Ilkka Mäkelä: kaupunkilainen ja maalainen eivät ole Suomessa tasa-arvoisia turvallisuuden suhteen

Suomen Metsästäjäliitolle valitaan uusi puheenjohtaja seuraavassa syysliittokokouksessa, joka pidetään Tampereella 21. marraskuuta. Ehdokkaita on mahdollista asettaa syysliittokokoukseen asti.

Toistaiseksi ehdolle on asetettu vain yksi ehdokas. Hän on Metsästäjäliiton nykyinen varapuheenjohtaja ja vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä, 67. Mäkelän tausta on maanviljelyksessä ja liike-elämässä Saarioisten pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Hän on toiminut liiton varapuheenjohtajana 1.1.2017 alkaen.

Petopolitiikka keskiössä turvallisuustilanteen takia 

Metsästäjäliittoa on työllistänyt viime aikoina erityisesti Suomen petopolitiikka.

– Suomalaiset eivät ole turvallisuuden suhteen tasa-arvoisia. Jos Esplanadille ilmaantuu susi, se lopetetaan saman tien. Paikkakunta vaikuttaa suoraan siihen, pitääkö turvallisuutensa vuoksi pelätä vai ei, sanoo Mäkelä. 

Ruotsissa ja Virossa suurpetoja metsästetään edelleen. Esimerkiksi Virossa on pinta-alaansa nähden huomattavasti enemmän susia kuin Suomessa.

– Virossa suurpedot kuitenkin pysyvät metsässä. Vain Suomessa petopolitiikka on kriisissä.

Suurpetotyöryhmän tulosta odotellaan  

Metsästäjäliitossa odotetaan maa- ja metsätalousministeriön nimittämän suurpetotyöryhmän tuloksia. Työryhmän tehtävänä oli pohtia ennen kaikkea suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä ja kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännön kehittämistä.

– Toivon, että sieltä saataisiin suurpedoille tietyt absoluuttiset minimikannat. Tämä vastaisi mallia, joka Ruotsissa on tällä hetkellä käytössä, Mäkelä sanoo.

Susikannan suuruus voi Mäkelän mielestä olla enintään 300 yksilöä.

Mäkelä ei kuitenkaan luota siihen, että minimikannat saataisiin ministeriön työryhmässä määriteltyä, vaikka petojen kannanhoidollista metsästystä tukee niin ministerin, eduskunta kuin tutkitusti kansalaismielipide (vrt. Suurpetokysely suomalaisille 2024 -perusraportti).

Susikannan muodostuksen keskiössä on Luonnonvarakeskus, eivätkä maaseudun ihmisten havainnot tule huomioiduksi petomääristä puhuttaessa. Toisaalta havaintojakaan ei ole aina tehty tarpeeksi, koska havaintojen tekojen kustannus jää yksityisten ihmisten harteille. 

Naisia mukaan liiton toimintaan

Mäkelä on luottavainen sen suhteen, että jatkossa tasa-arvo tulee lisääntymään liiton toiminnassa.

–  Naisten osuus jäsenistössä kasvaa koko ajan. Uskon, että jatkossa naisten osuus myös luottamustehtävissä tulee kasvamaan. Kannatan itse tasa-arvoa, sanoo Mäkelä, joka on työurallaan havainnut naisten olevan hyviä esihenkilöitä.

Mäkelän mukaan naiset ovat myös miehiä parempia koirankasvattajia.

– Meillä on vielä on parantamisen varaa tasa-arvossa. Itse olen sitoutunut tasa-arvon edistämiseen, Mäkelä kertoo.

Haastattelussa Mäkelä antoi myös vinkkinsä metsästäjäseuroille uusien harrastajien löytämiseksi. Vastuun hän näkee olevan niin yksityisillä metsästäjillä kuin Metsästysseuroilla. Metsästyksessä ei ole kyse vain saaliista, Mäkelä muistuttaa, vaan yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä.