23.11.2023 11:53 Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toi esille kansalaisten huolen ja voimattomuuden kasvaneita suurpetokantoja kohtaan A-studiossa 22.11.2023. Suurpetojen suojelussa on otettava huomioon luontodirektiivinkin velvoittamana myös sosioekonomiset ja paikalliset näkökulmat, jotta ihmiset pärjäävät sekä turvallisuudentunteen puolesta että myös taloudellisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätösten ja 4/2022 ilvespäätöksen myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdotonta nykyisen lain puitteissa. Metsästäjäliitto ajaa lain täydennystä Ruotsin mallin mukaisesti, missä nämä tekijät on otettu huomioon suojelun ohessa kannanhoitoalueittain. Ruotsissa on parlamentti myös määritellyt suurpetojen suotuisan suojelun tasot (susi 300, karhu 1400, ilves 870, ahma 700 eläintä), toisin kuin Suomessa. Tätä suurempi petomäärä on kannanhoidollisesti metsästettävissä. Keskustelun alussa olevalla videolla todetaan, että pohjoisessa Suomessa susia on vähän. Tämä johtuu siitä, että poronhoitoalueella porovahinkoja aiheuttavat susia voidaan poistaa tehokkaasti ja matalalla kynnyksellä. Videolla todetaan virheellisesti, että suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, jos susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäisiin. Korkein hallinto-oikeus on ilvespäätöksessään linjannut, että hoitosuunnitelmat eivät ole oikeudellisesti sitovia dokumentteja eikä niitä siten huomioida oikeuden päätöstä tehtäessä, koska hoitosuunnitelmat ovat liian yleispiirteisiä yksittäisten lupien myöntämiseen. Talven 2015-2016 metsästettyjen susien suureen määrään vaikutti se, että tuolloin myönnettiin kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia ja sen lisäksi poliisi myönsi susien poistolupia. Metsästäjäliitto ei hyväksy laittomuuksia kuten eläinten salatappamista. Suurpetoasia alkaa ajassa 24:43 https://areena.yle.fi/1-63939490 Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä! Jaakko Silpola toiminnanjohtaja, vt. viestintäpäällikkö +358 50 406 4836 etunimi.sukunimi metsastajaliitto.fi