Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista jäsenistä omistaa metsästyskoiran. Heistä jopa 42 prosenttia on harkinnut metsästyksen tauottamista tai lopettamista suurpetotilanteen vuoksi. Huoli metsästysmahdollisuuksista näkyy myös tulevaisuuden suunnitelmissa: vain 39 prosenttia nuorista vastaajista aikoo hankkia uuden metsästyskoiran, mikäli harjoitettu suurpetopolitiikka ei muutu.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola pitää tilannetta huolestuttavana.  

– Jos liki puolet koiran omistavista nuorista metsästäjistä menettää halun hoitaa riistakantojamme metsästyskoiratoiminnan avulla, kuka tulevaisuuden Suomessa kantaa kortta kekoon esimerkiksi SRVA-toiminnasta?  

Vahva tuki kannanhoidolliselle metsästykselle

Peräti 86 prosenttia nuorista vastaajista kokee, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tärkeää ja se tulisi käynnistää. Avoimissa vastauksissa korostui erityisesti karhujen ja susien määrän nopea kasvu sekä huoli metsästysmahdollisuuksien kaventumisesta.

Useat nuoret kokivat nykyisen suurpetotilanteen uhkaavan paitsi koirien, myös ihmisten turvallisuutta. 

Vastauksissa nousi esiin toive siitä, että metsästäjien paikallistietoa ja kokemusta hyödynnettäisiin päätöksenteossa nykyistä enemmän.

Metsästys tärkeä osa identiteettiä – jossain tapauksissa esiintyy syrjintää

Nuoret metsästäjät pitävät metsästysharrastusta yleisesti merkittävänä osana elämäänsä – riippumatta siitä, asuvatko he kaupungissa, taajamassa vai maaseudulla. Harrastus tuo mukanaan taitoja eettisestä riistanhoidosta ja luonnon ymmärtämisestä, mutta myös iloa, onnistumisia ja vahvoja sosiaalisia suhteita.

Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo uskaltavansa kertoa harrastuksestaan uudessa ympäristössä. Kuitenkin kaksitoista prosenttia nuorista kertoo kohdanneensa myös kiusaamista tai syrjintää metsästysharrastuksensa vuoksi.

– Metsästys on tärkeä harrastus. Monen eräilyä harrastavan nuoren identiteetti perustuu juuri metsästysharrastukseen. Paheksun voimakkaasti sitä, että yksikään nuori metsästäjä joutuu kohtaamaan kiusaamista tai syrjintää harrastuksensa vuoksi, toteaa Metsästäjäliiton nuorten puheenjohtaja Niko Uronen.

Nuoret mukana vaikuttamassa – mutta seuroihin pääsy haasteena

Lähes kaikki kyselyyn vastaajat kertoivat kuuluvansa metsästysseuraan. Joka kymmenes nuori on mukana seuransa johtokunnassa ja 68 prosenttia vastaajista koki voivansa vaikuttaa seuransa asioihin. 

Uusien jäsenten on kuitenkin vaikea päästä seuroihin erityisesti suurten asutuskeskusten läheisyydessä, joissa monet nuoret asuvat ja opiskelevat.

– On hienoa huomata, että monet pystyvät vaikuttamaan metsästysseuransa asioihin. Rohkaisen edelleen nuoria hakeutumaan osaksi metsästysseurojen johtokuntia. Metsästysseuratoiminnan jatkuvuuden kannalta on elintärkeää ottaa nuoria seuran jäseneksi ja mukaan päätöksentekoon, Uronen sanoo.

Tulokset linjassa aikuisjäsenistön kanssa

Nuorten kyselyn tulokset heijastelevat vahvasti Metsästäjäliiton huhtikuussa 2025 koko jäsenistölle toteuttamaa suurpetokyselyä, jonka mukaan 87 prosenttia metsästäjistä kokee nykyisen susitilanteen haittaavan omaa harrastustaan. Luottamus viranomaisiin ja valtioon suurpetoasioissa on metsästäjien keskuudessa heikko.

BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat vesilintukantojen pitkän aikavälin kehityksestä. Neljän vuosikymmenen aikana erityisesti riistasorsakannat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä edellyttää harkintaa saaliin valinnassa. Metsästys suositellaan kohdistettavaksi selkeästi elinvoimaisiin lajeihin, jotta kannat pysyvät kestävällä tasolla.

Yleisimmin pyydettyjä lajeja ovat sinisorsa, tavi ja telkkä. Näistä kestävin verotuksen suhteen on sinisorsa, mutta myös sen kanta on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi myös sinisorsan verotuksessa on muistettava kohtuus.

Vaikka pitkään jatkunut vesilintukantojen taantuma ei ole vielä pysähtynyt, on havaittavissa myös myönteisiä merkkejä: joidenkin aiemmin heikentyneiden lajien parimäärät ja poikastuotto ovat tänä vuonna kohentuneet.

Vastuullinen metsästys näkyy käytännössä
 

Vastuullinen metsästäjä toimii maltillisesti. Ampumamatkat pidetään lyhyinä haavakoiden välttämiseksi, patruunat testataan ennen kautta ja varmistetaan, että lyijyä korvaavat haulimateriaalit sopivat käytettävään aseeseen. Lintu on tunnistettava varmasti ennen laukaisua, ja taantuvien lajien metsästystä tulisi välttää. Noutavan koiran käyttö on erittäin suositeltavaa saaliin talteen saamiseksi.

Hämärämetsästys on kielletty, jotta lajitunnistus säilyy luotettavana ja turvallisuus paranee. Metsästys on sallittua auringonnousua edeltävän ja -laskun jälkeisen tunnin välisenä aikana. Tarkat paikalliset ajat löytyvät esimerkiksi Oma riista -palvelusta. Haavoittuneen linnun etsintä ja haltuunotto on kuitenkin sallittua myös kiellon aikana.

Useimpiin vesilintulajeihin liittyy saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoitukset suositellaan tehtäväksi Oma riista -verkkopalvelussa, joka palvelee myös metsästyksen seurantaa ja kannanhoitoa.

Hanketyöllä kohti parempia vesilintukantoja
 

Vesilintujen eteen tehtävän työn tärkeyttä ei voi korostaa tarpeeksi. Vesilintujen elinmahdollisuuksia ja kantojen elpymistä voidaan kohentaa elinympäristöjä parantamalla. Esimerkiksi vesistöjen kunnon parantaminen, kosteikkojen perustaminen ja hoito sekä vieraspetojen poisto ovat tärkeitä toimenpiteitä. Poikastuotantoa voidaan pyrkiä parantamaan asentamalla hyville elinympäristöille pesimärakenteita kuten sorsalintujen pesäputkia, pesälaatikoita sekä perinteisiä telkänpönttöjä.

Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi tekevät yhteistyötä vesilintukantojen sekä häiriövapaitten syyslevähdysalueiden verkoston hyväksi. Levähdysalueilla tarkoitetaan hyvälaatuisia vesilintujen lepo- ja luonnonravintokohteita, joilla lähialueen vesilintupoikueet ja emolinnut voivat rauhassa valmistautua siirtymiseen talvehtimisalueille.

Vapaaehtoisuuteen perustuvista SOTKA-levähdysalueista pyritään muodostamaan 150 kohteen verkosto vuoden 2030 loppuun mennessä. Kahden erilaisen luontojärjestön hankeyhteistyö sisältää kohdeneuvottelujen lisäksi runsaasti koulutuksia ja neuvontaa.

Vesilintujen metsästys alkaa tiistaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja nokikanan metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhia saa metsästää 27.8. asti Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Merihanhen metsästys on kielletty sisämaassa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista sekä iso- ja tukkakoskelosta.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

LISÄTIETOJA:

Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724,
veli-matti.pekkarinen(at)metsastajaliitto.fi
Suomen Metsästäjäliitto ry

Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko, p. 040 662 5512,
jari.ullakko(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote riistavesilintujen pesimäkannoista

Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 157000 metsästäjää ja 2 550 metsästysseuraa.

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on 31000 jäsentä ja tukijaa.

Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.

Metsästäjäliiton organisaatio vahvistuu 18.8.2025 alkaen, kun maatalous- ja metsätieteiden maisteri (metsänhoitaja) Juha Palokangas aloittaa työnsä sidosryhmäpäällikkönä. 

Juha on tehnyt yli 20 vuotisen monipuolisen uran metsäteollisuuden erilaisissa vaativissa asiantuntija- sekä johtotehtävissä Suomessa sekä Venäjällä. Sidosryhmäyhteistyöstä ja edunvalvonnasta Juhalla on vankkaa työkokemusta Metsäteollisuus ry:stä sekä Stora Enso Oyj:stä. 

Hän on aktiivinen metsästäjä sekä luonnossa liikkuja. Myös maanpuolustus on hänelle lähellä sydäntä. Hän asuu perheineen Helsingissä, mutta viettää aikaa myös paljon kesäpaikallaan Asikkalan Pulkkilanharjulla.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola on tyytyväinen saadessaan toivottaa Juhan tervetulleeksi toimistolle. 

– Olemme Metsästäjäliitossa erittäin iloisia saadessamme kokeneen osaajan Juhan joukkoomme. Hänellä on vankkaa kokemusta sidosryhmäyhteistyön rakentamisesta niin yritys- kuin järjestökentällä. Tervetuloa edistämään suomalaisen metsästyksen asiaa!

Helsingin Sanomat uutisoi 17.8.2025:

"Suomen luonnonsuojeluliitto SLL ja iso osa oppositiosta olisivat olleet valmiita hyväksymään tämän syksyn karhunmetsästyksen, jonka täytäntöönpanon Itä-Suomen hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään torstaina.

– Kun karhu on suotuisalla suojelutasolla ja se ei ole uhanalainen, rajoitettu metsästys itäisessä Suomessa olisi ollut kaikkien kannalta järkevää, kommentoi SLL:n suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.

– Karhulla on ikävä kyllä taipumusta kesyyntyä.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps) vastasi HS:lle tekstiviestitse. Hän sanoo, että täytäntöönpanokiellosta näyttää syntyneen tässä maassa automaatio, eikä siinä ole hänestä mitään järkeä.

Simulan mukaan hakemukset, joille Riistakeskus myönsi kaatoluvat, tunnistavat ja täyttävät selvästi KHO:n ja EU-tuomioistuimen linjaamat vaatimukset.

– Ihmettelen, kenen oikeutta se ylipäänsä voi loukata, jos vahvaa karhukantaa vähennetään reilulla sadalla yksilöllä vahinkojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi?, Simula kysyy viestissään.

Myös vasemmisto-oppositiosta olisi löytynyt ymmärrystä karhujen ampumiselle. Varkautelainen kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Timo Suhonen (sd) sanoo HS:lle toivovansa, että metsästyslakia katsotaan jälleen uudestaan syksyllä, jotta tällaiset tilanteet vältettäisiin.

Hän on kuullut äänestäjiltään huolia asuinalueilla liikkuvista karhuemoista pentuineen.

Keskustalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari sanoo karhunmetsästyksen keskeytyksen olevan ”väärin ja surullista”.

–Valittajat ja oikeusasteet määrittävät vastoin Suomen ylimmän päätöksentekopaikan tahtoa, että ammutaanko Suomessa karhuja vai ei”, Kalmari sanoo.

– Eduskunnassa on ilmeinen enemmistö karhun kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi. Kalmarin ja Suhosen mielestä on hallitukselta epäonnistuminen, että tilannetta ei ole paremmin hyödynnetty."

(---)

"Metsästyksen kannattajat viittaavat usein Ruotsiin. Länsinaapurissa on myönnetty tänä syksynä luvat 465 karhun ampumiseen, eivätkä valitukset ole niitä pysäyttämässä.

Metsästäjäliiton puheenjohtajan Petteri Lampisen mukaan erot Ruotsin ja Suomen välillä syntyvät sekä lainsäädännöstä että oikeuden käytännöistä.

Hän kertoo metsästäjien olevan harmissaan mutta suhtautuvan luottavaisesti siihen, että lainsäädäntöä muutetaan heidän kannaltaan parempaan suuntaan.

–Tällaiselle solmulle on ratkaisu saatava."

Lähde: Suuri luonto­järjestö olisi kannattanut oikeuden estämää karhujen ampumista, Helsingin Sanomat 17.8.2025. 

Metsästäjäliitto on Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsen.

Mistä puhtia suurpetolain uudistamiseen? Kuule Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola neuvot: 

Metsästäjäliitto tarjosi lain valmisteluun esityksiä yhdessä MTK:n kanssa, mutta näitä esityksiä ei otettu huomioon. Esityksiin oli koottu kattavat opit ja neuvot eri EU-maista sekä Metsästäjäliiton EU-etujärjestöltä FACE:lta.

– Kun suurpetolaki avataan syksyllä uudelleen suden suojelustatuksen muutoksen vuoksi, lainsäädäntöä on oleellisesti kehittävä kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Ruotsin suurpetolainsäädäntö ja -hallinto tarjoavat hyvän esimerkin Suomelle, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on asettanut tänään 14.8.2025 täytäntöönpanokieltoon kaikki tälle metsästyskaudelle myönnetyt 13 karhun metsästyksen poikkeuslupaa. Luvat olisivat oikeuttaneet kaikkiaan 129 karhun pyyntiin.

– Tämän syksyn karhujahti jäi poronhoitoalueen eteläpuolella jälleen toteutumatta. Tuolla vähäisellä lupamäärällä ei olisi ollut mitään merkittävää vaikutusta Suomen karhukannan kokoon. Hallinto-oikeushan totesi jo kevättalvella lakiluonnosta kommentoidessaan, että pelkästään säännösmuutokset ovat riittämättömiä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen. Toimeenpanokielto ei ehkä olisi ollut välttämätöntä, jos uudistettu suurpetolaki olisi tarkemmin määritellyt suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä ja hallinto olisi tuottanut kattavat perustelut lupiin, arvioi Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Maamme oikeuskäytännöt eroavat monista muista EU-maista oleellisesti. Suurpetoja metsästetään useissa EU-maissa ilman, että komissio tai maan oikeuslaitos puuttuu asiaan. Suomessa ei sallita edes valkoposkihanhen metsästystä, kun laji on EU-suojelussa, vaikka kyseisiä hanhia on arviolta 1,5 miljoonaa ja niiden aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä.

– Ratkaisevaa ei Suomessa näytä olevan suojellun lajin määrä ja vaikutus. Suurpedoille, valkoposkihanhille ja merimetsoille ei saa metsästyslupia, vaikka EU sallii suojelusta poikkeamisen. Lain valmistelumme ja hallintomme eivät osaa tuottaa selkeitä poikkeamisperusteita, jotka oikeuslaitosta tyydyttäisivät, toteaa Lampinen.

Metsästäjäliitto katsoo, että nyt nähty loppukesän episodi karhujen osalta osoittaa, että suurpetolainsäädäntö ei edelleenkään toimi. Metsästäjäliitto tarjosi lain valmisteluun esityksiä yhdessä MTK:n kanssa, mutta näitä esityksiä ei otettu huomioon. Esityksiin oli koottu kattavat opit ja neuvot eri EU-maista sekä Metsästäjäliiton EU-etujärjestöltä FACE:lta.

– Kun suurpetolaki avataan syksyllä uudelleen suden suojelustatuksen muutoksen vuoksi, lainsäädäntöä on oleellisesti kehittävä kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Ruotsin suurpetolainsäädäntö ja -hallinto tarjoavat hyvän esimerkin Suomelle, kannustaa puheenjohtaja Lampinen päättäjiä.

Kuva: Vastavalo/Jorma Lehti

Tapahtuma järjestetään Pohjanmaalla, Kauhajoen Päntäneellä ja se on suunnattu 15–29-vuotiaille metsästäjille. Jahtiin osallistuminen ei vaadi aikaisempaa kokemusta hirvijahdista ja kaikki toiminta on opastettua. Metsästäjätutkinto ja ampumakoe tulee olla suoritettuina, jos osallistut jahtiin aseen kanssa sekä asianmukainen aselupa mukana olevaan aseeseen. Aseen ja patruunoiden tulee olla metsästysasetuksien mukaiset.
Jahdin jälkeen ammattilaiset näyttävät oikeaoppisen riistan jatkokäsittelyn, suolistuksen, nylkemisen ja lihanleikkuun.
Tapahtumaan voi osallistua myös ilman asetta seuraamaan jahtia.
Alle 15-vuotias metsästäjätutkinnon suorittanut voi osallistua metsästykseen aseluvan omaavan aikuisen ohjauksessa (välitön valvonta!), mutta nuori ei saa kantaa tai käyttää asetta itsenäisesti. Näissä tilanteissa on käytävä keskustelu järjestävän tahon (Suomen Metsästäjäliitto Antti Mäkinen / Kimmo Rintanen) kanssa erikseen nuoren huoltajan kanssa ennen kuin on mahdollisuus ilmoittautua.

Metsästysviikonloppu maksaa 60 euroa / osallistuja.

Lisätietoja: Antti Mäkinen 050-462 6993 / Kimmo Rintanen 040-530 4518

Ilmoittautuminen 

Ilmoittautuminen on auki 13.8.-21.10.2025. Ilmoittaudu täällä.  


Lue Jahtimedian juttu viime vuoden nuorten hirvijahdista: 
Nuorten hirvijahti Päntäneellä ylitti odotukset – ensimmäinen kaato jää mieleen

Kuva: Viime vuonna jahtiin osallistui yli 80 henkilöä, joten turvallisuus ja metsästyksenjohtajien vastuu korostui. Jahtiin osallistui nuoria myös Ruotsista, Virosta ja Italiasta. (Kuvaaja: Karlo Ruotsalainen)

Suurpetojen kannanhallinta ei edelleenkään toimi Suomessa, katsoo Suomen Metsästäjäliitto. Karhuja on maassamme liki 2500. Jotta karhukanta lakkaisi kasvamasta, pitäisi karhuja pyytää Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 300. Poikkeuslupa myönnettiin paljon vähäisemmälle karhumäärälle, mutta nyt niidenkin pyyntiluvista on valitettu. Tilanne on Metsästäjäliiton mielestä kestämätön.

– Valittajat ja oikeuslaitos ovat jo vuosien ajan pitäneet Suomen suurpetojen kantojen hallintaa hyppysissään vastoin eduskunnan suuren enemmistön, maan hallituksen ja kansalaisten enemmistön tahtotilaa. Ja sama meno jatkuu, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Vahinkoja ennaltaehkäisevää kannanhoidollista metsästystä tarvitaan

Keväällä suurpetolakia päivitettäessä poliisi totesi lausunnossaan, että Suomen karhukanta tulee säilyttää ihmisarkana, jotta ennalta ehkäistäisiin karhujen aiheuttamia vaaratilanteita ja sitä kautta tarvetta poliisin toimenpiteille.

Metsästäjäliitto katsoo poliisin lausuntoon yhtyen, että kannanhoidollisen metsästyksen tavoite on ennaltaehkäistä ongelmia ilman, että niitä esiintyisi.

Romaniassa suurpetojen metsästys lopetettiin vuonna 2016, minkä jälkeen karhut ovat lisääntyneet nopeasti. Esimerkiksi vuonna 2019 karhut tappoivat maassa kahdeksan ja raatelivat 76 ihmistä. 

Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevaa lakia päivitettiin keväällä ja sen pohjalta annettiin uusi asetus. Metsästäjäliitto pyrki vaikuttamaan monin tavoin lain muutokseen mm. käymällä asiaa koskevia neuvotteluja niin maa- ja metsätalousministeriön toimijoiden kuin kansanedustajien kanssa. Liitto järjesti eduskunnassa infotilaisuuksia siitä, miten Ruotsissa lainsäädäntö ja petokantojen hallinnointi on järjestetty niin, että se täyttää direktiivin vaatimukset ja oikeuskäsittelyt. Liitto valmisteli yhdessä MTK:n kanssa selkeät esitykset siitä, mitä kaikkea uuden lain tulisi sisältää. Näissä esityksissä käytettiin hyväksi niin EU-tason kuin muiden Pohjoismaiden lainopillista asiantuntemusta.  Näitä esityksiä ei kuitenkaan haluttu ottaa huomioon lain- ja asetuksen valmistelussa ja uusi laki jäi vaillinaiseksi.

Myös yksittäisten metsästäjien kannalta tilanne on mahdoton. Karhun 20. elokuuta alkavaa metsästystä varten on jahtiin varauduttu lomat ja majoitukset varaamalla. Metsästyskoirat eivät tänäkään vuonna saa harjoitusta jahtiin. Metsästämättömyys rapauttaa niin metsästäjien kuin koirien osaamista, mikä pian heikentää myös kykyä ongelmakarhujen poistamiseen.

Suurpetojen metsästyksellä on suuren enemmistön tuki

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Vain 14 prosenttia vastustaa suurpetojen metsästämistä. Tämä kävi ilmi Suomen Metsästäjäliiton lokakuussa 2024 toteuttamasta suurpetokyselystä, johon vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista.

Myönnetyt 13 poikkeuslupaa mahdollistaisivat 129 karhun pyynnin. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella mahdollistama kokonaiskiintiö oli 180 karhua. Keskiselle karhun kannanhoitoalueelle ei myönnetty ainuttakaan lupaa, vaikka alueelle oli 20 karhun kiintiö.

Linkkejä:

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/karhun-pyynnin-poikkeusluvitus-toimi-puutteellisesti

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/hyvaksytty-suurpetolaki-oikea-suunta-mutta-ei-viela-riittava

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/karhukannan-hoitosuunnitelma-ei-mahdollista-kattavaa-kannanhoidollista-metsastysta

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/kansalaiset-tyytymattomia-suurpetopolitiikkaan-enemmisto-kannattaa-kannanhoidollista

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajilla-ei-luottoa-valtioon-eika-viranomaisiin-suurpetoasioissa

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/suurpetolain-esitys-nyt-eduskunnassa-katso-video

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliiton-jasenet-haluavat-kattavan-suurpetolain

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-antoi-mmmlle-lausunnon-metsastyslain-41ss-muuttamisesta

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliiton-kysely-87-prosenttia-metsastajista-arvioi-nykyisen-susitilanteen

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/ruotsalaisten-eduskuntainfo-osoitti-suurpetojen-valkoposkihanhien-ja-merimetsojen

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/suomen-suurpetopolitiikka-jumissa-mita-voimme-oppia-ruotsista

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/jasenistolta-vankka-tuki-metsastajaliiton-suurpetoedunvalvonnalle-ja-viestinnalle

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-ja-mtk-vaativat-suurpetolainsaadannon-kattavaa-uudistamista-ja-selkeytta

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-suurpetotyoryhman-esitys-riittamaton

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastys-hyvaksytaan-laajasti-romanialaisten-nuorten-keskuudessa

Sepelkyyhkyn metsästys pyöräyttää metsästyskauden toden teolla käyntiin. Myös moni metsästäjänalku ottaa ensimmäisiä askeliaan riistapoluille juuri 10.8. alkavan kyyhkyjahdin parissa. 

Sepelkyyhky on ollut pitkään maaseudun lintu, mutta on nykyään hyvin tavallinen myös kaupungeissa. Siniharmaan kyyhkyn huhuilua voikin kuulla lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.  

Kanta kestää metsästystä

Sepelkyyhkykanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kyyhky tekee normaalisti vain kaksi poikasta kerrallaan, mutta se voi toisaalta pesiä useampaan kertaan kesän aikana.

Sepelkyyhky on noussut kappalemääräisesti mitaten suurimmaksi riistalajiksemme. Viime vuonna saaliiksi saatiin 264 000 sepelkyyhkyä. Vaikka saalismäärä on ollut viime vuosina kasvussa, jatkaa laji yhä runsastumistaan.

Osa sepelkyyhkykannasta muuttaa etelään jo ennen jahdin alkua toisten jäädessä odottelemaan suuriinkin ruokaileviin parviin Suomeen. Lisäksi jotkin toista tai jopa kolmatta pesuetta yrittävät viivyttelevät. Etenkin jahdin alkuvaiheissa tulee metsästys kohdistaa varmuuden vuoksi parvissa oleviin tai saman vuoden lintuihin ja välttää yksinäisten vanhojen kyyhkyjen metsästystä.

Jahtipäivät tarjoavat runsaasti jännitystä

Sepelkyyhkyllä on erinomainen näkö, joten linnun huiputtaminen vaatii hyvää piiloutumista. Etenkin liikkeen tarkkasilmäinen lintu huomaa varmasti. Kyyhkystä voi houkutella sopivalle paikalle ruokinnalla, mutta toisaalta sen voi löytää muun muassa lepopuilta tai puiduilta pelloilta. Osa jahdin viehätyksestä muodostuu aina sen valmistelusta, olipa kyseessä sitten ruokinnan ylläpito tai sopivien ruokailupaikkojen kartoittaminen. 

Kyyhkypelloille lähdetään aamuvarhain, sillä tavallisesti linnut lähtevät liikkeelle auringon noustessa. Toinen, ajaltaan epämääräisempi lento ajoittuu iltapäivän tunneille.

Muuttomatkalle valmistautuessaan sepelkyyhkyt saattavat parveutua suuriksi parviksi, jotka voivat aiheuttaa jopa satovahinkoja. Tällaiselle alueelle suuntautuessaan jahdilla voidaan auttaa maanomistajia. On kuitenkin muistettava, että pelloilla, joilta satoa ei ole korjattu, ei saa liikkua ilman maanomistajan lupaa.

Seurueessa mukana oleva koira varmistaa pudonneiden lintujen löytymisen peitteisessäkin maastossa.

Kyyhkyn liha on hyvä raaka-aine

Hyvällä paikalla sepelkyyhkysaalis saattaa nousta varsin mukavaksi. Keskimäärin kyyhkysiä saadaan saalista saavaa metsästäjää kohden kymmenkunta, ja se tarjoaa miedon makuisen ja kestävän raaka-aineen maukkaisiin riistaruokiin. Jahtimediasta löytyy runsaasti riistareseptejä, esimerkiksi keittiömestari Ari Ruohon ohje kyyhkyä ja kasviksia.

Sepelkyyhkyn esittelyn löydät Jahtimediasta: Suomalaisia riistaeläimiä: sepelkyyhky

Juoksua tai kävelyä, etäisyyden arviointia ja ammuntaa yhdistävän lajin Suomen mestaruudet ratkeavat 1.–3.8.2025 Pohjois-Savon Vesannolla. Kisatapahtumaan tulee satoja kisaajia ja järjestelyistä vastaavia talkoolaisia. Hirvikävelyyn osallistuu noin 430 kilpailijaa, hirvenjuoksuun noin 370 kilpailijaa ja viesteihin kolmisenkymmentä joukkuetta.

Ilahduttavaa on, että nuorten määrä on kasvussa: yhteensä eri lajeissa nähdään 65 nuorten suoritusta. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoden kisoihin verrattuna. Kisojen nuorin osallistuja on kuusivuotias ja vanhin yli 90 vuotta.

Kisojen järjestelyssä on mukana suuri määrä talkoolaisia.

–Vapaaehtoisille tarkoitettuja paitoja olen jakanut 220 kappaletta, sanoo kilpailun johtaja Reino Kämäräinen.

Järjestävinä tahoina on Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri, kymmenen metsästysseuraa sekä Vesannon maa- ja kotitalousnaiset.

Kisojen tukijoita ovat muun muassa Lapua, Vesannon kunta, Vesannon Auto- ja Konetarvike, Metsästäjän erikoisliike Olkkonen sekä Vesannon Teboil. Palkintoja on saatu muun muassa Corrotechiltä, Sakolta ja Lafayette Finland Oy:ltä.

Lisäohjelmana perjantaina on luvassa kaikille avoimet ja ilmaiset tanssit live-orkesterin säestyksellä.

Sää otettava huomioon kisatapahtumassa

Kuumissa oloissa oman ja kaverinkin nesteytyksestä on pidettävä pitää huolta. Lisäksi jännitetään, sattuuko paikalle ukkoskuuroja.

– Mikäli oikein kova puuska tulee, niin kutsutaan tuomarineuvosto koolle ja katsotaan, miten kisoja jatketaan. Siinä on kuitenkin ihmisten turvallisuudesta kysymys, toteaa Kämäräinen pitkällä kokemuksellaan.

Kilpailua voi seurata reaaliaikaisesti hirviurheilu.com -tulospalvelusta. Tulospalvelua varten tarvittaville tietokoneille on hankittu varavirtaa sähkökatkosten varalle. Lisäksi kisapaikalle on tuotu telttoja ja katoksia, joilla voidaan suojata herkkää materiaalia ja ihmisiäkin vesikuuroilta.

Kohta 82 vuotta täyttävälle Reino Kämäräiselle kisat ovat viimeiset kilpailun johtajana. Hän lupaa neuvoa nuorempiaan, mikäli järjestelyissä tarvitaan tulevaisuudessa apua.

Taitoa ja kuntoa yhdistävä laji

Hirvenjuoksussa on kolme osiota: maastojuoksu, etäisyyden arviointi ja ammunta. Runsaan neljän kilometrin juoksuosuudelta voittaja saa täydet pisteet ja muilta vähennetään pisteitä ajan perusteella. Etäisyyden arvioinnista saa kaksi miinuspistettä jokaiselta väärin arvioidulta metriltä. Lopuksi tulokseen lisätään ammuntarastilta saadut pisteet.

Hirvikävely puolestaan on nostanut kovasti suosiotaan harrastajien keskuudessa. Laji on muuten käytännössä sama kuin edellä, mutta kävelyosuudesta ei oteta aikaa. Voittaja siis ratkeaa etäisyyden arvioinnin ja ammunnan perusteella.

Sunnuntaina kilpaillaan vielä viestit. Viestissä suurista arviointivirheistä ja ohilaukauksista joutuu sakkokierrokselle.

Tarkempaa tietoa löytyy Suomen Metsästäjäliiton lajisivuilta.