Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että se on valmis käyttämään liiton varallisuutta tukeakseen susien DNA-näytteiden eli ulostenäytteiden keräystä. Tukemalla näytteiden kerääjiä suuruusluokaltaan noin 50 euron DNA-näytepalkkiolla Metsästäjäliitto haluaa kannustaa metsästäjiä näytteiden keruuseen.
Liiton peräänkuuluttaa, että tänä talvena Luonnonvarakeskus (Luke) analysoisi reaaliaikaisesti ulostenäytteet niin, että toimijoiden yhteistyöllä tulokset ohjaisivat keruuta.
- Suden kanta-arvion tueksi tarvitaan mahdollisimman reaaliaikaista tietoa. Tällä hetkellä näytteenoton ja tulosten saannin välillä saattaa olla jopa kuukausien viive. Siten tulokset eivät valitettavasti ohjaa näytteiden keruuta. Tarvitsemme Luken ja alan muiden toimijoiden välille lisää yhteistyötä, kannustaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.
Metsästäjäliiton tavoitteena on valtakunnallisesti kattavan aineiston keruu. Tämä edellyttää jatkuvaa näytevirtaa kentältä kerääjiltä laboratorioon, näytteiden pikaista analysointia ja nopeaa tulosten kertomista takaisin kerääjille
- Meidän onkin pikaisesti pohdittava yhdessä Luken kanssa, kuinka pystytään ohjaamaan näytekeruu reviireille, joista ei ole saatavilla riittävää aineistoa, sanoo Lampinen.
Analysoitavaa näytemäärää on nostettava
EU-jäsenmaat ilmoittavat suurpetojen määrät EU:lle joka kuudes vuosi, seuraavan kerran ensi kesänä. Sen vuoksi tältä talvelta tarvitaan mahdollisimman tarkat suurpetojen kanta-arviot.
- Luken asettama 900 analysoitavan DNA-näytteen yläraja on mielestämme liian alhainen, sillä päällekkäisiä näytteitä samoista susista tulee väkisinkin, vaikka keruuta pystyttäisiinkin ohjaamaan Metsästäjäliiton esittämällä tavalla. Näytemäärä tuleekin nyt kaksinkertaistaa 1800 näytteeseen ja valtion tulee tämä rahoituksellaan mahdollistaa.
Talvella 2020-2021 metsästäjät lisäsivät havaintoaktiivisuutta ja DNA-näytekeruuta. Sudeksi tunnistettuja näytteitä saatiin tuolloin kerätyksi lähes 1500 kappaletta eli liki 80 % enemmän kuin edellisenä talvena. Aktiivinen näytteiden keruu ja susihavainnointi johti siihen, että vuoden 2021 kanta-arviossa vastoin Luken ennustetta susien määrä kasvoi lähes kolmanneksella.
Vuoden 2021 jälkeen susikannan tilanne on ollut varsin muuttumaton, mikä ei vastaa metsästäjien havaintoja. Nyt Metsästäjäliitto tavoittelee jälleen keruun aktivointia ja toivoo sen johtavan entistä kattavampaan kanta-arvioon.
Säännöllisin väliajoin Suomessa käydään keskustelua myös siitä, minkä verran Suomen susikannassa on hybridi- eli koirasusia. Avoin kaikkien tutkijoiden käytössä oleva data lopettaisi kiistat.
- Pidämme tärkeänä avoimen tutkimuksen periaatetta, että Luke julkaisee vastedes näytteiden kaikki geneettiset tiedot tutkijayhteisön käyttöön. Verovaroin analysoitujen tulosten tulee olla julkisia, muistuttaa puheenjohtaja Lampinen.
Metsästäjäliitto kehottaa toimijoita nyt havaintoaktiivisuuteen. Petohavainnoista ja niiden jäljistä on muistettava ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille.
- Oletamme, että hallitusohjelman mukaisesti valtiovalta kehittää mahdollisimman monipuolisesti suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädäntöä- ja hallintoa tänä talvena. Sen vuoksi metsästäjien on nyt osaltaan käärittävä hihat ja tuotettava aineistoa kanta-arvioita varten.
Tarkennetut toiminta- ja tukiohjeet julkaistaan toivottavasti pian
Metsästäjäliitto toivoo keruun ohjaamisesta ja järjestämisestä nopeaa neuvottelua Luken kanssa. Liitto myös valmistelee keruutukien maksun ohjeistuksen pikaisesti.
- Tiedottamme näistä seikoista heti keskustelujen ja päätöstemme jälkeen, toivottavasti pian vuoden vaihduttua. Näytteenoton korvaukset tullaan kohdentamaan Metsästäjäliiton jäsenseuroille, jotta seurojen jäsenten keruuyhteistyö lisääntyisi, Lampinen summaa.
Katso ohjevideo: Suden jälkien tunnistaminen ja DNA-näytteen kerääminen.