Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monissa suomalaisissa auttamisen halun ja Metsästäjäliitolta on kyselty myös mahdollisuuksia järjestää keräyksiä Ukrainan avuksi. Metsästäjäliitto on luottamushenkilöiden kanssa pohtinut asiaa ja todennut, että Metsästäjäliitolla ei ole avustamiseen tarvittavaa osaamista kriisialueilla toimimiseen.

Suomessa on useita järjestöjä, jotka auttavat kriisien ja katastrofien sattuessa maailmalla. Lahjoituksilla toteutetaan humanitaarista apua kriisialueella monin tavoin mm. jakamalla hätäaputarvikkeita ja auttamalla arjen perusasioissa avustustyöntekijöiden voimin.

Tutustu keräyksiin, joita yhteisöt toteuttavat Ukrainan tilanteen auttamiseksi:

• Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistys: https://www.sumpy.fi/etusivu
• https://www.vala.fi/b/rahalahjoitukset-ukrainaan

Kosteikkoalueiksi määritellään Tukesin mukaan kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikkoja. Lisäksi 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta. 

Metsästäjäliitto kritisoi määritelmän epämääräisyyttä. ”Mikäli metsästäjä käyttää lyijyä tai edes kantaa sitä mukanaan, on aina vaara, että liikkuu huomaamattaan kosteikolla tai rajoitusehdotukseen sisällytetyllä 100 metrin suojavyöhykkeellä. Edelleenkin määritelmä on epäselvä ja metsästäjällä ei ole selkeää tietoa siitä, milloin metsästäjä rikkoo lakia”, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kiellon noudattamista pistokokein vuoden 2023 aikana yhteistyössä poliisin kanssa. Poliisi vastaa metsästyslain, kuten asianmukaisten lupien valvonnasta, ja Tukes patruunoiden markkinavalvonnasta.  

Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien haulikkoratojen toiminnanharjoittajien tulee erikseen selvittää, koskeeko kielto heidän rataansa. Lainsäädäntö ajaa näin toiminnanharjoittajat myös epätasa-arvoiseen asemaan.

Rajoitusehdotuksen epämääräisyys aiheuttaa ongelmia myös kauppiaille ja maahantuojille. Patruunat on tilattava hyvissä ajoin ennen kauden alkua ja esimerkiksi ensi kevään ratapatruunat pitäisi tilata nyt. Tilaako maahantuoja teräs- vai lyijyhaulipatruunoita mietityttää ja taloudellinen riski on merkittävä.

Kiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli. 

Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä vuodesta 1996. Kiellon tavoitteena on yhdenmukaistaa riskinhallintaa EU:ssa, sillä lyijyhaulien käyttöä ei ole rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa. Koska Suomen maapinta-alasta pelkkiä turvemaita on jo reilusti kolmannes, kiellon vaikutukset ovat Suomessa muita EU-maita suuremmat.  
Lyijyn käyttökiellon laajentamista valmistellaan Euroopan kemikaalivirastossa

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) arvioimaan, onko lyijyn ja lyijy-yhdisteiden sääntelyä tarvetta laajentaa. ECHA on valmistellut ehdotuksen hauleissa, luodeissa ja kalastustarvikkeissa käytettävän lyijyn markkinoille saattamisen ja käytön rajoittamiseksi. Ammusten komponentit, kuten nallit ja hylsyt, sotilas- ja viranomaiskäyttö tai ammunta sisätiloissa eivät kuulu rajoitusehdotuksen piiriin. 

Rajoitusehdotukseen voi edelleen ottaa kantaa kommentoimalla ECHAn riskinarviointikomitean (RAC) lausunnon taustalla olevaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA), jossa on arvioitu lyijyammusten aiheuttamaa riskiä ihmisen terveydelle. Myös ECHAn sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) lausuntoluonnosta voi vielä kommentoida 29.8.2022 asti. Lopullinen päätös rajoituksen hyväksymisestä ja sen lisäämisestä REACH-asetukseen tehdään Euroopan komission REACH-komiteassa, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana. 

Lisätietoja:

Komission asetus (EU) 2021/57Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) 

Ammusten, luotien ja kalastustarvikkeiden sisältämä lyijy (ECHAn verkkosivuilla, en)

Rajoitusmenettelyn kuvaus (ECHAn verkkosivuilla)

Ajankohtaista lyijystä Metsästäjäliiton verkkosivuilla 
 

Lisätietoja Tukesista:
Ryhmäpäällikkö Jouni Räisänen, 029 5052 098 (markkinavalvonta)
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen, puh. 029 5052 074 
Ylitarkastaja Mervi Assmann, puh. 029 5052 039
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimitukes.fi
 

Metsästäjäliitto edellyttää, että on luotava kansallinen suurpetolainsäädäntö, joka toisaalta huomioi luontodirektiivin vaatimukset ja toisaalta pakottaa oikeuslaitosta ottamaan huomioon direktiivissäkin mainitut EU-subsidiariteetin mukaiset kansalliset sosioekonomiset sekä alueelliset ja paikalliset näkökulmat.

−Suomen on kansallisella lainsäädännöllä pikaisesti määriteltävä luontodirektiivin kansallisen joustavuuden mahdollistavat määräykset kannanhoidollisen metsästyksen sallimiselle, vaatii Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Metsästäjäliitto esittää myös, että poikkeuslupien myöntämistä on aikaistettava puolella vuodella ja hallinto-oikeuksilta on edellytettävä kohtuullista käsittelyaikaa. Nykymallilla mahdollisten valitusten oikeuskäsittely menee automaattisesti metsästysajan päälle. Tämä on mahdoton malli metsästyksen suunnittelulle ja toteutukselle.

Suomen on Ruotsin lailla selvitettävä poikkeuslupien valitusoikeuden perusteet ja tulkittava uudelleen Århusin sopimuksen sisältö.

−Valitusoikeus on paikallisilla toimijoilla, mikä ei voi tarkoittaa sitä, että valituksia tehtaillaan paikallisen pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä toiselta puolelta Suomea, kritisoi toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Allekirjoita kansalaisaloite aiheesta täällä.

Suurpetojen ja esimerkiksi valkoposkihanhen esimerkit osoittavat, että EU-hallinnon pysyväisluonteiset direktiivin lajiliitelistaukset metsästysrajoitteineen ovat liian jäykkä hallintomalli. Ne eivät huomioi eläinkantojen kehittymistä. Sen vuoksi Suomen tulee yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa vaatia komissiolta suurpetojen karhu, ilves ja susi siirtämistä EU:n luontodirektiivin liitteestä IV (tiukan suojelun lajit) liitteeseen V (metsästettävät lajit).

Suurpetojen metsästyksen estymisestä on selkeästi tulossa eduskuntavaalikysymys. 300 000 metsästäjää perheineen sekä maaseudun asukkaat ja yrittäjät odottavat lukkiutuneeseen tilanteeseen ratkaisua, joka tulee näkyä tulevan hallituksen ohjelmassa. Metsästäjäliitto kutsu metsästäjiä, päättäjiä ja viranomaisia syksyllä tilaisuuksiin, joissa pattitilanteeseen etsitään ratkaisuja.

Karhun metsästyksen estyminen nousi kansalliseen keskusteluun, kun useista karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvista valitettiin. Valitukset koskivat 111 karhun metsästystä, kun lupapäätökset mahdollistavat 197 karhun metsästyksen. Hallinto-oikeus on asettanut valituksenalaiset luvat metsästysoikeuden haltijoita kuulematta täytäntöönpanokieltoon.  Menettely asiassa on kyseenalainen. Metsästäjäliitto katsoo, että täytäntöönpanokiellot on peruutettava välittömästi ja valitukset on käsiteltävä nopeasti. Valitukset ovat perusteettomia ja karhujen metsästys tulisi sallia vielä nyt alkavan jahtikauden aikana.

−Luontodirektiivi suojelee eläinkantoja, ei yksittäisiä eläinyksilöitä. Suomen riistakeskuksen karhun poikkeuslupapäätösten täytäntöönpano ei ole valitusten väittämällä tavalla peruuttamaton toimenpide. Suomen karhukanta ei ole uhattuna, muistuttaa Silpola.

Metsästäjäliitto tekee suurpetojen metsästystä koskevaa edunvalvontaa usean hengen voimin kansallisesti sekä Pohjoismaissa ja EU-tasolla. Liitto myös varaa edunvalvontaan, vaalivaikuttamistyöhön ja viestintään tuntuvia taloudellisia resursseja.

−Nyt jos koskaan meidän metsästäjien tulee pysyä asiassamme yhtenäisinä. Hajaannus ja eripura hyödyttää vain metsästyksen vastustajia. Kaikkia Metsästäjäliiton piirejä edustava liittohallitus määrittää ja seuraa liiton edunvalvontaa. Informoimme jäseniä säännöllisesti edunvalvontatilanteesta, linjaa puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Katso video alta:

Lisätietoja Metsästäjäliiton karhu-sivustolta

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.

BirdLife ja Metsästäjäliitto korostavat vesilintujen hyväksi tehtävän työn tärkeyttä. Vesilintukantojen elpymisessä keskeistäon lisääntymisen onnistuminen. Oleellisinta on vesilinnuille kelvollisten poikueympäristöjen hyvä tila ja vesistöjen kunnostus. Erityisesti parhaimpia lintuvesiä vaivaa ylirehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu. Poikueiden selviämistä voidaan auttaa myös vieraspetoja poistamalla. Vieraspedot minkki ja supikoira ovat alkuperäisluonnolle ylimääräinen kuolleisuuden ja pesätappioiden aiheuttaja, johon vesilintumme eivät ole sopeutuneet. ”Jokainen vesilintumetsästäjä voi pohtia, mitä omilla metsästysalueilla olisi tehtävissä taantuvien vesilintukantojen hyväksi. Esimerkiksi viljaruokinnalla ei kohenneta vesilintukantoja vaan metsästysmahdollisuuksia. Vieraspetopyynnillä tai uuden kosteikon perustamisella puolestaan voidaan suoraan parantaa vesilintujen elinmahdollisuuksia”, kannustaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle.

BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysaluehankkeessa parannetaan vesilintujen mahdollisuuksia valmistautua rauhassa syysmuutolle. ”Levähdysalueet ovat vesilintujen reservejä varten. Hyvillä kohteilla tankataan, voimistutaan ja keräännytään muuttoa varten, sanoo Metsästäjäliiton lintubesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Sinisorsakannan kasvu tasaantunut, mutta kesän pesinnät onnistuivat

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen 37-vuotisen historian aikana ainut runsastunut riistasorsalaji on sinisorsa. Vaikka myös sinisorsakannan kasvu on tasaantunut, tämän kesän poikastuotto oli edelleen hyvä. Muut runsaslukuiset riistasorsat tavi, telkkä ja haapana vähenevät edelleen. Ilahduttavasti haapanan pesimätulos on viime vuosina kuitenkin kohentunut.

Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta.

Info

Vesilintujen metsästys alkaa launtaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.  

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen(at)metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi

BirdLife Suomi ry
Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, puh. 010 406 6209, heikki.helle(at)birdlife.fi
www.birdlife.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote riistavesilintujen pesimäkannoista: https://www.luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat/kesan-2022-laskennat-osoittavat-monien-vesilintulajien-taantuneen-entisestaan

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 25 000 jäsentä ja tukijaa.

Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.

Elokuun myötä alkoi uusi jahtikausi ja monille metsästäjille toiminta alkaa huomenna sepelkyyhkyn jahdin myötä. Toivotan hyviä jahtihetkiä!

Lumijoella Suomen Metsästäjäliiton hirvenjuoksun SM-kilpailujen yhteydessä, varsinaisen kilpailun ulkopuolella, tapahtui valitettava ampuma-aseonnettomuus viime viikolla. Ase laukesi vahingossa ja yksi henkilö loukkaantui. Toivotan kaikille tapahtuman osapuolille voimia ja parhainta vointia. Fyysinen ja psyykkinen toipuminen ottaa oman aikansa, tuetaan onnettomuuden osapuolia. Meistä jokaisen on muistettava turvallisen aseen käsittelyn periaatteet joka hetki, sillä vahingon vaara on aina olemassa. Metsästäjäliitto on jo aiemmin sopinut Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa, että mahdolliset vahinkotilanteet tullaan tutkimaan, jotta voimme kehittää aseturvallisuutta. Ratakausi jatkuu vielä pitkään, joten viimeistään nyt on tärkeää aloittaa harjoittelu jahtikautta varten turvallisen aseenkäsittelyn ja hyvän riistalaukauksen varmistamiseksi.

Karhun metsästys on valitusten vuoksi vaarassa peruuntua suurelta osin. Tilanne kismittää ankarasti kaikkia jahtiin valmistautuneita. Karhukanta on Suomessa kasvanut hallitusti ja siitä kiitos kuuluu kannanhoidolliselle metsästykselle. Vuokrat metsästysoikeuksista on tällekin vuodelle maksettu ja majoitukset varattu. On tehty taas kova työ lupahakemusten eteen ja jahtiin on valmistauduttu useiden kuukausien ajan – mahdollisesti turhaan. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on nyt ajautunut umpikujaan EU-suojelusäädösten ja tiukentuneen lain tulkinnan myötä. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeinen ilvestä koskeva poikkeusluvan toteaminen perusteettomaksi oli ennakkotapaus ja on jumittamassa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kokonaan. Tilanne on mahdoton ja kestämätön. EU-tasolla tulee tehdä karhun, ilveksen ja suden liitesiirto suojeltavista (luontodirektiivin liite IV) metsästettäviin lajeihin (liite V). Se on vaikuttavin mutta työläin prosessi ja vaatii komission aloitteellisuutta muutokseen ja jäsenmaiden yksimielisen päätöksen ministerineuvostossa. Sitä ennen on tarkistettava luontodirektiivin melko tuore tulkintaohje. Päivitetyssä ohjeessa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen asema heikkeni aikaisempaan ohjeeseen verrattuna. Tulkintaohjeen kirjaukset kannanhoidollisesta metsästyksestä on palautettava ennalleen. Liitto tekee EU-sääntelyn muuttamiseksi hartiavoimin työtä yhdessä muiden EU-maiden metsästäjäjärjestöjen kanssa. Muutos edellyttää kuitenkin eri maiden hallitusten yhteistoimia, ennen kuin mitään voi tapahtua, sillä EU-komissiossa virkamiehet vastustavat suurpetojen metsästystä kaikin voimin. On myös otettava uudelleen tarkasteluun, kenellä on poikkeuslupien valitusoikeus. Nyt Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöillä on maakuntaan kiinnitetty kotipaikka patentti- ja rekisterihallituksessa, mutta on mahdollista, että järjestön osoite ja kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopaikkakuntalaisia. Valittajalta tulisi edellyttää todellista paikallista toimintaa muodollisen kotipaikan nimeämisen sijaan. Ruotsi aikoo tulkita asiaa koskevaa Århusin kansainvälistä sopimusta uudelleen ja sama on tehtävä Suomessa.

Ampumaratojen toiminnan varmistaminen teettää valtavasti työtä EU-rintamalla. Erityisesti kivääriradat ovat vaarassa, sillä lyijyn käyttö rataharjoittelussa ollaan edelleen kieltämässä, ellei radoille tehdä satojen miljoonien eurojen luotiloukkuinvestointeja. Olemme yhteistyössä Ruotsin metsästäjäjärjestöjen kanssa saaneet uusimpaan ehdotukseen muutoksia metsästyksen osalta niin, että esimerkiksi latvalintujahti ja pienoiskiväärin käyttö lyijyluodein on mahdollista. EU-viranomaisille on nyt pystyttävä osoittamaan, että kokovaippaluotien käyttö ampumaradoilla on ympäristölle turvallista suomalaisia ratojen ympäristölupaehtoja noudattamalla.

Toivotan hyviä ja turvallisia hetkiä edessä aukeaville jahtipoluille!

Jaakko Silpola

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja

PS. Käyhän allekirjoittamassa EU-vetoomus metsästyksen tulevaisuuden puolesta.

Sepelkyyhky tekee vuosittain useita poikueita, ja metsästyskauden alussa osalla voi olla vielä pesintä kesken. Vastuullinen metsästäjä kohdistaa metsästyksen parveutuneisiin lintuihin, sillä parvissa on lähinnä nuoria ja jo pesintänsä lopettaneita yksilöitä. Suoraan parveen ei saa kuitenkaan ampua.

”Yksittäiset linnut tulisi jättää rauhaan, sillä todennäköisesti niiden pesintä on vielä kesken”, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistahoitopäällikkö Ere Grenfors.

Ennen riistalaukausta tulee metsästäjän olla myös varma lajista, sillä kyyhkyparvissa voi lentää myös rauhoitettua uuttukyyhkyä. Suurin ero lajeissa on se, että uuttukyyhkyltä puuttuvat valkoiset laikut siivistä. Se eroaa sepelkyyhkystä myös muodoltaan, lentotavaltaan ja siiveniskuiltaan. 

Metsästäjäliitto kannustaa vastuulliseen metsästykseen

Vastuullinen metsästäjä ottaa huomioon myös paikalliset asukkaat ja muut luonnossa liikkujat. Metsästystä tulee välttää pystyssä olevan viljapellon läheisyydessä, sillä saaliin löytyminen voi olla epävarmaa eikä puimattoman viljan tallaaminen ole sallittua. Grenfors muistuttaa metsästäjiä myös keräämään talteen patruunoiden hylsyt ja muut roskat.

Myös noutavan koiran käyttö on suositeltavaa kyyhkyjahdissa.

Metsästyksessä ja aseenkäsittelyssä turvallisuus ja huolellisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä perusasioita malttia unohtamatta. Huolimaton toiminta aiheuttaa vaaratilanteita ja pahimmassa tapauksessa peruuttamatonta vahinkoa.

• Lue myös: Turvallinen metsästysammunta ja aseenkäsittely

Tarkista metsästysajat Suomen riistakeskuksen sivuilta

10. elokuuta alkaa myös hanhien peltometsästys: merihanhen rannikolla ja kanadanhanhen koko maassa. Sorsanmetsästys alkaa puolestaan 20. elokuuta kello 12. Suomen riistakeskuksen sivuilta löytyy tietoa metsästysajoista ja metsästyskieltoalueista.

Lue lisää Jahtimediasta:

• Reseptejä kyyhkysestä ja muista riistalinnuista
• Suomalaisia riistaeläimiä: Sepelkyyhky

Suomen riistakeskus myönsi tälle syksylle poronhoitoalueen ulkopuolelle karhulle 197 poikkeuslupaa. Useasta poikkeusluvasta on äskettäin valitettu hallinto-oikeuksiin. Valitukset koskevat 111 poikkeuslupaa, joista 92 on myönnetty Pohjois-Karjalaan, 18 Kainuuseen ja yksi Pohjois-Hämeeseen. Koska hallinto-oikeuskäsittelyt vievät tyypillisesti aikaa kuukausista jopa vuosiin, Metsästäjäliitto näkee asiassa ison riskin, että hallinto-oikeudet saattavat asettaa poikkeusluvat pikaiseen toimeenpanokieltoon, mikä käytännössä estäisi kyseisten lupien käyttämisen kuluvana syksynä. Valitusten ulkopuolella on yhteensä 86 poikkeuslupaa, jotka voidaan näillä näkymin käyttää syksyn karhujahdissa.

Valitusten taustalla on muun muassa helmikuussa 2022 saatu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös, joka koski ilveksen poikkeusluvan laillisuutta Varsinais-Suomessa. KHO totesi poikkeusluvan laittomaksi, sillä KHO:n mukaan ”poikkeusluvalla tavoiteltua päämäärää hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin”. Kyseisen päätöksen vaikutukset heijastuvat nyt kaikkien luontodirektiivin liitteessä IV (tiukan suojelun lait) olevin suurpetojemme (karhu, ilves, susi) kannanhoidollisen metsästyksen lupien perusteluihin. Kestävän käytön mukainen metsästys ja lajin kannanhoito ei ole KHO:n tulkinnan mukaan enää hyväksyttävä ja riittävä peruste. Myös muun muassa lupien kohdentamista pitäisi pystyä tekemään aiempaa paremmin eläinyksilötasolla, mikä on mahdotonta.

Metsästäjäliitto pitää valituksia perusteettomina

Metsästäjäliitto muistuttaa, että karhun kannanhoito on toiminut Suomessa tähän saakka erinomaisesti. Karhukanta on kasvanut kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelmallisuuden ansiosta suotuisalle suojelutasolle ja ollut siinä jo pitkään. Metsästyksen myötä konfliktit ovat hyvin hallinnassa, karhukanta on ihmisarka ja karhu on arvostettua suurriistaa. Suurpedoistamme juuri karhun ja ilveksen kannat ovat meillä vieläpä suuremmat kuin todennäköisesti 175 vuoteen.

Metsästäjäliitto toteaa, että tehdyt valitukset kohdistuvat vieläpä pääosin sinne, missä karhuja on maassamme kaikkein eniten ja kanta tihein. Liitto pitää valituksia perusteettomana. Lajin kannanhoito estyy ja tihentymäalueiden karhumäärät nousevat kestämättömälle tasolle, jos karhuja ei metsästetä. Varoittava ääriesimerkki Euroopassa löytyy Romaniasta, jossa kaikki suurpetojen kannanhoidollinen metsästys kiellettiin vuonna 2016. Tuoreimpana tilastovuonna 2019 karhuhyökkäyksissä kuoli 8 ja loukkaantui 23 ihmistä.

Myös maaseudun elinkeinot, karjanhoito ja mehiläistarhaus joutuvat vaikeuksiin, jos karhujahti tiheän kannan alueella estyy.

Metsästäjäliitto on huolissaan siitä, että metsästäjien motivaatio kanta-arvion havaintojen ja DNA-näytteiden tuottamiseen heikkenee. Vastaava tapahtui viime talvena, kun suden DNA-keräyksessä pääasiassa metsästäjien toimittama näytemäärä pieneni 40 prosenttia suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien toimeenpanokieltojen jälkeen. Ilman metsästäjien havaintoja kanta-arvioiden tekeminen on mahdotonta.

Metsästäjäliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

Metsästäjäliitto vaatii, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurpetojemme karhun, ilveksen ja suden liitesiirrot luontodirektiivissä liitteestä IV liitteeseen V (metsästettävät lajit) on nostettava välittömästi työlistalle. Ranskan ja Ruotsin päättäjät ovat sitä osaltaan jo esittäneet. Lisäksi Århusin sopimuksen tulkinta suurpetojen poikkeuslupia koskevasta valitusoikeuksien rajaamisesta on myös Suomessa arvioitava uudelleen Ruotsin tapaan.

Lisätietoja:

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/ranskan-presidentti-tukee-suden-liitesiirtoa-luontodirektiivissa

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/ruotsin-valtiopaivat-aanesti-poikkeuslupien-valitusoikeuden-supistamisen-puolesta  

https://www.bbc.com/news/world-europe-50473443?intlink_from_url=https://www.bbc.com/news/world&link_location=live-reporting-story

Lumijoella Suomen Metsästäjäliiton hirvenjuoksun SM-kilpailujen yhteydessä, varsinaisen kilpailun ulkopuolella, tapahtui ampuma-aseonnettomuus perjantaina 5. elokuuta 2022. Ase laukesi vahingossa ja yksi henkilö loukkaantui. Hän on sairaalahoidossa. Viranomaiset vastaavat tapahtuneen onnettomuuden jatkotutkimuksista.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Susi kuuluu suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita luontodirektiivin liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Luontodirektiivin 12 artikla edellyttää, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet näiden lajien tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi ja kiellettävä mm. kaikki näiden lajien yksilöitä koskeva tahallinen pyydystäminen ja tappaminen. Metsästäjäliiton tavoitteena on suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Tämä mahdollistaisi joustavamman kansallisen päätöksenteon sekä tehokkaamman puuttumisen ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Etelä-Ranskassa 21. heinäkuuta pitämässään puheessa valtion palkkaamien metsästäjien määrän lisäämistä, jotta siellä saavutettaisiin asetettu 174 suden kaatotavoite. Hän samalla totesi myös suden suojelustatuksen muuttamisen EU:n luontodirektiivissä olevan tarpeen.

FNSEA eli Ranskan maanviljelijöiden liitto haluaa, että hallinnolliset esteet eivät saa pysäyttää sudenmetsästystä. Artikkelin mukaan Ranskan susikanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja on aiheuttanut ongelmia maanviljelijöille.

Edistää myös Pohjoismaiden asiaa

Ranskan presidentin kanta nähdään pohjoismaisissa metsästäjäjärjestöissä myönteisenä, koska suden liitesiirron toteutumisessa liittolaiseksi prosessiin tarvittaisiin suuri EU-maa. Ruotsin hallitus ilmoitti äskettäin halunsa suden liitesiirtoon luontodirektiivissä.

Tulevaisuudessa Suomi ja Ruotsi voisivat mahdollisesti tehdä suden liitesiirtoasiassa yhteistyötä Ranskan hallituksen kanssa, näkee pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen (NJS) kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Johan Svalby.

Ranskalainen metsästyslehti J'aime la Chasse https://www.jaimelachasse.fr/actualite-chasse/e-macron-creer-une-seconde-brigade-loup-et-changer-son-statut uutisoi presidentin puheen sisällöstä.

Uutisen alkuperäinen lähde: https://svenskjakt.se/start/nyhet/frankrikes-president-vill-andra-vargens-skyddsstatus/

Poliisilta on vaadittu lupamenettelyiden yhtenäistämistä, jotta aseluvanhakijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Asia on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan muodossa ”Aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan niin, ettei aselainsäädäntö kiristy”. Kohtelussa on saattanut olla huomattaviakin eroja niin aseluvan myöntämisessä kuin sen peruuttamisessa riippuen lupakäsittelyn paikkakunnasta.

Yhtenäistämisohjeen luonnos oli viime vuonna lausuttavana laajasti eri harrastajajärjestöissä. Lue Metsästäjäliiton lausunto viime vuodelta tästä. Ohjeeseen saatiin muun muassa maininta vieraslajiasetuksesta sekä parannuksia metsästysaseiden kaliiperimäärityksiin. Ohje jättää kuitenkin edelleen harkintavaltaa lupakäsittelijälle ja Metsästäjäliitto toivoo ohjeen parantavan myös asiakaspalvelun laatua lupakanslioissa. Samalla on tärkeää, että myös luvanhakijan on mahdollista tutustua itse ohjeeseen ja arvioida omaa tilannettaan luvanhakijana.

Valtaosa aseluvan hakijoista saa asiassaan myönteisen päätöksen. Joskus on kuitenkin tarpeen tehdä kielteinen päätös tai liittää myönnettävään lupaan ehtoja. Ohjeen liitteissä taas listataan tyypillisiä tekoja – rikoksia, rikkomuksia, epätoivottavaa käyttäytymistä – joilla voi olla vaikutusta luvan saamiseen tai sen peruuttamiseen. Julkisesti nähtävillä olevan ohjeen toivotaan näin myös osaltaan lisäävän poliisin aselupaharkinnan läpinäkyvyyttä.

Myös voimassa olemassa oleva aselupa on mahdollista peruuttaa.

Ohjeessa on esimerkinomaisesti listattuna sellaisia ampuma-aseita, joiden ainakin katsotaan soveltuvan hyvin ampuma-aselain mukaisiin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Tärkeä seikka Metsästäjäliiton mielestä on myös se, että jo luvitettujen aseiden lukumäärä ei saa olla peruste uuden aseluvan myöntämiselle tai luvan epäämiselle. Ohjeen voimassaoloajaksi on merkitty 1.1.2022- 31.7.2027.

Poliisihallituksen ohje: Ampuma-aselupakäytäntöjen yhtenäistäminen (html-muodossa)

Ohjeen liite 1 Estevaikutukset (html-muodossa)

Ohjeen liite 2 Perusteet luvan peruuttamiselle (html-muodossa)