Kaikki hallinto-oikeuksien Suomessa osoittamat puutteet on mahdollista hoitaa ottamalla mallia Ruotsin tavasta toimia niin suurpetojen kuin myös valkoposkihanhen ja merimetson kohdalla. Direktiivien mahdollistamalla tavalla kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä on osoitettava lailla. Kannanhoidon tavoitteet ihmisten tarpeet mukaan lukien tulee kirjata lakiin. Lakiin on kirjattava myös lajien suojelun tason minimilukumäärät.
Suurpetojen minimimäärien reunaehdot tulee laissa määrittää ruotsalaisen esimerkin mukaan eduskunnan päätöksellä niin, että minimimääriä asetettaessa huomioidaan mm. tarve suurpetojen tiheyden säätelyyn, kannanhoidon sosioekonomiset seuraukset kuten tavoite mahdollistaa kotieläintuotanto sekä tavoite vähentää laitonta tappamista. Laissa on myös todettava, että riistaeläinkantojen säätely kuten muun muassa hirvien kannanhoito sekä metsästys ovat yhteiskunnallinen kysymys. Kaikkiaan metsästyskulttuuri on tärkeä kansallinen ikiaikainen perinne, joka tulee säilyttää suurpetojen kannanhoidollisella metsästyksellä. Niin suurpetojen kuin valkoposkihanhen ja merimetson kannanhoidolla, niiden kannanhoidollinen metsästys mukaan lukien, tarkoituksena on myös säilyttää kansalaisten luottamus hyvään hallintotapaan.
Ruotsi: Lailla on määritettävä oma toimintavapaus direktiivien puitteissa
Ruotsalaisten esityksistä kävi selkeästi ilmi maan tahtotila määrittää lainsäädännöllä kaikessa oma kansallinen liikkumatila. Henki on, että ei direktiivi eikä EU-komissio tule kertomaan, mitä on mahdollista tehdä, vaan se on määriteltävä itse - direktiiviä toki rikkomatta. Ruotsalaiset ovat metsästäneet nykyisen lainsäädännön puitteissa suurpetoja jo yli kymmenen vuotta, eikä EU ole asettanut maan toiminnalle esteitä eikä sanktioita. Myöskään valkoposkihanhien eikä merimetsojen metsästystä ei EU ole kyseenalaistanut. Päinvastoin: EU:n ympäristökomissaari Sinkevičius on todennut vuonna 2020: ”Useat jäsenvaltiot, kuten Ruotsi, Puola ja Unkari, käyttävät runsaslukuisesti poikkeuksia merimetsojen poistamiseen. Koska merimetsojen määrän hillitsemiseen tarvittava oikeudellinen joustavuus on olemassa, komissio ei näe tarvetta sisällyttää lajia lintudirektiivin liitteeseen II.”
Eduskunnan infotilaisuuteen osallistui yhteensä lähes 50 päättäjää ja vaikuttajaa: kansanedustajia, heidän avustajiaan, eduskunnan sekä MMM:n virkahenkilöitä ja Metsästäjäliiton ja MTK:n vaikuttajia.
Lue lisää:
Ruotsalaisten asiantuntijoiden Gunnar Glöersenin ja Johan Svalbyn diaesitys (alkuperäinen esitys, englanniksi)
Ruotsalaisten asiantuntijoiden Gunnar Glöersenin ja Johan Svalbyn diaesitys (esitys suomeksi, kääntäjä Metsästäjäliitto)
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
