Ampumakelvottomaksi tehdyn tai deaktivoidun aseen ilmoittaminen

Kaikki pysyvästi ampumakelvottomat ja deaktivoidut aseet on rekisteröitävä Suomessa. Näitä aseita on usein muistoesineinä ja perintöaseina kodeissa. Tällainen ase on ilmoitettava poliisille. Kaikkien, joilla on tällainen ase, on ilmoitettava aseesta.

Jos ase on deaktivoitu 28.6.2018 jälkeen, se saattaa jo olla poliisin aserekisterissä. Sinun tulee varmistaa, että ase on rekisterissä. Poliisi suosittelee, että kaikki deaktivoidut aseet ilmoitetaan nyt. Tällaisen aseen hallussa pito muuttuu rangaistavaksi 15.7.2024, jos ilmoitusta rekisteriin ei ole tehty.

Ilmoitukseen tarvitaan aseen tiedossa olevat yksilöintitiedot:

• asetyyppi
• merkki
• malli 
• kaliiperi
• sarjanumero
• nykyinen omistaja tai haltija.

Aseen vaihtaessa omistajaa, uuden omistajan on aina tehtävä uusi ilmoitus 30 päivän kuluessa omistajan vaihdoksesta.  Jos ase on tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi ennen 28.6.2018, se on deaktivoitava nykysäädösten mukaisesti ennen luovuttamista uudelle omistajalle. Asesepät auttavat deaktivoinnissa.

Kuolinpesien aseet 

Tilanne, jossa kuolinpesään kuuluu ampuma-aseita, on hyvin yleinen. Mitä tehdä, kun kuolinpesän hoitajana löydät esimerkiksi iäkkään sukulaisen luvallisia aseita? Ampuma-aselain mukaan henkilön, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, tulee ottaa pesään kuuluvat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi haltuunsa luvanhaltijan kuoltua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pesänhoitajana sinun on ryhdyttävä heti toimiin, kun kuolinpesässä on aseita, niiden osia ja patruunoita. 

Aivan ensiksi ota yhteyttä siihen poliisilaitokseen, jonka alueella vainaja on viimeksi asunut. Kuolinpesän hoitajana sinulla on oikeus säilyttää ja hyväksyttävästä syystä myös kuljettaa esineitä kuuden kuukauden ajan luvanhaltijan kuolemasta. Sinulla on siis puoli vuotta aikaa hoitaa kuolinpesän aseisiin liittyvät asiat haluamallasi tavalla

Muista myös tehdä ilmoitus, jos lainaat asettasi yli 30 päiväksi

Aseluvanhaltijan on ilmoitettava aseen tai sen osan hankkimisesta, lainaamisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta poliisille 30 päivän kuluessa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai poliisin sähköistä asiointia käyttäen. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos ase tai sen osa on lainaksisaajan hallussa enintään 30 päivän ajan lainaksiantamisesta.

Jos lainaat asettasi, varmistu, että lainaajalla on aselupa vastaavaan aseeseen ja että voit lainata hänelle asettasi ampuma-aselain 87 § mukaisesti. Voit lukea lisää ampuma-aseen lainaamisesta tämän Jahtimedian jutun lopusta https://jahtimedia.fi/metsastysammunta/aseiden-sailytys

Poliisin sähköinen asiointi auttaa ilmoittamisessa  

Voit ilmoittaa ampumakelvottomaksi tehdyistä aseista poliisin sähköisessä asioinnissa Ilmoitus pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä tai deaktivoidusta ampuma-aseesta -sähköisellä lomakkeella. Palvelu ohjeistaa yksilöintitietojen kirjaamisessa, mikä helpottaa ja nopeuttaa ilmoituksen tekemistä. 

Ilmoituksen voi tehdä myös poliisiasemalla käymällä. Poliisiasemien yhteystiedot ovat Poliisi.fi sivulla. Muista ottaa mukaan virallinen henkilökortti tai passi poliisiasemalle. Asetta ei tarvitse ottaa mukaan, jos se tarvitaan, poliisi pyytää erikseen tuomaan ase esitettäväksi.

Ilmoita ajoissa, ilmoittamaton ase voi aiheuttaa rangaistuksen

Ampuma-aselain siirtymäsäännös edellyttää, että poliisille ilmoitetaan 

• ennen 8.4.2016 pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä
• tätä myöhemmin deaktivoidusta ampuma-aseesta. 

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 15.7.2024. Tämän jälkeen ilmoittamattoman aseen hallussapito on rangaistavaa.

Sähköisiä ilmoituksia poliisille voit tehdä tästä https://asiointi.poliisi.fi/

Lisätietoa erilaisista aselupiin ja aseisiin liittyvistä asioista sivulla https://poliisi.fi/hae-aselupaa

Aiheeseen liittyviä poliisin uutisia:

https://poliisi.fi/-/aselupia-voi-hakea-sahkoisesti-maaliskuun-alusta

https://poliisi.fi/-/myos-ampumakelvottomiksi-tehdyt-aseet-on-ilmoitettava-poliisille

https://poliisi.fi/-/aseharrastuksesta-ja-dekoaseista-ilmoitettu-aktiivisesti

https://poliisi.fi/ampumaharrastuksen-jatkumisen-osoittaminen

Esitys laeiksi Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain, metsästyslain 89 §:n ja kalastuslain 99 ja 108 §:n muuttamisesta piti alun perin sisällään useita kritiikkiä saaneita ehdotuksia poliisivaltuudet ylittävistä tutkintaoikeuksista erätarkastajille, joiden työnantaja on Metsähallitus.

Metsästäjäliitto piti lausunnossaan metsästysrikosten ehkäisyä erittäin tärkeänä ja kannatti useita perusteltuja muutosehdotuksia. Tietyt kohdat saivat sen sijaan voimakasta kritiikkiä, joihin liitto vaati muutoksia.

Lausuntokierroksen perusteella esitystä muutettiin, jossa nämä liiton lausumat kohdat oli huomioitu. Esimerkiksi pienempien yksityiskohtien ohella toisen maalla moottorikäyttöisellä välineellä ilman lupaa tai erityistä syytä kulkeminen jäi kokonaan pois. Kulkuneuvon ja tavaroiden tutkiminen taas vaatii liiton esittämän perustellun epäilyksen, kuten muidenkin kansalaisten tavaroiden tutkimisen laita on.

Liitto pitääkin prosessissa kiitettävänä, että lainvalmistelijat kuulivat lausunnonantajia ja erävalvonnan edellytyksiä parannettiin alkuperäisen vastustuksen sijaan lopulta hyväksynnän saattelemana.

Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeessa aktivoidaan mökkiläisiä pyytämään haitallisia vieraspetoja, eli minkkiä ja supikoiraa, joko itse tai yhteistyössä alueen metsästäjien kanssa. Supikoira ja minkki ovat valtioneuvoston asetukselle säätämässä kansallisessa vieraslajiluettelossa, supikoira myös EU:n vieraslajiluettelossa. Niiden torjunta on katsottu erittäin tärkeäksi Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan SOTKA-hankeperheeseen. Se on osa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Lue lisää:

Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke

Metsä Groupin hankerahoitukset -tiedote

Hyljetuotteiden kauppa on ollut EU:ssa kiellettyä vuodesta 2009. Kauppakielto on näivettänyt ammattimaisen hylkeenpyynnin Suomen merialueilla ja hyljekannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Kasvaneet hyljekannat vaarantavat vaelluskalakantojen ja ammattikalastuksen elinvoiman.

Näistä syistä Metsästäjäliitto vastustikin voimakkaasti kauppakiellon asettamista. Suomen nykyinen hallitus on tunnistanut ongelmat ja ottanut hallitusohjelmaansa hylkeenmetsästyksen tehostamisen merialueilla.

Nyt asiaan on mahdollista vaikuttaa. EU-komissio haluaa arvioida, onko hyljetuotteiden kaupan kiellon jatkaminen tarkoituksenmukaista, ja kerää siksi kansalaisilta palautetta. Metsästäjäliitto, kuten myös maa- ja metsätalousministeriö, kannustavat metsästäjiä kertomaan näkemyksensä. Lue ministeriön kehotus täältä.

Toimi näin:

• Mene EU-komission suomenkieliselle palautesivulle tästä
• Paina Anna palautetta -nappia.
• Vaihda sisäänkirjautumissivun oikean yläkulman vetolaatikosta kieleksi suomi.
• Kirjaudu sisään tunnistautumalla joko Googlen tai Facebookin tunnuksilla tai luomalla tili.
• Voit kirjoittaa näkemyksesi palautekenttään suomeksi.
• Komissio on erityisen kiinnostunut kuulemaan, onko kiellolla vaikutuksia hyljekannan koon säätelemiseen tai elinkeinojen harjoittamiseen.

Vastaa vapaan palautteen lisäksi EU-komission hyljekauppakieltoon liittyvään kyselyyn

Kuulemisen tarkoituksena on kerätä näkemyksiä kaikilta ryhmiltä, joita kyseinen aihe koskettaa. Tavoitteena on selvittää, miten hyljetuotteiden kauppaa koskeviin nykyisiin sääntöihin suhtaudutaan. Näin autetaan komissiota määrittämään, ovatko hyljetuoteasetus ja kuuttidirektiivi tarkoituksenmukaisia

Kyselyyn voi vastata Euroopan Unionin virallisella aloitesivulla >>

Palautekysely ovat auki 7.8.2024 asti.

Metsästäjäliiton EU-vaalisivuilla esittäytyivät metsästävät ja metsästysmyönteiset ehdokkaat. Ehdokassivu on suljettu 10.6.2024. 

Metsästäjäliitto esitti eduskuntapuolueille neljä EU-politiikan ajankohtaista kysymystä. Katso millaista metsästyspolitiikkaa puolueet aikovat lähteä ajamaan Brysselissä >>

Suurpedot, valkoposkihanhet, hyljetuotteiden kauppa sekä lyijykielto ovat Metsästäjäliiton ajankohtaiset EU-vaalitavoitteet. Tutustu lisää Metsästäjäliiton EU-vaalitavoitteisiin >>

Sivustolle voivat ilmoittautua kaikki metsästykseen positiivisesti suhtautuvat EU-vaaliehdokkaat, jotka toivovat saavansa ääniä metsästäjiltä. Ilmoittautumistiedot on lähetetty ehdokkaille puolueiden kautta.

Äänestä EU-vaaleissa

• Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024.
• Varsinainen vaalipäivä 9.6.2024

Tule tapaamaan meitä ja juttelemaan metsästyksestä nokipannukahvin äärelle! 

Metsästäjäliiton osastolla esitellään laajasti liiton toimintaa ja jäsenetujamme. Järjestömme tämän vuoden teema on turvallisuus, joka näkyy osastolla monin tavoin. Ohjelmalavalla nähdään liiton omia staroja ja vierailevia tähtiä kertomassa ajankohtaisista aiheista ja perehdyttämässä messukävijöitä metsästyksen ja saaliinkäsittelyn saloihin.

Myös Metsästäjäliiton Sotka-levähdysalueverkoston, Mökkiläiset vieraspetopyyntiin ja Ampumaratojen Ympäristölupahankkeen asiantuntijat ovat paikalla kaikkina messupäivinä.

Osastolla on Eräkontti Oy:n myyntipiste sekä useita liiton kumppaneita kuten ST1, Subaru, If ja Corrotech. Lisäksi edustettuna ovat Suomen Ampumaurheiluliitto ja Metsästysmuseo.

Kivaa tekemistä lapsille ja nuorille löytyy liiton toimintapisteeltä Outdoor Activity Parkista, joka on vain kiven heiton päässä osastoltamme.

Toinen etäpisteemme löytyy Lopen ampumaradalta, jossa on testattavana Metsästäjäliiton kehittämä Luoticompak-ammunta. Lopelle on non-stop-bussikuljetus messualueen ja ampumaradan välillä.

Tervetuloa viettämään turvallinen hengähdystuokio messuhulinan keskellä Metsästäjäliiton osastolle U480.

Ohjelmalavalla:

Pe, la ja su klo 12
Tule tutustamaan metsästyksen aseturvallisuuteen! Samalla opit aseturvallisuuden neljä sääntöä. Metsästäjäliiton asiantuntija esittelevät myös turvalipun käyttöä.

Pe klo 13, la klo 11 ja su klo 14
Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen valmistaa sorsan pesäputkia eli pesätuubeja ja kertoo SOTKA Levähdysalueverkosto -hankkeesta.

Pe ja la klo 14
Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeen vetäjä Petri Passila esittelee ja virittää erilaisia pienpetoloukkuja pyyntiin.

Pe klo 15
“Tule seuraamaan majavan nahan muokkausta perinnenahkurimestari Hanna Noren opastuksella! Nahan jäljillä -kirjan tekijä esittelee nahkurin työkaluja, sekä luonnonmukaisen parkitustavan majavan nahalle ja majavan hännälle. Tule tapaamaan Hannaa ja tutustumaan nahkurin maailmaan!

La klo 15
Kansainvälinen trofeetuomari CCM Tiina Eklund kertoo trofeiden arvioinnista ja mittaa valkohäntäpeuran sarvet.

La klo 13 ja su klo 11
Kuusinkertainen olympiakävijä ja kiväärin olympiahopeamitalisti Juha Hirvi vierailee Metsästäjäliiton osastolla haastateltavana. Juhan haastattelun yhteydessä Suomen Ampumaurheiluliiton kivääriammunnan nuorten maajoukkueampujat Minea Terkola ja Sonja Myllys demoavat kilpavarusteissa ampumasuoritusta ja Juha kertoo, mikä suorituksessa on tärkeää.

Pe klo 14:30 ja su klo 11
Pariisin olympialaisiin valmistautuva haulikkoampuja Eetu Kallioinen (s. 1998) vierailee Metsästäjäliiton osastolla. Ala-Hämeen Ampujia edustava Kallioinen kilpailee skeet-ammunnassa ja on myös aktiivinen

Pe, la ja su klo 13:30
Suomen Riistanhoito-Säätiön asiamies Antti Saarenmaa kertoo uusista tavoista auttaa vesilintukantojamme ja edistää kestävää metsästystä.

Pe klo 11, la klo 16 ja su klo 13
Metsästysmuseon asiantuntijat kertovat metsästysturvallisuuden historiasta ja sen kehityksestä. Perjantaina aiheena on menneiden vuosien metsästysonnettomuudet ja niistä uutisointi lehdistössä, lauantaina käsitellään metsästysturvallisuuteen liittyvien varusteiden ja vaatetuksen kehittymistä ja sunnuntaina metsästyksen turvallisuuden edistyminen lainsäädännön näkökulmasta.

Viime talvena ilveshavaintojen määrä romahti tätä edeltävään talveen nähden kolmanneksella noin 3 900 Tassu-järjestelmään kirjattuun havaintoon, kertoo Luken tuore ilvesraportti. Runsasluminen talvi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden havainnointiin.

Vuosi sitten ilveksen vuoden 2023 kanta-arvioon tuotettiin 5 700 havaintoa. Tuolloin Luke ennusti, että kanta kasvaisi 10 prosenttia, mikäli metsästys olisi vähäistä. Ilveksiä ei metsästetty viime talvena käytännössä lainkaan, kun hallinto-oikeus hylkäsi ilvesluvat. Pienentyneen havaintomäärän vuoksi Luke arvioi nyt ilveksen minimikannan pudonneen viidellä prosentilla 2 260 ilvekseen, vastoin aiempaa ennustettaan. Luke tosin viestii, että muut havainnot eivät puolla arviota kannan laskusta. Tutkimuslaitos ei siten ilmeisesti enää kykene arvioimaan luotettavasti ilveskannan suuruutta.

Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke pystyi ilmoittamaan tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän. Pentueiden minimimäärän arvioitiin havaintoaineiston puutteellisuuden takia laskeneen 410 pentueeseen vuoden takaisesta 438 pentueesta, vaikka ilvestä ei ole metsästetty. Pentueiden määrä määrittää käytössä olevassa kanta-arviomallissa ilvesten kokonaismäärän.

Metsästäjäliiton mukaan metsästäjien arkipäivän havainnot kertovat ilvesten määrän olevan aivan eri tasolla kuin mitä Luke arvioi. Kanta-arviomallin oletuksena on, että ilvespentueet vaativat vähintään 20 kilometrin etäisyyden toisistaan. Metsästäjien havaintojen perusteella ilvespentueita on monin paikoin tiheämmässä. Tämän vuoksi ilveksiä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä kanta-arvioon verrattuna.

Pieneen 40 kilometriä pitkään kuntaan mahtuu kanta-arvion lähtöoletuksen mukaan vain kaksi ilvespentuetta. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueita voi yksittäisessä kunnan osassa tai jopa yhdellä kylällä olla useampia. Kanta-arviossa havainnot lähekkäisistä eri pentueista yhdistetään yhdeksi ja samaksi pentueeksi.

”Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan passivoitumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti. Ilman metsästysmahdollisuutta metsästäjien aktiivisuus havainnoida suurpetoja on hiipumassa”, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä tekee parhaillaan työtä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Työryhmän tuleekin luoda esitys kanta-arviojärjestelmän korjaamiseksi ja esitettävä riittävät resurssit niin tutkijoille kuin metsästäjille kanta-arviotyön luotettavuuden palauttamiseksi.

Pohjalainen hirvipäällikkö, nousiaislainen perheenäiti, haminalainen suurriistavirka-avun tekijä, kunnan edustaja ja Metsästäjäliiton edustaja kertovat kukin omasta näkökulmastaan, miksi suurpetoja metsästys Suomessa tärkeää.

Katso kaikki videot sivulta Suurpedot ihmisten arjessa >>

Katso kaikki ajankohtaiset tiedot kesän leireistä ja löydä lähin leiri >> metsastajaliitto.fi/leirit-2024

Sivu päivittyy sitä mukaan, kuin leirejä varmistuu.

Kosteikon näkyvimpiä kesäasukkeja ovat pienet lokkilinnut, joiden satapäinen joukko pesii koloniassa kosteikon saarekkeissa. Pikku- ja naurulokkien pesintä antaa ilmasuojaa lukuisille muille vesilinnuille, jotka pesivät kohteella runsaslukuisina.

Pienistä lokkilinnuista puuttuu kuitenkin edellisvuosiin verrattuna lähes 75% ja sorsalinnuista vielä enemmän. Tarkkaa syytä muutokseen voi hakea mahdollisista lintuinfluenssan vaikutuksista sekä lisäksi viipyilevästä keväästä.

On varsin mahdollista, että osa linnuista onkin jäänyt pesimää etelämmäksi suotuisamman sään alueille.

Pesimälinnustona kohteella on lokkien lomassa muun muassa sinisorsia, haapanoita, taveja, lapasorsia sekä mustakurkku-uikkuja. Myös lukuisat kahlaajalajit ovat kosteikon laitamilla tuttu näky.

Seuraa Sorsatuubiliveä Jahtimediassa >>