Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen puhe ylituomaripäivillä 7. joulukuuta osoittaa, että EU:n tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys on EU:n luontodirektiivin mukaan mahdollista. Poikkeuslupien myöntämisessä soveltamisperusteiden on kuitenkin oltava selkeitä ja täsmällisiä kytkeytyen kulloinkin kyseessä olevaan alueeseen tai erityisongelmaan.

KHO:n presidentti Kuusiniemen puhe antaa pohjaa Metsästäjäliiton ehdotukselle suurpetolain ja hallinnon kehittämiseen Ruotsin mallin mukaisesti

08.12.2023 14:50
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen puhe ylituomaripäivillä 7. joulukuuta osoittaa, että EU:n tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys on EU:n luontodirektiivin mukaan mahdollista. Poikkeuslupien myöntämisessä soveltamisperusteiden on kuitenkin oltava selkeitä ja täsmällisiä kytkeytyen kulloinkin kyseessä olevaan alueeseen tai erityisongelmaan.

Kari Kuusiniemi toteaa puheessaan toistuvasti, että liian tiheä karhukanta Suomessa voi aiheuttaa ongelmia, jotka edellyttävät karhukannan pienentämistä. Hän muistutti puheessaan: ”Vielä kerran muistutan, että myös KHO:n ratkaisujen mukaan liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa sellaisia ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää kannan harventamista, eikä ole poissuljettua, että karhukannan tihentymisestä johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventämistä hallitusti karhujen määrää vähentämällä voitaisiin pitää hyväksyttävänä poikkeamisperusteena.”

Hän muistuttaa, että perusteeksi karhukannan harventamiseen ei kuitenkaan riitä yleinen viittaus metsästysperinteeseen tai mukautuvaan kannanhoitoon, vaan oikeudellisen argumentin tulee perustua johonkin tiettyyn alueelliseen ongelmaan tai tilanteeseen, johon on poikkeusluvan avulla puututtava. Kuusiniemi käyttää poikkeusluvan perustelun esimerkkinä karhukannan liiallista kasvua.

Kun Kuusiniemi viittaa erityiseen ongelmaan tai tapauskohtaisuuteen, hän ei tarkoita yksilöllisesti tunnistettuja ongelmakarhuja tai ylipäänsä yksittäisiä karhuja. Antamalla puheessaan esimerkin karhukannan liiallisesta kasvusta hän viittaa alueellisiin karhutihentymiin Suomessa. Hän totesi puheessaan: ”Korkein hallinto-oikeus edellytti, että poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella.”

KHO:n presidentin näkemys tarkoittaa, että suurpedoille tarvitaan nyt nykyistä alueellisempaa suupetojen hallinnointijärjestelmää poikkeuslupien käsittelyyn ja myöntämiseen.

Suomeen tarvitaan Ruotsin mallin mukainen suurpetojen hallinnointi

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa: ”KHO:n presidentti Kuusiniemen puhe osoittaa, että Suomessa tarvitaan nyt sitä, mitä on tehty Ruotsissa. Siellä karhun kannanhoidollista metsästystä perustellaan tarpeella lieventää hallitusti karhukannan tiheydestä johtuvia sosiaalisia ja muita ongelmia. Kuten KHO:n presidentti totesi puheessaan viitaten Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden tuoreeseen karhupäätökseen lokakuulta, tällaisia asioita ovat karjataloudelle aiheutuvien vahinkojen välttäminen ja suurpetokantojen sosiaalisen hyväksyttävyyden ja turvallisuuden tunteen lisääminen suurpetojen kanssa elinpiirinsä jakaville kansalaisille. KHO:n presidentin puhe tarjoaa nyt täydentävän näkökulman ja mahdollisuuden kehittää Suomen poikkeuslupajärjestelmää."

Linkki KHO:n presidentti Kari Kuusiniemen puheeseen: https://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/presidentinpuheita/vallanjakojaoikeusvaltionpuolustaminen-puheylituomaripaivillahelsingissa7.12.2023.html#

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja, vt. viestintäpäällikkö
+358 50 406 4836