Mukana ovat kaikki kesälajit: metsästyshaulikko, metsästystrap, metsästyshirvi, metsästysluodikko, pienoishirvi ja pienoisluodikko – nyt on tilaisuutesi mitata taidot valtakunnan kovimpien kanssa!

Piirien on ilmoitettava osallistujat lauantaina 12.7. mennessä, joten jos et ole vielä ilmoittautunut, niin tiedustele piiristäsi vieläkö ehtii mukaan!

Katso aikataulut ja kilpailuohjeet Metsästysammunnan SM-kilpailut 2025

Metsästäjäliitolla on ollut aiempina vuosina tutkimusperusteinen poikkeuslupa keinovalon ja yötähtäimien käyttöön Helsinki-Tampere-Pori -linjan länsipuolella.

Suomen riistakeskus totesi jo aiemmin alkukesällä antamassaan päätöksessään, että tutkimusperusteista poikkeusperustetta ei enää ole olemassa liiton haettua tekniikoiden käytölle jatkoa tutkimusperusteella. Tutkimustietoa tekniikoiden käytöstä on saatu riistaviranomaisen mukaan tarpeeksi.

Kun Metsästäjäliitto ei saanut tutkimusperusteista poikkeuslupaa, liitto haki yleistä poikkeuslupaa tekniikoiden hyödyntämiseksi perustellen hakemusta käyttäjien osoittamilla turvallisuutta lisäävillä tekijöillä ja paikallisilla tarpeilla jatkaa peurakannan harventamista.

Suomen riistakeskus totesi nyt antamassaan päätöksessä, että vahinkojen sekä yleisen turvallisuuden takaamisen perusteella poikkeusluvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyneet. Riistakeskus katsoi edelleen, että valkohäntäpeurakannan säätelyn osalta Metsästäjäliiton hakemalla poikkeuksella ei ole valtakunnan mittakaavassa eikä haetulla poikkeuslupa-alueella merkitystä.

Riistakeskus totesi, että mikäli esimerkiksi metsästyksen turvallisen järjestämisen kannalta hakemuksen mukaiset kielletyt menetelmät katsottaisiin yleisellä tasolla tarpeellisiksi, tarvittaisiin asiassa säännösmuutoksia kansallisella ja EU-tasolla eikä asia ole ratkaistavissa yksittäisellä Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla.

Bernin kansainvälinen sopimus kieltää keinovalon ja yötähtäinten käytön hirvieläinten metsästyksessä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ensi metsästysvuoden karhukiintiöksi 285 eläintä. Kiintiö kasvoi esitetystä, ja alkuperäisestä poiketen myös keskisen Suomen alueelle on määritetty kiintiö. Tähän vaikuttivat ministeriön mukaan eritoten annetut lausunnot, jotka pitivät välttämättömänä jahdin ulottamista esitettyä laajemmalle. Muutoksilla luodaan edellytyksiä järjestää jälleen karhun kestävää kannanhoidollista metsästystä Suomessa oikeuskäytäntö, luontodirektiivi ja keväällä hyväksytty metsästyslain muutos huomioiden.

Kiintiö jakautuu siten, että metsästettävien karhujen määrä on itäisellä poronhoitoalueella 70 ja läntisellä 15. Itäisellä kannanhoitoalueella kiintiö on 180 karhua ja keskisellä 20. Etelä- ja Länsi-Suomeen ei myönnetty kiintiötä. 

Ministeriön mukaan nyt määritellyt kiintiöt on tehty suotuisaa suojelutasoa silmälläpitäen siten, että ne auttavat ehkäisemään karhutihentymistä aiheutuvia sosioekonomisia haittoja. Metsästys myös ylläpitää karhun ihmisarkuutta. 

Voit lukea ministeriön tiedotteen asetukseen liittyen maa- ja metsätalousministeriön sivuilta. 

Lintuinfluenssavirusta kiertää tällä hetkellä luonnonvaraisissa linnuissa myös Suomessa. H5N1-tartuntoja on havaittu satunnaisesti myös nisäkkäissä, kuten saukoissa ja ketuissa. 

Lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko. Tartunta voi kuitenkin johtaa hyvin vakavaan tautiin. Siksi on tärkeää välttää altistumista virukselle sairaiden tai kuolleiden eläimien kautta. Myös muut eläimet kuten kotieläimet voivat sairastua altistuttuaan virukselle.

– Virus voi kulkeutua ihmisen elimistöön kosketustartuntana, esimerkiksi eläinten käsittelyssä likaantuneista käsistä suuhun tai silmiin. Virus voi myös tarttua ilmavälitteisesti erityisesti suljetuissa tiloissa, kuten sisätiloissa tai autossa, sanoo THL:n erikoistutkija Erika Lindh.

Jos sairaan tai kuolleen eläimen käsittely on välttämätöntä, on ensisijaisen tärkeää suojautua tartunnalta esimerkiksi käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja pesemällä kädet saippualla. Hengityksensuojaimen käyttö tarpeen, jos kontakti eläimeen pitkittyy.

Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tai -sairastumisista tulee aina ilmoittaa virkaeläinlääkärille.

Miten toimin, jos löydän yksittäisen sairaan tai kuolleen eläimen?

Jos epäilet, että sairaana löytämälläsi luonnonvaraisella eläimellä on lintuinfluenssatartunta, ilmoita siitä virkaeläinlääkärille. Älä vie eläintä tilaan, jossa on muita eläimiä tai ihmisiä, jotka voivat altistua virukselle.

Yksittäisen kuolleen linnun voi yleensä jättää luontoon. Piha-alueella kuolleen eläimen voi hygieniasyistä haudata tai poimia ehjään muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön. Kokonaisen eläimen voi myös toimittaa kuolin- ja taudinsyyntutkimuksiin Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.

Älä koske kuolleeseen eläimeen paljain käsin. Pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla linnun käsittelyn jälkeen ja käytä tarvittaessa alkoholipohjaista käsidesiä.

Miten toimin, jos löydän useita kuolleita lintuja?

Jos havaitset luonnonvaraisten lintujen joukkokuoleman tai -sairastumisen, ota viipymättä yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin.

Lintuinfluenssaan viittaavana joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä kuolleista isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa.

Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon.

Ilmoitus kuolleesta villieläimestä
Virkaeläinlääkärien yhteystiedot

Andres Lillemäe on seurannut Viron susikeskustelua keskeisiltä paikoilta yli 30 vuotta. Hän on toiminut muun muassa paikallisen metsästäjäliiton toiminnanjohtajana ja varatoiminnanjohtajana.

Keskustelu on muuttunut kovasti sen jälkeen, kun Viro liittyi EU:n jäseneksi. Nykyisin siinä on suomalaisittain tuttuja sävyjä. Esimerkiksi susimäärästä ei ole yksimielisyyttä viranomaisten ja metsästäjien välillä.

– Susimäärän haarukka on ollut iso ja todellisuutta ei tiedä kukaan, sanoo Lillemäe.

Lillemäe arvioi, että viralliset kanta-arviot ovat liian pieniä. Totuutta ei kuitenkaan saada selville ilman kunnollista lumijälkilaskentaa, joka taas on leutoina nykytalvina haastavaa.

Susikohtaamiset kasvussa

Lillemäen mukaan susien kaatokiintiö on ollut vuosien ajan pienempi kuin pentutuotanto. Kasvanut susikanta, elintilan pieneneminen, ruoan väheneminen ja jahdin vaikeutuminen näkyy suoraan siinä, kuinka usein susi ja ihminen kohtaavat. Lillemäellä on omakohtaistakin kokemusta.

– Tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämässäni kotitaloni pellolla käveli susi vastaan ja se ei väistänyt. Tulin autosta ulos ja taputin, mutta se vain käveli pois.

Suurpetojen metsästys on kuitenkin Virossa viime aikoina vaikeutunut, sillä haetuista luvista istutaan lähes aina oikeudessa.

– Joskus oikeus on pohtinut jahdin laillisuutta kuukauden tai kaksi. Sen jälkeen metsästyskausi jää lyhyeksi, ei välttämättä ole lunta maassa ja kiintiöt jäävät käyttämättä.

Myös ilmi tulleet salakaadot ovat vaikuttaneet. Valtio on kiristänyt niin suurpeto- kuin rankaisupolitiikkaakin, kertoo Lillemäe.

Latviassa susijahti sujuu

Virossa susijahti alkaa marraskuun alussa ja päättyy helmikuun loppuun. Naapurimaassa Latviassa jahtikausi on monta kuukautta pidempi. Pidemmälle aikavälille sattuu todennäköisesti enemmän otollisia jahtikelejä.

Myös pirstaleiset riistanhoitopiirit vaikeuttavat Virossa suden metsästystä, sillä lupa saattaa olla voimassa vain puolen seuran alueella. Luvat myönnetään vahinkojen perusteella, ja jos alueella ei ole esimerkiksi lammastiloja, susilaumat jäävät ilman metsästystä.

Tässä vaiheessa Lillemäe palaa taas Latviaan.

– Latviassa on koko maan kokoinen kaatokiintiö. Ei ole rajoja, että tässä voit ampua ja tässä et. Se olisi oikeudenmukainen: kun kiintiö on täynnä niin jahti kiinni.

Suomalaisille kiitos EU-vinkeistä

EU-säädökset eivät varsinaisesti ole Virossa susijahdin esteenä. Lahden takana susi ja ilves ovat olleet liittymisneuvotteluiden tuloksena EU-direktiivin liitteessä viisi, vain karhu jäi aikoinaan liitteeseen neljä.

– Nyt kiitän koko Suomen kansaa ja Suomen metsästäjiä. Suomen Metsästäjäliiton edesmennyt toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko ja kumppanit neuvoivat meitä, kuinka pitää käyttäytyä neuvotteluissa.

Lopuksi saamme Virosta terveiset Suomen susikeskusteluun.

– Sudella ja kaikilla suurpedoilla on oikeus erää. Määrien pitää kuitenkin olla sovittu ja yhteiskunnassa pitää olla sosiaalinen sovinto. Kannan pitää olla tasapainossa sen maan ja saatavilla olevan ruoan kanssa. Ihmisillä ei saa olla vaaraa, maallakin pitää voida kävellä kouluun ja maasta pitää saada elinkeino.

Andres Lillemäeä haastatteli Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Mika Muukkonen.

He tapasivat liiton osastolla Pohjois-Savon piirin puheenjohtajan Arto Nykäsen ja toiminnanjohtaja Mirva Lukkarisen sekä ahkeria osaston talkoolaisia ja messukävijöitä nokipannukahvien äärellä. Liiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kiittivät ministeri Essayahia onnistuneesta työstä suden liitesiirron toteuttamisessa. Keskusteluissa käytiin läpi keväällä toteutunutta metsästyslain muutosta, karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakemista sekä ministeriön syksylle kaavailemaa uutta metsästyslain avaamista suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Kuvassa: Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Mirva Lukkarinen, liiton yhteistyöyrityksen Corrosafe-asekaappien edustaja Erkki Hurtig, piirin puheenjohtaja Arto Nykänen, kansanedustaja Tuula Väätäinen, liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, liiton puheenjohtaja Petteri Lampinen sekä osaston nokipannukahveista vastanneet talkoolaiset Matti Kukkonen, Petri Nissinen ja Markku Nyyssönen.

Leena on aktiivinen metsästäjä ja metsästyskoiraharrastaja, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus käytännön metsästyksestä, riistanhoidosta sekä metsästykseen liittyvistä järjestö- ja vapaaehtoistehtävistä. Leena on muun muassa toiminut Metsästäjäliiton Keskipohjan piirissä toiminnanjohtajana ja Nivalan RHY:ssä toiminnanohjaajana. Hän työskenteli lisäksi vuonna 2020 Metsästäjäliiton, Luken, Riistakeskuksen ja MMM:n susien lumijälkilaskennan yhteishankkeessa koordinaattorina.

Riista-asiantuntijan tehtävässä Leena tulee muun muassa osallistumaan Metsästäjäliiton asiantuntijalausuntojen valmisteluun, luonnon- ja riistanhoidon koulutukseen, neuvontaan ja mediasisällön tuotantoon sekä metsästysseuratoiminnan neuvonnassa avustamiseen. Riista-asiantuntija aloittaa tehtävässään elokuun alussa ja hän tulee osaksi liittotoimiston Metsästys-tiimiä, jonka vetäjänä toimii liiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö.

Toivotamme Leenan lämpimästi tervetulleeksi osaksi Metsästäjäliiton kasvavaa asiantuntijaorganisaatiota!

Suomen Metsästäjäliitto on liittokokouksen valtuuttamana esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle pidennystä urosmetson ja urosteeren talvimetsästykseen eli ns. latvalinnustukseen. Liitto esittää pyyntiajan jatkamista vajaalla kahdella viikolla 15.2. saakka silloin, kun kanalintukannat ovat riistakolmiolaskentojen perusteella riittävän vahvoja. Ruotsissa vastaava muutos tehtiin vuonna 2021.

Metsästysajan jatkamiselle talvella on kysyntää, kuten Metsähallituksen Lapin alueen latvalinnustuslupien nopea loppuunmyynti tammikuun osalta osoittaa. Latvalinnustuksella on harjoittajalleen monia hyvinvointivaikutuksia. Pyyntimuoto ei kuitenkaan vaaranna riistakantoja, sillä saalismäärät jäävät tyypillisesti varsin pieniksi suhteessa hiihdettyihin kilometreihin. 

Lue koko esitys

Heinolalainen Ville Häyrinen on nimitetty Suomen Metsästäjäliiton kansallisten lajien koordinaattoriksi sen jälkeen, kun tehtävää aiemmin hoitanut Timo Minkkinen jätti tehtävän keväällä. Häyrinen tuo mukanaan yli 30 vuoden kokemuksen ampumaurheilusta, jossa hän on toiminut monissa eri rooleissa, kuten kilpailijana, tuomarina ja kisajärjestäjänä. Metsästäjäliiton tehtävä on sivutoiminen.

Ville Häyrinen on kasvatustieteen kandidaatti ja yhteisöpedagogi (YAMK). Vuodesta 2022 alkaen hän on toiminut päätoimisesti Suomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana, ja sitä ennen hän oli liikkuvan maalin lajien päävalmentajana vuosina 2009–2022.

Häyrisen oma ampumaharrastus alkoi Metsästäjäliiton lajeista 90-luvun puolivälissä, ja hänellä on SM-mitaleja ilma-aselajeissa sekä hirvenjuoksussa. Hänen harrastuksiinsa kuuluu myös monipuolinen metsästystä tukeva ampumaharjoittelu haulikkolajeista kivääriammuntaan. Metsästys on ollut keskeinen osa Häyrisen elämää jo pikkupojasta lähtien, ja hän viettää paljon aikaa kettumetsällä oman amerikankettukoiransa kanssa.

Uusia ajatuksia metsästysammuntaan

Tilastot osoittavat, että metsästysammunnan kilpailutoiminta on vaarassa hiipua, ellei tilanteeseen puututa ajoissa. Metsästäjäliitossa on tällä hetkellä noin 4 000–5 000 aktiivista kilpailijaa, ja kilpailutoiminnan säilyttäminen vaatii vahvaa harrastajapohjaa. Harrastajien riittävä harjoittelu on keskeistä, jotta voidaan varmistaa eettiset riistalaukaukset, jotka ovat olennainen osa vastuullista metsästystä.

Kilpailutoiminnan ja harrastajapohjan keskinäinen riippuvuus on ilmeinen: vahva harrastajakunta tukee kilpailutoimintaa, samalla kun kilpailutoiminta innostaa harrastajia kehittämään taitojaan. Metsästäjäliiton tavoitteena on avata keskustelua konkreettisista toimista, joilla voidaan sekä turvata perinteinen metsästysammunta että varmistaa, että harjoittelu pysyy innostavana sekä vastuullisuuden ja eettisten periaatteiden mukaisena.

Häyrinen toimii muun muassa Hirviurheilu.com-tulospalveluohjelmiston pääkäyttäjänä, mutta keskeistä on lähteä viemään yhdessä liiton muiden asiantuntijoiden kanssa metsästysammuntaa uudelle tasolle, joka innostaisi kaikki metsästäjät harjoittelemaan ampumaradoille.

Ville Häyrinen aloittaa uudessa tehtävässään innolla ja tuo mukanaan laajan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa, jotka ovat arvokkaita Metsästäjäliiton toiminnalle. Hänen tavoitteensa on kehittää metsästysammuntaa vastaamaan nykyisiä tarpeita ja varmistaa, että kaikki metsästäjät harjoittelevat riittävästi eettisten riistalaukauksien turvaamiseksi.

EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet suden suojelun lieventämisen torstaina 5. kesäkuuta 2025. Jo aiemmin keväällä EU-parlamentti hyväksyi luontodirektiivin liitesiirron, jolla suden suojelua lievennettiin.

Susi siirretään näillä päätöksillä EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Tämä antaa jäsenmaille aiempaa paremmat mahdollisuudet hallita kansallisesti susikantaa. 

"Metsästäjäliitto on vaatinut suden suojelun lieventämistä eli liitesiirtoa ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista jo vuodesta 2018. Hallitsematon susikanta on tuonut mukanaan ongelmia ihmisille, kotieläimille ja metsästyskoirille. Olemme tyytyväisiä, että vastuuministerit Sari Essyah ja Kai Mykkänen toimivat määrätietoisesti liitesiirron puolesta", toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kansalliset kriteerit puuttuvat – Ruotsi ja Viro näyttävät suuntaa

Vaikka EU-tason päätös antaa Suomelle mahdollisuuden joustavampaan susikannan hoitoon, suden kannanhoidollinen metsästys edellyttää luontodirektiivin mukaan, että susikanta on suotuisan suojelun tasolla. Metsästäjäliitto on esittänyt, että suden suotuisan suojelun tasoa tulisi määrittää laissa. 

Ruotsissa ja Virossa suojeltavan kannan viitearvot on asetettu. Ruotsissa tavoitellaan asteittain 170 suden viitearvoa ja Virossa susikannan suotuisan suojelun taso on 145 sudessa.

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 300 sutta. Susikanta on heidän mukaansa jo usean vuoden ajan pysynyt lähes muuttumattomana. Tähän Luonnonvarakeskuksen arvioon susien määrästä luottaa vain 10 prosenttia Metsästäjäliiton kyselyyn vastanneista metsästäjistä. 

"Olemassa olevan susikannan koon läpinäkyvä todentaminen on onnistuneen kannanhoidon edellytys. Ilman sitä päätöksenteko jää epämääräiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Selkeä suotuisan suojelutason viitearvo parantaa taas päätösten johdonmukaisuutta ja oikeudellista pitävyyttä, jos ja kun pyyntiluvista valitetaan”, toteaa Metsästäjäliiton Jaakko Silpola.