Puheenjohtajan jouluinen tervehdys Metsästäjäliiton jäsenille

Kiitän luottamuksesta tultuani valituksi liiton puheenjohtajaksi 21.11.2024 liittokokouksessa. Järjestömme on perinteikäs, valtakunnallisesti merkittävä metsästyksen edunvalvoja – vieläpä ainoa laatuaan.

Haluan tämän jäsenkirjeen kautta avata samalla muutamia ajankohtaisia edunvalvonnallisia asioita sekä omia näkemyksiäni toiminnan tulevaisuudesta.

Edunvalvonnan painopisteenä on hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon varmistaminen. Nuo kirjaukset eivät pelkästään tue metsästysharrastuksen edellytysten säilymistä, ne huomioivat myös eri elinkeinojen haasteet vaikkapa ylisuurten hylje- tai haittalintukantojen osalta. Hallitusohjelma huomioi myös tarpeen huolehtia ampumaratojen riittävyydestä ja toimintaedellytyksistä. Kirjaukset eivät koske yksinomaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, mikä korostaa poikkihallinnollisen edunvalvonnan merkitystä. Tätä työtä jatkamme myös vuonna 2025.

Suomalaista yhteiskuntaa ja metsästystä ohjaa säädöspohja: lait ja asetukset. Niiden laatimisesta vastaa eduskunta. Lait eivät kuitenkaan synny itsestään pelkkien raporttien tai työryhmälausumien perusteella. Niiden syntyyn tarvitaan hallituksen esitys, jonka perusteella eduskunta asiasta päättää.

Olemme viime viikkoina käyneet hyvää keskustelua kansanedustajien, maa- ja metsätalousministerin ja hänen virkakuntansa sekä muiden sidosryhmiemme kanssa metsästyslain muutokseen tähtäävän lainvalmistelun osalta. Ministeriö on luvannut ottaa asian valmisteluun eduskunnan joulutauon jälkeen osana kevätistuntokauden lainsäädäntösuunnitelmaa. Pidän tätä merkittävänä askeleena suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Metsästäjäliitto tarjoaa asiantuntemuksensa lain valmistelutyön tueksi.

Teimme periaatepäätöksen käyttää liiton varallisuutta muun muassa suden kanta-arviota tukevaan DNA-näytekeräykseen. Meillä on aiemmilta vuosilta näyttöä siitä, kuinka tuokin menetelmä on suoraan vaikuttanut tarkempaan kanta-arvioon. Olemme tarjonneet osaamistamme myös täydentävään lumijälkilaskentaan niin suden kuin ilveksenkin osalta. Kaikkien etu on saada aikaan mahdollisimman kattava ja oikea kanta-arvio kaikkien suurpetojen osalta. Tärkeä osa tuota perusdatan tuottamista on myös Tassu-havainnoilla.

Samalla kun näköpiirissä on lainsäätäjien tahtotila metsästyslain uudistamisesta, tulee muistaa, kuinka mekanismi kokonaisuudessaan toimii. Kun aikanaan lakiperusta saadaan kuntoon ja kannanhoidollinen metsästys taas mahdollistuu, viranhaltijan; Riistakeskuksen on tehtävä lupapäätöksensä perustellusti. Tätä edellyttää jo hallintolakikin. Tuon päätöksen perusteena tulee siis olla kanta-arvio ja useat muutkin seikat. On siis ehdottoman tärkeää, että arvio vastaa mahdollisimman hyvin todellista kannan tilaa ja että lakiperusta asettaa selkeän päämäärän ja viitearvot tehtäville päätöksille.

Olemme viestineet eduskunnan, ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen suuntaan avoimen tiedon merkityksestä. Ilman avoimuutta ei voi olla tiedettä. Tunnistan, että tuo kentällä koettu avoimuuden puute on keskeinen luottamusta heikentänyt tekijä. Teemme yhdessä eri tahojen kanssa töitä avoimuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä, esimerkiksi näytekeräyksen osalta, koko prosessin pitää toimia: kentältä pitää saada kattavasti näytteitä, niiden toimituslogistiikka tutkimukselle pitää olla sujuvaa, tutkijoilla tulee olla resurssit reaaliajassa analysoida näytteitä ja tulosten tulee välittyä nopeasti kentälle. Uskon, että ketjun jokaiseen kohtaan löytyy keinoja. Tulee hakea siis mahdollisuuksia eikä keskittyä siihen miksi jotain asiaa ei juuri nyt voida tehdä. ”Koska ennenkin on näin tehty” ei ole yleensä se paras vastaus.

Metsästäjäliiton voimavara on valtakunnallisuus. Jäsenistössämme on runsaasti erilaista osaamista metsästyksen eri osa-alueilta: Lapin kairoilta saariston ulkoluodoille, itäisen Suomen karhun ja villisian metsästyksen osaajista valkohäntäpeuran tihentymäalueiden ”urakoijiin”. Haluan puheenjohtajana entistä tiiviimmin osallistaa piirien osaamisen liiton asioiden valmisteluun ja keskustoimiston asiantuntijoiden tueksi. Pohdimme yhdessä ne käytännön työskentelytavat, jolla tähän päästään ja informoimme niistä alkuvuoden aikana.

Järjestömme toimii kolmiportaisessa hallintomallissa. Yhdistyslain mukaan päätösvalta on jäsenillä, liiton tapauksessa siis piireillä, jotka valitsevat edustajansa kahdesti vuodessa pidettävään liittokokoukseen. Yhdistyksen asioita hoitaa liittohallitus, johon piirit asettavat edustajansa. Kolmas porras syntyy piirien jäseninä olevista metsästysseuroista ja henkilöjäsenistä. Pidän tärkeänä sitä, että kentän ääni kuuluu yhdistyksen toiminnan painopisteissä ja päätöksenteossa. Olkaa aktiivisia seurojenne ja piirienne toiminnassa ja päätöksenteossa, näin valtakunnallinen tilannekuva välittyy parhaiten liiton hallintoelimiin.

Päivittäisen edunvalvonnan lisäksi meidän tulee katsoa tulevaisuuteen. Pyydänkin jäsenseuroja pohtimaan kuinka vastaamme tulevaisuuden muutoksiin. Seurojen jäsenmäärät pienenevät, kiinteät kustannukset nousevat ja vanhojen sääntöjenkin sisältöä olisi hyvä välillä päivittää. Tuemme liittona jäsenistöämme näissäkin haasteissa ja pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka varmistavat seurojen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Metsästysseura on kuitenkin suomalaisen metsästyskulttuurin ja harrastuksen ”perusyksikkö”.

Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja hienoja luontoelämyksiä myös tulevalle vuodelle.
 

Mikkelissä 20.12.2024

Petteri Lampinen
puheenjohtaja