Metsästäjäliitto avoimuusrekisterissä

Metsästäjäliitto tekee säännöllisesti töitä valvoakseen metsästäjien etuja. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen on olennainen osa liiton toimintaa.

Avoimuusrekisterin myötä Metsästäjäliitto on tehnyt ilmoituksen omasta vaikuttamistoiminnastaan huhti-kesäkuun 2024 ajalta. Ilmoituksesta käy ilmi, että liitto on ajanjakson aikana ollut yhteydessä muun muassa maa- ja metsätalousministeri Essayhaan ja puolustusministeri Häkkäseen sekä moniin eduskuntaryhmiin.

- Metsästäjäliitto on sitoutunut avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Toivomme, että avoimuusrekisteri edistää luottamusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sanoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto antaa vuosittain lukuisia asiantuntijalausuntoja metsästykseen, aseisiin ja riistanhoitoon liittyvissä lakimuutoksissa ja muissa tärkeissä metsästyksellisissä asioissa sekä osallistuu moniin eduskunnan valiokuntakuulemisiin. Myös osallistuminen eri ministeriöiden työryhmiin on yksi liiton toimintamuoto. Esimerkiksi parhaillaan työtään tekee MMM:n suurpetotyöryhmä, jossa liitolla on edustaja.

Viimeisimpänä liitto on lausunut MMM:n asetukseen koskien metson, teeren, pyyn ja riekon metsästyksen kieltoa kaudella 2024-25. Kaikki liiton lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme osoitteesta: metsastajaliitto.fi/lausunnot.

Lisätietoja avoimuusrekisteristä löydät Valtiontalouden tarkastusviraston verkkosivuilta: https://www.vtv.fi/tarkastus-ja-valvonta/avoimuusrekisteri/

Kokouksen yhteydessä paikalla olleet edustajat vierailivat Riihimäellä Sakon tehtaalla, Metsästysmuseolla sekä Metsästäjäliiton toimistolla, Erätalolla. Vieraat majoittuivat Tervakosken Metsästysseuran majalla sekä osallistuivat Metsästäjäliiton järjestämään sorsajahtiin sekä valkohäntäpeuran kyttäysjahtiin.

Kokouksen asialistalla puhuttivat erityisen voimakkaasti pohjoismaiden suurpetotilanne ja metsästyksen lainsäädäntö ja luvitus eri maissa, mutta sen lisäksi myös taantuvien vesilintulajien maakohtaiset säätelyt sekä hylkeiden metsästys Itämeren alueella. NHA:n puheenjohtajana toimii seuraavan kolmivuotiskauden ajan Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja Claus Lind Christensen ja varapuheenjohtajana Ruotsin metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson.

Tapaamisen lopuksi kuultiin maakohtaiset tilannekatsaukset.

- Suomalaiselle metsästykselle on tärkeää olla perillä siitä, mitä pohjoismaiden muissa metsästysjärjestöissä kulloinkin on ajankohtaista ja mikä puhuttaa missäkin, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Meidän on myös tärkeää tehdä samansuuntaista edunvalvontaa niin kotimaissa kuin EU-tasolla. Vain tuntemalla lähialueidemme metsästyskäytänteet voimme olla mukana vaikuttamassa omissa asioissamme tavalla, jotka on koettu muualla hyviksi ja toimiviksi, hän jatkaa.

Nordic Hunter Alliance perustettiin 1947 ja se edustaa 600 000 metsästäjää Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa sekä Islannissa.

Katso lisää Nordic Hunters Alliance sivuilta https://www.en.nordichunters.eu/

 

Kuva 1 Sakon hirvellä:
Kuvassa hirven vasemmalla puolella, vasemmalta oikealle NHA:n juristi Johan Svalby, Tuomas Hallenberg, Sakon tj. Juha Alhonoja, Ere Grenfors, Sako Group Oy.n tj. Raimo Karjalainen, Teemu Simenius, Islannista David Ingasson.
Hirven oikealla puolella, oikealta vasemmalle Jussi Partanen, Tanskasta Claus Lind Christensen (pj) ja Niels Sondergaard, Ruotsista Mattias Olsson ja Carl-Johan Djurstedt Holm. Polvella hirven edessä Jaakko Silpola sekä Ruotsista Solveig Larsson. Kuvasta puuttuu Knut Arne Gjems Norjasta.

Kuva 2 Museon kirjastossa:
Metsästysmuseon kirjastonhoitaja Taru Liukkonen (selin vasemmalla) sekä museonjohtaja Pekka Allonen (oikealla) esittelivät pohjoismaisille vierailla C. A. Borgströmin kirjastoa, joka sijaitsee Riihimäellä metsästysmuseon yhteydessä ja sisältää paljon myös pohjoismaista eräkirjallisuutta.

Molemmissa tapauksissa hyökänneeksi eläimeksi varmistui susi DNA-näyteanalyysien perusteella. Viranomaiset ovat varoittaneet ihmisiä ulkoilemasta lasten kanssa tietyillä metsäisillä susien asuttamilla ulkoilualueilla.

Hollannissa on raportoitu myös suden tappamasta koirasta tätä ulkoilutettaessa, ja toisesta tapauksesta, jossa koiraa raadeltiin. Edellisten tapausten lisäksi sudet ovat hyökänneet Hollannissa satojen kotieläinten kimppuun tämän vuoden aikana. Kotieläinvahingot ovat nyt merkittävästi suurempia kuin viime vuonna.

Vuonna 2023 Hollannissa raportoitiin susilaumoja olevan vähintään yhdeksän. Susia on maassa kaikkiaan vähintään viisikymmentä.

Romaniassa karhut tappavat ihmisiä

Yle uutisoi heinäkuussa Romanian ympäristöministeriltä saatuna tietona, että karhut ovat tappaneet 26 ihmistä ja haavoittaneet 274 ihmistä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kun karhu tappoi tänä kesänä vaeltajan, maa lopetti karhun suojelun EU:n suojelumääräyksistä huolimatta ja myönsi metsästysluvan 500 karhulle. Romaniassa karhujen määrä on kasvanut 8000 eläimen tasolle, kun karhun metsästys on ollut kiellettyä kahdeksan vuoden ajan.

Suomessa kaikkien suurpetojen metsästys on estetty

Kaikkien suurpetojen metsästys Suomessa on estetty, kun oikeuslaitos on systemaattisesti hylännyt jo muutaman vuoden ajan suurpetojen metsästykseen myönnetyt poikkeusluvat. Oikeuden päätösten jälkeen riistaviranomainen ei ole viimeisen vuoden aikana myöntänyt suden ja karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia Lieksaan myönnettyä karhulupaa lukuun ottamatta. Senkin hallinto-oikeus asetti toimeenpanokieltoon valituksen jälkeen.

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että Suomen suurpetotilanne on kestämätön. Susia on Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallisen tilaston mukaan tänä kesänä jopa noin 500, karhuja on noin 2000, ilveksiä vähän enemmän. Metsästäjät arvioivat suurpetoja olevan jopa selkeästi enemmän kuin mitä Luke arvioi.

Ruotsissa karhua, sutta ja ilvestä sekä Virossa karhua metsästetään samojen EU-suojelukriteerien alaisuudessa kuin Suomessa. Suomessa kuitenkin oikeuslaitos estää suurpetojen metsästyksen eikä viranomainen myönnä enää poikkeuslupia. Metsästäjäliitto kysyykin, kuka ottaa tilanteesta vastuun, kun suurpeto hyökkää ihmisen kimppuun?

Lue lisää:

• Hollannin tapauksista on uutisoinut niin Hollannin valtion yleisradio NOS kuin myös riippumaton brittiläinen media Guardian.
• Ylen 15.7.2024 uutinen Romanian karhuhyökkäyksistä löytyy täältä.

Painettu lehti on edelleen ylivoimaisesti suosituin lehden lukumuoto, vaikka lehden digitaalinen versio on saanut hieman lisää suosiota verrattuna neljän vuoden takaiseen lukijatutkimukseen. Lukijat arvostavat erityisesti lehden monipuolista sisältöä, joka käsittelee niin metsästyksen teknisiä puolia kuin yhteisöllisiäkin teemoja. Lehti tarjoaa myös tärkeää tietoa metsästyslainsäädännöstä ja -etiikasta.

Lehden lukemiseen käytetty aika on hieman vähentynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Lehden lukeminen on muuttunut valikoivammaksi ja lukijat odottavat yhä enemmän juuri heitä puhuttelevaa, ajankohtaista ja yllättävää sisältöä sekä oivalluksia tuottavia artikkeleita. Myös lehden ulkoasulle toivotaan pientä päivitystä.

Metsästäjäliitto on sitoutunut kehittämään Jahti-lehteä edelleen ja lukijatutkimuksen tuloksia hyödynnetään lehden suunnittelussa ja kehittämisessä, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia jäseniämme.

Jahdin lukijatutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2024. Tutkimukseen saatiin yhteensä 1896 vastausta ja vastanneiden kesken arvottiin palkintoina Reolink Keen Ranger PT -riistakamera + aurinkopaneeli (paketin arvo 399 €) sekä kolme kappaletta Metsästäjäliiton turvallisuustuotepaketteja. Palkinnot lähtivät Simo Iso-Kokkilalle, Pertti Saarelaiselle, Tomi Reinikalle ja Jouni Janhuselle. Arvonnan voittajiin on otettu yhteyttä sähköpostitse.

Lämpimät kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille!

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Maaliskuussa 2023 julkaistu ECHA ehdotus pyrkii vähentämään lyijyn käyttöä metsästys- ja urheiluammunnassa, jotta ympäristöä ja ihmisten terveyttä suojeltaisiin haitallisilta lyijypäästöiltä. Ehdotus sisältää muun muassa tiukkoja vaatimuksia luotiratojen lyijynkeräysjärjestelmille, vesienhallintajärjestelmille ja ampumaratojen maaperän suojelulle.

Raportin mukaan ECHA asettamat vaatimukset ovat erittäin tiukkoja, ja niiden täyttäminen on monille luotiradoille käytännössä mahdotonta. Raportissa arvioidaan esimerkiksi, että tällä hetkellä vain noin 6 % (Saksaa, Hollantia ja Luxemburgia lukuun ottamatta) Euroopan ulkona sijaitsevista kivääri- ja pistooliradoista täyttää vaatimukset ja monissa maissa, kuten Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa, valmiudet vastata näihin vaatimuksiin ovat erityisen rajalliset.

Kustannukset ja taloudelliset haasteet

Raportti nostaa esiin erityisesti lyijynkeräysjärjestelmien ja vesienhallintajärjestelmien rakentamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset. Norjassa esimerkiksi yhden ampumaradan vesienhallintajärjestelmän arvioidaan maksavan noin 100 000 euroa. Euroopan kaikille luotiradoille vesienhallintajärjestelmien rakentaminen maksaisi vähintään 900 miljoonaa euroa.

ECHA esittää luotiradoille kahta eri vaihtoehtoa, joko luotiloukkuja tai erittäin suojattuja hiekkapenkkoja (”best prctise sandtrap”), jotka edellyttävät maaperän läpäisemätöntä suojaa, katosta tai pysyvää peitettä. Ampumaratojen päivittäminen näiden vaatimusten mukaisiksi edellyttäisi siis vähintään olemassa olevan hiekan tai maaperän poistamista, eristyksen asentamista ja katon tai pysyvän peitteen rakentamista. Raportti arvioi tästä tulevan kuluja luotiradoille lähes 5 miljardia euroa.  

ESSF mukaan ECHA on aliarvioinut huomattavasti sekä kustannuksia että niiden aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Raportissa korostetaan, että monille ampumaradoille ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi suuria investointeja, joita pienet ja keskisuuret toimijat eivät pysty kattamaan.

Lyijyttömien ammusten saatavuus ja tekniset haasteet

Raportissa tuodaan esiin myös teknisiä ja käytännöllisiä haasteita, jotka liittyvät siirtymiseen lyijyttömiin ammuksiin. ESSF varoittaa, että monille metsästäjille ja urheiluampujille ei ole saatavilla toimivia lyijyttömiä vaihtoehtoja, mikä voi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa harrastustaan. Asia korostuu erityisesti .22 LR kaliiperissa, johon ei ole olemassa ollenkaan toimivia lyijyttömiä patruunoita.

Erityisesti lyijyttömien ammusten kehittämisen ja saatavuuden osalta raportti nostaa esiin, että monet nykyiset vaihtoehdot eivät tarjoa samaa suorituskykyä kuin lyijyä sisältävät ammukset. Tämä voi johtaa ampumaturvallisuuden heikkenemiseen ja ampumalajien tulevaisuuteen laajemminkin.

Siirtymäajan riittämättömyys ja laajemmat vaikutukset

ECHA on ehdottanut viiden vuoden siirtymäaikaa uusien vaatimusten täyttämiseksi, mutta ESSF:n raportti varoittaa, että se on liian lyhyt aika useimmille ampumaradoille. Raportissa todetaan, että viiden vuoden siirtymäaika ei välttämättä riitä suurten infrastruktuurimuutosten toteuttamiseen, mikä voi johtaa siihen, että monet ampumaradat joutuvat lopettamaan toimintansa.

Tämä olisi suuri takaisku Euroopan ampumaurheilulle ja metsästyskulttuurille, sillä ampumaradoilla on keskeinen rooli sekä harrastajien harjoittelussa että kilpailutoiminnassa. Raportin mukaan rajoitusten vaikutukset voisivat ulottua laajemmallekin, heikentäen koko metsästys- ja ampumaurheilusektorin elinvoimaisuutta.

Raportin päätelmät ja jatkotoimenpiteet

ESSF:n raportti päättyy suositukseen, että ECHA:n tulisi harkita uudelleen lyijyammusrajoitusta ja niiden toimeenpanon aikataulua. Raportin mukaan nykyiset ehdotukset voivat johtaa kohtuuttomiin taloudellisiin vaikutuksiin ja heikentää ampumaurheilun -ja harrastuksen asemaa Euroopassa.

Raportti kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan huomioon ampumaratojen taloudelliset realiteetit sekä tarjoamaan lisätukea ja -aikaa rajoitusten toteuttamiseen. Lisäksi ESSF suosittelee, että lyijyttömien ammusten kehitystä ja saatavuutta parannettaisiin, jotta siirtyminen uusiin materiaaleihin olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.

ESSF on lähettänyt raportin valmistuttua asiasta kirjeen EU:n komissiolle ja jatkaa aktiivista vuoropuhelua ECHA:n ja EU:n päätöksentekijöiden kanssa, pyrkien löytämään tasapainon ympäristönsuojelun ja ampumaurheilun elinvoimaisuuden välillä.

Suomesta tiedot raporttiin toimitti Ampumaratojen ympäristölupahanke ja Metsästäjäliitto oli aktiivisesti mukana kyselyn valmistelussa yhdessä FACE:n kanssa.

Lue koko ESSF:n englanninkielinen raportti tästä
 

Mikä on ESSF?

ESSF: Euroopan ampumaurheilun ja metsästyksen puolustaja

Euroopan ampumaurheilufoorumi (ESSF) on epävirallinen foorumi, jossa Euroopan tasolla toimivien kansainvälisten järjestöjen edustajat kokoontuvat keskustelemaan ampumaurheiluun, metsästykseen, aseiden keräilyyn sekä näiden alojen kauppaan ja teollisuuteen liittyvistä yhteisistä kysymyksistä. Foorumin keskeisiä teemoja ovat erityisesti näiden toimintojen ympäristövaikutukset, lainsäädännölliset ja poliittiset kysymykset sekä sosioekonomiset näkökohdat.

Foorumin jäsenjärjestöt

ESSF koostuu useista merkittävistä eurooppalaisista järjestöistä, kuten:

• European Manufacturers of Sporting Firearms (ESFAM): Urheiluaseiden valmistajien eurooppalainen yhdistys.
• Association of European Sporting Ammunition Manufacturers (AFEMS): Eurooppalainen urheiluammusten valmistajien yhdistys.
• European Association of the Civil Commerce of Weapons (AECAC): Euroopan aseiden siviilikaupan yhdistys.
• European Shooting Sports Council (ESSC): Ampumaurheilun eurooppalainen neuvosto, johon kuuluvat muun muassa:
  • European Shooting Confederation (ESC): Euroopan ampumaurheiluliitto.
  • Federation Internationale de Tir aux Armes Sportives et de Chasse (FITASC): Kansainvälinen urheilu- ja metsästysampujien liitto.
  • Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU (FACE): Euroopan metsästäjäjärjestöjen kattojärjestö
  • Foundation for European Societies of Arms Collectors (FESAC): Euroopan asekeräilyjärjestöjen säätiö.
  • Institut Européen des Armes de Chasse et de Sport (IEACS): Euroopan metsästys- ja urheiluaseinstituutti.

Tarkkailijajäsenet

ESSF:ssä on myös tarkkailijajäseniä, kuten:

• International Practical Shooting Confederation (IPSC): Kansainvälinen practical ampumaurheiluliitto.
• International Shooting Sport Federation (ISSF): Kansainvälinen ampumaurheiluliitto.

Taloudellinen merkitys

Ampumaurheilun, metsästyksen ja asekeräilyn sektorit työllistävät yli 600 000 ihmistä Euroopassa, ja niiden vuosittainen liikevaihto on noin 40 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan koko metsästyksen ja ampumaurheilun tuottamat tulot. Näihin sektoreihin kuuluu yhteensä 14 000 jälleenmyyjää, 300 000 keräilijää sekä yli 10 miljoonaa metsästäjää ja urheiluampujaa ympäri Eurooppaa.

ESSF:n kautta nämä toimijat pyrkivät vaikuttamaan eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja politiikkaan, turvaten samalla niiden toiminnan jatkuvuuden ja kestävyyden.

Markus Ahponen, Ilomantsi: Petokysymyksen sosiaalinen kestävyys on koetuksella

- Olemme erittäin pettyneitä siihen, miten tilannetta Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella hoidetaan. Ei tämä mitenkään oikein mene, kertoo Markus Ahponen Ilomantsista.

Ahponen toimi alueellaan karhun metsästyksen poikkeusluvan hakijana, mutta Riistakeskus ei lupaa myöntänyt.

- Katson valitukset tahalliseksi haitanteoksi, jolla pyritään estämään metsästys. Tästä pitäisi päästä yli. Onhan valtion tasoltakin tahtotila, että kannanhoidollisen metsästyksen tulisi olla mahdollista. Joka kerta kun lasken koiran irti, niin mietin, että meneekö tässä koira suden suuhun. Meilläkin metsästysseurassa koirakalusto on pienentynyt, eikä uusia hirvikoiria enää samalla tavalla oteta susivaaran ja olemattomien hirvilupien takia.

- Ilomantsissa hirvet ja hirvenmetsästys ovat kärsineet eniten jo tähän asti susi- ja karhukannoista. Susi vaikuttaa muuhunkin riistaan, etenkin pienempiin sorkkaeläimiin muualla Suomessa. Petokysymyksen sosiaalinen kestävyys on koetuksella, kun kannat kasvavat. Ihmiset ovat jo nyt turhaantuneita tilanteeseen, eikä petojen pihakäynneistä tai vahingoista enää jakseta viranomaisille ilmoitella.

Tanja Aittokoski, Kuhmo: On tässä pettynyt fiilis siihen, miten valtiovalta on suurpetoasiaa hoitanut

- On tässä pettynyt fiilis siihen, miten valtiovalta on suurpetoasiaa hoitanut ja mihin tilanteeseen ollaan ajauduttu, kertoo karhun metsästyksen poikkeuslupaa Kuhmossa hakenut Tanja Aittokoski. Riistakeskus hylkäsi hakemuksen.

- Suurpetojen ja ihmisten konfliktit vääjäämättä lisääntyvät. Viimeksi eilen aamulla tästä 14 kilometrin päässä olivat sudet talon pihassa. Eivät pelänneet ihmistä. Petojen ihmispelko on vähentynyt ja vähenee edelleen, jos tilanne ei muutu.

- Kasvava susikanta tarkoittaa lisää koirien menetyksiä. Jos tilanne on pitkään jumissa, eikä koiria voi treenata, osaavat koirat SRVA-tehtävissä rupeavat olemaan vähissä. Samoin jos metsästysseuralla on vain yksi kaatolupa, kuka enää haluaa pitää koiraa pitkin vuotta häkissä, jos sille ei ole sitä käyttöä, johon se on jalostettu, kasvatettu ja koulutettu.

- Toivon, että tolkku ja maalaisjärki vielä voittaisivat ja että eräperinnettä päästään jatkamaan. Uhkana on, että meille käy samalla tavalla kuin Romaniassa, jossa ihmishenkiä on jo menetetty karhujen kynsissä.

Metsästäjäliitto on avustanut hallinto-oikeuksiin jätettyjen valitusten laatimisessa Ahposta ja Aittokoskea. Metsästäjäliiton kanta on, että Suomessa tarvitaan perusteellista suurpetolainsäädännön ja -hallinnon muutosta Ruotsin mallin mukaisesti niin, että suurpedoille säädetään lajeittain selkeä vähimmäislukumäärä, jonka yli menevä osa voidaan metsästää. Lisäksi suurpetohallinto tulisi hoitaa ja lupien perustelut tuottaa maakuntatasolla riistakeskuksissa virkatyönä.

Kuva: Metsästäjä Markus Ahponen Ilomantsista miettii koiransa irti laskiessaan, joutuvatko ne suden suuhun. Markuksen jämtlanninpystykorvat Waldo ja Kata haukkuvat niin hirveä kuin karhua. Kuva Ahposen kotialbumista.

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään taantuneiden riistasorsien metsästystä. Vesilintuseurantojen mukaan sinisorsaa lukuun ottamatta kaikkien riistasorsien kannat ovat taantuneet pitkään. Viime vuosina myös sinisorsakanta on kääntynyt laskuun, joten sinisorsankin verotuksessa on muistettava kohtuus.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Varman lajintunnistuksen lisäksi ampumamatkat on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Noutavan koiran käyttö on aina suositeltavaa helpottamaan saaliin talteen korjaamista. Apua koirattomalle metsästäjälle tarjoaa Suomen Noutajakoirajärjestön Noutajapörssi. Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta.

BirdLife ja Metsästäjäliitto korostavat jatkuvuutta vesilintujen hyväksi tehtävässä elinympäristöjen kunnostamisessa. Vesilintukantojen alamäen pääasiallisena syynä on vesien huono tila. Umpeenkasvavien vesilintukohteiden tilan parantamiseksi tarvitaan kunnostustoimien lisäksi laajamittaista ennallistamista yläpuolisilla ojitusalueilla. Tärkeä osa vesilintujen pesimäalueiden kunnostusta on vieraspetojen (minkki ja supikoira) poistopyynti.

Vesilintukantojen elpymistä voidaan auttaa myös syysaikaisilla levähdysalueilla, joilla vesilinnut voivat valmistautua syysmuuttoon luontaisen rytminsä mukaisesti. Levähdysalueista kehitetään uutta riistanhoitomuotoa BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-hankkeessa.

”Lintuvesikunnostuksille ja uusien kosteikoiden perustamiselle on huutava tarve. Vesialueiden kunnostus on kuitenkin vain oireiden hoitoa, ja syiden korjaamiseksi tarvitaan ennallistamistoimia myös ojitusalueilla”, kannustaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle.

”SOTKA-levähdysaluehankkeen tarkoituksena on vapaaehtoisesti perustaa vesilinnuille syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristökohteita, joilla muuttoon valmistautuvat linnut voivat ruokailla rauhassa ja viimeistellä höyhenpuvun vaihtumisen. Mitä pidempään Suomessa pesineet vesilinnut viipyilevät syksyllä täällä, sitä parempikuntoisina ne palaavat takaisin seuraavana keväänä tuottamaan uusia poikueita”, kuvailee rauhallisten levähdysalueiden merkitystä Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

 Valtakunnallisten vesilintulaskentojen mukaan ainoa viimeisten neljän vuosikymmenen aikana runsastunut riistasorsalaji on sinisorsa, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana myös sinisorsakanta on kääntynyt laskuun. Vähenevien lajien taantuma syvenee entisestään. Kuluvan kesän pesinnät ovat onnistuneet vain kohtalaisesti, ja useimmilla lajeilla poikastuotto on ollut keskimääräistä heikompaa.

…

Vesilintujen metsästys alkaa tiistaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja nokikanan metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, iso- ja tukkakoskelosta.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

Yhteyshenkilöt

Metsästäjäliitto ry
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen
puh:+358 50 472 8724, Veli-Matti.Pekkarinen@metsastajaliitto.fi

BirdLife Suomi ry
Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, puh. 010 406 6209, heikki.helle(at)birdlife.fi

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 25 000 jäsentä ja tukijaa.

Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote riistavesilintujen pesimäkannoista: https://www.luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat/kesan-2024-laskennat-osoittavat-vesilintukantojen-taantuvan-edelleen

Lieksaan tälle syksylle myönnetty karhun metsästyksen poikkeuslupa meni jäihin, kun hallinto-oikeus julisti luvan Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Karelia ry:n valituksen jälkeen toimeenpanokieltoon. Poronhoitoalueen ulkopuolella ei ole nyt voimassa olevia karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia. Viime talvena ei Riistakeskus myöntänyt poikkeuslupia suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ilveksen osalta oikeus jäädytti kaikki paitsi kolme kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupaa. Suurpetojen kannat kasvavat. Vahingot lisääntyvät ja vakavat kohtaamiset ihmisten kanssa ovat ajan kysymys.

Valtion tahtotila on, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista. Edellinen eduskunta viime töinään keväällä 2023 tarkensi kannanhoidollisen metsästyksen lain perusteluja, mutta siitä eivät hallinto-oikeudet ole piitanneet. Asiaa koskevia lakeja ja hallintoa on siis kehitettävä. Metsästäjäliittoa kuultiin pääministeri Orpon hallitusohjelmaneuvotteluissa ja hallitusohjemassa luvataan hyvin yksiselitteisesti: ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä.”  Päättäjät ymmärtävät vaikean tilanteen ja lupaukset on annettu – nyt heiltä tarvitaan vaikuttavia tekoja.

Metsästäjäliittoa avustava juristi on tukenut suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakijoita jo muutaman vuoden ajan. Samoin hän on tukenut lupien haltijoita valitusprosessien vastineiden laadinnassa. Nyt käsillä olevassa tämän syksyn karhulupa-asiassa on sovittu, että liitto avustaa Ilomantsiin (Itä-Suomen hallinto-oikeus) ja Kuhmoon (Pohjois-Suomen hallinto-oikeus) haettujen karhulupien hylkäämisestä tehtävän valituksen laatimisessa ja maksaa kustannukset. Valitus koskee sitä, että riistakeskuksen olisi pitänyt myöntää haetut poikkeusluvat.

EU:n luontodirektiivi, jonka tulkinta meillä Suomessa näyttää estävän suurpetojen metsästyksen, ei kumma kyllä estä sitä EU-maa Ruotsissa. Maiden ero on siinä, että Ruotsissa suurpetojen metsästyksen puitteet on tarkoin määritelty lainsäädännössä ja hallinnossa. Esimerkiksi suurpetojen minimimäärät eli suotuisan suojelun taso, on tarkoin määriteltynä. Kun kanta on raja-arvoa suurempi, esimerkiksi suden osalta yli 300 eläintä, on kannanhoidollinen metsästys silloin mahdollista. Maassa on myös luotu tarkasti toimiva paikallishallinnon malli, jossa viranomaiset tuottavat suurpetojen metsästyksen paikalliset perustelut hyvin kattavalla valmistelulla. Suomessakin KHO on edellyttänyt kannanhoidollisilta poikkeusluvilta juuri paikallisia perusteluja. Tapahtuneen perusteella näyttäisi selvältä, että metsästäjien voimilla oikeuskäsittelyn kestäviä lupien perusteluja ei pystytä tuottamaan.

MMM asetti maaliskuussa suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseen juridisen asiantuntijatyöryhmän, jossa on mukana Metsästäjäliiton ja MTK:n edustajat. Alkukesästä työryhmä tuotti varsin hyvän esityksen suurpetojen vahinkoperusteisia poikkeuslupakäytäntöjä sujuvoittavista muutoksista. Niitä koskeva asetus astui voimaan heinäkuussa. Asetus kaipaa toki vielä hienosäätöä. Nyt ryhmässä on purettava kannanhoidollisen metsästyksen konkelot ja pantava Suomen suurpetolainsäädäntö- ja hallinto uusiin puihin, Ruotsin mallin mukaisesti. Työryhmällä on muutama kuukausi aikaa. Metsästäjäliiton ja MTK:n edustajilla on työryhmälle perusteelliset esitykset, jos niitä vain oikeasti maamme riistahallinnossa halutaan kuunnella.

Viestintäpäällikön tehtävänä on Metsästäjäliiton ja metsästyksen julkisuuskuvan kehittäminen sekä viestinnän organisointi ja toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen yhdessä liiton viestintätiimin, koko henkilöstön ja jäsenpiiriemme kanssa. Tehtävänä on myös liiton monikanavaisen viestintästrategian toteuttaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen liiton strategian mukaisesti. Digitaalisen viestinnän kehittäminen on yksi painopisteistä. Viestintäpäällikkö tukee Metsästäjäliiton markkinointia ja edunvalvontaa sekä liiton Eräkontti-verkkokaupan markkinointia.

Tutustu tehtävään tarkemmin  

Mikäli tehtävä kiinnostaa, jätä hakemuksesi konsultille 27. elokuuta 2024 mennessä ilmoituksen ohjeiden mukaisesti.

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Eräkontti on viimeiset kolme vuotta onnistunut liiketoiminnassaan. Liiton hallitus onkin päättänyt ohjata Eräkontin vuoden 2023 tuloksesta 35 000 euroa piirien ja jäsenseurojen tekemän nuorisotyön tukemiseen.

Rahoitushakemukset käsitellään Metsästäjäliitossa. Hakemuksiin on hyvä liittää osallistujien nimilistat, iät (edellytys alle 20 vuotta) ja kuittikopiot sekä kuvaus siitä, mitä varoilla on tehty nuorten hyväksi.

Vuoden päätteeksi kaikkien toimintaa järjestäneiden ja avustusta hakeneiden kesken arvotaan virtuaalisimulaattori kumppanimme GAIMin kanssa.

Eräkontti on Metsästäjäliiton ja piirien omistama osakeyhtiö, joka perustettiin palvelemaan Metsästäjäliiton jäseniä 1976. Hyvän tuloksen on mahdollistanut vuonna 2020 tehty liiketoimintasuunnitelman muutos ja verkkokauppamyytiin siirtyminen. Kiitos kaikille Eräkontissa asioineille!

Hae Eräkontin nuorisoavustusta lomakkeella >>