- Kuului jumalaton huuto. Olin linnuntietä pitkin alle puolen kilometrin päässä koirasta, kaverini oli vielä lähempänä. Hyppäsimme äkkiä autoon ja ajoimme nopeasti koirani luokse, Reijo Nevalainen kertoo.

Susi oli maassa makaavan koiran kimpussa, ja lähti karkuun vasta kun auto pysäytettiin. Tajuton koira nostettiin autoon ja vietiin päivystävälle eläinlääkärille.

- Sillä oli useita puremia. Mahassa, niskassa ja jaloissa oli reikiä. Se virkosi sen verran että nosti vähän päätään, mutta takaset eivät liikkuneet, Nevalainen kertoo.

Nukutuksessa koiran vammoja saatiin tutkittua tarkemmin. Eläinlääkäri arvioi selkärangan vaurioituneen niin, että koira oli halvaantunut.

- Päätimme siinä sitten yhdessä, että Tiinaa ei enää herätetä.

Susihyökkäys tapahtui Valtimon Niittylehdossa, Rautavaaran rajalla. Nurmeksessa ja Rautavaaralla susihavainnot ovat yleisiä.

- Metsästysseurallamme on kaksi aluetta, joilla metsästämme. Toiselle en ole uskaltanut laskea koiraa irti kahteen vuoteen. Siellä on nähty viiden suden lauma, ja viime syksynä sudet tappoivat metsästyskoiria. Nyt taitaa metsästäminen olla tuhoon tuomittua molemmilla alueilla, Nevalainen pohtii.

Nevalainen on entinen suomenajokoiran kasvattaja. Hänelle jää Tiinan kuoleman jälkeen viimeinen oma kasvatti, Pirttikorven Guru, vuonna 2017 syntynyt uros.

Susitilanne vaikuttanee jo pystykorvien määrää vähentäen

Kennelliiton artikkelissa on todettu, että vuonna 2023 syntyneiden pystykorvien pentumäärä putosi lähes 20 % noin 8500 pentuun. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin, että pystykorvien metsästyskäyttö vähenee susien vuoksi. Metsästäjäliitto on vastaanottanut koirien omistajilta samanlaisia viestejä.  

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen

Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Vanhimmassa, eli Etelä-Länsi Suomen yhteisössä viestittely on ollut erittäin aktiivista. Yhteisöön on liittynyt yli 1300 jäsentä viikon aikana. Tiedon jakaminen on myös todennäköisesti tuottanut tulosta.

- Noormarkussa kaksi sutta tuli passista, kun koira ajoi vain muutaman sadan metrin päässä, mutta koira saatiin ennakkoilmoitusten ansiosta kiinni ajoissa eikä päässyt alueelle mihin sudet menivät. Luviassa taas susi kulki passin sisälle ja koira otettiin kiinni. Molemmissa tapauksissa tieto lähellä olevasta sudesta johti siihen, että koirat saatiin turvaan, yhteisöjen perustaja kertoo.

Koirakuolemien estämisen lisäksi tietojen jakamisen tavoitteena on kerätä ja kirjata tietoa susien todellisesta määrästä ja liikkeistä. Idean isälle yhteisöjen perustaminen ja ylläpitäminen on tapa käsitellä oman koiran menettämistä, joka tulee vahvasti mieleen päivittäin ja uniinkin.

- Toivotan kaikille koiransa sudelle menettäneille voimia. Jos tällä tietojen nopealla jakamisella pystymme auttamaan ja pelastamaan vaikka yhdenkin koiran hengen tai välttämään ihmisen turhan kohtaamisen suden kanssa, olemme saavuttaneet yhteisöjen tarkoituksen.

Yhteisöissä ei lietsota susivihaa.

- Vaikka itse menetinkin rakkaan koiran, perheenjäsenen, olen sitä mieltä, että susi kuuluu Suomen luontoon alueilla missä se voi vapaasti elää, kertoo yhteisöjen perustaja. 

Metsästäjäliitto edistää suurpetojen luontodirektiivin mukaista kannanhoidollista metsästystä. Liitto on uutisoinut näkyvästi susien tappamista metsästyskoirista ja susiriskin vaikutuksista metsästykseen. 

Uusimmasta tapauksesta uutisoivat Kainuun Sanomat ja Sotkamo-lehti. Suomen Metsästäjäliitto on uutisoinut Sotkamossa aiemmin kuolleesta hirvikoirasta.

Lehtitietojen mukaan lauantain jänisjahtitilanne oli hyvin vartioitu. Tapahtumahetkellä maastossa oli paljon metsästäjiä eri puolilla, ja lähin etäisyys koirasta ihmiseen noin 100 metriä. Sotkamon maaseutupäällikkö Jari Korhonen kommentoi lehdille, että alueella on erittäin ongelmallista metsästää koirilla susivaaran takia. Hän pitää susitilannetta hankalana, koska susi tai sudet ovat liian kesyjä, tai niitä on liian monta.

Metsästäjäliitto tekee aktiivista edunvalvontaa liittyen suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Liiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Metsästäjäliitto on tänä syksynä uutisoinut tiuhaan susien tappamista metsästyskoirista. Pyrkimyksenä on lisätä ihmisten tietoisuutta tilanteesta, jossa suurpedot vuosi vuodelta vaikeuttavat metsästystä. 

Lue lisää:
”Päätimme nyt kertoa, minkälaista tämä arki on” – Metsästäjäliitto sai tarpeekseen susien aiheuttamista koiravahingoista

FM, MA, AmO Käyhkö on pitkän linjan ammattilainen viestinnän saralla. Hän on toiminut Tekniikan Akatemia -säätiön (Millennium Technology Prize) ja EHYT ry:n viestintäpäällikkönä sekä toimittajana ja käsikirjoittaja-ohjaajana muun muassa Yleisradiossa ja A-lehdillä. Käyhkö on toiminut myös monimediajournalismin lehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (nyk. Lapin AMK). 

Käyhkö on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1998 ja hänellä on Master of Arts -tutkinto University of Kentistä Canterburysta. Käyhkön perheessä metsästetään, vaikka hän itse ei metsästä.

– Eriikan vahva osaaminen ja pitkä viestintäalan kokemus vahvistavat Metsästäjäliiton viestintää niin jäsenien, suuren yleisön kuin päättäjien suuntaan. Toivotamme hänet tervetulleeksi metsästäjäyhteisöömme, toivottaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Yhteystiedot 28.10.2024 alkaen: viestintäpäällikkö Eriikka Käyhkö, puhelin 050 471 4489, sähköposti, eriikka.kayhko@metsastajaliitto.fi

Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmällä on suuri vastuu kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännön ja hallinnon kehittämisessä. Juuri tänään 11.10.2024 ministeriö ilmoitti, että työryhmälle on annettu jatkoaika 30.11.2024 asti. Toivottavasti ryhmä saa aikaan kattavat esitykset niin, että suurpetojen poikkeuslupien myöntämisen lainsäädännön pohja ja lupien perustelut saadaan tuotettua luontodirektiiviä rikkomatta niin, että luvat kestävät valitusten jälkeen oikeuslaitoksen käsittelyssä.

Diasarja:
Suurpetoedunvalvonta 2020-2024

– Mittään ei ollut tehtävissä, kun susi tarttuu kiinni. Kaikki kävi sen verran nopeasti, kun ne ottivat hirvenhaukussa olleen koiran hengiltä, sanoo jo toisen koiransa susille menettänyt Mikko Kananen Sotkamon Korholanmäeltä.

– 6 vuotta sitten minulta meni ensimmäinen koira, silloin kyseessä oli reenireissu. Nyt Patu-koiran kohtaloksi koitui hirvenhaukku, jonka perusteella sudet sen löysivät, mies toteaa murheissaan.

Menossa oli hirvijahdin toinen päivä, eikä susista ollut alueella havaintoja. Hirviä kaatui jo lauantaina, ja jahti jatkui sunnuntaiaamuna. Aika pian jahdin alettua Kanasen kokenut harmaanorjanhirvikoira Patu löysikin hirven ja alkoi haukkua sitä.

– Koiran haukku pysyi jonkin aikaa paikallaan, kunnes siihen tuli pieni siirtymä. Muutaman minuutin kuulin haukuntaa, kunnes koira otti kovan pompun ja hyppäsi metsätien yli. Haukku jatkui noin 200 metriä tien ylityksen jälkeen, jolloin lähdin autolla niin lähelle, kuin pääsin. Kerkesin ajaa muutamia satoja metrejä, kun koira oli tutkan mukaan aivan paikallaan eikä sen haukkua enää kuulunut. Tällöin jo osasin pelätä pahinta, Kananen kuvailee.

– Lähdin juosten pannan osoittamaan paikkaan 200 metrin päähän kuusitiheikköön. Päästyäni noin 30 metrin päähän paikasta pannan paikka lähtikin liikkumaan sivulle noin 20–30 metriä. Lähdin perään, ja siellä se minun koira makasi suorana maassa ja henki pois, hän kertaa tapahtumien kulkua.

Sudet odottivat tapetun koiran raadolla niin pitkään, että Kananen pääsi todella lähelle, mutta ei tiheän taimikon vuoksi nähnyt niitä.

– Todennäköisesti pari sutta oli ollut koirani kimpussa, ja sen selkäranka oli purtu poikki ja kaulassa oli puremajälkiä. Eivät pedot kerenneet jäädä aterioimaan, kun olin jo paikalla, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Kyllä siinä vaikutelma tuli, että miten tässä taas kävi näin saman miehen koiralle, hän harmittelee.

Susien hampaissa loppunsa kohdannut 3,5-vuotias Patu-koira oli kokenut hirvikoira, jonka menetys oli iso isku koko perheelle.  

– Tälläkin kertaa vietiin perheenjäsen, sillä Patu oli erinomaisen hyvä koira kaikkiin tilanteisiin, myös tyttären harrastuskäyttöön. Hirvijahdin ohella koira oli menestynyt myös agilityssa ja Junior handler -kisoissa, joissa käytiin ympäri Suomen. Sen kanssa oli tehty kaikin puolin paljon työtä, ja odotin tästä koirasta paljon, Kananen sanoo.

– Tämä on kestämätön tilanne, kun sudet vievät koirat. Nyt koiran avulla tapahtuva metsästysharrastus on viety meiltä lähes kokonaan pois, kun petoeläinriski on niin kova. Meidät on ajettu täysin nurkkaan. Ei tunnu yhtään reilulta tämä homma. Tässä taistellaan tavallaan tuulimyllyjä vastaan. Meillä nämä koirat ovat perheenjäseniä, hän huomauttaa.

Kanasen kotitalolle on tapahtumapaikalta vajaa 10 kilometriä, mutta lähimpään asuintaloon kylälle on vain puoli kilometriä.

 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Koiran omistaja Arttu Kunnaspuro kertoo olleensa 3,5-vuotiaan harmaannorjanhirvikoiransa Taunon kanssa treenaamassa metsässä, kun sudet iskivät koiran kimppuun ylivoimalla.

– Sillä oli jo hyvät hakulenkit alla, kun aloitimme reenit aamupäivällä. Iltapäivän puolella vapaassa haussa ollut Tauno meni pitkän matkan metsäpolkua selvästi jäljittäen jotakin. Sitten se poikkesi polulta ja alkoi haukkua epätavallisesti, mutta ei selvästikään hirvelle, Kunnaspuro kuvailee.

– Oletin tutkapannassa olleen koirani liikkeistä ja eleistä, että se jäljitti supikoiraa, ja kiirehdin varmuuden vuoksi nopeasti paikalle. Pääsin koiran luokse risukkoiseen maastoon kymmenessä minuutissa. Näin jo 50 metrin päässä koirasta harmaita vilahduksia risukossa, ja kun huusin koiraa, kuulin sen viimeisen kiljahduksen. Useampi susi sieltä lähti. Nostin elottoman koiran syliini ja kun nostin siitä katseeni, niin havaitsin vielä 25 metrin päässä suden vahtaamassa mua silmästä silmään, ennen kuin se pakeni paikalta, järkyttynyt koiran omistaja kertoo.

Taunolta oli revitty auki toinen kylki ja sen niskaan oli käyty kiinni, mutta kokonaan koiraa eivät pedot ehtineet raadella, kun omistaja keskeytti tulollaan niiden puuhat. Tapahtumapaikalta on matkaa lähimpään asuttuun taloon noin 1,5 kilometriä. Haja-asutusalueella olevissa taloissa asuu myös lapsiperheitä. Isojoella ei lähiaikoina ole Kunnaspuron mukaan sattunut susihyökkäyksiä, toisin kuin naapurikunnassa Kauhajoella. Kunnaspurolle susien raadeltavaksi joutunut koira oli ainokainen.

– Tämä vaatii aika lailla varmuutta siitä, ettei susia ole lähimainkaan, jos meinaa koiransa irti laskea. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa. Ne ovat niin tärkeitä harrastuskavereita ja ihan ihmisen vertaisia. Ei ole oikein, että sudet ottavat ruokansa meidän harrastuskavereista, Taunon omistaja sanoo hiljaa.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Traagisen lopun saanut hirvenhakulenkki alkoi aamulla 2. lokakuuta. Alkuun kaikki sujui suunnitellusti Jarkon päästettyä 2,5-vuotiaan jämtlanninpystykorvansa maastoon Kauhajoen Kauhajärvellä.
– Minun piti itse lähteä töihin, ja isäni jäi toisen koiran kanssa lähialueelle. Seurasin ruokatauolla koiratutkasta, miten Sisu toimii, mutta tutkan toiminta alkoi temppuilla klo 12.25. En saanut enää paikkatietoja enkä yhteyttä koiran pantaan ja lopulta yhteys katkesi tyystin, Jarkko kertoo.

Iltapäivän ja alkuillan aikana Jarkko, hänen isänsä ja naapurit ajelivat metsäteillä etsien Sisua, turhaan.
– Kävimme myös emännän kanssa vielä illalla maastossa taskulamppujen valossa, mutta löydettiin vain tuoreet hirvenjäljet.

Kun aamu valkeni, metsästystoverit löysivät veri- ja raahausjälkiä. Koira löytyi ojasta noin 80 metrin päästä siitä, missä oli tutkapannan viimeinen paikannus. Sisusta oli jäljellä pää, selkäranka ja nahkoja, eli se oli syöty melkein kokonaan.
– Kauhajoen suurpetoyhdyshenkilö, Jari-Matti Kiviluoma, oli sitä mieltä, että tekijänä oli vähintään kaksi sutta, Jarkko sanoo.

Jarkko Kauhajärvi on metsästänyt hirviä vuodesta 1986, ollut aktiivinen SRVA-toiminnassa, toiminut suurpetoyhdyshenkilönä ja muissa riistahallinnon paikallistehtävissä. Nykyinen politiikka syö motivaatiota. Hän muistelee parin vuoden takaista prosessia, jolloin Kauhajoen, Karvian ja Honkajoen raja-alueelle haettiin yhteistä vahinkoperusteista poikkeuslupaa sudelle.
– Metsästäjillä kului valtava määrä aikaa jahdin suunnitteluun ja ennakkovalmisteluun. Vain muutamaa päivää ennen jahdin aloitusta saimme tiedon, että jahti ei onnistukaan, koska poikkeusluvasta oli valitettu. Tehty työ valui hukkaan.

Nykyinen suurpetopolitiikka turhauttaa Jarkko Kauhajärveä:
– Tilanne on mahdoton, kun susia on näin paljon. Minusta tämä on kotikutoinen ongelma, ei tällaista ole esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Virossa, hän sanoo.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Kunnianosoituksen tehnyt FACE:n Biodiversity Manifesto ilmentää, kuinka metsästäjät toteuttavat luonnonsuojelua ja -hoitoa kaikkialla Euroopassa. Biodiversity Manifesto on kattava tietokanta metsästykseen liittyvistä suojeluprojekteista, jotka tukevat FACE:n edunvalvontatyötä Brysselissä. Kampanjallaan Euroopan seitsemän miljoonan metsästäjän etujärjestö FACE osoittaa, että metsästäjät voivat antaa ratkaisevan panoksen elinympäristöjen ennallistamiseen, suojelualueisiin ja eläinkantojen seurantaan. 

Metsästäjäliitto toteuttaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa SOTKA-levähdysaluehanketta. 
Levähdysalueverkoston avulla vesilinnuille tarjotaan laadukkaita syysaikaisia häiriövapaita elinympäristöjä muuttoon valmistautumista varten. Samalla kun vesilinnut viipyvät pidempään lähellä pohjoisia pesimäalueitaan, keräävät levähdysaluekohteet myös muuttavia lintuja. 

Suuri osa Suomessa pesineistä vesilinnuista aloittaa nykyisin syysmuuttonsa biologisesti liian aikaisin. Kattava levähdysalueiden verkosto lähellä lisääntymisalueita mahdollistaa paremmin nuorten lintujen kehittymisen valmiiksi talvea varten. Vesilintujen onnistuneen syysmuuton ja sopeutumisen talvehtimisalueiden olosuhteisiin tärkeänä edellytyksenä on riittävän varastorasvan kerryttäminen nahan alle. Mitä parempikuntoisina vesilinnut muuttavat Suomesta, sitä tuottavampina ne aikanaan palaavat lisääntymisalueilleen.    

SOTKA-levähdysalueita on nyt 30 kohdetta ja hankkeen häiriövapaita hehtaareita yhteensä 695. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä Metsä Groupin luonto-ohjelma. Vapaaehtoisuuteen perustavia hankekohteita haetaan eri puolilta maata yhteistyössä vesialueiden osakaskuntien, yhteisöjen, metsästysoikeuden haltijoiden sekä yksittäisten maanomistajien kautta.

Toisessa hankkeessaan Metsästäjäliitto toteuttaa haitallisten vieraspetojen eli minkkien ja supikoirien pyyntiä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Vieraspetojen poisto tukee vahvasti elinympäristötyön onnistumista. Hankkeessa kesämökkiläisiä ja näiden lähialueiden metsästäjiä kannustetaan ja koulutetaan pyytämään pienpetoja vesistöjen ranta-alueilta sekä välitetään toimijoille pyyntivälineitä. 

Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsä Group rahoittavat myös tätä hanketta. Metsästäjäliitto tukee osaltaan metsästysseuroja näiden kosteikkojen ja muiden elinympäristöjen kehittämishankkeissa myöntämällä lahjoitusvaroista tukea seuroille.

Lisätietoa toiminnasta:

• https://www.biodiversitymanifesto.com/
• https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke
• https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/pienpeto
• https://metsastajaliitto.fi/seuroille/palvelut-seuroille/hae-rahoitusta

Raahen Honganpalossa koettiin kauhunhetkiä maanantai-iltana 30. syyskuuta 2024, kun susi kaatoi pyörälenkillä olleen miehen kumoon tavoitellessaan hihnassa ollutta koiraa. Lenkkeilijä kaatui suoraan suden ja koiran väliin.

- Suden pää ilmestyi yhtäkkiä pimeästä puskasta pyöräni valokiilaan, kun peto hyökkäsi eteemme alle kahden metrin päästä oikealta puolelta metsää ja syöksyi koirani päälle. Reetu-koiran hihna oli pyöränsarvessani kiinni, ja samassa lensinkin jo maahan, Unto Kellola kertoo kohtaamisestaan soratiellä suden kanssa.
- Tunnistin heti hyökkääjän sudeksi, siitä ei ollut epäilystäkään. Se tuli ääneti kuin aave suoraan koiraan kiinni, kokenut metsästäjä kuvailee.

Vaikka koira olikin suden tähtäimessä, niin mies joutui itsekin avuttomaan tilaan maatessaan siinä pimeässä suurpedon ja koiransa välissä.
- Huusin ja noiduin siinä maassa ilmeisesti niin äänekkäästi, että susi pelästyi ja lähti takaisin tulosuuntaansa. Koira oli vetäytynyt tiheään puskaan piiloon toiselle puolelle tietä, Unto Kellola sanoo.
- Susi ei saanut onneksi kunnon otetta koirasta, mutta tämän kylkeen jäivät selvät suden kuolan jäljet. Minulle ei myöskään käynyt ihmeemmin, mitä nyt polvesta tuli vähän verta ja kyynärpää on hellänä, hän toteaa.

Hyökkäyksen jälkeen kohta 8-vuotias koira pelästyi omistajansa mukaan niin, ettei kotiin päästyään tullut kolmeen tuntiin pois pöydän alta.
- Puoliksi länsisiperianlaikaa oleva Reetu on hyväluontoinen mutta muutenkin arka koira, etten ole käyttänyt sitä metsällä. Susien takia en myöskään enää ole ottanut metsästyskoiria itselleni, vakuuttaa Kellola, jolle suden kohtaaminen oli jo viides tai kuudes.

Susihyökkäys tapahtui noin 300–400 metrin pituisella valottomalla soratiellä. Sen keskeltä menee purutie, jota myös lapset käyttävät kulkureittinään kouluun. Tapahtumapaikalta on vain 60–70 metriä lähimpiin taloihin.
- Hyökkäystä seuraavana päivänä havaittavissa olivat edelleen ihan selvät suden tassun ja kynnen jäljet, kun kävimme Raahen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa paikan päällä, Kellola kertoo.

Alueella on aiemminkin nähty susia ja suden jälkiä.
 

Toimi näin suurpedon uhatessa

Mikäli suurpeto uhkaa sinua, poliisi ohjeistaa toimimaan näin:
”Jos havaitset suden, karhun tai muun suurpedon kotisi ympäristössä tai asutuksen lähellä tai jos peto uhkaa sinua suoraan, soita hätänumeroon 112. Hakeudu suojaan sisätiloihin. Seuraa mahdollisuuksien mukaan, mihin eläin lähtee liikkumaan.”
Lähde: https://poliisi.fi/suurpetoasiat