– Peurasaalis oli päättyneellä kaudella jälleen ennätyssuuri, 74 000 yksilöä. Jahdin vaikutus on nyt nähtävillä, kun peurakannan kasvu on saatu käännettyä laskuun. Tästä oli viitteitä metsästysseuroista saadun palautteen perusteella jo jahtikauden aikana. Metsästäjien ja määrätietoisten metsästysseurojen ansiosta laskutavoite saavutettiin, kiittää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Tuore peuran kanta-arvio osoittaa, että Metsästäjäliiton kannattama nykyinen lupajärjestelmä toimii eikä siihen tarvita muutoksia. Tihentymäalueilla tavoitteena on ollut maa- ja metsätalouden sekä tieliikenteen vahinkojen vähentäminen.

– On kantatavoitteiden asettamisen sekä tehokkaan ja vastuullisen jahdin toteuttamisen vuoksi tärkeää, että peuran metsästystä varten meillä on käytössä 500 hehtaarin minimialuevaatimus ja pyyntilupajärjestelmä. Hyvällä paikallisella yhteistoiminnalla seurojen ja maanomistajien kesken voimme vaalia tämän arvostetun riistaeläimen kestävää kannanhallintaa, kannustaa Silpola.

Nyt alkaa pyyntilupien haku tulevalle jahtikaudelle. Metsästäjäliitto kannustaa tihentymäalueilla lupien hakijoita Lounais-Suomen suunnalla jatkamaan vastuullista metsästystä niin, että etenemme kohti alueellisten riistaneuvostojen asettamia peuran tiheystavoitteita.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 0504064836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Vuosittain metsästyskortin suorittaa 6 000–8 000 uutta metsästäjää. Metsästäjätutkinnossa ei ole pakollisena käytännön ampumakoulutusta ja siksi Metsästäjäliitto on kehittänyt Metsästysammunnan ABC -koulutusta jo vuodesta 2015. Metsästysammunnan ABC -koulutus on suunniteltu hiljattain metsästäjätutkinnon suorittaneille tai muuten ampumisesta kiinnostuneille henkilöille. Koulutuksessa opetetaan ampumisen perusasiat ja koulutuksesta on hyvä jatkaa kohti itsenäistä harjoittelua. Koulutuksiin mahtuu kerrallaan 6–12 koulutettavaa.

”Tällaisille koulutuksille on havaittu olevan selkeä tarve ja saatu palaute koulutuksista on ollut positiivista. Täysin kokemattomilla on halu oppia ampumaan ja käsittelemään aseita turvallisesti. Mukaan tulee paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei ole välttämättä muutoin mahdollisuutta opiskella ammuntaa käytännössä tai ei ole esimerkiksi perheessä metsästystaustaa”, sanoo Metsästäjäliiton pääkouluttaja Johanna Huotari.

Koulutukseen voi osallistua jo ennen metsästäjätutkintoa ja ilman omaa asetta. Itselle sopivan uuden aseen hankintaan saa kouluttajalta hyvät vinkit. Myös monet jo pidempään metsästäneet henkilöt ovat osallistuneet koulutuksiin. Koulutuksiin osallistujien kirjo on laaja iästä ja kokemuksesta riippumatta. Moni sanoo haluavansa oppia uutta ja saada varmuutta ampumiseen ja riistalaukauksiin. Koulutuksen on myös koettu madaltavan kynnystä tulla ampumaradalle yksin tai metsästyskaverin kanssa", Huotari sanoo.

Lisätietoja:
Pääkouluttaja Johanna Huotari, puh. 050 535 5497, johanna.huotarimetsastajaliitto.fi ()

Metsästysammunnan ABC-koulutus >> metsastajaliitto.fi/metsastajalle/metsastysammunnan-abc

Tapahtumakalenteri: (Koulutuksia tulee lisää kevään edetessä) >> metsorekisteri.metsastajaliitto.fi/Tapahtumanhallinta/tapahtumakalenteri.aspx

− Ilokseni voimme todeta saadun summan olevan hieno, 4 137 euroa. Se tulee auttamaan paljon Metsästäjäliiton tekemää nuorisotyötä. Summa ohjataan kokonaisuudessaan nuorten ammuntakoulutukseen. Tuemme nuorten ammuntaharjoittelua maksamalla ratamaksuja ja hankkimalla materiaaleja, jotta nuorten harjoittelu ei jää kiinni kustannuksista. Kannustamme myös ryhmäharjoitteluun, sillä harrastaminen on mukavampaa porukalla, kertoo lahjoituksen vastaanottanut nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä.

−Meillä Metsästäjäliitossa on erittäin osaavia ampumakouluttajia ja vapaaehtoisia, joiden panos tulevaisuuden metsästäjien kouluttamisessa on avainasemassa. Toivomme, että voimme lahjoituksen turvin huomioida myös kouluttajat ja innostaa heitä mukaan säännölliseen nuorisotyöhön. 

Myös NorDis Oy:n toimitusjohtaja Marko Ketola pitää erittäin tärkeänä nuorten metsästäjien ja eränkävijöiden kouluttamista. −Nuoret ovat tulevaisuuden käyttäjiä. Nuorten keskuudessa puhaltavat jo nykyaikaiset tuulet ja ekologisuus näkyy jo nyt nuorempien patruunavalinnoissa. Bioammon ja Naturaliksen biohajoavat patruunat ovat edelläkävijöitä uudenlaisina patruunoina. Ne ovat tarkkoja ja laadukkaita ja lopuksi hylsyt voi vaikka laittaa kompostiin jälkikäsittelyyn, Ketola sanoo. Kyseiset patruunat olivat käytössä myös Metsästäjäliiton juhlajahdeissa. 

Metsästäjäliiton nuorisotyö kiittää Nordisia yhteistyöstä! Avustuksen käyttöä  voi seurata kevään aikana mm. metsastajaliiton_nuoret Instagram-tilin kautta.

Lue lisää Nordisin tiedotteesta.

Kuvassa Elina Mäkelä, Marko Ketola sekä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Juha K. Kairikko tuli Metsästäjäliittoon toiminnanjohtajaksi 1.6.1973 vasta 26-vuotiaana ja omien sanojensa mukaan yllättyi itsekin tullessaan valituksi. Kairikko toimi liitossa toiminnanjohtajana aina 30. syyskuuta 2009 saakka. Hänet tunnettiin liitossa erityisesti Jahti-lehden ahkerana päätoimittajana ja hänelle myönnettiin liiton korkein kultainen ansiomerkki laakerilehväseppelein heinäkuussa 1991. Eräneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2002.

Juha K. Kairikko oli intohimoisesti metsästykseen ja kirjoittamiseen suhtautuva ja hän korosti yhteistyön ja avoimuuden henkeä.

Metsästäjäliiton kaikki toimihenkilöt, liittohallitus ja laaja piirikenttä esittävät syvimmän osanoton Juhan puolisolle sekä lapsille ja lapsenlapsille. Juhan hersyvää tarinankerrontaa jää kaipaamaan laaja joukko paitsi suomalaisia, myös ulkomaisia metsästäjiä sekä ystäviä. Yksi suuri on kauden päättyessä nyt joukostamme poissa.

Juha K. Kairikon haastattelu keväältä 2021 on luettavissa Jahtimediasta.

 

Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Jäsenlehden lisäksi verkossa toimii Jahtimedia.fi -verkkosivusto, jonka artikkeleiden aihepiirejä ovat muun muassa metsästys, luonto, metsästyskoirat, riistaruoka ja metsästysammunta. Jahtimedia.fi on samalla harrastuksen ikkuna suurelle yleisölle ja metsästyksestä kiinnostuneille luonnossa liikkujille.

Jokaisessa Jahti-lehden numerossa

• Metsästämme kauden riistaa
• Tutustumme metsästysseuroihin ja kiinnostaviin metsästäjiin
• Tarjoamme tietoa muun muassa metsästyksestä, riistaeläimistä, riistanhoidosta ja metsästyskoirista
• Vastaamme lukijoiden visaisiin kysymyksiin
• Kerromme uutisia, riistaruokareseptejä ja vinkkejä

Jahdin voi tilata myös irtonumerona.

Lue lisää: metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jahti-lehti

Maata omistaa yhä enenevässä määrin yksityisten maanomistajien ohella metsä- ja sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät saamaan rahassa mitattavaa arvoa metsästysoikeuksien vuokraamisesta. Koska metsästysseurat ovat pääsääntöisesti paikallisyhteisöjä ja voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, niillä ei useinkaan ole käytössä suuria varoja. Yhdistystoiminnan arvo onkin yhteisön tuottamassa hyödyssä. Liitto esittää, että rahan sijaan metsästysoikeuden vastikkeena voidaan sopia tapauskohtaisesti myös seuratoiminnan luonteeseen muista hyvin sopivista palveluista.

Metsästäjät voivat rahan sijaan vastikkeeksi sitoutua raportoimaan maanomistajalle metsävahinkojen lisäksi esimerkiksi hyönteis- tai tievaurioista. Myös ympäristövahinkojen tai vieraslajikasvien ilmoittamisesta voidaan erikseen kirjallisesti sopia metsästysvuokrasopimuksessa. Mitä suuremmasta alueesta on kyse, sitä arvokkaampia nämä palvelut ovat. Sopimukseen voidaan lisätä myös kohtia, jotka liittyvät alueella tehtävään luonnonhoitoon; metsästysseura voi tehdä riistalaskentoja, sijoittaa nuolukiviä tai poistaa alueelta vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa.

− Koska metsästäjät viettävät satoja tunteja metsässä liikkuen, he havaitsevat metsissä hirvituhoja ja muita vahinkoja, joista merkittävämmät tuoreet tapaukset on yleensä tapana ilmoittaa maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille, yhtiöt mukaan lukien, tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on hyvin arvostettua, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokran vastikkeena on harvemmin verotettava raha. Metsänomistajalle suurin hyöty tulee metsästäjien tekemästä hirvien ja muiden hirvieläinten kannansäätelystä. Metsästäjät joutuvatkin tasapainoilemaan elinvoimaisten kantojen ja mahdollisimman vähäisten hirvieläinten metsävahinkojen kanssa. Tehtävä ei ole helppo, sillä kannanvaihtelut ja epätasainen sijoittautuminen ovat eläinmaailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Lisätietoja:

Linkki metsästysvuokrasopimuksen liitteeseen löytyy täältä

 

Tänä päivänä sähköisten jäsenrekisterien oikeat tiedot ovat niin merkittäviä kaikessa yhdistystoiminnassa, että liitto halusi edesauttaa ja tuoda tietoisuuteen jäsenrekisterin päivittämisen tärkeyttä jäsenrekisterikampanjan avulla. Kampanjan aikana arvottiin monia palkintoja yli 80 % jäsenrekisteristä päivittäneille seuroille.

Metsästysseuran jäsenten tietojen ajantasaisuus ja yhteystietojen olemassaolo helpottavat seuran toimintaa merkittävästi. Esimerkiksi sähköpostilla voidaan viestiä seuran asioita nopeasti ja halvalla verrattuna kirjepostiin tai lehti-ilmoitteluun.

SimWay Hunt Rantasalmen Erälle

Arvottavia palkintoja oli monenlaisia seuratoimintaan sopivia tuotteita ja pääpalkintona hakemusten perusteella valikoitunut seura sai 10 000 euron arvoisen SimWay Hunt metsästys- ja ammuntasimulaattorin, jonka liitolle lahjoitti SimWay Suomi liiton 100-vuotislahjaksi.

SimWay Hunt metsästys- ja ammuntasimulaattorin saajaksi valittiin Länsi-Rantasalmen Erä! Onnittelut!

Simulaattorin hakuun saatiin 118 hakemusta, joista SimWay Suomen ja liiton edustajista koostuva raati valitsi lahjoituksen saajan. Raati arvosti valinnassaan jäsenrekisterin ylläpitoa, simulaattorin tulevan käyttäjäkunnan monipuolisuutta, nuorisotoimintaa, ammunta-aktiivisuutta. Yhtenä valintakriteerinä oli myös se, että valittavalla seuralla ei ole hyviä edellytyksiä hankkia simulaattoria itse. Painava peruste oli myös se, että laitteisto palvelisi laajaa käyttäjäkuntaa myös seuran ulkopuolella. Hakijoissa oli toki useita yhteenliittymiä, joilla olisi ollut laajempikin käyttäjäkunta. Monella olisi kuitenkin hyvät edellytykset laitteiston hankintaan ilman lahjoitustakin.

Jäsenrekisterikampanjan palkintoja on aiemmin jaettu seuraavasti:

Vuodenvaihteen arvonnan palkintoja saivat:

Tainionkosken Metsästysseura Ry                   lihamylly
Jakokosken Jahti Ry                                        vakuumikone
Ahmovaaran Metsästysseura Ry                     leikkuulautasetti
Vasamalammen Erä Ry                                   leikkuulautasetti
Jukojärven Metsästysseura Ry                        leikkuulautasetti
Etelä-Sydänmaan Erä Ry                                leikkuulautasetti
Akaan Metsästysyhdistys Ry                           leikkuulautasetti

Kesäkuussa 2021 palkintoja saivat:

Hämeenläänin Metsästysseura Ry
Eken Erä Ry
Sommaröarnas Jf Rf
Otsamon Erä ry
Riistaveden Metsästysyhdistys Ry
Suden Suntin Erä Ry
Metsästyskerho Rmk-60 Ry
Niinikon Erä Ry
Koskenpään Eräpojat Ry
Porin Metsästysseura Ry
Pellesmäen Metsäveikot Ry
Hiitan Metsästysseura Ry
Kankaantaan Metsästysseura Ry
Keski-Hollolan Metsästysseura Ry
Metsästysseura Kiihtelys Ry
Ahmapuron Erä Ry
Villen Riista- Ja Eränkävijät Ry
Pohjois-Elimäen Metsästysyhdistys Ry
Kairin Erä Ja Kala Ry
Ilomantsin Erämiehet Ry
Äänekosken Metsästysseura Ry
Hamulan Paukku Ry
Saaren Riistamiehet Ry
Virkkulan Erämiehet Ry

 

Toivomme, että Sinulla on mahdollisuus vastata kyselyyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 20.2.2022.

Kyselyyn vastaaminen vie n. 10-20 minuuttia.
Kysely on luottamuksellinen: kysymyksiin vastataan nimettömästi ja aineisto käsitellään siten, ettei yksittäisen henkilön vastauksia voi erottaa tuloksissa.

Kysely toteutaan Zef-kyselytyökalulla.

Pääset kyselyyn tästä linkistä:  https://zef.fi/s/jvlc1o8x/

”Metsästäjäliiton nuorisotyön keskeisimpiä toimintamuotoja ovat erilaiset leirit ja kerhot. Niissä lapset ja nuoret pääsevät käytännössä  tutustumaan luontoon, metsästykseen, eränkäyntiin ja riistanhoitoon. Metsästys tulee näin tutuksi turvallisesti ja  samanhenkisessä seurassa”, muistuttaa Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Elina Mäkelä. 
 
Rahasta suurin osa menee suoraan Metsästäjäliiton piireille, jotta piirit voivat tuottaa mm. Metso-leirejä ja kerho toimintaa lapsille ja nuorille. Rahaa voidaan käyttää myös uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen. ”Vapaaehtoiset ovat merkittävässä ja tärkeässä roolissa eräperinteiden ja taitojen siirtämisessä”, Elina Mäkelä sanoo.
 
Nyt myönnetyllä avustuksella edistetään nuorisolain tavoitteita ja lähtökohtia luomalla edellytyksiä nuorisoalan järjestössä tapahtuvalle nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle.Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina on muun muassa kestävä kehitys, terveet elämäntavat ja ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Samalla ehkäisemme myös nuorten syrjäytymistä ja parannamme maaseudun elinvoimaisuutta sekä nuorten alueellista tasa-arvoa.

Katso video: Nuoret ja metsästys