Tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset onnistuneeseen pesintään eri lintulajeille.

− Pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Ymmärryksen ja tiedon levitys on tärkeää, jotta pienpetoja kuten minkkiä, supikoiraa ja näätää saadaan vähennettyä, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty.

− Nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin tarpeen, Ere Grenfors korostaa. Rautojen kieltäminen olisi suuri luonnonsuojelun vastainen teko.

Villiminkkiä saa nykyään pyytää hetitappavilla raudoilla maanomistajan luvalla. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, joka ohjeistaa myös kesämökkiläisiä minkin pyyntiin.

Mökkiläiset vieraspetopyyntiin from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Raudat on aseteltava oikein

Karhun tassuihin kiinni jääneet raudat ovat luultavasti olleet näädänpyynnissä käytetyt vanhanmalliset tai huonosti koteloidut raudat. Kaikki raudat tulee aina suojata kokonaan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia.

Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu esimerkiksi karhun käsittelyyn, raudat laukeavat itsekseen ja muuttuvat vaarattomiksi. Varmistuslangalla voidaan varmistaa rautojen laukeaminen koteloa liikuteltaessa.

Näädän rautapyynti kannattaa aloittaa vasta marraskuussa

Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Samalla minimoidaan näätäpyynnissä karhuille aiheutuvat pienetkin riskit ja pyyntiaika on tarkoituksenmukainen. 

Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttää ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita.

Lue lisää

Viime vuosina on valmisteltu kotimaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä koskien lyijyn ja muiden metallien käyttöä kiväärin patruunoissa. Tämä työ tarvitsee tuekseen pätevää tietoa nykytilanteesta eri patruunoiden käytön suhteen. Kerättävää aineistoa käytetään tutkimus- ja kehittämistyössä, ja kartoituksen tuloksia esitellään monipuolisesti Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä vuoden 2022 aikana.

Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin Suomen Metsästäjäliitto ry:n lahjoittamat palkinnot seuraaville henkilöille:

Corrotech 16K turvakaappi digilukolla (arvo 1 330€), Mika Vilmusenaho

Reolink Go riistakamerapaketti (arvo 299€), Sami Nivuslammi

Metsästäjäliiton 100-v juhlapuukko (arvo 99,90€), Pekka Marila

Luke, Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita.

Poikkeusluvilla voidaan metsästää kahdeksan sutta Kuhmon Saunajärven laumasta, kaksi sutta Liminka-Lumijoen alueelta Revonlahden parista, viisi sutta Kauhajoki-Karvian alueelta Lauhanvuoren laumasta ja kolme sutta Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueelta Somerniemen laumasta.

Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen mukaan enimmäismäärä oli 20 sutta, josta on vähennettävä tietoon tullut kuolleisuus asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen voimaantulon jälkeen yksi susi on kuollut törmättyään junaan, joten enimmäismäärä oli 19 sutta. Lisäksi poikkeuslupia oli mahdollisuus kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin.

Yksi myönteinen päätös jokaiselle suuralueelle

Suomen riistakeskus on määritellyt Suomesta neljä suuraluetta, joissa susitiheys on tavanomaista suurempi.

• Suomen riistakeskus Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon muodostama alue
• Suomen riistakeskus Oulun alue
• Suomen riistakeskus Pohjanmaan, Rannikko-Pohjanmaan ja Satakunnasta Pohjois-Satakunnan muodostama alue
• Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen, Satakunnasta Etelä-Satakunnan, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen muodostama alue.

Suomen riistakeskus teki jokaiselle suuralueelle vain yhteen hakemukseen myönteisen päätöksen.

Lue lisää:

Yhdessä olemme enemmän myös seuraavat 100 vuotta yhteisellä eräpolulla.

Klikkaa alta auki joulutervehdyksemme.

Mietinnön mukaan järjestö tekee merkittävää ja arvokasta työtä osana kansalaisyhteiskuntaa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi, sekä erilaisten luonto- ja ympäristöarvojen toteuttamiseksi.

Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä riistan- ja luonnonhoidon tukemisen ja edistämisen. Yleisavustusta käytetään ensi vuonna erityisesti riistanhoidon edistämiseen käytännön tasolla. Rahoilla kehitetään myös eettiseen ja kestävään metsästykseen liittyvää viestintää ja metsästäjien koulutusta. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla.

”Avustus on yksi osoitus siitä, että Metsästäjäliitto tunnustetaan nykyään virallisesti valtakunnallisesti merkittävänä sekä luonnonhoito- että nuorisotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä. Liitto on nyt myös tunnustettu ja keskeinen asiantuntijavaikuttaja ympäristökysymyksissä, kuten esimerkiksi lyijyyn liittyvässä valtakunnallisessa keskustelussa”, Metsästäjäliiton luonnon ja riistanhoidon päällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää myönnetystä avustuksesta.

Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa

Metsästäjäliitto työskentelee luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi monin eri tavoin. Lajien elinvoimaisuuden säilymistä vahvistetaan konkreettisilla riistan- ja luonnonhoitotoimenpiteillä. Metsästäjäliitto vetää mm. Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanketta, jonka tarkoituksena jakaa eettisesti toimivia pienpetoloukkuja kohdealueille ja aktivoida mökkiläisiä pyytämään haitallisia vieraspetoja eli minkkiä ja supikoiraa joko itse tai hyödyntämällä alueen metsästäjiä. 

Metsästäjäliitossa on edistetty jo vuosia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla eri tavoin. ”Olemme myös tulevana vuonna mukana MMM:n ja YM:n yhteisissä valtakunnallisissa SOTKA- ja HELMI -hankkeissa. Sotka-hankkeessa teemme kiinteää yhteistyötä BirdLife Suomen kanssa, luoden maahamme häirinnältä vapaata vesilintujen levähdysalueverkostoa”, Ere Grenfors kertoo.

Kosteikkojen rakentaminen ja hoito parantaa luonnon kokonaismonimuotoisuutta, josta hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autamme samalla Itämerta ja muita vesistöjä: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit elpyvät.

Liitto tukee myös ampumaratatoimijoiden yhteistyötä ympäristöasioissa kehittämällä vaikuttamis- ja kehittämissuunnitelmamalleja ampumaratojen huomioimiseksi maakuntakaavoituksessa. Liitto auttaa jäsenseurojaan ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa ja tarjoaa asiantuntemustaan kentän käyttöön.

Poikkeusluvat suden kannanhoidolliseen metsästykseen talvelle 2021–2022 ovat haettavissa. Poikkeuslupahakemukset tulee jättää viimeistään 20. joulukuuta Suomen riistakeskuksen sähköiseen lupahakemuspalveluun.

Poikkeuslupahakemukset pyritään ratkaisemaan joulukuun aikana, jotta ne ovat lainvoimaisia siten, että metsästys tapahtuu ennen suden lisääntymisaikaa. Lupahaku ei koske poronhoitoaluetta, koska asetuksen (suden metsästystä koskeva kiintiö metsästysvuonna 2021–2022) mukaan suden kannanhoidollinen metsästys kohdistuu poronhoitoalueen ulkopuolelle.

Poikkeusluvan hakijan tulee tutustua huolellisesti asetukseen ja siihen liittyvään muistioon ennen hakemuksen jättämistä. Hakemuslomake on täytettävä huolellisesti. Hakijan tietojen lisäksi hakemukseen kirjataan vaaditut perustelut poikkeusluvalle. Hakemusalue määritellään yksiselitteisesti kartalle piirtämällä kohdistuen vakiintuneeseen susilaumaan tai pariin. Poikkeuslupa-alueen ulkorajat tulee määrittää selviin maastonkohtiin, kuten teihin, jokiin, puroihin ja muihin vastaaviin maastonkohtiin. Riistahavainnot.fi -palvelusta on saatavissa kartalle piirrettynä esitys susireviirien sijoittumisesta.

https://riista.fi/kannanhoidollisen-sudenpyynnin-lupahaku-avattu/

Hakemiseentulee käyttää Suomen riistakeskuksen sähköistä Oma riista -palvelua (klikkaa yläpalkissa LUVAT >> RIISTAKESKUKSEN LUVAT >> Luo uusi lupahakemus), sillä siellä esitettyihin kysymyksiin vastaaminen ja ohjeiden noudattaminen edesauttaa sitä, että hakemus sisältää päätöksen teon kannalta tarpeelliset tiedot.

Hakemuksessa tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (KANNANHOIDOLLINEN POIKKEUSLUPA)

Monelleko sudelle lupaa haetaan, minkä lauman (yksilömäärä) poistamiseen ja kohdistuuko poisto erityisesti alfapariin. 

• Alue, jolle poikkeuslupaa haetaan, sijaitsee (kunta / kunnat):
• Alueen pinta-ala, ha:
• Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

SELVITYS HAKEMUKSEN PERUSTEISTA:

Lupaharkinnan keskeisin peruste on susikannan tila alueella, jonne poikkeuslupaa haetaan.

Hakemuksen perusteluissa on tärkeää tuoda esille seuraavat seikat:

• susikannan ajankohtainen tila (tiheys) haetulla lupa-alueella: keskeistä kuvata muutokset susikannassa maaliskuun 2021 kanta-arvion jälkeen
  • Perhelaumat, lisääntyneet parit, lisääntymättömät parit, yksittäiset sudet (Havainnot oltava Tassussa)
    • havainnot pentueista, pentujen lukumäärät
    • havainnot ja mahdolliset muutokset alfapareihin liittyen
    • tuoreita havaintoja, riistakamerakuvia lauman yksilölukumääristä tms.
      • erityisiä ulkoisia (poikkeava väritys tms.) tai muita tuntomerkkejä alueen susiyksilöistä

Lisäksi hakemukseen voi harkinnan mukaan kirjata seuraavia asioita: (poikkeusluvan myöntämisen perusteluina ne ovat toissijaisia)

• susiyksilön tai yksilöiden käyttäytyminen haetulla lupa-alueella
  • uhkaavat tilanteet, poikkeuksellinen käytös, hoidetulla pihamaalla tehdyt säännölliset havainnot, jatkuvatko tilanteet karkotusyrityksistä huolimatta
    • pihakäyntien määrä ja havaintojen määriä ei tarpeen luetella yksityiskohtaisesti
  • asukastiheys alueella
• susivahingot alueella (lupaviranomainen näkee ja tarkistaa vahingot riistavahinkorekisteristä)
  • metsästyskoiravahingot
  • tuotantoeläinvahingot, jos vahinkoperusteisia poikkeuslupia on myönnetty alueelle ja vahingot edelleen jatkuvat à susikantaa tarpeen laskea alueella
  • muut vahingot ja vahinkojen uhkat
• tieto lähisukuisista alfoista haettavan poikkeusluvan kohteena olevalla alueella, onko lähisukuisella alfaparilla pennut
• uhka metsäpeurakannan elinkyvylle haettavan poikkeusluvan kohteena olevalla alueella
• susien läsnäolon vaikutus monilajiseen kannanhoitoon (hirvieläimet) alueella
• muut mahdolliset tiedot, jotka liittyvät luvan hakuperusteeseen ja
• toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. 

Tutustu Metsästäjäliiton Ajankohtaista sudesta -sivuihin

Metsästysseurat vesilintukantojen hoitajina -kysely on osa Helsingin Yliopiston pro gradu -opiskelijan Johanna Häkkisen maisterintutkielmaa. Kyselyn tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen toimintaa ja motiiveja vesilintukantoja hyödyttävän riistanhoidon suhteen.

Metsästäjäliitto on lähettänyt vastauslinkin jäsenseurojen sihteereille. Pyydä vastauslinkki seurasi sihteeriltä.

Kyselyn taustaa

Suomen Metsästäjäliitto on määrittänyt tehtäväkseen edistää metsästystä sekä luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomalaisten metsästäjien edunvalvojana Metsästäjäliitto edesauttaa kestävää metsästystä ja metsästysseuratoimintaa sekä kouluttaa osaavia ja vastuullisia metsästäjiä.

Olemme luontoa kunnioittava järjestö: otamme toiminnassamme huomioon luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden. Jokainen metsästäjä voi osaltaan tukea riistan- ja luonnonhoitoa esimerkiksi osallistumalla kannanarviointiin ja -hallintaan sekä haitallisten vieraspetojen pyyntiin.

Osana riistanhoidollisten tavoitteiden saavuttamista Metsästäjäliitto on osallistunut toimijana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan SOTKA -levähdysalueverkosto -hankkeeseen. Levähdysalueverkosto -hankkeen tarkoituksena on pilotoida uudentyyppinen vesiriistan hoitomalli Suomen oloihin. Kaksivuotisen hankkeen pääpaino on metsästäjien koulutuksessa ja neuvonnassa. Koulutuksissa esitellään häirinnältä vapaiden levähdysalueiden hyötyjä linnustolle sekä käytännön metsästykselle ja rohkaistaan vapaaehtoisten alueiden perustamiseen. Häirintävapailla levähdysalueilla vesilintuja ei metsästetä koko syksynä. Levähdysalueen vaikutuksia alueen lintumääriin seurataan ja kannustetaan vieraspetopyyntiin. Tavoitteena on myös perustaa vähintään 25 pilottialuetta, joiden antaman esimerkin avulla vapaaehtoisista levähdysalueista tulee tulevaisuudessa osa arkista riistanhoitoa.

SOTKA-levähdysalueiden perustaminen pohjautuu aina metsästysoikeuden haltijan vapaaehtoiseen tahtoon toimia riistavesilintujen hyväksi. Aloite häirintävapaan levähdysalueen perustamiseksi tulee pääsääntöisesti maanomistajalta, metsästysoikeuden haltijalta tai osakaskunnalta.

Lisätietoa levähdysalue -hankkeesta löydät Metsästäjäliiton kotisivuilta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Tähän kyselyn avulla Metsästäjäliitto ja SOTKA levähdysalueverkosto -hanke saavat arvokasta tietoa suomalaisen vesilinnustuksen käytännöistä ja motiiveista. Kerätyn tiedon ja tutkimustulosten perusteella voimme tukea entistä paremmin suomalaisen vesilinnustuksen kestävää toteuttamista ja edistää vesilintukantojen riistanhoitoa.

Vastaajat osallistuvat arvontaan

Metsästäjäliitto kannustaa liittohallituksen valtuuttamana jäsenseurojaan osallistumaan vesilintukantojen hoitoa ja kestävää käyttöä luotaavaan tutkimukseen.

Osallistuneiden ja yhteystietonsa kyselyyn jättäneiden kesken arvotaan kolme lähettävää loukkuvahtia sekä Metsästäjäliiton logotuotteita (talutushihnoja, huomionauhoja sekä kädenlämmittimiä).

Tutkimuskysely on lähetetty Metsästäjäliiton jäsenseurojen yhteyshenkilöille sähköpostilla. Kukin metsästysseura voi osallistua sähköiseen kyselyyn vain kerran. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Kannattaakin ottaa yhteys oman seuran sihteeriin ja varmistaa kyselyyn ja arvontaan osallistuminen!

Suomen Metsästäjäliiton ja SOTKA Levähdysalueverkosto -hankkeen puolesta,

Veli-Matti Pekkarinen, lintuvesiasiantuntija, Suomen Metsästäjäliitto
SOTKA Levähdysalueverkosto -hanke,
+358 504 728724, etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi

”Useimpien vesilintujen kannat Suomessa ovat taantuneet voimakkaasti viimeisen 30 vuoden aikana. Taustalla on useita syitä, joista osa liittyy pesimäalueiden piirteisiin. Ilmaston lämmetessä vesilinnut tulevat yhä kasvavissa määrin viettämään pidempiä aikoja pesimäalueilla Suomessa. Suomi on jo nyt tärkein yksittäinen pesimäalue Euroopan vesilinnuille. Tämän takia on tärkeää, että lajeille turvataan Suomessa hyvät menestymisen mahdollisuudet.

Suomessa metsästysseuroja ja seurueita koskeva tutkimus on keskittynyt lähinnä hirviseuroihin ja -seurueisiin. Vesilinnustus on Suomessa suosittu metsästysmuoto, mutta metsästysseurojen toimijuutta vesilinnustuksen ja siihen liittyvän riistanhoidon suhteen ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu. Jotta vesilintujen elinoloja pystytään parantamaan ja menestyminen mahdollistamaan myös tulevaisuudessa on kannanhoidon onnistuminen tärkeää. Tätä varten on tärkeää tuntea seuroissa harjoitettu vesilintuja hyödyttävä riistan ja elinympäristöjen hoito.

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen toimijuutta vesilintuasioissa ja motiiveja vesilintuja hyödyttävän riistanhoidon suhteen. Tätä kautta on tarkoituksena tunnistaa keinoja, joilla voitaisiin edistää vesilintukantojen hoitoa".

Terveisin, Johanna Häkkinen

Hankkeessa on ollut tavoitteena saada mökkiläisiä pyytämään minkkejä itse omalla kesämökillään. Tätä varten erilaisia käyttäjäturvallisia ja eettisesti toimivia loukkuja on annettu mökkiläisille ja paikallisille metsästysseuroille kymmenen Metsästäjäliiton piirin alueella. ”Eri puolille Suomea on viety kevään ja kesän aikana yhteensä 400 minkkiloukkua ja 80 supiloukkua”, kertoo hankevastaava Petri Passila.

Vaikka hanke pääsi alkamaan myöhemmin keväällä kuin alun perin oli suunniteltu, hankkeessa on tähän mennessä saatu saaliiksi 85 minkkiä ja 83 supikoiraa. Jokainen pyydetty vieraspeto on tärkeä, sillä on tapauksia, joissa esimerkiksi yksittäinen minkki on tuhonnut kokonaisen alueen vesilintujen poikastuotannon. Minkin poistaminen taas on näkynyt selvästi alueen lintukannan elpymisenä. Ensi vuonna tulee jokaiseen piiriin kaksi uutta hankealuetta, jolloin saaliin odotetaan ensi vuodelle tuplaantuvan, koska pyynti jatkuu vanhoillakin alueilla. Mukaan haluavien metsästysseurojen ei tarvitse olla metsästäjäliiton jäseniä. Piirihallitusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsastajaliitto.fi/piirit sieltä yhteystiedot. Heille ilmoittaa halukkuudesta osallistua hankkeeseen ja kertoo alueensa vesistöstä ja mökkiläisten määrästä alueella. Mitä tärkeämpi vesilintujen lisääntymisalue, jossa on runsaasti ranta-asutusta, sen tärkeämpi alue on hankkeelle.

Metsästysseurat mökkiläisten apuna

Valituilla hankealueella on luotu myös verkostoja pyynnin järjestämiseksi myös tulevaisuudessa. Alueen mökkiläisille on luotu kontakteja paikallisiin metsästysseuroihin. Apua metsästäjiltä tarvitaan, koska supikoiraa ei saa pyytää heti tappavilla loukuilla, eikä kaikilla mökkiläisillä ei ole mahdollisuuksia supikoiran eettiseen lopettamiseen.  ”Suurin osa mukaan lähteneistä metsästysseuroista on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, vaikka pienpetopyynti viekin vapaaehtoisilta paljon aikaa ”, Petri Passila sanoo.

Hankkeen uskotaan auttavaan mökkiläiset ymmärtämään vieraspetokantojen kurissapitämisen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000. Mikäli joka kymmenes Suomen mökkiläinen pyydystäisi yhden minkin vuodessa, vuotuinen minkkisaalis tuplaantuisi.

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Hankkeessa kesäaikainen pyynti 1.5-31.7 tehdään pelkästään elävinä pyytävillä loukuilla, välttäen kesäaikana rauhoitettujen lajien kuolema heti tappavissa raudoissa.

Lisätietoja:
Petri Passila, puh. 040 511 7114, petri.passilametsastajaliitto.fi

Lue mökkiläisen kokemus: https://jahtimedia.fi/luonnossa/vieraspetohanke

Vieraspetohankkeen sivut: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/pienpeto