Tapion monipuolinen kokemus ja asiantuntemus ovat arvokkaita hankkeellemme. Hän on tehnyt 30-vuotisen uran puolustushallinnossa ja lisäksi vajaa 10 vuotta erilaisissa nuorten ja aikuisten päätoimisissa koulutustehtävissä. Hän on työskennellyt Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla lukuisissa eri tehtävissä sekä muutamia vuosia myös ulkomailla. Hän on toiminut pitkään erilaisissa esimiestehtävissä, kouluttajana sekä hanke- että projektitehtävissä. Myös nykymuotoisista Metsästysammunnan ABC-koulutuksista löytyy kouluttajakokemusta. Viime vuodet hän on toiminut ammatillisen oppilaitoksen koulutuspäällikkönä ja esihenkilökouluttajana.

Tapion pitkä kokemus metsästysammunnassa tuo arvokasta tietoa hankkeeseen. Ampumalajeista mieluisinta hänelle on haulikossa sporting-lajit sekä kiväärissä metsästyshirvi ja metsästysluodikko. Hän metsästää hyvin monipuolisesti kaikkea riistaa, mutta lähellä sydäntä on kanakoirametsästys ja sorkkaeläinten metsästys ajavilla koirilla.

Metsästysammunnan ABC -hankkeessa luodaan uusi koulutusmalli

Metsästysammunnan ABC -hanke (2024–2026) kehittää metsästäjien vapaaehtoista ampumakoulutusta Suomessa. Koulutusten käytännön osuus tiivistetään yhden illan mittaiseksi neljän tunnin koulutukseksi ja sitä tuetaan verkkokoulutuksella, jotta turvallisen aseenkäsittelyn oppiminen varmistuu.

Tavoitteena on parantaa aseenkäsittely- ja ampumataitoja sekä vastata uuden ammusteknologian ja lyijyrajoitusten tuomiin haasteisiin. Hankkeessa järjestetään 30 kouluttajakoulutusta, laajennetaan koulutusten saatavuutta ja kehitetään kaupunkikoulutuksia. Yhteistyö Metsästäjäliiton piirien, metsästys- ja ampumaseurojen, ampumaratojen, riistanhoitoyhdistysten ja riistahallinnon kanssa on keskeistä. Lisäksi koulutus integroidaan paremmin metsästäjätutkintoon ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan.

Tapio tulee vastaamaan hankkeen koordinoinnista ja sen eri vaiheiden toteutuksesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa uusien metsästäjien ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelyä.

Metsästäjäliitto kiittää hallitusta ja eduskuntaa siitä, että hallitusohjelman mukaisesti on hyväksytty laki, joka parantaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä. Uudistettu laki antaa toivottavasti mahdollisuuden aloittaa suurpetojen hallittu metsästys Suomessa.

Suden suojelun lievennys edellyttää lisää lainmuutoksia

Euroopan unioni on lieventämässä suden suojelua. EU-parlamentti hyväksyi muutoksen, mutta se vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut, että suden suojelustatuksen muutoksen jälkeen se on valmis päivittämään metsästyslakia, jotta suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista. Ministeriö on todennut, että Suomen on seurattava susikannan kehitystä ja varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelun tasoa.

Metsästäjäliiton esitykset tulisi huomioida

Hyväksytyssä laissa on edelleen puutteita, joista Metsästäjäliitto antoi lausunnon jo aiemmin keväällä. Nyt hyväksytystä laista puuttuu selkeät perusteet sille, miten suurpetojen eri lajien suotuisan suojelutason viitearvo määritellään ja miten se jaetaan eri kannanhoitoalueille. Metsästäjäliiton mielestä eduskunnan pitäisi päättää näistä periaatteista laissa. 

Laissa pitäisi myös täsmentää, millä periaatteilla kannanhoidollista metsästystä toteutetaan sekä mikä on kannanhoitosuunnitelmien rooli ja oikeudellinen asema. Myös asetuksenantovaltuus kannanhoitoalueiden määrittelystä kaipaa tarkempaa arviointia.  

Metsästäjäliiton lisäksi myös korkein hallinto-oikeus on kiinnittänyt huomiota näihin puutteisiin omassa lausunnossaan käsitellessään lain luonnosta aiemmin tänä keväänä.

Metsästäjäliitto on myös esittänyt, että lain sanamuotoja tulisi muuttaa vastaamaan paremmin EU:n luontodirektiiviä. Lisäksi kannanhoitosuunnitelmien laatimisen menettely ja sisältö tulisi määritellä laissa.

Poikkeuslupien hakuprosessi uudistettava

Metsästäjäliitto on ehdottanut, että kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakeminen ja käsittely tulisi uudistaa. Tällä hetkellä metsästäjät joutuvat itse hakemaan ja perustelemaan suurpetojen metsästyksen poikkeuslupia ilman mahdollisuuksia kuulla alueen asukkaita tai käyttää paikallista tietoa suurpetojen määrästä. Hallinto-oikeus on päätöksissään korostanut paikallisten näkökulmien käsittelyä poikkeuslupahakemuksissa, mihin metsästäjillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia. 

Ruotsissa viranomaiset kokoavat tarvittavat tiedot, osoittavat poikkeuslupien kohteet ja määrittävät metsästettävät suurpetomäärät, minkä jälkeen metsästäjät hakevat lupia.

Suomen Metsästäjäliitto on antanut lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta karhukannan hoitosuunnitelmaksi. Liiton mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suurpetojen, kuten karhun, kannanhoidollisen metsästyksen kattavasta toteuttamisesta on hyvin tärkeä, mutta hoitosuunnitelmaluonnos ei tarjoa siihen nyt riittävästi perusteita.

Metsästäjäliitto nostaa esiin, että hoitosuunnitelman puitteissa karhun kannanhoidollinen metsästys olisi parhaimmillaankin toteutumassa vain tiheimmän karhukannan alueilla idässä. Liiton mukaan tämä on selvä puute, sillä karhukanta kasvaa ja levittäytyy yhä laajemmalle alueelle. Lisäksi liitto kritisoi suunnitelman valmisteluprosessia: sidosryhmiä ei ole osallistettu riittävästi, mikä on heikentänyt valmistelun laaja-alaisuutta ja hyväksyttävyyttä.

Karhun metsästystä myös muualle kuin itärajalle

Metsästäjäliiton mukaan karhukannan hoitoalueiden rajauksen tulisi perustua riistakeskusalueisiin tai maakuntarajoihin hallinnollisen johdonmukaisuuden takaamiseksi. Kannanhoidollisen karhunmetsästyksen tulisi ulottua heti alkuvaiheessa myös keskiselle kannanhoitoalueelle, joka sisältää Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat sekä osia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista. Riittävän laajasti toteutettu ja tarkasti säädelty kannanhoidollinen metsästys edistää karhun ja ihmisen rinnakkaiseloa ja tukee tutkitusti karhun ihmisarkuuden säilymistä.

Suojelutaso 800 karhuun

Vaikka hoitosuunnitelman tavoitteet ovat sinänsä suurelta osin kannatettavia, Metsästäjäliiton mielestä tietyt käytännön toimet kaipaavat parannuksia. Erityisesti karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy sekä monilajinen kannanhoito eli suurpetojen sekä niiden saalislajien vuorovaikutus, vaikutukset ekosysteemiin ja ihmistoimintoihin edellyttävät selkeämpiä linjauksia. Lisäksi hoitosuunnitelmaluonnoksessa esitetään karhun suotuisan suojelun tason viitearvoksi peräti 1400 yksilöä. Suomi on jo aikanaan raportoinut EU:lle suotuisan suojelun tason toteutuneeksi karhukannan ollessa 800 yksilöä, jota Metsästäjäliitto pitää nykyisinkin perusteltuna viitearvon tasona.

Liitto muistuttaa myös, että karhukannan luotettava arviointi on erittäin haastavaa ilman karhunmetsästyksen yhteydessä kerättävää havaintoaineistoa. Kanta-arvioiden tarkkuutta tulee parantaa ja aineiston sekä käytettyjen menetelmien tulee olla avoimesti saatavilla ja kansalaisten ymmärrettävissä.

Liitto toteutti pääsiäisen 2025 aikana suuren suurpetoaiheisen jäsenkyselyn, johon vastasi 4415 jäsentä. Vastaajista 93,5 % piti joko erittäin tai melko tärkeänä, että karhun kannanhoidollinen metsästys saadaan jälleen käyntiin Suomessa.

Metsästäjäliiton hallitus on päättänyt ohjata 33 000 euroa suoraan piirien ja jäsenseurojen nuorisotoiminnan tueksi. Tavoitteena on vahvistaa metsästysharrastuksen jatkuvuutta ja tukea alle 20-vuotiaiden nuorten osallistumismahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

Kuka voi hakea avustusta?

Piirit ja jäsenseurat voivat hakea avustusta toimintaan, joka kohdistuu alle 20-vuotiaisiin nuoriin – myös muiden kuin oman seuran nuoriin. Tuki myönnetään matalalla kynnyksellä.

Paljonko tukea voi saada?

Tukea voi hakea enintään 500 euroa per jäsenyhdistys. Sitä voidaan käyttää tapahtumien järjestämiseen, varustehankintoihin tai pitkäkestoisten nuorisohankkeiden tukemiseen.

Näin haet avustusta:

1. Täytä hakulomake (linkki alempana)
2. Liitä mukaan:
   - Osallistujamäärä ja osallistujien ikärakenne (alle 20 v)
   - Kuittikopiot
   - Lyhyt kuvaus toiminnasta ja siitä, mihin tukea on käytetty

Hakemukset käsittelee Metsästäjäliitto.

Hakuaika päättyy 31.12.2025.

Kiitos kaikille Eräkontissa asioineille!

Hae Eräkontin nuorisoavustusta lomakkeella >>

Kansainvälisen vesilintujen suojelun ja kestävän metsästyksen asiantuntijaverkoston, Waterfowlers’ Networkin, vuosikokous järjestetään Lahdessa 13.–15.5.

Lahteen odotetaan metsästäjäjärjestöjen edustajia seitsemästä Euroopan maasta. Waterfowlers' Networkin tavoitteena on kehittää käytännön vesilinnustuksen kestävyyttä, tutkimusta sekä yhteistoimintaa muuttoreitillä. 

Suomi on valittu kokouspaikaksi, koska se on keskeinen vesilintujen pesimäalue paitsi Euroopassa, myös koko maailman mittakaavassa. Suomen alueella pesivistä lintulajeista yli sata käyttää jossain vaiheessa ranta- ja vesialueitamme elinympäristönä. ​

Kokouksessa keskitytään erityisesti kosteikkojen kunnostamiseen ja niiden merkitykseen vesilintujen elinympäristöinä. Suomesta on kadonnut valtava määrä kosteikkoja laajamittaisen kuivatustoiminnan vuoksi. Osa kadonneista kosteikoista on mahdollista ennallistaa. Uusia kosteikkoja voi perustaa esimerkiksi tukien turvin korvaamaan hävinneitä elinympäristöjä. 

Kokouksen kenttäretkillä tutustutaan SOTKA-ohjelman kosteikkokohteisiin. Lisäksi esitellään HELMI-ohjelman petojenhallintahanketta Loviisan alueella ja tutustutaan lämpökameroiden käyttöön supikoirakannan hallinnassa. Ohjelmassa on myös esillä pesälaitteiden, kuten pesäputkien, käyttö vesilintujen pesimämenestyksen parantamiseksi.​

Waterfowlers’ Networkin vuosikokous tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden Euroopan laajuiseen tilannekatsaukseen sekä uusien ideoiden kehittämiseen vesilintujen kannanhoidon ja kestävän metsästyksen saralla. Paikalle saapuu muun muassa Waterfowler’s Networkin puheenjohtaja Claus Lind Christensen, joka on lisäksi Nordic Hunters' Alliancen ja Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja sekä FACEn hallituksen jäsen.

Euroopan parlamentti äänesti tänään Euroopan komission ehdotuksesta muuttaa suden suojelustatusta EU:n luontodirektiivissä. Parlamentti kannatti siirtymistä liitteestä IV ("tiukasti suojeltu") liitteeseen V ("suojeltu"), mikä mahdollistaisi jäsenmaille aiempaa suuremman jouston suden kannanhoidollisessa metsästyksessä. Päätös on merkittävä askel kohti alueellisesti ja kansallisesti joustavampaa susikannan hallintaa.

Parlamentin päätös perustuu susikantojen vahvaan kasvuun monilla Euroopan alueilla ja siitä seuranneisiin konflikteihin ihmisten  kanssa. Muutos mahdollistaa jäsenvaltioille käytännöllisemmät työkalut susivahinkojen ehkäisyyn, seurantaan ja hallintaan sekä paremman mahdollisuuden reagoida paikallisiin tarpeisiin. 

Susi säilyy kuitenkin suojeltuna lajina EU-tasolla. Suden metsästys ei saa jatkossakaan olla ristiriidassa suotuisan suojelutason säilyttämisen kanssa.

Päätös ei vielä muuta suoraan kansallista lainsäädäntöä, mutta se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden arvioida ja kehittää susikannan hallintaa paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla, kunhan EU:n ja Bernin sopimuksen velvoitteet täyttyvät jatkossakin.

Metsästäjäliitto hakee riista-asiantuntijaa, jonka tehtävänä on toimia riistatalouden, metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan asiantuntijana. 

Riista-asiantuntijan tehtävänä on:

- riistatalouden, luonnon- ja riistanhoidon ja metsästyksen edunvalvontaan osallistuminen
- asiantuntijalausuntojen valmistelu
- luonnon- ja riistanhoidon hanketoiminnan hallintoon osallistuminen
- luonnon- ja riistanhoidon koulutus ja neuvonta
- metsästysseuratoiminnan neuvonnassa avustaminen

Sinulta edellytetään:

- soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai olet pian valmistumassa alalle
- riistatalouden tuntemusta
- valmiutta viestintään
- sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa
- hyvää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa
- matkustusvalmiutta
- ajokorttia ja omaa autoa
- metsästyskorttia ja aktiivista metsästysharrastusta

Tehtävässä on eduksi:

- metsästysseuratoiminnan tuntemus
- ruotsin kielen taito

Metsästäjäliiton toimipaikka on Riihimäellä. Tehtävässä on hybridityömahdollisuus. Työaika on joustava ja sisältää matkustamista sekä toisinaan myös ilta- ja viikonlopputöitä. Henkilöstöetuihimme sisältyvät kattavat työterveyspalvelut sekä liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointiedut sekä lounasetu omavastuulla.

Lisätietoja tehtävästä antaa arkisin klo 9-15 luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 0505698916, sähköposti ere.grenforsmetsastajaliitto.fi. Lähetä hakemuksesi Ere Grenforsille 25. toukokuuta 2025 mennessä. Liitä hakemukseesi palkkatoivomus.

Suomen Metsästäjäliitto ry - Finlands Jägarförbund rf on vapaaehtoinen metsästäjien etujärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1921. Metsästäjäliittoon kuuluu 16 alueellista piiriä ja niissä on jäseninä 2 700 metsästysseuraa. 145 000 jäsenmetsästäjän voimin Metsästäjäliitto on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Metsästäjäliiton Erätalo-toimisto on Riihimäellä. Toimintaamme kuuluu liiton ja piirien omistama verkkokauppa Oy Eräkontti Ab. Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa www.metsastajaliitto.fi.

Metsästäjäliiton tekemän kyselyn mukaan metsästäjien luottamus suurpetoasioissa valtioon ja viranomaisiin on huomattavan heikolla tasolla. Kyselyyn vastasi pääsiäisen aikaan 4400 metsästäjää.

Maa- ja metsätalousministeriön toimintaan suurpetoasiassa ei luota 45 % metsästäjistä. Siihen luottaa 21 prosenttia vastanneista. 34 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Suomen riistakeskuksen toimintaan ei suurpetoasiassa luota 32 prosenttia. 38 prosenttia luottaa. Vajaa kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.

Erityisen heikkoa metsästäjien luottamus on Luonnonvarakeskukseen. Sen suurpetotutkimukseen ei luota vastanneista metsästäjästä 73 prosenttia, kun siihen luottavia oli vain kymmenesosa vastaajista. Lopuilla 17 prosentilla ei ollut mielipidettä asiaan.

Metsästäjät tuottavat SRVA-toiminnan, riistalaskennan ja suurpetohavainnoinnin yhteydessä hyödyllistä tietoa viranomaisten tietokantoihin.

Myös suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien toimivuutta epäillään. Karhun kannanhoitosuunnitelmien toimivuuteen sanoo luottavansa 32 prosenttia, ilveksen osalta 26 prosenttia ja suden osalta 16 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Sama järjestys nousee esiin myös luottamuksessa riistantutkimuksen tekemiin virallisiin arvioihin suurpetojen määristä. Karhun kanta-arvioon luottaa 29 prosenttia, ilveksen 20 prosenttia ja suden osalta 10 prosenttia vastaajista.

”Suurpetoasia on vaikea, koska politiikka, yleinen mielipide ja tutkimus menevät solmuun. Riistantutkijoille näyttää olevan vaikeaa selittää tiedon epävarmuutta, mikä kuitenkin on olennainen tekijä, kun tieto on päätöksen tukena”, kirjoittaa yksi vastaajista.

”Susimäärä pysynyt Luken arviossa samana vuosikaudet, vaikka havaintojen määrä monikertaistunut joka puolella Suomea poronhoitoalue mukaan lukien. Koko laskentajärjestelmä pitäisi saada avoimemmaksi ja myös metsästäjien havainnot pitäisi huomioida.”

Tärkeä SRVA-työ uhkaa vähentyä

Noin viidesosa vastaajista sanoo olevansa mukana vapaaehtoisessa suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA), jolla tuetaan viranomaisia esimerkiksi hirvieläinkolareissa ja suurriistan karkottamisessa asuinalueiden läheisyydestä.

SRVA-toiminnassa mukana olevista 23 prosenttia arvioi, ettei pysty jatkamaan toimintaa, jos suden kannanhoidollinen metsästys ei käynnisty. Yhtenä syynä on huoli metsästyskoirista, jotka esimerkiksi liikenneonnettomuudessa haavoittunutta eläintä jäljittäessään saattavat kohdata susia. Lähes 80 prosenttia SRVA-toiminnassa mukana olevista sanoo, ettei voi käyttää koiraa vapaassa haussa.

”Kuulun SRVA-ryhmään ja jäljestyskoiran käyttö on tullut hankalaksi, koska sudet ovat usein ennen minua ja koiraa löytäneet loukkaantuneen eläimen. Ongelma on se, että jos osutaan samaan aikaan susien kanssa, niin mitä tapahtuu. Ei uskalla jälkikoiraa pitää enää vapaana jäljestyksessä”, kommentoi metsästäjä kyselyssä.

SRVA-toiminnan lisäksi metsästäjät tekevät riistalaskentaa ja suurpetohavainnointia. Esimerkiksi suurpetohavaintojen ilmoittaminen paikallisille petoyhdyshenkilöille on vaarassa vähentyä. Vastaajista 38 prosenttia ilmoittaa kertoneensa suurpetohavainnoista ennen, mutta uskoo lopettavansa toiminnan, jos suurpetojen metsästys edelleen estyy.

Metsästäjäliiton jäsenkysely toteutettiin 18.-22.4.2025 sähköpostilinkin kautta jaettuna online-kyselynä, ja siihen saatiin 4 415 vastausta. Selvityksen ensimmäiset tulokset julkistettiin maanantaina 28.4.2025.

Metsästäjäliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan peräti 96 prosenttia metsästäjistä pitää tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin. ”Hyvin tärkeänä” asiaa pitää 88 prosenttia ja ”melko tärkeänä” 8 prosenttia vastaajista.

Myös muiden suurpetojen metsästys saa jäsenistöltä vahvan tuen. Karhujen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä pitää tärkeänä 94 prosenttia ja ilveksen 91 prosenttia metsästäjistä.

29 prosenttia vastaajista harkitsee tauon pitämistä hirvenmetsästyksestä tai siitä luopumista, kunnes suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tilanne saadaan ratkaistua. Peräti 87 prosenttia arvioi nykyisen susitilanteen jatkumisen ”haittaavan paljon” tai ”jonkin verran” omaa metsästysharrastustaan tai lopettavan sen kokonaan. Yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että oman metsästysalueen sisälle syntyy alueita, joilla ei voi enää metsästää lainkaan.

Myös karhu- ja ilveskantojen kehittymiseen kohdistuu tyytymättömyyttä. Jos kantojen kokoon ei puututa, 70 prosenttia katsoo, että ilvesten määrästä tulee olemaan jonkinasteista haittaa omalle harrastukselle, ja noin puolet on samaa mieltä karhuista.

Useat vastaajat nostavat esiin huolen siitä, että suurpedot, erityisesti sudet ja karhut, verottavat vasoja ja heikentävät hirvikannan kestävyyttä. Tämä vähentää halua metsästää, kun saalista ei enää ole tai lupia jahtiin ei jaeta tarpeeksi.

Alueilla, joilla on suurpetojen tihentymiä, tilanne on vielä edellä todettua synkempi. Erityisen vaikeana suurpetotilanteen näkevät metsästyskoirien omistajat.

Metsästysmotivaatio laskee, jos koirien käyttö vaikeutuu

Vastaajien enemmistö, 60 prosenttia, sanoo omistavansa yhden tai useamman metsästyskoiran. Viime vuonna raportoitiin kymmeniä susien aiheuttamia koirakuolemia. Jos nykytilanne jatkuu, noin puolet metsästyskoiraharrastajista arvioi joutuvansa rajoittamaan koiran käyttöä jossain määrin ja lähes neljäsosa heistä uskoo luopuvansa kokonaan koiran pidosta. Tällä hetkellä 11 prosenttia vastaajista suojaa koiriaan piikkiliivillä ja 85 prosenttia selvittää metsästysalueen suden jälkiä ennakolta.

Vastauksista käy ilmi, että koiria ei nähdä ainoastaan harrastukseen liittyvinä työvälineinä vaan myös perheenjäseninä. Monet kertovat pelkäävänsä koiran joutumista suden uhriksi. Koirien käyttö on monella alueella käytännössä loppunut, mikä heikentää metsästäjien motivaatiota osallistua jahtiin. Ilman koiraa metsästäminen koetaan "turhaksi", "mielettömäksi" tai "ei enää harrastukseksi". Koirattomuus vähentää osallistujia ja vaikeuttaa metsästystä etenkin ikääntyvässä harrastajakunnassa.

”Hirvikoiran omistajana koiran käyttö alkaa olla hankalaa, jolloin tauon pitäminen/lopettaminen on käynyt mielessä”, kommentoi kyselyyn osallistunut metsästäjä.

Myös kokonaiset seurat, joissa metsästys perustuu koirien käyttöön, ovat vaarassa ajautua tauolle tai lopettaa, jos koirien käyttö ei ole turvallista.

Metsästäjäliiton jäsenkysely toteutettiin 18.-22.4.2025 sähköpostilinkin kautta jaettuna online-kyselynä, ja siihen saatiin 4 415 vastausta.