-afrikkalaisesta-sikarutosta/

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/matkustus/

Tullin ohjeet: https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle

Luonnonvarakeskus julkaisi väliarvion suden DNA-näytteiden keräystilanteesta https://riistahavainnot.fi/suurpedot/ajankohtaista

Näytteitä oli 14.1. mennessä kerättynä 279 kappaletta.  On huomioitava, että väliaikatietojen näytemäärät kulkevat todellisen näytemäärän jäljessä, koska osa kerätyistä näytteistä on parhaillaan kuljetuksessa ja osa vielä kerääjien pakastimissa.

Viime vuonna samoihin aikoihin näytteitä oli kerättynä 353 kappaletta, mikä oli noin viidenneksen tämänvuotista tilannetta enemmän. Myös Tassu-järjestelmään kirjattujen suden jälki- ja näköhavaintojen osalta ollaan tällä hetkellä vastaavaan aikaan verrattuna viime vuotta jäljessä - erityisesti tammikuun aikana kertyneiden havaintojen tilanne on peräti neljänneksen viime vuotta heikompi. Nyt on selvä tarve aktivoitua DNA-näytteiden keräyksessä ja Tassu-havainnoinnissa! Aikaa DNA:n keräämiseen on vielä jäljellä helmikuun loppuun saakka ja lumikelit on nyt parhaimmillaan.

Metsästäjäliitto haluaa nyt erityisesti muistuttaa DNA-keräyksen merkityksestä: Keräämällä näytteitä voidaan suoraan vaikuttaa kanta-arvion luotettavuuteen ja kattavuuteen. Nykyisellä tahdilla edettäessä susikannan koko kanta-arviossa saattaa jäädä oleellisesti alhaisemmaksi, kuin mitä kanta todellisuudessa Suomessa on. Viime maaliskuun kanta-arvion susimäärän nousu kolmanneksella oli pitkälti hyvän DNA-keräysmäärän ansiota. Viime vuoden DNA-keräyksen hyvä tulos oli myös keskeinen tekijä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisessa kuluvana talvena. Kaikkien näiden syiden vuoksi on erittäin tärkeää nyt jatkaa näytteiden aktiivista keräämistä sekä TASSU-havaintojen kirjaamista. Vain siten voimme mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen toteutumisen myös jatkossa!

DNA-keräysohjeet ja lisää tietoa osoitteesta: https://riistahavainnot.luke.fi/cms/suurpedot/susi/suden-dna-seuranta