Katso kaikki ajankohtaiset tiedot kesän leireistä ja löydä lähin leiri >> metsastajaliitto.fi/leirit-2024

Sivu päivittyy sitä mukaan, kuin leirejä varmistuu.

Kosteikon näkyvimpiä kesäasukkeja ovat pienet lokkilinnut, joiden satapäinen joukko pesii koloniassa kosteikon saarekkeissa. Pikku- ja naurulokkien pesintä antaa ilmasuojaa lukuisille muille vesilinnuille, jotka pesivät kohteella runsaslukuisina.

Pienistä lokkilinnuista puuttuu kuitenkin edellisvuosiin verrattuna lähes 75% ja sorsalinnuista vielä enemmän. Tarkkaa syytä muutokseen voi hakea mahdollisista lintuinfluenssan vaikutuksista sekä lisäksi viipyilevästä keväästä.

On varsin mahdollista, että osa linnuista onkin jäänyt pesimää etelämmäksi suotuisamman sään alueille.

Pesimälinnustona kohteella on lokkien lomassa muun muassa sinisorsia, haapanoita, taveja, lapasorsia sekä mustakurkku-uikkuja. Myös lukuisat kahlaajalajit ovat kosteikon laitamilla tuttu näky.

Seuraa Sorsatuubiliveä Jahtimediassa >>

Metsästyslaki muuttuu siten, että yöammuntaa varten tarkoitettuja elektronisia tähtäyslaitteita sekä keinotekoista valonlähdettä saa käyttää villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa. Lakimuutoksen tavoitteena on tehostaa villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi.

Lue maa- ja metsätalousministeriön tiedote asiasta >>

Mitä tehtävä pitää sisällään?

Sinun vastuullasi on hallinnoida Suomen Metsästäjäliiton taloutta. Pääset rakentamaan liiton taloushallintoa ja varmistamaan sen jatkuvan menestyksen. Toimit tiiviissä yhteistyössä liiton henkilökunnan kanssa ja raportoit suoraan toiminnanjohtajalle.

Mitä odotamme sinulta?

Etsimme henkilöä, jolla on vahvaa kokemusta sisäisen taloushallinnon johtamisesta, hallinnasta ja käytännön työstä. Kirjanpito tilinpäätöksineen ja viranomaisraportointeineen vie osan ajastasi. Tehtäviisi kuuluvat reskontrat, maksatus ja palkanlaskenta, mutta niiden vastapainoksi haluat kehittää prosesseja ja hyödyntää tietojärjestelmiä mahdollisimman tehokkaasti. Odotamme innostusta ja halua kehittää liiton talouden ennustamista ja tehostamista uusien, innovatiivisten ratkaisujen avulla.  Toimit mielelläsi yhteistyössä työkavereiden kanssa heitä taloushallinnossa tukien. Kokemus HR-vastuista organisaatioissa on sinulle selkeä lisäetu.

Miksi liittyä joukkoomme?

Suomen Metsästäjäliitto tarjoaa sinulle mahdollisuuden olla osa osaavaa ja kehitysorientoitunutta tiimiä. Pääset vaikuttamaan suoraan liiton tulevaisuuteen ja kehittämään sen taloushallintoa huippuosaajana. Voit työskennellä joustavasti hybridimallilla osin etänä, osin liiton toimistolla Riihimäellä. Käytössämme on kannustinpalkkiojärjestelmä, liikunta-, kulttuuri- ja lounasetu sekä kattava työterveyshuolto.

Kiinnostuitko?

Jos tunnistat itsesi tehtävän kuvauksesta ja olet valmis ottamaan seuraavan askeleen urallasi, lähetä CV:si sekä hakemuksesi palkkatoiveineen 13.5.2024 mennessä osoitteeseen www.mercuriurval.fi, FI-18135. Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Narsakka Mercuri Urvalilta (p. 040 482 1513).

Tule mukaan rakentamaan Suomen Metsästäjäliiton tulevaisuutta!

Suomen Metsästäjäliitto ry on koti kaikille metsästäjille. 103-vuotias järjestömme on vakavarainen ja yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä. Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Kosken TL Eränkävijöiden aktiivisuus hengästyttää. Seuralla on 20 hehtaarin suuruisella tontillaan viisi ulkoampumarataa (metsästyshaulikko, luodikko, hirvi-, pienoishirvi- ja villikarjuradat) ja ampumahalli, jossa on viisi elektronista ilmahirvi- ja ilmaluodikkorataa sekä ampumasimulaattori. Ampumaharjoittelu ja kilpailutoiminta on vilkasta. Sisäampumaradoilla järjestetään myös avoimia yleisövuoroja, jotka ovat houkutelleet erityisesti paikallisia nuoria.

Metsästysmajan lisäksi seuralla on kota, sauna ja uimalampi jäsenten käyttöön. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille juhliin ja kokouksiin.  

Lihankäsittelyä varten on rakennettu kolmeosaiset lihankäsittelytilat ja suurkeittiö, jotka on hyväksytetty ilmoitetuksi elintarvikehuoneistoksi ja peräti lihakaupaksi. Seura pyörittääkin talkoovoimin lihan ja lihatuotteiden myyntitoimintaa. Seura valmistaa muun muassa grilli- ja leikkelemakkaraa, lihapurkkeja ja palvilihaa, jota palvataan omassa savustuskodassa.

Alueen hyvin toimivissa tiloissa järjestetään valtavasti erilaista toimintaa. Seuran tontilla järjestetään ampukilpailuja, monenlaisia koulutuksia lihanleikkuusta ja makkarakursseista nuorten leireihin, kursseihin ja kerhoihin. Tiloja vuokraavat paitsi juhlien ja kokousten järjestäjät myös esimerkiksi VPK ja Partio omia leirejään varten.

Talkootoiminnan ja lihatuotteiden myynnin lisäksi keskuksen rakentamista ja kehittämistä on avitettu muun muassa Leader-rahoituksella. Leader-tuen avulla on hankittu muun muassa aurinkopaneelit ja hakelämpölaitos sekä seuraavaksi hirviradan ja kahden pienoiskivääriradan elektroniset taululaitteet. 

Vireä seura on yli 80-vuotias. Jäseniä on 183 ja metsästysmaita 16 500 hehtaaria, mikä käsittää käytännössä lähes koko Kosken TL kunnan alueen. Seutu on valkohäntäpeura-alueen ydintä, joten peurasta on tullut seuran pääriistalaji. Kuluneella kaudella kaadettiin noin 600 valkohäntäpeuraa. Hirviä pyydettiin 10 aikuista ja 8 vasaa, lisäksi muuta riistaa pienpedoista ilvekseen. Seurassa harrastetaan lisäksi riistanhoitoa, metsästyskoiratoimintaa ja ollaan aktiivisia SRVA-toiminnassa.

Tutustu Kosken TL Eränkävijöihin kotisivulla https://koskenerankavijat.fi

Kuvassa: Tuoma Hallenberg, seuran puheenjohtaja  Aku-Pekka Väinölä varapuheenjohtaja Kalle Kauraala, Jaakko Silpola

Paneelissa käytiin läpi monia metsästäjiä puhuttavia ajankohtaisia aiheita: toteutuvatko hallitusohjelman metsästyskirjaukset? Miten metsästysasiat huomioidaan EU-parlamenttivaaleissa?

Paneeliin osallistuivat kansanedustaja Jenna Simula (Perussuomalaiset), kansanedustaja Anne Kalmari (Keskusta), kansanedustaja Markku Eestilä (Kokoomus), kansanedustaja Anders Norrback (RKP), EU-vaaliehdokas Eija-Riitta Korhola (KD), EU-vaaliehdokas ja vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen. Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Vesa Kallionpää.

Lue lisää ja katso tallenne >>

Hallenberg perusteli ilmoitustaan vuosikokoukselle sillä, että hänet on nimitetty Stora Enson metsädivisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hallenberg katsoo, että hänen uuden työnsä ja Metsästäjäliiton puheenjohtajan tehtävän samanaikainen hoitaminen olisi haasteellista. Hallenberg ilmoitti jo uudelleen valintansa yhteydessä vuonna 2022, että hän jatkaa puheenjohtajana enää yhden kauden vuoden 2024 syysliittokokoukseen asti. Työtilanteestaan johtuen hän luopuu nyt tehtävästään puoli vuotta aiemmin ilmoitettua aikaisemmin.

Hallenberg totesi Metsästäjäliiton liittokokousväelle eroilmoituksen yhteydessä:

”Edunvalvonnallista tilannetta on tänään käsitelty järjestömme päättäjäpaneelikeskustelussa. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksissa kiteytyvät myös Metsästäjäliitolle kaikkein tärkeimmät tavoitteet. Ohjelman tavoitteet ovat erittäin myönteiset harrastuksellemme. Liiton talous on nyt hyvässä kunnossa. Olemme vakiinnuttaneet roolimme suomalaisen ja eurooppalaisen päätöksenteon ytimessä ja verkostoituneet vahvasti kotimaassa ja kansainvälisesti. Kiitän kaikkia yhteistyöstä näiden kahdeksan vuoden aikana. Pidetään ketterä yli satavuotias Suomen Metsästäjäliitto hyvässä vireessä jatkossakin.”

Hallenbergin luopumisen jälkeen Metsästäjäliiton puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä.

Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen löytyy laajaa poliittista tahtoa. Paneelissa kansallinen tie nähtiin nopeammaksi kuin EU:n luontodirektiivin liitesiirron eteneminen. Valtiovallan tervehdyksen tuonut ministeri Sari Essayah kertoi puheenvuoerossaan, että asiatuntijatyöryhmä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen perustamiseksi on aloittanut työnsä.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen saaminen metsästettäviksi lajeiksi sai myös laajan tuen panelisteilta. Panelistit hoputtivat virkamieskoneistoa saamaan asian pian kuntoon.

Ampumaratojen määrän kasvattaminen ja lyijyrajoituksia koskevat kysymykset nähtiin tärkeänä osana suomen maanpuolustuksellista potentiaalia.

Paneeliin osallistuvat:

• kansanedustaja Jenna Simula (perussuomalaiset)
• kansanedustaja Anne Kalmari (keskusta)
• kansanedustaja Markku Eestilä (kokoomus)
• kansanedustaja Anders Norrback (RKP)
• EU-vaaliehdokas Eija-Riitta Korhola (KD)
• EU-vaaliehdokas ja vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen
• Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Vesa Kallionpää

Valtiovallan tervehdyksen toi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Metsästäjäliitto järjesti metsästyksen ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä käsittelevän päättäjäpaneelin Helsingissä 20.4.2024. Esitys striimattiin ja sitä seuraamaan oli ilmoittautunut yli tuhat henkilöä.

Tallenne on katsottavissa alkuviikosta osoitteessa metsastajaliitto.fi/paattajapaneeli-2024

Tervehdys hyvä Metsästäjäliiton jäsen,

Etelässä on kevät jo hyvässä vauhdissa ja mm. hanhet tekevät muuttoaan kohti pesimäseutuja. Pohjoisessa hienot hiihtokelit jatkuvat ja Metsästäjäliiton hirvenhiihdon SM-kilpailut pidetään tulevana viikonloppuna Ylitornion Pessalompolossa. Nyt on myös aika pitää metsästysseurojen kokouksia. Seuraavassa on joitakin ajankohtaisia terveisiä: 

Seuraa Metsästäjäliiton suurta päättäjäpaneelia 20.4.2024

Tervetuloa seuraamaan Metsästäjäliiton suurta päättäjäpaneelia lauantaina 20.4.2024 klo 10:00-12:00! Paneeli striimataan suorana netissä. Tilaisuuteen osallistuu mm. maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja useita kansanedustajia. Paneelin teemana on hallitusohjelman metsästyskirjausten toteuttaminen sekä EU-parlamenttivaaleja koskettavat metsästysasiat. Arvatenkin suurpedot ovat keskustelun ytimessä, mutta myös monia muita asioita käsitellään puolentoista tunnin keskustelussa. Paneelin tallenne on myöhemmin katsottavissa. Lisätietoja tapahtumasta, paneelin osallistujat ja ilmoittautumislinkki löytyvät tästä linkistä https://metsastajaliitto.fi/paattajapaneeli-2024. 

Katso diasarjasta hallitusohjelman metsästysasioiden toteuma ja yleistä Metsästäjäliitosta

Olemme koonneet oheisen linkin kautta löytyvään diasarjaan tilannekatsauksen siitä, millaisia metsästyskirjauksia hallitusohjelmaan sisältyy ja miten ne ovat toteutumassa. Diasarjan toisesta osasta löytyy myös mainintoja Metsästäjäliiton erilaisista toiminnoista ja jäseneduista. Kannattaa tutustua. 

Valkohäntäpeuran kannansäätely etenee tavoitteiden mukaisesti

Valkohäntäpeuran kanta on pienentynyt tavoitteellisen metsästyksen ansiosta kolmen vuoden takaisesta 150.000 peuran huipputasosta noin 117.000 peuraan. Kanta pieneni viimeisen vuoden aikana noin 11 prosenttia. Kuten Metsästäjäliitto on edunvalvonnassaan painottanut, nykyinen 500 hehtaarin vähimmäispinta-alaanperustuva lupaperustainen metsästysmalli on tehokkain tapa hoitaa tavoitteellisesti valkohäntäpeuran kantoja. Apua metsästykseen tarjosi myös Metsästäjäliiton hallinnoima keinovalon ja yötähtäimien poikkeuslupa, jota käyttämällä saatiin saaliiksi runsaat 1700 peuraa. Kiitos kaikille metsästäjille ja metsästysseuroille tavoitteellisesta ja vastuullisesta metsästyksestä useiden vuosien ajan!

Kevään myötä ampumaradat aukenevat ja on aika käydä harjoittelemaan metsästysammuntaa. Harjoittelu ylläpitää myös lihasmuistia niin, että turvallisen aseenkäsittelyn perusteet juurtuvat selkäytimeen. Haasta radalle mukaan oman metsästysseurasi jäsenet ja metsästyskaverit. Osallistu vaikkapa Metsästäjäliiton kepeään metsästysammunnan Kotiratacuppiin, joka alkaa huhtikuun viimeisellä viikolla.

Metsästäjäliiton hallitus päätti jakaa 35 000 euroa omistamansa Eräkontin 2023 tuloksesta takaisin metsästysseuroille. Varat ovat vuonna 2024 käytettävissä nuorten hyväksi. Hakuohjeet löytyvät pian liiton sivuilta. Keskittämällä seuran ostokset Eräkonttiin varmistat eurojen kiertämisen nuorten metsästäjien jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Metsästäjäliitto on mukana Kuopion ja Riihimäen erämessuilla, tervetuloa kahvikupillisen ääreen vaihtamaan ajatuksia.

Toivotan hyvää kevättä niin jahteihin kuin ampumaradoille!

Jaakko Silpola, toiminnanjohtaja

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä rooli vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja oikea tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.  

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran poistossa voidaan siksi hyödyntää mökkiläisten apua.

”Hankkeessa on tarkoitus saada mökkiläiset pyytämään minkkejä itse. Tämä edellyttää, että mökkiläisellä on tiedot ja taidot minkin elintavoista ja hetitappavien suojattujen rautojen käytöstä. Hankkeessa valmistellaan sähköistä ja painettua koulutus- ja neuvonta-aineistoa”, kertoo hankkeen koordinaattori Petri Passila. 

Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös hakemaan apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.  

”Juuri mökkiläisten rannat ovat osoittautuneet otollisiksi paikoiksi pyytää etenkin poikueet pois, sillä supikoiran ja minkin poikaset tuntuvat viihtyvän ranta-alueilla. Ei ole realistista odottaa, että kaikilla mökkiläisillä on mahdollisuudet supikoiran eettiseen lopettamiseen, vaan avuksi tarvitaan metsästäjiä. Hankkeessa on luotu maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen”, Petri Passila sanoo.  

Vieraspetojen pyynti on tehokas tapa parantaa lintujen pesinnän onnistumista. Vuosittain Suomessa pyydetään 40-50 000 minkkiä ja 140-150 000 supikoiraa. Hankkeen toteuttajana toimii Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirijärjestöt. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000.  

Minkki ja supikoira tuhoavat tehokkaasti vesilintukatoja 

Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa muutenkin jo taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia sekä hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavat tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti, tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä. Minkki ja supikoira pelottavat myös hautovat emolinnut pois pesistä ja tällöin munat jäävät suojatta varis- ja lokkilintujen syötäväksi.

Ranta-alueet ja saaret ovat vesilintujen pesintäalueita eli tuottavia elinalueita, mutta myös vieraspedoille mieleisiä saalistusalueita. Rannoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Monella voi olla väärä kuva haitallisista vieraspedoista, niiden ei uskota tekevän mitään vahinkoa Suomen luonnolle. Yksi pariskunta poikueineen jompaakumpaa vieraspetoa yhdellä lintulahdella tekee kesän aikana totaalisen tuhon alueen maassapesivälle linnustolle. 

Rantavyöhykkeillä ja niiden vaihettumisvyöhykkeillä elää ja pesii monia vesilintu- ja kahlaajalajeja sekä metsäkanalinnuista varsinkin pyy ja teeri. On myös mahdollista, että supikoira levittää lintujen elinvoimaa heikentävää sarkokystoosi-loista. Supikoira levittää myös muita tauteja kuten rabiesta ja trikiiniä.