9-vuotias jämtlanninpystykorva Atra oli sunnuntaina 27. lokakuuta hirvimetsällä Hinnerjoella Eurassa.

Omistaja Mixu Malmi tuntee koiransa kovaluontoisena, ja sitä se oli myös kohdatessaan suden.

– Sillä oli ollut hirvi seisontahaukussa noin viisi minuuttia. Sitten hirvi pääsi karkuun. Koira seurasi sitä Kirvessuon laidalle, jäi hetkeksi pyörimään siihen, ja peruutti sen jälkeen pari sataa metriä omaa jälkeään takaisinpäin. Toiminta oli erikoista, ei ollenkaan koiran tapaista, Malmi kertoo.

Malmi seurasi Atran liikkeitä koiratutkasta. Sadan metrin jälkeen koira teki lenkin takaisin samaan paikkaan, jossa se oli kadottanut hirven. Sitten se jatkoi hirven suuntaan. Mitään ihmeempiä ääniä ei kuulunut.

Sen jälkeen hirvi juoksi passimiehen ohi, ja sitä seurasi koira, jonka naama oli revitty auki. Koira saatiin kytkettyä ja vietiin eläinlääkärille.

– Sillä oli kuonossa luun läpi menneet isojen kulmahampaiden tekemät pistojäljet. Eläinlääkäri totesi, että jäljet olivat yhden suden tekemät, Malmi sanoo.

– Tiedettiin, että alueella on susia, mutta kun susia on täällä joka paikassa, on niitä hankala välttää.

Hänen koirillaan on aiemmin ollut varmistamattomia susikohtaamisia.

– Koira on saattanut pelästyä jotain metsässä ja lähteä tiehensä, mutta noilta kerroilta emme tiedä onko pelästyksen aiheuttanut susi tai jokin muu.

Susihavaintoja tehdään alueella viikoittain.

Metsästäjäliitto: suurpetolainsäädäntöä kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston artikkeli koiran puolustamisesta sudelta laillisena pakkotilatekona on luettavissa täältä: https://jahtimedia.fi/metsastyskoirat/kun-susi-uhkaa-koiraa

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Eläinvahingosta voidaan korvata enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo tai vahingoittuneesta eläimestä eläinlääkintäkustannuksia vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti.

Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834 

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko

     • Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Torstaina 24. lokakuuta 2024 jälleen yksi metsästyskoira kuoli suden hampaisiin. Tapaus sattui jänisjahdin yhteydessä Joensuun itäosassa.

 – Laskin koirani irti maastoon kello 8.37 aamulla. Tutkasta huomasin koiran jälkitarkasta käyttäytymisestä, että se oli löytänyt jäniksen yöjäljen kello 8.50 ja alkoi selvittää sitä. Mutta sitten, kello 9.13, kuului hirmuinen huuto, koiran omistaja kertaa tapahtumia.

Hän oli silloin vain 160 metrin päässä koirasta, otti haulikkonsa ja lähti juoksemaan koiran luokse. Koira huusi toisen kerran.

 – Laskeuduin loivaa rinnettä ja olin noin 60 metrin päässä, kun näin suden ja koiran maassa suden jalkojen välissä. Olin huutanut ja kutsunut koiraa koko ajan ja tajusin siinä vaiheessa myös ampua haulikolla ilmaan.

Susi ei kuitenkaan lähtenyt lipettiin, vaan peruutti noin 10 metriä, pysähtyi ja kääntyi koiranomistajaan päin.

– Jatkoin juoksemista ja huutamista ja ammuin toisenkin laukauksen ilmaan. Kun olin noin 30 metrin päässä, susi jolkutteli rauhallisesti pois.

Koira, 4-vuotias ajokoiranarttu, oli pahasti raadeltu, mutta vielä hengissä.

– Nappasin koiran syliini ja lähdin autolle. Huomasin, että susi oli iskenyt siihen todella pahasti. Sitä oli purtu takaosasta ja kyljestä näkyi sisäelimet.

Koira kuoli autossa matkalla eläinlääkärille. Omistaja kertoo koiransa olleen vieraille koirille hyvin arka ja sen pelänneen metsässä säkä pystyssä, jos siellä oli jotain sen mielestä pelottavaa. Susi on luultavasti päässyt yllättämään koiran täydellisesti.

– Se oli iso, aikuinen susi, jonka vieressä ajokoiranarttu näytti todella pieneltä. Minulle jäi sellainen kuva, että susi oli varsin peloton eikä ollenkaan ihmisarka, kun se ei ensimmäisestä varoituslaukauksesta lähtenyt karkuun. Lisäksi se on varmasti kuullut autojen äänet, kun tulimme alueelle, ja kun juttelimme kaverini kanssa, omistaja pohtii.

Metsästyskaudella 2023–2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Koirien käyttö metsästyksessä vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon. Myös tänä syksynä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. 

Suomen Metsästäjäliiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Kannanhoidollisella metsästyksellä pidetään yllä suurpetojen eli karhun, suden ja ilveksen ihmis- ja koirapelkoa, mutta varmistetaan samalla niiden suojelu. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä kokonaan estynyt hallinto-oikeuden kaadettua suurpetojen pyynnin poikkeusluvat muualla Suomessa paitsi poronhoitoalueella.

Metsästäjäliiton äskettäin toteuttaman Suurpetokysely suomalaisille 2024 -tutkimuksesta käy ilmi, että kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Lisätietoja: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/kansalaiset-tyytymattomia-suurpetopolitiikkaan-enemmisto-kannattaa-kannanhoidollista

Ehdolle on toistaiseksi asetettu yksi ehdokas, liiton nykyinen varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä (Uutinen 16.9.). Haastattelijana toimii Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Haastattelu on nähtävissä Metsästäjäliiton lähetyksenä (tästä linkistä). Lähetys näytetään suorana myös Maaseudun Tulevaisuus -lehden MT Live-kanavalla, joka on lehden tilaajien nähtävillä.

Liiton sääntöjen mukaan ehdokkaita on mahdollista asettaa syysliittokokoukseen asti. Syysliittokokous pidetään 21. marraskuuta. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet valitsee liittokokouksessa liiton piirien nimeämät kokousedustajat. 

Tervetuloa seuraamaan Metsästäjäliiton puheenjohtajahaastattelua!

Kannanhoidollisella metsästyksellä pidetään yllä suurpetojen eli karhun, suden ja ilveksen ihmis- ja koirapelkoa, mutta varmistetaan samalla niiden suojelu. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä kokonaan estynyt hallinto-oikeuden kaadettua suurpetojen pyynnin poikkeusluvat muualla Suomessa paitsi poronhoitoalueella.

Lasten vanhempia huolestuttaa

Metsästäjäliiton kyselyn mukaan lasten vanhemmat näkevät suurpetojen aiheuttamat riskit ihmisille ja eläimille huomattavasti suurempina kuin lapsettomat vastaajat. 41 prosenttia vanhemmista kokee suurpetojen aiheuttavan jo nyt liian suuren riskin koululaisille. Suurpetojen määrä ei kuitenkaan vielä vakavasti huoleta koko vastaajajoukkoa, sillä 59 prosenttia vastaajista ei kantanut huolta susien, karhujen tai ilvesten liikkumisesta asuinalueellaan.

Naiset näkevät kaikki suurpetojen haitat ja riskit voimakkaampina kuin miehet ja kannattavat hieman miehiä enemmän kestävää kannanhoidollista suurpetojen metsästystä.

Suurpetojen riski karjalle ja kotieläimille nähdään merkittävästi suurempana kuin niiden riski ihmisille. 47 prosenttia kaikista vastaajista näki, että suurpedot aiheuttavat jo nyt liian suuren riskin karjalle ja kotieläimille.

Maaseudulla kriittisempää

Maaseudulla asuvat näkevät suurpetojen riskit ja haitat hieman voimakkaampina kuin kaupunkilaiset, ilmenee kyselystä. Maaseutuväestö näkee suurpetojen riskin erityisesti karjalle ja kotieläimille selvästi korkeampana kuin kaupungissa asuvat.

Erityisen kriittistä maaseutuväestö on Suomen suurpetopolitiikkaan. 60 prosenttia maaseudulla asuvista vastaajista pitää nykyistä suurpetopolitiikkaa toimimattomana. Maaseudulla asuvat näkevät myös riistaeläinten, kuten hirvien ja peurojen, kannansääntelyn vaikeutuneen suurpetojen lisääntyneen määrän vuoksi.

Maa- ja metsätaloudessa työskentelevät näkevät kaikkinaiset suurpetojen aiheuttamat riskit ja haitat huomattavasti suurempina kuin muissa ammateissa toimivat. Maatalousyrittäjät katsovat hieman muiden ammattien edustajia useammin, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen salliminen Suomessa on osa EU-maiden tasa-arvoista kohtelua.

12 prosenttia internetkyselyyn vastanneista harrasti itse metsästystä. Metsästäjät ovat kaksi kertaa ei-metsästäjiä huolestuneempia suurpetojen määrästä omalla asuinalueellaan. Metsästäjät näkevät myös suurpetojen aiheuttaman riskin koululaisille huomattavasti suurempana kuin metsästystä harrastamattomat.

Suurpedot kuuluvat luontoon, eivät ihmisten pihoille

86 prosenttia vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Yhtä suuri osa vastasi, että suurpedot eivät kuulu ihmisten pihoihin, vaan niiden ihmisarkuus tulee säilyttää.

Hienoinen enemmistö eli 53 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suurpetojen lisääntyneet pihakäynnit ja niiden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot kertovat siitä, että nykyinen suurpetopolitiikka ei toimi.

”Suurpedot aiheuttavat merkittävää levottomuutta kansalaisten keskuudessa. Maaseudun asukkaiden huoli on huomioitava. Metsästyskulttuurimme on turvattava. Siksi suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on voitava taas aloittaa”, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola esittää päättäjille.

Suomen Metsästäjäliitto toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön johtama suurpetotyöryhmä huomioi esityksissään kansalaisten huolen suurpetojen ihmispelon vähenemisestä ja kehittää kattavasti suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa niin, että kannanhoidollinen metsästys pystytään taas aloittamaan.

Kaikki edellä esitetyt tulokset käyvät ilmi Suomen Metsästäjäliiton toteuttamasta Suurpetokysely suomalaisille 2024 -tutkimuksesta. Tutkimuksen käytännön toteuttamisesta vastasi Mediatum Oy. Tutkimus toteutettiin internetpaneelitutkimuksena 10.–15.10.2024. Kyselyyn vastasi tuhat 18–64-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaajaryhmittäin tuloksia vertailtaessa virhemarginaali voi olla tätä suurempi.

Tutkimusraportti löytyy seuraavasta linkistä: Suurpetokysely suomalaisille 2024

Koiran omistaja on paikallinen metsästäjä. Hän kertoo, että Köyliön alueella on ollut susireviiri iät ja ajat, mutta nyt sudet ovat levittäytyneet uusille alueille.

– Tilanne on kestämätön. Ei ole enää aluetta, jolle koiran voisi päästää hakulenkille turvallisin mielin. Tämä vaikuttaa paitsi metsästykseen myös koetoimintaan, ja sitä kautta koirien jalostukseen, hän toteaa.

Lauantaina tapettu koira oli päästetty päivän ensimmäiseen hirvenhakuun.

– Se ehti olla auki noin kymmenen minuuttia, kun haukku lähti päälle. Siitä vielä minuutti, haukku hiljeni ja koira jäi paikoilleen, koiratutkasta tapahtumia seurannut omistaja kertoo.

Hän oli silloin noin puolen kilometrin päässä koirasta, ja arvasi heti mitä oli tapahtunut. Koiran tutkapanta oli säilynyt ehjänä ja koira löytyi nopeasti, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä koiran hyväksi. Omistajalla on kotona toinen, nuorempi hirvikoira, mutta sitä hän ei aio päästää hirvimetsälle tänä syksynä susiriskin takia.

– Metsästysseuramme jatkaa hirvenmetsästystä tulevana viikonloppuna, mutta olemme pienemmällä alueella ilman koiria. Monet metsästysseurat ovat ”ukkoutuneet”, jolloin ajojahti ei onnistu. Meillä on onneksi sen verran nuorta porukkaa, että saadaan kykeneviä ajomiehiä, vaikka ei se heillekään varmasti motivoivaa olisi joka ikinen kerta olla ajomiehenä, hän pohtii.

Suomessa hirvenmetsästyksessä käytetään yleisesti kaukohakuista koiraa, jonka tehtävä on itsenäisesti löytää ja pysäyttää hirvi. Vaikka laki sallii metsästäjän tarvittaessa puolustaa elävää koiraansa jopa ampumalla koiran henkeä uhkaava susi, käytännössä kaukohakuisen koiran luokse on hyvin hankala ehtiä ajoissa. Lisäksi pakkotilateko johtaa rikosepäilyn takia esitutkintaan ja metsästäjä menettää aseensa tutkinnan ajaksi, vaikka syytettä ei lopulta nostettaisikaan.
 

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston artikkeli koiran puolustamisesta sudelta laillisena pakkotilatekona on luettavissa täältä: https://jahtimedia.fi/metsastyskoirat/kun-susi-uhkaa-koiraa

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

- Olin hakemassa koiraa pois metsästä, ja näin yhden suden. Tajusin heti, miksei Manu enää hauku, koiran omistaja kuvaa tilannetta.

3-vuotias jämtlanninpystykorva oli lyhyellä harjoituslenkillä ennen seuraavalle päivälle suunniteltua hirvenmetsästystä. Tapahtumapaikka on Tuupovaaran maastossa.

- Manu oli jäljestämässä ja haukkui. Se oli silloin noin 50 metriä tiestä. Lähdin katsomaan mitä se haukkuu, ja ajattelin kytkeä sen kiinni. Kun pääsin lähemmäksi kuulin, että siellä on tappelu käynnissä. Vaikea sanoa oliko susia useampi, yhden suden näin, omistaja kertoo

Kun omistaja pääsi koiran luokse, mitään ei ollut enää tehtävissä. Manu oli jo eloton. Omistajan mukaan Joensuun alueella pyörii paljon susia.

- Metsästäminen koiran kanssa on käynyt mahdottomaksi. Mielestäni susi, joka kerran on tappanut koiran, tulisi saada lopettaa ennen kuin se tappaa toisen koiran, omistaja pohtii.

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

- Kuului jumalaton huuto. Olin linnuntietä pitkin alle puolen kilometrin päässä koirasta, kaverini oli vielä lähempänä. Hyppäsimme äkkiä autoon ja ajoimme nopeasti koirani luokse, Reijo Nevalainen kertoo.

Susi oli maassa makaavan koiran kimpussa, ja lähti karkuun vasta kun auto pysäytettiin. Tajuton koira nostettiin autoon ja vietiin päivystävälle eläinlääkärille.

- Sillä oli useita puremia. Mahassa, niskassa ja jaloissa oli reikiä. Se virkosi sen verran että nosti vähän päätään, mutta takaset eivät liikkuneet, Nevalainen kertoo.

Nukutuksessa koiran vammoja saatiin tutkittua tarkemmin. Eläinlääkäri arvioi selkärangan vaurioituneen niin, että koira oli halvaantunut.

- Päätimme siinä sitten yhdessä, että Tiinaa ei enää herätetä.

Susihyökkäys tapahtui Valtimon Niittylehdossa, Rautavaaran rajalla. Nurmeksessa ja Rautavaaralla susihavainnot ovat yleisiä.

- Metsästysseurallamme on kaksi aluetta, joilla metsästämme. Toiselle en ole uskaltanut laskea koiraa irti kahteen vuoteen. Siellä on nähty viiden suden lauma, ja viime syksynä sudet tappoivat metsästyskoiria. Nyt taitaa metsästäminen olla tuhoon tuomittua molemmilla alueilla, Nevalainen pohtii.

Nevalainen on entinen suomenajokoiran kasvattaja. Hänelle jää Tiinan kuoleman jälkeen viimeinen oma kasvatti, Pirttikorven Guru, vuonna 2017 syntynyt uros.

Susitilanne vaikuttanee jo pystykorvien määrää vähentäen

Kennelliiton artikkelissa on todettu, että vuonna 2023 syntyneiden pystykorvien pentumäärä putosi lähes 20 % noin 8500 pentuun. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin, että pystykorvien metsästyskäyttö vähenee susien vuoksi. Metsästäjäliitto on vastaanottanut koirien omistajilta samanlaisia viestejä.  

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen

Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Vanhimmassa, eli Etelä-Länsi Suomen yhteisössä viestittely on ollut erittäin aktiivista. Yhteisöön on liittynyt yli 1300 jäsentä viikon aikana. Tiedon jakaminen on myös todennäköisesti tuottanut tulosta.

- Noormarkussa kaksi sutta tuli passista, kun koira ajoi vain muutaman sadan metrin päässä, mutta koira saatiin ennakkoilmoitusten ansiosta kiinni ajoissa eikä päässyt alueelle mihin sudet menivät. Luviassa taas susi kulki passin sisälle ja koira otettiin kiinni. Molemmissa tapauksissa tieto lähellä olevasta sudesta johti siihen, että koirat saatiin turvaan, yhteisöjen perustaja kertoo.

Koirakuolemien estämisen lisäksi tietojen jakamisen tavoitteena on kerätä ja kirjata tietoa susien todellisesta määrästä ja liikkeistä. Idean isälle yhteisöjen perustaminen ja ylläpitäminen on tapa käsitellä oman koiran menettämistä, joka tulee vahvasti mieleen päivittäin ja uniinkin.

- Toivotan kaikille koiransa sudelle menettäneille voimia. Jos tällä tietojen nopealla jakamisella pystymme auttamaan ja pelastamaan vaikka yhdenkin koiran hengen tai välttämään ihmisen turhan kohtaamisen suden kanssa, olemme saavuttaneet yhteisöjen tarkoituksen.

Yhteisöissä ei lietsota susivihaa.

- Vaikka itse menetinkin rakkaan koiran, perheenjäsenen, olen sitä mieltä, että susi kuuluu Suomen luontoon alueilla missä se voi vapaasti elää, kertoo yhteisöjen perustaja. 

Metsästäjäliitto edistää suurpetojen luontodirektiivin mukaista kannanhoidollista metsästystä. Liitto on uutisoinut näkyvästi susien tappamista metsästyskoirista ja susiriskin vaikutuksista metsästykseen. 

Uusimmasta tapauksesta uutisoivat Kainuun Sanomat ja Sotkamo-lehti. Suomen Metsästäjäliitto on uutisoinut Sotkamossa aiemmin kuolleesta hirvikoirasta.

Lehtitietojen mukaan lauantain jänisjahtitilanne oli hyvin vartioitu. Tapahtumahetkellä maastossa oli paljon metsästäjiä eri puolilla, ja lähin etäisyys koirasta ihmiseen noin 100 metriä. Sotkamon maaseutupäällikkö Jari Korhonen kommentoi lehdille, että alueella on erittäin ongelmallista metsästää koirilla susivaaran takia. Hän pitää susitilannetta hankalana, koska susi tai sudet ovat liian kesyjä, tai niitä on liian monta.

Metsästäjäliitto tekee aktiivista edunvalvontaa liittyen suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Liiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Metsästäjäliitto on tänä syksynä uutisoinut tiuhaan susien tappamista metsästyskoirista. Pyrkimyksenä on lisätä ihmisten tietoisuutta tilanteesta, jossa suurpedot vuosi vuodelta vaikeuttavat metsästystä. 

Lue lisää:
”Päätimme nyt kertoa, minkälaista tämä arki on” – Metsästäjäliitto sai tarpeekseen susien aiheuttamista koiravahingoista

FM, MA, AmO Käyhkö on pitkän linjan ammattilainen viestinnän saralla. Hän on toiminut Tekniikan Akatemia -säätiön (Millennium Technology Prize) ja EHYT ry:n viestintäpäällikkönä sekä toimittajana ja käsikirjoittaja-ohjaajana muun muassa Yleisradiossa ja A-lehdillä. Käyhkö on toiminut myös monimediajournalismin lehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (nyk. Lapin AMK). 

Käyhkö on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1998 ja hänellä on Master of Arts -tutkinto University of Kentistä Canterburysta. Käyhkön perheessä metsästetään, vaikka hän itse ei metsästä.

– Eriikan vahva osaaminen ja pitkä viestintäalan kokemus vahvistavat Metsästäjäliiton viestintää niin jäsenien, suuren yleisön kuin päättäjien suuntaan. Toivotamme hänet tervetulleeksi metsästäjäyhteisöömme, toivottaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Yhteystiedot 28.10.2024 alkaen: viestintäpäällikkö Eriikka Käyhkö, puhelin 050 471 4489, sähköposti, eriikka.kayhko@metsastajaliitto.fi