Liittojen yhteisessä kannanotossa kerrotaan, että Satakunnan suurpetotilanne on kestämätön sekä maaseudun elinkeinojen että ihmisten turvallisuuden kannalta. Liittojen mukaan metsästyslaki on tällä hetkellä riittämätön tilanteen hoitamiseksi. Lisäksi valitusoikeuden laajuus tulee harkita uudelleen ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. 

Lue yhteinen kirje alta:

Arvoisat satakuntalaiset kansanedustajat

Suurpetojen määrä Satakunnassa ja laajemmin Länsi-Suomessa on kasvanut yli alueen kantokyvyn. Tilanne on kestämätön sekä maaseudun elinkeinojen että ihmisten turvallisuuden kannalta. Susien kohtaaminen arjessa ei ole enää poikkeus.

Metsästyslaki on riittämätön

MTK ja Metsästäjäliitto esittivät useita ehdotuksia suurpetolain valmistelun yhteydessä, mutta ne jäivät vaille riittävää huomiota. Nyt nähty karhun metsästyksen toimeenpanokielto osoittaa, että lainsäädäntö ei toimi käytännössä. Pelkona on, ettei suden suojelustatuksen vuoksi avattava metsästyslaki jatkossakaan turvaa kannanhoidollista metsästystä ja tilanne karkaa vielä pahemmin käsistä. Tilanne horjuttaa luottamusta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Kun lupaprosessit viivästyvät ja toimeenpanokiellot estävät toiminnan, paikalliset kokevat jäävänsä vaille oikeussuojaa. Susi on opportunistinen peto, jonka käyttäytymistä ei voi ennustaa pelkästään ravintotilanteen perusteella. Läntisen Suomen vahvoista hirvieläinkannoista huolimatta kotieläinvahinkoja tapahtuu jatkuvasti. Tutkimus ei anna takeita, että ravinnon vähentyessä sudet siirtyisivät pois alueelta; päinvastoin ne mukautuvat uusiin ravinnonlähteisiin, mikä kasvattaa riskejä.

Tarvitaan vaikuttavaa kannanhoitoa

Poliisi on todennut lausunnossaan, että susikannan tulee säilyä ihmisarkana, jotta vaaratilanteilta ja poliisin toimenpiteiltä vältytään. Tämä oli myös kansalaisten enemmistön, hallituksen ja eduskunnan yhteinen tahtotila. Maatalousyrittäjät ovat tehneet kalliita investointeja kotieläinten suojaamiseksi. Nämä kustannukset eivät palaudu markkinoilta. Taloudellisen taakan lisäksi henkinen kuormitus, unettomat yöt ja jatkuva huoli jää yksin kannettavaksi.

Epäsuhta nakertaa maaseudun elinvoimaa ja uhkaa laiduntavien eläinten pitoa. Suurpetojen tiheys on kasvattanut konflikteja jo yli viranomaisten hallintakyvyn. Lasten ja nuorten liikkuminen kodin ja koulun välillä herättää jatkuvaa pelkoa ja yhteisöllinen turvallisuudentunne murenee. Tämä ei ole vain yksittäisten perheiden kokemus, vaan koko yhteiskunnan toimintaa muuttava ilmiö. Samalla luontosuhde heikkenee. Kun ihmiset eivät enää uskalla liikkua luonnossa vapaasti, menetämme yhteyttä ympäristöön, joka tutkitusti vahvistaa terveyttä ja mielenterveyttä. Luonnossa liikkumisen pelko kaventaa hyvinvointia ja kiihdyttää jo valmiiksi kasvavia mielenterveyshaasteita.

Lakimuutoksen tarve

Metsästyslakia on uudistettava viipymättä. Lakiin tulee sisällyttää:

• todellinen mahdollisuus karhun ja suden kannanhoidolliseen metsästykseen
• valitusoikeuden ja toimeenpanokiellon rajaukset
• nopeutetut käsittelyajat valituksille

Näin voidaan puuttua ongelmiin, jotka ovat jo paikoin muuttuneet hallitsemattomiksi.

Vetoamme teihin

Pyydämme Satakunnan kansanedustajia yli puoluerajojen ottamaan asian omaksenne ja varmistamaan, että maaseudun turvallisuus ja elinvoima turvataan.

MTK Satakunta ja Suomen Metsästäjäliitto Satakunnan piiri

SOTKA-levähdysaluehanke toteuttaa Suomessa uudentyyppistä riistanhoitomenetelmää. Päämääränä on saada vesilinnut viipymään pohjoisessa nykyistä pidempään. Viivyttely parantaa niiden muuttokuntoa, ja taas keväällä ne ovat vahvempia lisääntyjiä. Häiriövapaiden syyslevähdysalueiden verkostoa kerätään alueen omistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden vapaaehtoisuuden pohjalta.

Hankkeessa on tehty työtä Suomessa pesivän vesilinnuston hoidon hyväksi viiden vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriön johtamassa hankekokonaisuudessa on tehty ja tehdään elinympäristötoimia, joilla tuetaan taantuneiden vesilintukantojen elpymistä. Levähdysaluehanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Metsästäjäliitto sekä BirdLife. Molemmat organisaatiot ovat palkanneet tehtävää suorittamaan lintuvesiasiantuntijan, joiden yhteystiedot löytyvät artikkelin lopusta.

Yhteistoiminnalla hyvä tulos

Kahden luontojärjestön yhteistoiminta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tavoittaa erilaisia toimijoita. Hankkeessa on järjestetty korona-aikojen jälkeen vuosittain yli 30 koulutustilaisuutta. Kenttätapahtumien ohjelmana on usein ollut vesilintukoulutus-luento, jonka jatkona on pesäputkikoulutus. Molemmat tukevat toisiaan. Hanketoiminnan seurauksena tieto- ja osaamismäärä vesilintukantojen hoidosta ja kestävästä käytöstä kentällä kasvaa. Samalla saamme kasvatettua häiriövapaiden levähdysaluekohteiden määrää.

Kentällä tehdyn luennon ja hanke-esittelyn kautta harrastajat ovat usein kiinnostuneet vesilintukantojen hoidosta ja ilmoittaneet potentiaalisia kohteita edelleen tarkastelua varten.Hankkeessa etsitään hyvälaatuisia vesilintujen luonnonravintokohteita, joilla alueen omistajat tai metsästysoikeuden haltijat sitoutuvat pidättäytymään vesilinnustuksesta. Muuhun metsästykseen tai pienpetopyyntiin hankekohteeksi ilmoittautuminen ei vaikuta.

Ruotsinkielisellä pohjanmaalla kokonainen koulutusviikko

Svenska Österbottenin piiri oli hanketyöntekijöiden koulutus- ja maastotöiden kohteena koko syyskuisen viikon. Ola Sandqvist oli tehnyt hyvää yhteistyötä paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa ja mahdollisti neljänä perättäisenä iltana vesilintukoulutukset sekä pesäputkikurssit Närpiössä, Vaasassa, Vöyrissä sekä Kokkolassa. Jokaisessa riistanhoitoyhdistyksen koulutustapahtumassa käytiin tämänhetkistä taantuvaa vesilintutilannetta läpi ruotsiksi hankekumppani Jari Ullakon toimesta, jonka jälkeen Veli-Matti Pekkarinen jatkoi savoksi pesäputkien valmistuskurssin merkeissä.

Lopputuloksena rakensimme kaikille kurssilaisille kotiin vietäväksi pesäputket. Hanketyöntekijät pääsivät maastossa tutustumaan paikallisiin lintuvesiin sekä saivat muutaman kiinnityksen uusiin SOTKA-levähdysaluekohteisiin.

Lisää koulutusta tarjolla

Kenttätyö ja metsästäjien kohtaaminen koulutustilaisuuksien yhteydessä antaa parhaat tulokset niin järjestötyössä kuin vesilintuasian edistämisessäkin. Metsästäjäliiton piirit tai riistanhoitoyhdistykset voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen oman koulutustoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyöllä voimme tukea perinteistä suomalaista metsästystapaa ja sen jatkuvuutta.

Veli-Matti Pekkarinen, 050 4728724, veli-matti.pekkarinenmetsastajaliitto.fi
Jari Ullakko, 040 6625512, jari.ullakkobirdlife.fi 

EU:lle on asiantuntijatyönä valmisteltu ja tammikuussa 2025 julkaistu suurpetojen suotuisan suojelutason viitearvojen määrittämisen ohje Developing methodology for setting Favourable Reference Values for large carnivores in Europe (Linnell & Boitani 2025). Ohjeraportti on laadittu Euroopan suurpetoaloitteen (LCIE) asiantuntijavoimin. Metsästäjäliitto esittää ohjetta noudattaen Suomen susikannan suotuisaksi suojelutasoksi 165 susiyksilöä.

Suden populaatiokoon viitearvosta käytävässä keskustelussa on keskeistä tehollisen populaatiokoon (N_e) käsite. Se kertoo, montako lisääntyvää yksilöä populaatiossa on. Yllä mainittu EU-raportti puoltaa suurpetojen kohdalla tehollista populaatiokokoa koskevan 50/500-säännön (Franklin 1980) käyttöä.

“Defining FRVs [viitearvot] in terms of genetically effective population sizes aligned with the 50:500 heuristic. The 50 and 500 values refer to the effective population sizes required to minimise short term inbreeding and to enable long-term adaptive capability respectively.” (s. 5)

Raportti siis toteaa, että viitearvot määritellään tehollisten populaatiokokojen perusteella 50:500-nyrkkisäännön mukaisesti. Arvot 50 ja 500 viittaavat tehollisiin populaatiokokoihin, jotka ovat tarpeen lyhyen aikavälin sisäsiitoksen minimoimiseksi ja pitkän aikavälin sopeutumiskyvyn turvaamiseksi.

Metsästäjäliitto ja MTK esittivät jo keväällä 2025, että susikannan suotuisan suojelutason viitearvo määriteltäisiin oppaassa mainittua 50/500-sääntöä käyttäen. Viitearvo laskettaisiin 25 lisääntyvän susiparin määrä kerrottuna kolmella (3 x 50) = 150 sutta. Tehollinen populaatioko olisi tällöin em. säännön vaatimat 50 yksilöä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen järjestöt esittivät lukumäärään vielä 10 % marginaalia, jolloin viitearvo olisi 165 sutta.

Ruotsi on käyttänyt oman susikantansa populaatiokoon viitearvon laskennassaan samaa menettelytapaa. Myös EU käyttää samaa 50/500-sääntöä joissain muissa viitekehyksissään (esim. geneettisen terveyden indikaattorit Global Biodiversity Framework’ssa).

Ruotsi päätti susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta ja on raportoinut sen EU:lle

Ruotsi on raportoinut EU:lle maan susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta (Rapportera angivet referensvärde för varg, 26.6.2025).

Ruotsin Naturvårdsverket uutisoi 26.6.2025: ”Regeringen ger Naturvårdsverket i uppdrag att rapportera 170 som referensvärde i fråga om populationsstorlek för gynnsam bevarandestatus för den svenska vargpopulationen.”

Käännettynä: Hallitus ohjeistaa Ruotsin ympäristönsuojeluvirastoa raportoimaan 170:n populaatiokoon viitearvona Ruotsin susikannan suotuisan suojelutason kannalta. Aiemmin viitearvo oli 300.

Kuvassa Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgren, joka uutisessa ja videolla kertoo hallituksen päätöksestä. Vuonna 2026 ensi vaiheen tavoitteena on pienentää susien määrä 355 sudesta 270 suteen. Kuvakaappaus SVT uutissivulta.

Venäjän rajan yli tuleva geenivirta tulee huomioida susikannan viitearvon määrittelyssä

EU:n viitearvo-ohjeessa kehotetaan huomioimaan Venäjän susien positiivinen vaikutus Suomen susikannan elinvoimaan:

”… if research and monitoring can document that there is an actual and ongoing geneflow across the border it would seem disingenuous to deny the reality of the situation (i.e. if the parts of the [Russian] population that extend into Finland, Sweden and Norway or the Baltic States are really extensions of a continuous population with large effective population size). We would therefore suggest that this connectivity be counted as long as it can be continuously documented.” (s. 39)

Raportissa siis todetaan, että ”…mikäli tutkimus ja seuranta voivat osoittaa rajojen yli tapahtuvan todellista ja jatkuvaa geenivirtaa, olisi epäasiallista jättää se huomiotta (toisin sanoen, mikäli [Venäjän] populaation osat, jotka ulottuvat Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan tai Baltian maihin todellakin ovat samaa yhtenäistä populaatiota, jolla on suuri efektiivinen populaatiokoko). Ehdotamme, että tämä kytkeytyneisyys otetaan huomioon, kunhan sen voidaan osoittaa olevan jatkuvaa.”

Suomen ei niin ollen tarvitse yksin ylläpitää susikannan pitkän aikavälin geneettistä elinkelpoisuutta, vaan sen säilyttämisessä voidaan ohjeen mukaan huomioida valtioille yhteinen rajat ylittävä populaatio. Tällöin tulee jatkuvan geenivirran olla todennettavissa, ja lainsäätäjän tulee riippumattomia asiantuntijoita geenivirran merkityksestä kuultuaan päättää, kuinka suuri osa itärajan takaisesta Luoteis-Venäjän susikannasta tulee lukea mukaan Suomen susikannan teholliseen populaatiokoon ja huomioida viitearvon määrittämisessä. Yhteyksiä muihin populaatioihin tulee jatkuvasti ja systemaattisesti seurata.

Raportti lisäksi toteaa erikseen, että Suomesta saadun tiedon mukaan itärajalle paraikaa rakennettava aita ei estä geenivirtaa, sillä aita kattaa vain lyhyitä osia rajasta. 

Susia tulee Venäjältä: YLE uutisoi Venäjältä tulleista susista porosurmien yhteydessä 

Ylen uutisessa 9.9.2025 suurpetotutkijat toteavat Venäjältä tulevien susien suuresta määrästä seuraavasti:

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi kertoi aiemmin Ylelle, että yksi mahdollinen selitys poronhoitoalueelle tulevien susien suurelle määrälle on, että niitä tulee Venäjän puolelta.
– Meidän DNA-näytteissä on isompi osa sellaisia, joiden alkuperää ja sukulaisuussuhteita ei tunneta, Mäntyniemi sanoo.

Susien arvellaan lisääntyneen Suomen rajan pinnassa muun muassa Ukrainan sodan vuoksi. Metsästäjiä ei ole nyt Venäjän puolella entiseen tapaan. Emeritusprofessori, suurpetotutkija Ilpo Kojola kertoi viime keväänä Ylelle, että sotilashenkilöstöllä näyttäisi olleen ja edelleen olevan merkittävä rooli Venäjän susikannan säätelyssä.

Kojola on edelleen sillä kannalla, että Kuusamon, Sallan ja Savukosken susituhojen taustalla ovat Venäjältä tulevat yksittäiset sudet ja osittain myös laumat.
– DNA-tutkimuksen mukaan sudet tulevat itärajan takaa. Tilanne on viheliäinen poronhoidon kannalta, hän kertoo.

Suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan esimerkiksi Pudasjärven seudulla tuhoja tekevät sudet ovat pääsääntöisesti tulleet Suomen eteläisiltä osilta.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen vahvistaa Kojolan arvion Venäjältä tulevista susista.
– Viime talven DNA-datassa poronhoitoalueella tapetuista vajaasta 30 sudesta vain neljä oli sellaisia, jotka olivat aiemmin tunnettuja yksilöitä Suomesta. Se vähän viittaa siihen, että suurin osa tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, Heikkinen selittää.

Viime kädessä päätös viitearvosta kuuluu Suomen päättäjille

EU:n ohjeraportti toteaa, että päätös susikannan viitearvosta on viime kädessä poliitikkojen päätettävissä, koska suojeltavan kannan tasoa ei välttämättä voida ratkaista puhtaan asiantuntija-/tietopohjaisesti, vaan ratkaisu jää kunkin maan poliittiseen harkintaan ja siten eri maat voivat päätyä eri ratkaisuihin. 

“The model based approaches underline that resulting estimates depend on many of these assumptions and on subjective choices (such as the range of acceptable probabilities of extinction, acceptable levels of inbreeding or time horizons considered). Ultimately the final choice on many of these parameters may become political decisions with national discretion because there is no legal guidance on such details, and scientific best-practices are not unified.” (s.71) 

Käännettynä: ”Mallipohjaiset lähestymistavat korostavat, että tuloksena olevat arviot riippuvat monista näistä oletuksista ja subjektiivisista valinnoista (kuten sukupuuton hyväksyttävien todennäköisyyksien alueesta, hyväksyttävästä sisäsiitoksen tasosta tai tarkastelluista aikahorisonteista). Lopulta monien näiden parametrien lopullinen valinta voi olla poliittista ja kansallisesti harkinnanvaraista, koska tällaisista yksityiskohdista ei ole oikeudellista ohjausta eivätkä tieteelliset parhaat käytännöt ole yhtenäisiä.”

Ystävällisin terveisin,

Suomen Metsästäjäliitto ry

Metsästäjänä edustat meitä kaikkia ja olet osa laajempaa yhteisöä. Toiminnallasi ja sanoillasi edustat koko metsästäjäkuntaa. Siksi myös verkossa käyttäydytään vastuullisesti – kuten metsässäkin.

👉 Älä sano somessa mitään, mitä et voisi sanoa toiselle ihmiselle kasvotusten.

Keskustelun pelisäännöt

🟢 1. Kunnioita muita

• Kohtele kaikkia keskustelijoita arvostavasti, vaikka mielipiteet eroaisivat.
• Henkilökohtaisuuksiin meneminen, loukkaaminen, uhkailu tai syrjintä ei ole sallittua.

🟢 2. Ei maalittamista

• Henkilöiden tai ryhmien maalittaminen, uhkailu tai jatkuva häirintä on ehdottomasti kielletty.
• Nimimerkin suojista tapahtuva trollaus tai häiriköinti ei ole hyväksyttävää.
• Vakavista rikkomuksista seuraa toimimiskielto alustalla. 

🟢 3. Pysy aiheessa

• Lue postaus ensin ja pysy aiheessa – asiattomat kommentit, provosointi ja trollaus poistetaan.
• Toistuva asian vierestä kommentointi ei ole hyväksyttävää.

🟢 4. Ei mainontaa

• Ulkopuolinen mainonta, piilomainonta ja roskaposti eivät kuulu kanavillemme.
• Metsästäjäliitto ei koskaan kysy yhteystietoja julkisesti tai ilmoita arvontavoittajista kommenttien kautta.
  ➤ Suhtaudu epäilyttävään tai bottimaiseen sisältöön varauksella ja ilmoita siitä ylläpidolle.
• Metsästäjäliitto ei vastaa keskustelijoiden jakamista linkeistä.

Moderointi ja seuraamukset

Keskustelua moderoidaan aktiivisesti. Tarvittaessa sovellamme seuraavia toimia:

• Määräaikainen toimimiskielto: Esimerkiksi häiritsevä tai epäasiallinen kommentointi voi johtaa määräaikaiseen estoon.
• Pysyvä toimimiskielto: Vakavat tai toistuvat sääntörikkomukset johtavat pysyvään estoon.
• Emme käy julkista keskustelua poistettujen kommenttien tai estojen sisällöstä tai syistä.

Yhteisönä vastuullisia

Metsästäjäliiton somekanavat ovat yhteisiä tiloja, joissa jokaisella on vastuu keskustelun sävystä.
Annetaan esimerkkiä siitä, miten metsästäjät voivat toimia fiksusti, reilusti ja vastuullisesti – myös verkossa.

Jos kohtaat epäasiallista käytöstä, voit ilmoittaa siitä ylläpidolle yksityisviestillä. 

Hyvä Metsästäjäliiton jäsen,

Saamme nyt lähes päivittäin lukea Metsästäjäliiton uutisoimana susien tappamista koirista. Susihavaintoja on tehty puolitoistakertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Karhun vähäiset pyyntiluvat oikeus jäädytti valitusten myötä, jälleen kerran. Poliisi tiedotti 22. elokuuta olevansa huolissaan suurpetojen aiheuttamien tehtävien merkittävästä kasvusta.

Metsästäjäliitto on tarjonnut yhdessä MTK:n kanssa päättäjillemme ehdotuksia lainsäädännön kehittämisestä, mutta esityksiämme ei ole huomioitu. Keväällä karhujahdin vakuutettiin nyt syksyllä alkavan, vaikka Metsästäjäliitto varoittikin, että todennäköisesti luvista valitetaan ja oikeus luvat jäädyttää. Vasta runsaan vuoden kuluttua tiedämme, mikä on korkeimman hallinto-oikeuden kanta myönnettyihin lupiin.

Kannanhoidollinen metsästys jumissa jopa 2030-luvulle asti, ellei lakeja muuteta tulevana talvena

Mikäli jäämme odottamaan oikeuden päätöstä tämän vuoden karhun kannanhoidollista metsästystä koskeviin poikkeuslupiin, ei karhua luultavasti ensi vuonnakaan metsästetä, koska oikeuden kantaa ei vielä tuolloinkaan tiedetä. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kanta on kaiken lisäksi luultavasti kielteinen, koska KHO laista lausuessaan totesi, että pykälämuotoilut tuskin ovat riittäviä. Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa valitaan uusi eduskunta ja uutta hallitusta muodostetaan kesän yli. Kukaan ei ole silloin uutta suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevaa lakia työstämässä.

Mikäli uusi hallitusohjelma suhtautuu metsästykseen yhtä positiivisesti kuin nykyinen, vuonna 2028 meillä saattaa olla uusi laki. Siitä valitetaan ja luvat jäädytetään, eikä siten tuolloinkaan metsästetä. Ei edes vielä vuonna 2029 voida metsästää, koska KHO ei ole vielä vuoden 2028 laista ja myönnettyjen lupien lainmukaisuudesta lausunut mitään. Sitten vuosikymmen jo vaihtuu, ja tilanne on edelleen jumissa. Ennusteiden mukaan suurpetokannat kuitenkin tuplaantuvat 5-7 vuodessa.

Valitusoikeutta rajattava, oikeuslaitoksen toimintaa nopeutettava tai suurpetojen kiintiömetsästys laajennettava koko maahan

Metsästäjäliitto on esittänyt hallituspuolueiden puheenjohtajille, että tässä tilanteessa on rajattava valitusoikeutta kuten muun muassa Ruotsissa on tehty. Sen lisäksi on rajattava oikeuden toimeenpanokielto vain tilanteisiin, jossa myönnetyt poikkeusluvat uhkaavat suurpetokannan säilymistä eli siis sitä, että kanta olisi lupien myötä painumassa alle sille määrätyn suotuisan suojelutason. Ja lopuksi, oikeuden tulisi käsitellä valitukset kiireellisinä, muutamassa viikossa.

Kaiken lisäksi lupaprosessin aikataulua tulisi väljentää oleellisesti. Ruotsin ja Viron mallien mukaisesti kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja lupien perustelu tulee olla viranomaisten vastuulla. Tämä tapahtuisi jo edellisenä syksynä. Riistahallinto määrittelisi ja perustelisi seuraavan vuoden syksyn luvat jo kyseisen vuoden alkuun mennessä ja näin valitusajalle ja mahdollisten valitusten nopeutetulle oikeuskäsittelylle olisi vajaat puoli vuotta aikaa.

Ellei kaikki edellä esitetty toimi tai sitä ei haluta toteuttaa, on vielä jäljellä toinen vaihtoehto: levitetään poronhoitoalueella käytetty karhun kiintiömetsästyksen malli koko Suomeen ja toteutetaan se kaikkien suurpetojen osalta samalla tavalla. Kiintiöt myönnettäisiin asetuksella, kuten merelle hylkeiden kiintiöt. Tällöin niistä ei voisi valittaa.

Suden kannanhoidollinen metsästys mietittävä uudelleen

Suden suojelustatuksen lieventämisen vuoksi suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva laki avataan nyt syksyllä. Suden kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa tammikuun sijasta jo loppukesästä tai syksyllä Latvian ja Viron esimerkkien mukaisesti. Tällöin nuoret sudet olisivat koon perusteella tunnistettavissa. Sudelle on myös määriteltävä realistinen suotuisan suojelun taso. Metsästäjäliitto ja MTK ovat jo keväällä esittäneet suden geneettisen elinvoimaisuuden varmistavan tutkimuksen perusteella tasoksi 165 sutta. Ruotsissa raja-arvoksi on määritetty 170 sutta. 

Kun suden metsästys alkaisi syksyllä 2026, meillä olisi hyvin aikaa valmistella lait ja metsästyksen perusteet kunnolla niin, että kaikkien suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen päästäisiin syksyllä 2026.

Päättäjille  ja viranhaltijoille on tarjottu vuosien ajan esityksiä ja malleja ongelman ratkaisemiseksi. Edellä on niitä lisää. Ellei mikään noista ole toteutettavissa, tarvitaan hyviä perusteluja miksei. Pelkkä perustelukaan ei riitä, riistahallinnon ja päättäjien on osoitettava jokin muu malli, joka toimii.

Kaikki jäsenet vaikuttamaan

Meistä jokainen voi tässä tilanteessa vaikuttaa. Ole yhteydessä alueesi kansanedustajiin ja kerro paikallisesta suurpetotilanteesta. Kysy, mitä päättäjät aikovat tehdä tässä tilanteessa. Aikaa muutoksille on tämä talvi. Työ on aloitettava heti.

On äärettömän harmillista vuodesta toiseen keskittyä jäsenviesteissä suurpeto-ongelmaan, kun meillä on paljon hienoja metsästykseen liittyviä asioita, joista voisi kirjoittaa. Vaikka edunvalvonnassa joudumme keskittymään suurpetoihin, nautitaan syksyisestä luonnosta ja  jahtimahdollisuuksista siinä mitassa kuin voimme!

Hyvää syksyä jäsenille ja päättäjille toivottaen,

Petteri Lampinen
puheenjohtaja

Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja

Poroihin tottumaton koira saattaa luulla poroa riistaksi. Poro taas näkee koiran petona. Seurauksena voi olla takaa-ajo – pahimmillaan raatelu. Viime vuonna Paliskuntain yhdistykselle ilmoitettiin koiriin liittyen 38 poron kuolemasta sekä kymmenistä raatelutilanteista.

Koiran omistajalle eteen tulee luonnollisesti korvausvastuu. Suuri vahinko syntyy myös ilman että koira käy edes kiinni poroon, mikäli koira pääsee sotkemaan käynnissä olevia porotöitä.

– Pienikin koira voi aiheuttaa suuren vahingon, jos se ajaa erotukseen valmiina olevan tokan hajalle. Siinä kuluu nopeasti useita miestyöpäiviä, ennen kuin porot ovat taas koossa, sanoo Metsästäjäliiton Lapin piirin puheenjohtaja Veikko Piuva.

Ennen metsästystä kannattaa ottaa selvää alueella käynnissä olevista porotöistä. Osa niistä löytyy nettipalvelusta, mutta ajantasaisin tieto saadaan soittamalla paliskuntien poroisännille. Porotyöalueita kannattaa välttää metsästäessä kokonaan.

Koiran voi kouluttaa porovapaaksi

Koiran suhtautumista poroihin voi käydä testaamassa esimerkiksi aitauksessa tai kiinni olevien porojen kanssa. Testauspaikkoja löytyy myös poronhoitoalueen ulkopuolelta.

On kuitenkin muistettava, että vapaana oleva koira voi käyttäytyä maastossa eri tavalla poroja kohdatessaan.

– Metsästyskoiralla vietti on suuri. Vaikka se on pentuna totutettu poroihin, syksyllä koiraa on pidettävä aina aluksi silmällä, sanoo Piuva.

Porovahinkoja tekevät kaikenlaiset koirat, mutta syksyllä on kasvanut riski, että poron perään lähtee niihin tottumaton metsästyskoira.

– Suosittelen vakavasti porovahingot kattavaa vastuuvakuutusta. Ja jos jotain sattuu, niin otetaan reilusti yhteys poroisäntään.

Metsästäjistä on toisaalta hyötyä porotaloudelle, sillä he ilmoittavat paliskunnille maastosta löytyviä petojen raatelemia poroja. Ilman tätä työtä korvaukset menetetyistä poroista saattaisivat jäädä saamatta.

Muista ainakin nämä asiat, kun metsästät poronhoitoalueella koiran kanssa:

• Opeta koirasi porovapaaksi
• Pidä kerralla irti vain yhtä hallinnassa olevaa, porovapaata koiraa
• Tarkista etukäteen paliskunnan poroisännältä, missä porotöitä kulloinkin tehdään ja vältä alueita. Tietyin paikoin porotyöt päivitetään myös porotyot.fi-sivustolle
• Noudata koirien kiinnipitoaikoja
• Vältä koiran treenaamista hirven kiimarauhoituksen aikana. Porolla on rykimäaika samoihin aikoihin, ja häiriöt vaikuttavat seuraavan vuoden vasatuotantoon
• Hanki koirallesi porovahingot täysimääräisenä kattava vakuutus
• Älä laske uudestaan irralleen koiraa, joka on vahingoittanut poroa.

Lisätietoja: 
Veikko Piuva, Metsästäjäliiton Lapin piirin puheenjohtaja
0400 297 504

Kuva: Pekka Kustula

Viimeaikaiset raportit susien hyökkäyksistä ihmisiin Euroopassa ovat herättäneet huolta suurpetojen ja ihmisten rinnakkaiselon turvallisuudesta. Hyökkäyksiä on tapahtunut Euroopan metsästäjäjärjestöjen kattojärjestön FACE:n kokoamien tietojen mukaan ainakin Hollannissa ja Italiassa. 

Hollannissa on vuoden aikana raportoitu viidestä susihyökkäyksestä (7/2024–7/2025). DNA-testit ovat vahvistaneet, että kyseessä on kaksi eri sutta. Kolmessa tapauksista uhri oli lapsi. 

Italian viranomaistietojen mukaan susi on hyökännyt ihmisen päälle yhteensä 23 kertaa vuoden 2011 jälkeen. Kahden viime vuoden ajalta kolmessa tapauksessa hyökännyt eläin on todettu DNA-testillä sudeksi.

Kannanhoidollinen metsästys takaa ihmispelon

Metsästäjäliitto korostaa suden ihmispelon ylläpidon merkitystä. 

– Mikäli susi saa käydä ihmispihoilla ilman seurauksia, yksilöt ja laumat menettävät varovaisuutensa ihmisen suhteen, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Metsästäjäliitto uutisoi 11.9.2025 koirasta, jonka susi vei Viitasaarella vain kahdeksan metrin päästä kodin ulko-ovesta. Vastaava kotipihasta vienti sattui Varpaisjärvellä heinäkuussa.

Vuonna 2019 Romaniassa tapahtui kahdeksan ihmisen kuolemaan johtanutta karhun hyökkäystä ja 76 loukkaantumistapausta.

– Kannanhoitoa tarvitaan suurpetojen ihmispelon ylläpitoon. Suden aiheuttamat koti- ja tuotantoeläinvahingot sekä suden ja muiden suurpetojen tuhannet pihakäyntihavainnot osoittavat, että suurpedot ovat menettämässä ihmispelkonsa.  

Metsästäjäliitto uutisoi viime jahtikaudella 32 susien repimästä metsästyskoirasta. Tällä jahtikaudella liitto on uutisoinut kahdeksasta susihyökkäyksestä. Liitto muistuttaa, että ihmisen ja suden tasapainoisen rinnakkaiselon varmistamiseksi tarvitaan kiireellisiä lainmuutoksia, kuten poronhoitoalueella tapahtuvan karhun kiintiömetsästyksen ulottamista koskemaan kaikkia suurpetoja koko maassa.

Metsästäjäliitto: susikannan raja-arvoksi 165 sutta - Ruotsissa raja 170

Suomessa on määriteltävä riittävän alhainen suden suotuisan suojelun taso. Metsästäjäliitto on esittänyt raja-arvoksi 165 sutta. Ruotsissa raja-arvo on 170 sutta. EU on kiittänyt Ruotsia esimerkillisestä kannanhoidosta.

Suomen susikanta täydentyy jatkuvasti Venäjältä. Yle uutisoi 9.9.2025 Venäjältä tulleiden susien aiheuttamasta 1300:sta porovahingosta kesän 2025 aikana Kuusamossa.

Kannanhoidollinen metsästys on tehokas keino ylläpitää suurpetojen ihmispelkoa. Vaikka karhu on ollut tilastollisesti suttakin vaarallisempi ihmiselle, myös susi tulee ihmisen luo. Suurpedot oppivat pelkäämään ihmistä vain, jos ne kokevat, että ihmistä ja ihmisen elinpiiriä on syytä karttaa.

Metsästäjäliiton 2024 tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Yhteenveto viimeaikaisista susihyökkäyksistä Hollannissa ja Italiassa

Hollanti (2024-2025)

*   Yhteensä 5 susihyökkäystä ihmisiin (4 purematapausta, 1 päällekarkaus)

*   DNA-testaus vahvistanut, että neljässä tapauksessa oli kyse samasta yksilöstä (GW3237m). Yhdessä tapauksessa yksilö oli GW4655m.

*   Kolmessa tapauksessa uhri oli lapsi.

Italia (2023-2025)

*   Yhteensä 3 vahvistettua susihyökkäystä ihmisiin

*   DNA-testaus sudesta vahvistettu kaikissa kolmessa tapauksessa

*   Yhdessä tapauksessa uhri oli lapsi.

Liiteaineistosta löytyy linkkejä raportteihin ja artikkeleihiin, esimerkiksi Hollannin Yleisradioyhtiö NOSin video heinäkuussa 2025 lapseen kohdistuneesta susihyökkäyksestä.

Kuva: Timo Norkola/Vastavalo

Parsonrusseli Edu oli juuri tullut aamupissalta sisälle kello 6.40, kun se havaitsi avoimesta ulko-ovesta liikettä pihalla ja lähti sitä tarkistamaan. Susi hyökkäsi nopeasti. Jälkien perusteella peto oli käynyt terrierin kimppuun vain kahdeksan metrin päässä kotiovesta.

– Olin juuri lähdössä töihin, kun Edu lähti vielä käymään ulkona. Siinä samassa kuului kauhea ulina ehkä 10 sekunnin ajan, Edun emäntä Hilma Vepsäläinen kertaa.

Vepsäläinen soitti hätäkeskukseen, sai yhteyden poliisiin ja paikalle SRVA-ryhmän. Ryhmä löysi pihasta suden jäljet. Illalla jäljet kävi tarkastamassa myös petoyhdyshenkilö ja jäljityskoira. Maastoa tutkittiin kolmen tunnin ajan, mutta sateinen päivä oli jo sen verran sotkenut hajuja, ettei jälkeä löydetty.

Edua etsittiin lähimaastoista tiistaina 11 tunnin ajan tuloksetta.

– Edulla ei ollut edes pantaa kaulassa, sillä se ei koskaan lähtenyt pihasta minnekään. Keskiviikkona avuksi tuli vielä Tassutiimin etsijäkoira, mutta valitettavasti mitään ei löydetty.

Suden jäljet hävittivät kotkaepäilyn

Viitasaarella on koko kesän ajan tehty havaintoja yksin liikkuvasta sudesta. Edun katoamista edeltäneenä päivänä susi oli jäänyt riistakameran kuvaan vain kymmenen kilometrin päässä tapahtumapaikasta.

– Todennäköisesti kyseessä on yksinäinen susi, josta tehtiin useita havaintoja pitkin kesää. Alussa meillä oli epäilys, että pienen koiran olisi voinut viedä kotkakin, joka on myös pyörinyt seudulla, mutta pihasta löytyneet jäljet varmistivat tekijäksi suden, petoyhdyshenkilönä jäljet tarkastanut Ahti Huikari kertoo.

Noin 20 kilometriä etelämpänä Ilmolassa on liikkunut susipari, jolle on saatu kaksi kertaa karkotuslupa. Nämä sudet ovat tappaneet lampaita. Karkotustilanteeseen ei vielä ole päästy, ja uutta lupaa odotellaan. Huikari pitää epätodennäköisenä, että Ilmolan sudet olisivat olleet asialla Keihärinkoskella.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelon ylläpito välttämätöntä

Alkaneen jahtikauden aikana kyseessä on kahdeksas susihyökkäys, josta liitto on uutisoinut. Viime jahtikausi vei sudelle 53 metsästyskoiraa. 

Metsästäjäliitto on tuonut esiin toistuvasti, että Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu, Suomessa ei.

– Susikanta on nyt Suomessa historiallisen suuri. Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevää kantaa saa metsästää. Metsästäjäliitto on esittänyt susikannan suotuisan suojelun tasoksi 165 sutta. Tämä taso turvaa suden säilymisen lajina. Kannanhoidollinen metsästys toteutuessaan ylläpitäisi susien ihmis- ja koirapelkoa, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Susien ihmispelkoa voi ylläpitää tehokkaasti vain ja ainoastaan metsästämällä. Valitettavasti susi ei pelkää ihmistä mitenkään sisäsyntyisesti. Susien jatkuvat hyökkäykset metsästyskoiria kohtaan kotieläinvahingoista puhumattakaan osoittavat, että susien ihmispelko on menetetty. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmisiä, kun lauman johtajasudet koulivat pentunsa ehdollistumaan pelkoon. 

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.

Lieksan Kylänlahdessa on liikkunut niin sanottu Höljäkän lauma, ja siksi myös Bablon isäntä on ollut koirien kanssa kulkiessaan varuillaan.

– Olen yrittänyt pysyä koirien lähellä ja pitää vähän ääntä, mutta nyt koira ennätti juosta liian pitkälle ja naapuriseuran puolelle, enkä päässyt hätiin, hän harmittelee.

Bablo oli kokenut kettukoira ja varsinainen ekspertti ilvesten kanssa.

– Aikoinaan, kun ilvestä vielä metsästettiin, oli Bablon päälajina ilves. Nytkin ajattelin ensiksi, että se oli ehkä tavoittanut ilveksen, kun näin tutkasta, että siellä oli rähinä päällä. Oli susi purrut pantaakin, mutta sen avulla vielä löysin koiran.

Susi oli käynyt koiran kimppuun peitteisessä maastossa. Paikalla käynyt petoyhdyshenkilö totesi maastojälkien perusteella, että paikalla oli ollut vain yksi susi.

Pedot seuraavat toisiaan

Pohjois-Karjalassa petoja riittää ja niiden tavat ovat tulleet tutuiksi metsästäjille.

- Pedot seuraavat toisiaan. Tässä hiljattain karhu tappoi hirven, mutta sudet tulivat pian kaadolle ja söivät hirvenraadon. Koirien kannalta pahinta aikaa on, kun keli alkaa pakastua. Silloin susien on hankalampi saalistaa ja ne alkavat puolustaa reviiriään koiriltakin.

Bablon isäntä antaa pyyhkeitä petotilanteesta niin viranomaisille kuin Suomen Metsästäjäliitollekin.

- Kukaan ei tee mitään. Ärsytti se viimesyksyinen paskankeruukampanjakin. Susia on aina ollut pilvin pimein ja uusia tulee itärajalta aina lisää. Täällä on tosi paha petotilanne; koirien juoksuttaminen ja treenaaminen alkaa olla todella vaikeaa.

Kotona on vielä kolme koiraa, joiden kanssa voisi linnustaa, pyytää pienpetoja ja käydä hirvimetsällä.

- En ole luovuttajatyyppi ja yritän etsiä koirille turvallisempia maastoja. Kyllähän metsästyskoirien on kuitenkin päästävä metsälle.

Karhut heikentävät susien ravintotilannetta

Suden jäljet varmistanut Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Raassina myöntää, että sudet aiheuttavat vaaratilanteita koirille, vaikkei susimäärä alueella ole merkittävästi kasvanutkaan.

- Heikon ravintotilanteen vuoksi sudet osittain siirtyvät muualle Lieksasta. Ne ovat ehkä myös muodostaneet uusia pareja, Raassina toteaa.

Raassinan mukaan Lieksassa alkaa olla ongelmia paisuvasta karhukannasta, joka näkyy suoraan hupenevassa hirvien määrässä. Hän arvioi, että hirvikannasta sudet syövät 20–25 prosenttia ja karhut jopa yli puolet lopuista.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelon ylläpito välttämätöntä

Alkaneen jahtikauden aikana kyseessä on seitsemäs susihyökkäys, josta liitto on uutisoinut. Viime jahtikausi vei sudelle 53 metsästyskoiraa. 

Metsästäjäliitto on tuonut esiin toistuvasti, että Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu, Suomessa ei.

– Susikanta on nyt Suomessa historiallisen suuri. Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevää kantaa saa metsästää. Metsästäjäliitto on esittänyt susikannan suotuisan suojelun tasoksi 165 sutta. Tämä taso turvaa suden säilymisen lajina. Kannanhoidollinen metsästys toteutuessaan ylläpitäisi susien ihmis- ja koirapelkoa, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Susien ihmispelkoa voi ylläpitää tehokkaasti vain ja ainoastaan metsästämällä. Valitettavasti susi ei pelkää ihmistä mitenkään sisäsyntyisesti. Susien jatkuvat hyökkäykset metsästyskoiria kohtaan kotieläinvahingoista puhumattakaan osoittavat, että susien ihmispelko on menetetty. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmisiä, kun lauman johtajasudet koulivat pentunsa ehdollistumaan pelkoon. 

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.

Haavoituttuaan suomenpystykorva Lakka onnistui kuitenkin pääsemään irti pedon kynsistä. Tapahtumapaikkana oli tiheä kuusikko, jossa oli runsaasti aluskasvillisuutta. Näköetäisyyttä oli vain 20–30 metriä.

– Lakka murahteli jo, kun kävelimme koemaastoon, mutta lähti irti päästyään hakulenkille. Kutsuin sen pillillä takaisin noin 800 metrin päästä. Takaisin palatessaan se haukahteli ja urahteli oudosti noin 300 metrin päässä meistä, joten lähdimme koiraa vastaan.

– Näimme tuomarin kanssa, kun koira juoksi meitä kohti iso susi perässään. Lopuksi se syöksyi jalkoihini makaamaan, kertoo omistaja Mertsi Stenius järkyttyneenä.

Koiralle pahat vammat

Eläinlääkäri vahvisti haavoittuneen Lakan puremajäljet suden tekemiksi. Peto ehti purra koiraa pahasti kymmenkunta kertaa kaulan ympärille ja lapaan. Nyt Lakkaa hoidetaan antibiooteilla, voiteilla ja kipulääkkeillä. Omistajan mukaan se näyttää tällä hetkellä selviytyvän hengissä. 6-vuotias Vehkavaaran Lakka on Steniuksen ja hänen tyttärensä koira, jonka toipumista seurataan nyt kotona.

– Petoja on yksinkertaisesti liikaa. Nykyisin ne tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin ihmisten hyötyeläimet ja koirat, ihmettelee Stenius.

Stenius kertoo susien tappaneen alueella kymmeniä poroja.

– Poromiehet eivät juuri ehdi muuta tehdä kuin käydä raatoja etsimässä. Koiria ei uskalla laskea irti.

Tämä on järjestyksessä kuudes susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut sitten elokuussa alkaneen jahtikauden.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelkoon kasvatus välttämätöntä

Historiallisen kokoiseksi kasvaneen susikannan kannanhoidollinen metsästys on Metsästäjäliiton mukaan välttämätöntä.

– Lainsäädännössä on olennaista määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso. Ylimenevä määrä tulee olla kannanhoidollisesti metsästettävissä, tähdentää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmistä ja tämän elinpiiriä, joten sen avulla voidaan edistää kestävää rinnakkaiseloa.

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025: