Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen löytyy laajaa poliittista tahtoa. Paneelissa kansallinen tie nähtiin nopeammaksi kuin EU:n luontodirektiivin liitesiirron eteneminen. Valtiovallan tervehdyksen tuonut ministeri Sari Essayah kertoi puheenvuoerossaan, että asiatuntijatyöryhmä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen perustamiseksi on aloittanut työnsä.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen saaminen metsästettäviksi lajeiksi sai myös laajan tuen panelisteilta. Panelistit hoputtivat virkamieskoneistoa saamaan asian pian kuntoon.

Ampumaratojen määrän kasvattaminen ja lyijyrajoituksia koskevat kysymykset nähtiin tärkeänä osana suomen maanpuolustuksellista potentiaalia.

Paneeliin osallistuvat:

• kansanedustaja Jenna Simula (perussuomalaiset)
• kansanedustaja Anne Kalmari (keskusta)
• kansanedustaja Markku Eestilä (kokoomus)
• kansanedustaja Anders Norrback (RKP)
• EU-vaaliehdokas Eija-Riitta Korhola (KD)
• EU-vaaliehdokas ja vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen
• Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Vesa Kallionpää

Valtiovallan tervehdyksen toi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Metsästäjäliitto järjesti metsästyksen ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä käsittelevän päättäjäpaneelin Helsingissä 20.4.2024. Esitys striimattiin ja sitä seuraamaan oli ilmoittautunut yli tuhat henkilöä.

Tallenne on katsottavissa alkuviikosta osoitteessa metsastajaliitto.fi/paattajapaneeli-2024

Tervehdys hyvä Metsästäjäliiton jäsen,

Etelässä on kevät jo hyvässä vauhdissa ja mm. hanhet tekevät muuttoaan kohti pesimäseutuja. Pohjoisessa hienot hiihtokelit jatkuvat ja Metsästäjäliiton hirvenhiihdon SM-kilpailut pidetään tulevana viikonloppuna Ylitornion Pessalompolossa. Nyt on myös aika pitää metsästysseurojen kokouksia. Seuraavassa on joitakin ajankohtaisia terveisiä: 

Seuraa Metsästäjäliiton suurta päättäjäpaneelia 20.4.2024

Tervetuloa seuraamaan Metsästäjäliiton suurta päättäjäpaneelia lauantaina 20.4.2024 klo 10:00-12:00! Paneeli striimataan suorana netissä. Tilaisuuteen osallistuu mm. maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja useita kansanedustajia. Paneelin teemana on hallitusohjelman metsästyskirjausten toteuttaminen sekä EU-parlamenttivaaleja koskettavat metsästysasiat. Arvatenkin suurpedot ovat keskustelun ytimessä, mutta myös monia muita asioita käsitellään puolentoista tunnin keskustelussa. Paneelin tallenne on myöhemmin katsottavissa. Lisätietoja tapahtumasta, paneelin osallistujat ja ilmoittautumislinkki löytyvät tästä linkistä https://metsastajaliitto.fi/paattajapaneeli-2024. 

Katso diasarjasta hallitusohjelman metsästysasioiden toteuma ja yleistä Metsästäjäliitosta

Olemme koonneet oheisen linkin kautta löytyvään diasarjaan tilannekatsauksen siitä, millaisia metsästyskirjauksia hallitusohjelmaan sisältyy ja miten ne ovat toteutumassa. Diasarjan toisesta osasta löytyy myös mainintoja Metsästäjäliiton erilaisista toiminnoista ja jäseneduista. Kannattaa tutustua. 

Valkohäntäpeuran kannansäätely etenee tavoitteiden mukaisesti

Valkohäntäpeuran kanta on pienentynyt tavoitteellisen metsästyksen ansiosta kolmen vuoden takaisesta 150.000 peuran huipputasosta noin 117.000 peuraan. Kanta pieneni viimeisen vuoden aikana noin 11 prosenttia. Kuten Metsästäjäliitto on edunvalvonnassaan painottanut, nykyinen 500 hehtaarin vähimmäispinta-alaanperustuva lupaperustainen metsästysmalli on tehokkain tapa hoitaa tavoitteellisesti valkohäntäpeuran kantoja. Apua metsästykseen tarjosi myös Metsästäjäliiton hallinnoima keinovalon ja yötähtäimien poikkeuslupa, jota käyttämällä saatiin saaliiksi runsaat 1700 peuraa. Kiitos kaikille metsästäjille ja metsästysseuroille tavoitteellisesta ja vastuullisesta metsästyksestä useiden vuosien ajan!

Kevään myötä ampumaradat aukenevat ja on aika käydä harjoittelemaan metsästysammuntaa. Harjoittelu ylläpitää myös lihasmuistia niin, että turvallisen aseenkäsittelyn perusteet juurtuvat selkäytimeen. Haasta radalle mukaan oman metsästysseurasi jäsenet ja metsästyskaverit. Osallistu vaikkapa Metsästäjäliiton kepeään metsästysammunnan Kotiratacuppiin, joka alkaa huhtikuun viimeisellä viikolla.

Metsästäjäliiton hallitus päätti jakaa 35 000 euroa omistamansa Eräkontin 2023 tuloksesta takaisin metsästysseuroille. Varat ovat vuonna 2024 käytettävissä nuorten hyväksi. Hakuohjeet löytyvät pian liiton sivuilta. Keskittämällä seuran ostokset Eräkonttiin varmistat eurojen kiertämisen nuorten metsästäjien jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Metsästäjäliitto on mukana Kuopion ja Riihimäen erämessuilla, tervetuloa kahvikupillisen ääreen vaihtamaan ajatuksia.

Toivotan hyvää kevättä niin jahteihin kuin ampumaradoille!

Jaakko Silpola, toiminnanjohtaja

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä rooli vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja oikea tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.  

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran poistossa voidaan siksi hyödyntää mökkiläisten apua.

”Hankkeessa on tarkoitus saada mökkiläiset pyytämään minkkejä itse. Tämä edellyttää, että mökkiläisellä on tiedot ja taidot minkin elintavoista ja hetitappavien suojattujen rautojen käytöstä. Hankkeessa valmistellaan sähköistä ja painettua koulutus- ja neuvonta-aineistoa”, kertoo hankkeen koordinaattori Petri Passila. 

Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös hakemaan apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.  

”Juuri mökkiläisten rannat ovat osoittautuneet otollisiksi paikoiksi pyytää etenkin poikueet pois, sillä supikoiran ja minkin poikaset tuntuvat viihtyvän ranta-alueilla. Ei ole realistista odottaa, että kaikilla mökkiläisillä on mahdollisuudet supikoiran eettiseen lopettamiseen, vaan avuksi tarvitaan metsästäjiä. Hankkeessa on luotu maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen”, Petri Passila sanoo.  

Vieraspetojen pyynti on tehokas tapa parantaa lintujen pesinnän onnistumista. Vuosittain Suomessa pyydetään 40-50 000 minkkiä ja 140-150 000 supikoiraa. Hankkeen toteuttajana toimii Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirijärjestöt. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000.  

Minkki ja supikoira tuhoavat tehokkaasti vesilintukatoja 

Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa muutenkin jo taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia sekä hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavat tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti, tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä. Minkki ja supikoira pelottavat myös hautovat emolinnut pois pesistä ja tällöin munat jäävät suojatta varis- ja lokkilintujen syötäväksi.

Ranta-alueet ja saaret ovat vesilintujen pesintäalueita eli tuottavia elinalueita, mutta myös vieraspedoille mieleisiä saalistusalueita. Rannoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Monella voi olla väärä kuva haitallisista vieraspedoista, niiden ei uskota tekevän mitään vahinkoa Suomen luonnolle. Yksi pariskunta poikueineen jompaakumpaa vieraspetoa yhdellä lintulahdella tekee kesän aikana totaalisen tuhon alueen maassapesivälle linnustolle. 

Rantavyöhykkeillä ja niiden vaihettumisvyöhykkeillä elää ja pesii monia vesilintu- ja kahlaajalajeja sekä metsäkanalinnuista varsinkin pyy ja teeri. On myös mahdollista, että supikoira levittää lintujen elinvoimaa heikentävää sarkokystoosi-loista. Supikoira levittää myös muita tauteja kuten rabiesta ja trikiiniä. 
 

Vakuutus on näytettävä kilpailupaikalla

Metsästäjäliiton liittohallitus linjasi kokouksessaan kesäkuun 1. päivä 2023, että jatkossa Metsästäjäliiton ampumakilpailuissa tarkastetaan kilpailijoiden vakuutusturva. Ilman todennettua vakuutusturvaa ampuja ei voi osallistua kilpailuun. Viime vuonna todentaminen pyrittiin tekemään kootusti piireissä, mutta tänä vuonna, jokainen kilpailija todentaa sen kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä.

Kolme tapaa varmistaa oma vakuutusturva Metsästäjäliiton metsästysampumakilpailuissa

1. Kilpailijalla on metsästyskortti ja kuluvan metsästysvuoden riistanhoitomaksu/metsästyskortti maksettuna (vakuutuskausi 1.8.–31.7.)
   • Metsästyskortin kautta tuleva Metsästäjävakuutus on voimassa myös Metsästäjäliiton metsästysampumakilpailuissa
   • Lue Lähitapiolan tarkemmat vakuutusehdot tästä
2. Kilpailija on alle 29-vuotias ja Metsästäjäliiton jäsen
   • Metsästäjäliitto on vakuuttanut kaikki liiton toimintaan osallistuvat nuoret ryhmävakuutuksella
   • Lue Iffin tarkemmat vakuutusehdot tästä
   • Liitolla on nuorten tapaturmavakuutuksen lisäksi lisätty toiminnanvastuuvakuutukseen toissijainen vastuuvakuutus niille alle 29-vuotiaille liiton metsästysampumakilpailuihin osallistuville, joilla ei ole metsästyskorttia tai metsästysammunnan sporttiturvaa
3. Kilpailija on Metsästäjäliiton jäsen, mutta hänellä ei ole metsästyskorttia ja hän on yli 29-vuotias
   • Kilpailijan on otettava SuomiSportin kautta Pohjola vakuutuksen kautta Sporttiturva vakuutus. Sporttiturvan halvin metsästysammunnan vakuutus on 16,35 €/vuosi.
   • Lue lisää SuomiSportista ja Sporttiturvavakuutuksesta tästä

Edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi kotivakuutuksen yhteyteen liitetty vastuuvakuutus riittää, jos siitä on todistus. Tästä on hyvä huomata, että se korvaa vain toiselle osapuolelle aiheutuneen vahingon ja esimerkiksi aserikon sattuessa ei itselle aiheutunutta tapaturmaa korvata.

Varmista ajoissa ennen kilpailuja, että voit todentaa voimassa olevan vakuutuksen kilpailupaikalla. Metsästyskortillisten ampujien kannattaa ladata OmaRiista -sovellus puhelimeen, josta näkyy myös voimassa oleva metsästyskortti. Myös metsästysammunnan Sporttiturvavakuutuksen voi todentaa SuomiSport -sovelluksen avulla.

• Lue lisää metsästysampumakilpailuiden vakuutuksista tästä https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/kilpailutoiminta/kilpailuiden-vakuutukset
• Lue lisää OmaRiista -palvelusta tästä https://riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi/oma-riista-tietoja-palvelusta/
• Lue lisää metsästysammunnan Sporttiturva vakuutuksesta tästä https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/kilpailutoiminta/kilpailuiden-vakuutukset/suomisport-ja-sporttiturva-vakuutukset

Aseen turvalippu on pakollinen vuoden 2024 Metsästäjäliiton ampumakilpailuissa

Metsästäjäliiton liitohallitushallitus linjasi vuonna 2023, että vuodesta 2024 alkaen turvalippu tulee pakolliseksi Metsästäjäliiton järjestämissä ampumakilpailuissa. Tarvittavat sääntömuutokset on kirjattu metsästysampumasääntöihin syksyllä 2023. Turvalipun käyttö on osa turvallista ampumaratakäyttäytymistä. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Aseen turvalippu on pakollinen useissa ampumalajeissa ja lajiliitoissa niin Suomessa kuin maailmalla. Turvalippu ei poista aseturvallisuuden perussääntöjä, mutta lisää omalta osaltaan aseturvallisuutta ampumaradoilla. Kun turvalipun käyttö tulee osaksi normaalia aseenkäsittelyrutiinia, inhimillisen erehdyksen riski vähenee huomattavasti. Metsästäjäliitto toivoo turvalipun käytön yleistyvän myös ampumaharjoittelussa ja metsästyksessä.

Turvalippu aseessa viestii muille ampujille, että ase on lataamaton. Ilma-aseissa käytetään siimaa, joka tulee kokonaan piipun läpi ja siinä on toisessa päässä lippu. Ruutiaseissa käytetään puikkoa, joka menee patruunapesään ja siihen integroituun lukkorungon sivulle tulevaan lippuun. Turvalippu on oltava väriltään huomiota herättävä (esim. turvaoranssi). Turvalippu estää myös aseen lataamisen.

Alla muutamia esimerkkejä turvalipun käytöstä:

• Lähtökohtaisesti kaikissa Metsästäjäliiton lajeissa turvalippu on kiinni aseessa tai ase on suojuksessa liikuttaessa rata-alueella.
• Ilma-aselajeissa käytetään siimaa, joka tulee kokonaan piipun läpi ja siinä on toisessa päässä lippu.
• 50 m ja 100 m ratalajeissa turvalippua tulee käyttää aina paitsi ampumasuorituksen aikana.
• Haulikkolajeissa turvalippua käytetään käytännössä vain itselataavissa ja pumpputoimisissa haulikoissa (eli ai taitettavissa haulikoissa). Taittuvia aseita käsitellään aina taitettuina.
• Liikuntalajeissa lipas saa olla paikallaan vain ampumapaikalla eli esimerkiksi hirvenhiihdossa hiihtäjän tulee kuljettaa lipasta mukanaan vyölaukussa, taskussa tai integroituna aseen perään tai etutukkiin (eli lipas ei saa olla lipasaukossa)
• Hirvenhiihdossa tai -hiihtelyssä lukko saa olla kiinni hiihdon aikana, eikä turvalippua tarvitse käyttää turvallisuussyistä (lunta voi mennä patruunapesään).
• Hirvenjuoksussa tai -kävelyssä ase viedään asetarkastukseen turvalippu paikallaan, jonka jälkeen ase voidaan viedä telineeseen ilman turvalippua lukko auki. Kilpailun jälkeen, kun ase haetaan telineestä, laitetaan ase suojukseen tai turvalippu paikalleen.

Turvallisuusmääräysten rikkominen voi johtaa huomautukseen, varoitukseen, tulosvähennykseen ja vakavimmissa tapauksissa tulosten hylkäämiseen, kilpailuista sulkemiseen tai kilpailupaikalta poistamiseen. Lue lisää turvallisuusmääräysten sanktioista sääntökirjan kohdasta Yleismääräykset kohta 1.2

Lue oman lajisi turvalippuohjeistus sääntökirjasta tästä linkistä, jossa muutokset viime vuoden sääntöihin korostettuna keltaisella. Turvalipuista on mainintoja niin yleismääräyksissä kuin lajikohtaisissa säännöissä. https://metsastajaliitto.fi/sites/default/files/2024-02/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4liitto-mets%C3%A4stysampumas%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-2024-A6-105x148mm-31-01-2024-UusimmatMuutoksetAlleviivattu.pdf

Katso turvalippuvideot alta olevista linkeistä:

• Ilma-aseiden turvasiiman tee-se-itse -video https://www.youtube.com/watch?v=vlT2hBw1rA4
• Kiväärin tai itselataavan haulikon turvalipun tee-se-itse -video  https://www.youtube.com/watch?v=3j4mSZ1dfoM
• Eräkontissa myytävät valmiit turvaliput -esittelyvideo  https://www.youtube.com/watch?v=KCs6o-qnYow

Katso vuoden kilpailuaikataulut ja ilmoittaudu ajoissa

Tänä vuonna järjestetään viidet SM-kilpailut ja satoja muita piiri- ja seuratason kilpailuita. Kaikki kilpailut löytyvät ajallaan hirviurheilu.com -tulospalveluohjelmasta.

Varmista oman piirisi ilmoittaumisajankohdat sekä muut ohjeet omasta piiristäsi ja ole ajoissa yhteydessä. Vuodelle 2024 SM-kilpailujen jälki-ilmoittautuneiden osallistumismaksu on kaksinkertainen. On hyvä huomata, että kilpailujen järjestäjä päättää itse otetaanko ylipäänsä jälki-ilmoittautuneita kilpailuihin.

Katso SM-kilpailuiden ajankohdat tästä  https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/kilpailutoiminta/metsastysammuntojen-sm-kilpailut-2024

Katso tulokset ja muut kilpailut täältä https://www.hirviurheilu.com/

Poliisi tarjoaa kansalaisille 1.3.2024 alkaen lisää sähköisen asioinnin palveluja ampuma-aselain muutoksen myötä. 

Aseisiin liittyviä ilmoituksia sekä lupahakemuksia voi tehdä helposti maaliskuun alusta alkaen poliisin sähköisessä asioinnissa. Tällöin tulee mahdolliseksi

• tehdä aseisiin, kaasusumuttimiin ja ampumatarvikkeisiin liittyviä lupahakemuksia
• tehdä rinnakkaislupahakemus
• ilmoittaa aseluvalla hankitun aseen ja sen osan yksilöintitietoja
• ilmoittaa aseen osan, tehokkaan ilma-aseen tai deaktivoidun aseen hankkimisesta
• ilmoittaa aseen tai sen osan tai tehokkaan ilma-aseen lainaamisesta, tilapäisestä säilyttämisestä ja palauttamisesta.

Useimmissa tapauksissa sähköinen asiointi riittää. Käyntiasiointi on tarpeen yleensä vain poliisin erillisestä kutsusta. Poliisin sähköisessä asiointipalvelussa on voinut jo aiemmin jättää aselupien harrastuneisuustodistuksia 19.9.2023 alkaen. Lue aiheesta lisää tästä  https://metsastajaliitto.fi/uutiset/aselupien-harrastuneisuustodistukset-voi-jattaa-poliisin-sahkoiseen-asiointipalveluun

Muista tehdä seuraavat lakisääteiset ilmoitukset poliisille

Ampumakelvottomaksi tehdyn tai deaktivoidun aseen ilmoittaminen

Kaikki pysyvästi ampumakelvottomat ja deaktivoidut aseet on rekisteröitävä Suomessa. Näitä aseita on usein muistoesineinä ja perintöaseina kodeissa. Tällainen ase on ilmoitettava poliisille. Kaikkien, joilla on tällainen ase, on ilmoitettava aseesta.

Jos ase on deaktivoitu 28.6.2018 jälkeen, se saattaa jo olla poliisin aserekisterissä. Sinun tulee varmistaa, että ase on rekisterissä. Poliisi suosittelee, että kaikki deaktivoidut aseet ilmoitetaan nyt. Tällaisen aseen hallussa pito muuttuu rangaistavaksi 15.7.2024, jos ilmoitusta rekisteriin ei ole tehty.

Ilmoitukseen tarvitaan aseen tiedossa olevat yksilöintitiedot:

• asetyyppi
• merkki
• malli 
• kaliiperi
• sarjanumero
• nykyinen omistaja tai haltija.

Aseen vaihtaessa omistajaa, uuden omistajan on aina tehtävä uusi ilmoitus 30 päivän kuluessa omistajan vaihdoksesta.  Jos ase on tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi ennen 28.6.2018, se on deaktivoitava nykysäädösten mukaisesti ennen luovuttamista uudelle omistajalle. Asesepät auttavat deaktivoinnissa.

Muista myös tehdä ilmoitus, jos lainaat asettasi yli 30 päiväksi

Aseluvanhaltijan on ilmoitettava aseen tai sen osan hankkimisesta, lainaamisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta poliisille 30 päivän kuluessa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai poliisin sähköistä asiointia käyttäen. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos ase tai sen osa on lainaksisaajan hallussa enintään 30 päivän ajan lainaksiantamisesta.

Jos lainaat asettasi, varmistu, että lainaajalla on aselupa vastaavaan aseeseen ja että voit lainata hänelle asettasi ampuma-aselain 87 § mukaisesti. Voit lukea lisää ampuma-aseen lainaamisesta tämän Jahtimedian jutun lopusta https://jahtimedia.fi/metsastysammunta/aseiden-sailytys

Poliisin sähköinen asiointi auttaa ilmoittamisessa  

Voit ilmoittaa ampumakelvottomaksi tehdyistä aseista poliisin sähköisessä asioinnissa Ilmoitus pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä tai deaktivoidusta ampuma-aseesta -sähköisellä lomakkeella. Palvelu ohjeistaa yksilöintitietojen kirjaamisessa, mikä helpottaa ja nopeuttaa ilmoituksen tekemistä. 

Ilmoituksen voi tehdä myös poliisiasemalla käymällä. Poliisiasemien yhteystiedot ovat Poliisi.fi sivulla. Muista ottaa mukaan virallinen henkilökortti tai passi poliisiasemalle. Asetta ei tarvitse ottaa mukaan, jos se tarvitaan, poliisi pyytää erikseen tuomaan ase esitettäväksi.

Ilmoita ajoissa, ilmoittamaton ase voi aiheuttaa rangaistuksen

Ampuma-aselain siirtymäsäännös edellyttää, että poliisille ilmoitetaan 

• ennen 8.4.2016 pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä
• tätä myöhemmin deaktivoidusta ampuma-aseesta. 

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 15.7.2024. Tämän jälkeen ilmoittamattoman aseen hallussapito on rangaistavaa.

Sähköisiä ilmoituksia poliisille voit tehdä tästä https://asiointi.poliisi.fi/

Lisätietoa erilaisista aselupiin ja aseisiin liittyvistä asioista sivulla https://poliisi.fi/hae-aselupaa

Aiheeseen liittyviä poliisin uutisia:

• https://poliisi.fi/-/aselupia-voi-hakea-sahkoisesti-maaliskuun-alusta
• https://poliisi.fi/-/myos-ampumakelvottomiksi-tehdyt-aseet-on-ilmoitettava-poliisille
• https://poliisi.fi/-/aseharrastuksesta-ja-dekoaseista-ilmoitettu-aktiivisesti
• https://poliisi.fi/ampumaharrastuksen-jatkumisen-osoittaminen

Yhdistysten ja yksityisten ihmisten ilmoittamisessa eroja

Siirtyessäsi poliisin sähköiseen asiointipalveluun, sinun on kirjautumisnappia painaessasi valittava, kirjaudutko yksityishenkilönä vai yrityksen tai yhdistyksen edustajana. Kirjautuminen poliisin sähköiseen asiointipalveluun tapahtuu Suomi.fi-tunnistautumisen avulla. Yksityishenkilö voi hoitaa omia ilmoituksia normaalisti vahvan tunnistautumisen avulla (pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti). Lisäksi yhdistyksen nimissä voi jättää ilmoituksen dekoaseista yksityisasioinnin puolelta, mutta muita yhdistyksiä koskevia aseilmoituksia voivat jättää vain yhdistyksen nimenkirjoittajat tai valtuuttamat henkilöt.

Jos ilmoitat ampuma-aseasioista yhdistyksen nimissä, on ilmoittajan oltava henkilö, jolla on oikeus edustaa yhdistystä tai yhdistys on valtuuttanut esimerkiksi asevastaavan tekemään ampuma-aseisiin liittyviä ilmoituksia. Lue lisää alla olevista linkeistä organisaation puolesta asioinnista sekä valtuuksien antamisesta.

• https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/valtuudet/organisaation-puolesta-asiointi
• https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/valtuudet/organisaation-valtuudet/valtuuksien-antaminen-organisaationa

– Metsästäjäliitto on koko olemassaolonsa ajan edistänyt järjestäytyneisyyden kautta metsästyslain noudattamista ja metsästyskulttuurin kehittämistä. Emme liitossa hyväksy laittomuuksia eikä niitä tule hyväksyä liiton piireissä eikä 2700 jäsenmetsästysseurassamme, linjaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Epäiltyjen rikosten tutkinta kuuluu poliisille ja oikeuslaitos arvioi epäiltyjen syyllisyyden. Mikäli metsästäjä on saanut lainvoimaisen metsästystä koskevan tuomion, metsästysseura voi ja sen on syytä harkita sääntöjensä puitteissa, voiko metsästäjä jatkaa seuran jäsenenä.

– Metsästyksen asiaa voi edistää vain laillisella toiminnalla ja esimerkiksi kuulumalla metsästäjien etujärjestöön Suomen Metsästäjäliittoon. Vaikuttamisessa onnistuminen edellyttää metsästyksen yleistä hyväksyntää ja siinä me metsästäjät olemme onnistuneet. Suomalaisista 90 % suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti. Vahinkoja sattuu, valitettavasti myös metsästyksessä. Kuitenkin ne, jotka rikkovat metsästyslakia tietoisesti ja tahallisesti, murentavat metsästyksen hyväksyttävyyttä ja vahingoittavat kaikkien metsästäjien ja metsästyksen asiaa, muistuttaa liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Metsästäjäliiton arvot ovat luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, asiantuntijuus ja eräkulttuurin vaaliminen. Metsästäjäliittoon kuuluu 147 000 metsästäjää, minkä vuoksi liitto on yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä. 

– Teemme metsästysseuroissa ja liiton 16 piirissä arvokasta koulutus- ja nuorisotyötä tuhansien metsästäjien voimin. Olemme myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Esimerkiksi yhdessä muiden järjestöjen kanssa tehty susien metsästystä koskenut kansalaisaloitteemme sai eduskunnassa kannatusta yli puoluerajojen ja johti suurpetojen metsästystä koskevan metsästyslain päivitykseen. Toimimalla jahtipoluilla esimerkillisesti ja kuulumalla Metsästäjäliittoon metsästäjä edistää parhaiten yhteistä asiaamme, kannustaa puheenjohtaja Hallenberg.

Susi vaikuttaa elämänlaatuun Pohjanmaalla. Yleinen huoli ja pelko sutta kohtaan kasvavat. Lasten koulureitit ja kasvuympäristö ovat käyneet turvattomaksi ja marjastajat sekä sienestäjät tunteva pelkoa luonnossa kulkiessaan. Suuret vahingot maataloudessa ja karjanhoidossa, lähinnä lampaankasvatuksessa, ovat valitettavan hyvin jo tiedossa. Ongelmat näyttävät vain kasvavan. Turkisteollisuus kärsii susien tappamista ja raatelemista ketuista turkistiloilla.

Susi vaarantaa työn luonnon monimuotoisuuden puolesta, esimerkiksi kun on kyse maailmanperintöluetteloon kuuluvan Merenkurkun saariston lampaiden laiduntamisesta ja Pohjanmaan metsäpeuroista.

Susi on monella tapaa vaikuttanut kielteisesti metsästykseen ja metsästyskulttuuriin. Sudet tappavat ja repivät metsästyskoiria, ne estävät sorkkaeläinten metsästystä eikä metsästyskoirakokeita voida pitää. Metsästäjien vapaaehtoisesti ylläpitämä suurriistavirka-apu SRVA on vaarassa, sillä useita sopimuksia on jo Suomessa irtisanottu.

Hallitusohjelman suurpetokirjaukset toimeenpantava

On suuri riski, että EU-jäsenmaista ei saada riittävää enemmistöä EU-komission esitykselle muuttaa suden suojelustatusta. Sen vuoksi suden aiheuttamat vahingot ja ongelmat edellyttävät hallitukselta nopeita ja perusteellisia toimia lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseksi hallitusohjelmassa mainitulla tavalla, todettiin seminaarin yhteydessä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille annetussa kannanotossa.

Suomen oikeuslaitos on viime vuosina kumonnut suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat edellyttäen luvilta paikallisia perusteluja. Ruotsissa voimassa oleva suurpetoeläinten metsästystä koskeva lainsäädäntö ja käytäntö ovat hyvä malli Suomen lainsäädännön kehittämiselle. Se muistuttaa Suomessa käytössä olevaa Suomen riistakeskuksen toteuttamaa alueellista hirvieläinten kannanhoitosuunnittelua ja metsästyksen hallintoa.

Ministeri Essayahille luovutetussa kannanotossa Pohjanmaan ruotsinkielinen tuottajaliitto Österbotten svenska producentförbund, turkistuottajien Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening ja Suomen Metsästäjäliiton Svenska Österbotten -piiri tukivat Suomen Metsästäjäliiton ehdotusta kehittää suurpetohallintoa- ja lainsäädäntöä Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsissa kaikkien suurpetojen metsästys onnistuu oikeuslaitoksen vahvistamalla tavalla.

Vöyrissä järjestettyyn susiseminaariin osallistui maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja runsaasti paikallisyhteisöjen edustajia.

Lisätietoja:

• Suomen Metsästäjäliitto, toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, 0504064836
• Suomen Metsästäjäliiton Svenska Österbotten -piiri, toiminnanjohtaja Sören Finne 0504303973
• Österbotten svenska producentförbund, Verksamhetsledare Susanne West, 050590194
• Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening r.f., tiedotuspäällikkö Steven Frostdahl, 0443652925

Minkit ja etenkin supikoirat lähtevät kevättalvisin etsimään lisääntymisaluetta, josta löytyy ruokaa ja suojaa, eli pesäpaikka poikimiselle. Minkit eivät yleensä kulje montaakaan kilometriä uuden reviirin haussa, mutta supikoirien tiedetään vaeltaneen jopa satoja kilometrejä uusia reviirejä etsien. Asiaa on tutkittu ns. Judas-supien, eli pannoitettujen yksilöiden avulla. Syksyn ja talven aikana suoritettu tehopyynti on ollut todella arvokas asia ja vaikuttanut positiivisesti paikalliseen linnustoon poistamalla alueen silloiset vieraspedot, mutta keväinen liikehdintä voi tuoda alueelle jälleen uutta petokantaa.

Keväinen ravintohoukutin supikoirapyynnin apuna

Keväällä vastuunsa tuntevalla metsästäjällä on valmiina haaska, sekä siellä lähettävä riistakamera. On oma valinta, pyytääkö haaskalta pintapyyntikoiralla, vai kyttäämällä kopista, mutta olisi hyvä olla valmiina, kun kamera ilmoittaa vieraat saapuvaksi.

Loukkupyynti on talvella hieman haasteellista, kun sulamisvedet jäädyttävät öisin loukun liikkuvia osia. Minkille kannattaakin nyt käyttää ravintohoukutinta johtuen niukasta ravinnonsaannista talvella. Myös minkinhajusteet toimivat keväisin, koska reviirien valtaaminen ja niistä toisen minkin hajun löytäminen aiheuttavat aggressioita.

Isommat vesistöt tuntuvat olevan supikoirien tärkeimpiä kulkupaikkoja, sillä jäällä ja kovassa hangessa on helppoa etsiä ravinnon lähteitä. Pehmeässä lumessa energiaa kuluisi liikaa liikkumiseen.

Jotta kotoperäisten lajien tuleva kevät ja lisääntymiskausi olisi turvattu, on nyt hyvä aika pyytää alueillenne ilmaantuvat vieraspedot pois. Luonto kiittää näkyvällä tavalla!

Opi lisää vieraspetopyynnistä

• Mökkikläiset vieraspetopyyntiin -hanke aktivoi mökkiläisiä pyytämään vieraspetoja joko itse tai kysymään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
• Vieraslajien on arvioitu olevan maailmalla toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy: Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja
• Huoli vesilinnuista motivoi Kristiinaa supikoirien loukuttamiseen
• Kuka vei linnunmunat? Vesiluonnon hiljainen tila sai mökkiläisen toimimaan
• Kokosimme tähän artikkeliin kaikki tähän mennessä julkaistut Jahtimedian jutut vieraspeto- ja rautapyynnistä: Kaikki vieraspetopyynnistä

Irlantilainen National Association of Regional Game Councils (NARGC) on kerännyt nyt luovutetun 25 000 euron summan jäsenmaksuina sekä lahjoituksena käytettäväksi SOTKA-kosteikkohankkeessa vesilintujen ja kahlaajien elinympäristöjen hoitoon seuraavan viiden vuoden aikana. Irlantilaisen lahjoituksen lisäksi tanskalainen Jægernes Naturfond on luovuttanut yhteensä 2 325 euroa samaan rahastoon. 

Waterfowlers’ Network toimii Euroopan mittakaavassa riistanhoitolahjoitusten vastaanottajana ja ohjaa kertyneitä varoja edelleen nimenomaan poikastuotantoalueiden hankkeiden toteuttamiseen. Kertyneitä varoja voidaan käyttää Suomessa kunnostuskohteiden omarahoitusosuuksien kustannuksissa. 

Suomen Riistanhoito-Säätiö tekee WN:n kanssa varainhankinnan yhteistyötä koko Euroopan alueella. Kansallisesti Riistanhoitosäätiö on mm. perustanut digitaalisen Sorsabonus-kortin, jonka avulla saa tuotealennuksia hankinnoista yhteistyökumppaneiden liikkeistä. Yhden Sorsabonus-kortin lunastamisella voit auttaa aarilla poikastuotantoalueiden perustamista. 

Suomalainen SOTKA-elinympäristötyö on Euroopassa arvostettua ja monet kansainväliset kumppanimme ovat avoimen ihailevia nykyisten hankkeiden käytännöille. Muuttoreitin varrella jäsenmaissa vesilintujen lisääntymis- ja levähdysalueiden merkitys tiedetään tärkeäksi. Ilman panostusta poikastuotantoomme sekä kestävään käyttöön, syysmuuttavien vesilintujen määrät jäävät nykyistäkin alhaisimmiksi. Koko muuttoreitille ollaan pikkuhiljaa kehittämässä ns. Flyway -kokonaissuunnitelmaan, joka jatkossa pystyisi nykyistä paremmin reagoimaan kannanvaihteluihin ja ohjaamaan jäsenmaiden kestävän vesilinnustuksen toteutumista.

Waterfowlers’ Network on 2019 perustettu 7 eurooppalaisen metsästysjärjestön yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on parantaa tiedonkeruuta, palauttaa elinympäristöjä ja osallistua aktiivisesti kestävän metsästystavan kehittämiseen. Suomen Metsästäjäliitto on ryhmän jäsen ja edustaa maantieteellisesti Euroopan tärkeintä vesilintujen lisääntymisaluetta sekä flywayn eli muuttoreitin pysäkkiä. Järjestö kokoontuu vuosittain eri jäsenvaltioon kehittämään toimintaansa ja päivittämään ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset vesilintutilanteet. Yhteydenpito täydentyy säännöllisesti verkossa pidettävillä kokouksilla.

Seuraava eurooppalaisen vesilintuverkoston kokous järjestetään 2025 Lahdessa ja järjestämisvastuu on Metsästäjäliitolla. Toivotamme eurooppalaiset kollegamme tervetulleiksi vesilintujen suurmaahan!

Waterfowlers Network vastaanotti Irlannin suurimman metsästysjärjestön luovuttaman 25 000e lahjoituksen käytettäväksi Suomen kosteikkoluonnon hoitoon SOTKA kosteikkohankkeessa. Kuvassa oikealla sekkiä luovuttamassa puheenjohtaja John Butler, NARGC ja vasemmalla vastaanottamassa puheenjohtaja Claus Lind Christensen, Waterfowlers Network. Taustalla kuuden mukana olleen jäsenmaan edustajat. KUVA: Claus Lind Christensen

Metsästäjäliitolla on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia mahdollisuuksia palkita metsästysseurojen ansioituneita jäseniä. Metsästysseuratoiminnan huomionosoitusmerkit ovat kuitenkin käytännössä päättyneet hopeiseen ansiomerkkiin, sillä kultaisen saamiseen on vaadittu laajempaa valtakunnallista tai liittotason toimintaa. 

Jäseniltä on yhä useammin tullut toiveita kultaiselle merkille, jonka voisi jakaa seuratoiminnassa ansioituneille. Toiveisiin on nyt vastattu, sillä Metsästäjäliitto on lanseerannut seuratoiminnan kultaisen merkin. Sen jakamisesta päätetään piiritasolla.

Korkeamman tason, eli liittotason toiminnasta myönnettävä kultainen ansiomerkki on siis edelleen myös olemassa, ja se myönnetään hieman mutkikkaamman menettelyn jälkeen piirin tai liittohallituksen jäsenen esityksestä liiton ansiomerkkityöryhmässä. 

Seuratoiminnan kultainen ja hopeinen ansiomerkki sekä pronssinen, hopeinen ja kultainen riistanhoidon ansiomerkki myönnetään sen sijaan suoraviivaisemmin piirissä metsästysseuran esityksestä.

Lisäksi seura voi huomioida jäseniään omalla päätöksellään ansiokirjoilla. Ansiokirjoja voi tilata Eräkontista osoitteesta erakontti.fi

Ansiomerkkisääntöihin ja niiden myöntöperusteisiin voi tutustua tarkemmin sivuilla metsastajaliitto.fi/seuroille/palvelut-seuroille/ansiomerki