Suomen Metsästäjäliitto on antanut lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta karhukannan hoitosuunnitelmaksi. Liiton mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suurpetojen, kuten karhun, kannanhoidollisen metsästyksen kattavasta toteuttamisesta on hyvin tärkeä, mutta hoitosuunnitelmaluonnos ei tarjoa siihen nyt riittävästi perusteita.
Metsästäjäliitto nostaa esiin, että hoitosuunnitelman puitteissa karhun kannanhoidollinen metsästys olisi parhaimmillaankin toteutumassa vain tiheimmän karhukannan alueilla idässä. Liiton mukaan tämä on selvä puute, sillä karhukanta kasvaa ja levittäytyy yhä laajemmalle alueelle. Lisäksi liitto kritisoi suunnitelman valmisteluprosessia: sidosryhmiä ei ole osallistettu riittävästi, mikä on heikentänyt valmistelun laaja-alaisuutta ja hyväksyttävyyttä.
Karhun metsästystä myös muualle kuin itärajalle
Metsästäjäliiton mukaan karhukannan hoitoalueiden rajauksen tulisi perustua riistakeskusalueisiin tai maakuntarajoihin hallinnollisen johdonmukaisuuden takaamiseksi. Kannanhoidollisen karhunmetsästyksen tulisi ulottua heti alkuvaiheessa myös keskiselle kannanhoitoalueelle, joka sisältää Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat sekä osia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista. Riittävän laajasti toteutettu ja tarkasti säädelty kannanhoidollinen metsästys edistää karhun ja ihmisen rinnakkaiseloa ja tukee tutkitusti karhun ihmisarkuuden säilymistä.
Suojelutaso 800 karhuun
Vaikka hoitosuunnitelman tavoitteet ovat sinänsä suurelta osin kannatettavia, Metsästäjäliiton mielestä tietyt käytännön toimet kaipaavat parannuksia. Erityisesti karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy sekä monilajinen kannanhoito eli suurpetojen sekä niiden saalislajien vuorovaikutus, vaikutukset ekosysteemiin ja ihmistoimintoihin edellyttävät selkeämpiä linjauksia. Lisäksi hoitosuunnitelmaluonnoksessa esitetään karhun suotuisan suojelun tason viitearvoksi peräti 1400 yksilöä. Suomi on jo aikanaan raportoinut EU:lle suotuisan suojelun tason toteutuneeksi karhukannan ollessa 800 yksilöä, jota Metsästäjäliitto pitää nykyisinkin perusteltuna viitearvon tasona.
Liitto muistuttaa myös, että karhukannan luotettava arviointi on erittäin haastavaa ilman karhunmetsästyksen yhteydessä kerättävää havaintoaineistoa. Kanta-arvioiden tarkkuutta tulee parantaa ja aineiston sekä käytettyjen menetelmien tulee olla avoimesti saatavilla ja kansalaisten ymmärrettävissä.
Liitto toteutti pääsiäisen 2025 aikana suuren suurpetoaiheisen jäsenkyselyn, johon vastasi 4415 jäsentä. Vastaajista 93,5 % piti joko erittäin tai melko tärkeänä, että karhun kannanhoidollinen metsästys saadaan jälleen käyntiin Suomessa.
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
