Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti. ”Kiinnipitoaika” on hieman harhaanjohtava termi, sillä koira on pidettävä kiinni tai välittömästi kytkettävissä ympärivuotisesti, ellei maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta ole saatu lupaa pitää koiraa irti esimerkiksi metsästystarkoituksessa.

Ilman erikseen metsästyslaissa mainittua käyttötarkoituksen poikkeusta koiraa voi pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.

Supikoiran ja minkin pyynti on mahdollista vapaana työskentelevällä koiralla ympäri vuoden

Myös 1.3. jälkeen koirien pitäminen kytkemättömänä metsästyskäytössä on mahdollista. Metsästyslain 51 §:n mukaisesta kiinnipitovelvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Esimerkiksi näädän metsästys pystykorvalla jatkuu maaliskuun loppuun. Kiinnipitokiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan häiritsemättä rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana.

Vuonna 2019 voimaan tullut vieraslajiasetus muutti vieraspetojen statusta siten, että eivät ole enää rauhoitettuja missään vaiheessa vuotta. Nykyisin vieraspetojen, eli supikoiran ja minkin pyynti on siten tietyin edellytyksin mahdollista vapaana työskentelevällä koiralla - rodusta riippumatta - ympäri vuoden.

Toisin sanoen myös ajavarotuista koiraa voidaan käyttää esimerkiksi supikoiran pyynnissä 1.3. jälkeen - kuitenkin ainoastaan siten, että se ei missään vaiheessa aja saalista vaan pysäyttää sen. Toiminnan sallittavuuden ratkaisee koiran työskentelytyyli eikä rotu.

Metsästyslain 51§ mukaan koiran ajotyöskentely on 1.3. – 19.8. välisenä aikana yksiselitteisesti kielletty. Mitään täsmällistä metri- tai minuuttimäärää ajotyöskentelylle ei nykysäädöksissämme ole mainittuna. 1.3. jälkeen kytkemättömän koiran kanssa toimittaessa on aina pystyttävä ehdottomasti varmistumaan, että keväiseen aikaan ei häiritä rauhoitettuja eläimiä.

Käytännössä vieraspetopyynnissä kytkemättömän koiran täsmäkäytön mahdollistaa koiran laittaminen näköhavainnolle, tuoreelle lumijäljelle tai riistakamerakuvalle, ja aina toki lisäksi edellytetään että koira ohjaajineen täyttää toiminnallaan yllä kuvatut muut ehdot.

Vuoden kestänyt sota Ukrainassa on herättänyt monissa suomalaisissa auttamisen halun ja Metsästäjäliitolta on kyselty myös mahdollisuuksia järjestää keräyksiä Ukrainan avuksi. Metsästäjäliitto on luottamushenkilöidensä kanssa pohtinut asiaa ja todennut, ettei liitolla ole avustamiseen tarvittavaa osaamista kriisialueilla toimimiseen.

Metsästäjäliiton jäsenet ovat olleet järkyttyneitä Ukrainan tilanteen takia, mutta liitolla ei valitettavasti ole kriisiavustamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, osaamista, resursseja eikä kanavia. Sattumalta järjestön sisältä löytyneen tutun ja luotettavan henkilön kautta pystyttiin toimittamaan Metsästäjäliiton omia itsestäänlämpiäviä kädenlämmittimiä varmuudella suoraan kriisialueelle.


Metsästäjäliitto toivoo, että metsästäjät auttavat ukrainalaisia antamalla apua tunnettujen toimijoiden kautta. Sosiaalisessa mediassa pyörii lukuisia rahankeräyskampanjoita. Rahankeräysten laillisuus kannattaa aina varmistaa, koska auttamisenhalu houkuttelee myös huijarit liikkeelle.

Vastuullinen lahjoittaminen ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. Suomen Metsästäjäliitto on yksin VaLan jäsenjärjestöistä. VaLan jäsenyhteisöt edustavat noin miljoonaa lahjoittajaa ja tukijaa.

Hallituspuolueet keskusta ja RKP äänestivät lain puolesta yhdessä opposition kanssa. SDP äänesti tyhjää ja vasemmistoliitto oli poissa. Vihreät äänesti vastaan. Äänestystulos oli 11 puolesta, 2 vastaan.

Lain muutos sai alkunsa sutta koskevasta kansalaisaloitteesta, jonka valmistelusta vastasivat Metsästäjäliitto, maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC sekä useat metsästyskoirajärjestöt.

”Maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt tavattoman hyvää työtä yli puoluerajojen ja yhteistyössä hallituksen ja opposition välillä niin kansalaisaloitteen käsittelyssä kuin metsästyslain 41 a pykälän kehittämisessä. Metsästäjiä ja maaseudun asukkaita on kuultu. Toivottavasti eduskunta hyväksyy lain tulevassa äänestyksessään, ja lain tarkentuvat perustelut ohjaavat oikeuslaitoksen päätöksiä”, kiittää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Lain perustelut tarkentuvat

Itse lakiteksti muuttuu vain vähän. Uutena lisäyksenä lakitekstiin tulee (merkitty kursiivilla), että kannanhoidollinen metsästys on sallittavissa, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle.

Oleellinen muutos tulee tarkennettuihin lain perusteluihin. Valiokunta katsoo, että Suomessa tulee edistää suurpetokantojen suojelua, ja tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä sellaisin keinoin, jotka edistävät ihmisten ja suurpetojen yhteiseloa samalla kun vahinkoja ja haittoja estetään ja rajoitetaan.

Valiokunnan mukaan kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi muiden rinnakkaiseloa parantavien toimien ohella. Valiokunnan mukaan suurpetojen suojelussa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Säännösten soveltamisessa tulee hyödyntää kyseiselle lajille laadittua kannan hoitosuunnitelmaa.

Valiokunta katsoo edelleen, että suurpetojen pyynti on Suomessa aina luontodirektiivin tarkoittamalla tavalla valikoivaa. Esimerkiksi suden osalta kriteerin tulkinta ei voi tarkoittaa tiettyä yksilöä, vaan alueellista, tietyllä reviirillä liikkuvaan laumaan tai pariin kohdentuvaa valikoivaa pyyntiä.

Koirasusien osalta valiokunnan enemmistö katsoo, että metsästyslain 41 a §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa ei tule edellyttää tilanteissa, joissa on tarpeen poistaa koirasusia sisältävä susilauma. Koirasusi on luonnon monimuotoisuutta uhkaava haitallinen vieraslaji. Koirasusia sisältävästä laumasta koirasusien poistaminen erikseen ei käytännössä ole mahdollista muutoin kuin poistamalla koko lauma viranomaisten toimesta. Tehtävä voidaan viranomaisten määräyksellä antaa myös suurriistavirka-aputehtävänä metsästäjien hoidettavaksi.

Valiokunnan mietintö löytyy täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/MmVM_34+2022.aspx

Asian käsittely päättyi valiokunnassa tänään 22.2. Lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi asialle ei ole enää käsittelyaikaa. Eduskunta itse edellytti pykälän kehittämistä viime vuoden lopussa 14.10. 2022 äänestyksessään äänin 125-17, kun se päätti suden kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä useista kehittämistoimista.

Eduskunnan suuren enemmistön vaatimuksesta huolimatta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lakia ei siis saatu uudistettua. Lakimuutoksen tarkoituksena oli täsmentää tulkintaa metsästyslaista siten, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys olisi jatkossa ollut selkeämmin lainsäädännöllä ohjattua. Miksi näin tapahtui – sitä lienee syytä kysyä puolueiden edustajilta.

Lue lisää Ylen uutisesta

Hankkeessa on ollut tavoitteena saada mökkiläisiä pyytämään minkkejä itse omalla kesämökillään. Tätä varten erilaisia käyttäjäturvallisia ja eettisesti toimivia loukkuja on annettu mökkiläisille ja paikallisille metsästysseuroille monen Metsästäjäliiton piirin alueella. ”Hanke on kiinnostanut, ja mukaan hankkeeseen on tähän mennessä tullut jo yli 200 mökkiläistä hankealueelta”, kertoo hankevastaava Petri Passila.

Pilottihankkeen koko aikana saalista kertyi 357 minkkiä ja tasan 400 supikoiraa. Jokainen pyydetty vieraspeto on tärkeä, sillä on tapauksia, joissa esimerkiksi yksittäinen minkki on tuhonnut kokonaisen alueen vesilintujen poikastuotannon. Mitä tärkeämpi vesilintujen lisääntymisalue on kyseessä, sitä tärkeämpää on mökkiläisten mukaan lähteminen. Jatkohankkeessa on nyt mukana koko Suomi, eli 10 aiemman piirin määrä kasvaa nyt koko maahamme, mukana ollen kaikki Metsästäjäliiton 16 piiriä. MMM:n rahoittamassa hankkeessa pyyntiin lähtevien metsästysseurojen ei tarvitse olla Metsästäjäliiton jäsenseuroja, joten kyselyitä osallistumisesta kannattaa tehdä myös ei-jäsenseuroille.

Metsästysseurat mökkiläisten apuna

Valituilla hankealueella on luotu verkostoja pyynnin järjestämiseksi myös tulevaisuudessa, jotta mukaan lähteneet mökkiläiset pystyvät jatkamaan pyyntiä tulevina vuosina. Alueen mökkiläisille on luotu kontakteja paikallisiin metsästysseuroihin. Apua metsästäjiltä tarvitaan, koska supikoiraa ei saa pyytää heti tappavilla loukuilla, eikä kaikilla mökkiläisillä ei ole mahdollisuuksia supikoiran eettiseen lopettamiseen.  ”Suurin osa mukaan lähteneistä metsästysseuroista on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, vaikka pienpetopyynti viekin vapaaehtoisilta paljon aikaa ”, Petri Passila sanoo.

Hankkeen uskotaan auttavaan mökkiläiset ymmärtämään vieraspetokantojen kurissapitämisen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000. Mikäli joka kymmenes Suomen mökkiläinen pyydystäisi yhden minkin vuodessa, vuotuinen minkkisaalis tuplaantuisi. Ei metsästävien mökkiläisten suhtautuminen metsästykseen on hankkeen myötä kasvanut positiivisemmaksi. Kohteliaalla ja avoimella käytöksellä metsästysseurojen edustajien on todettu luovan hyviä kontakteja mökkiläisiin, saaden jopa solmittua vuokrasopimuksia tonteista.

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Hankkeessa kesäaikainen pyynti 1.5-31.7 tehdään pelkästään elävinä pyytävillä loukuilla, välttäen kesäaikana rauhoitettujen lajien kuolema heti tappavissa raudoissa.

Lue mökkiläisen kokemus: https://jahtimedia.fi/luonnossa/vieraspetohanke

Vieraspetohankkeen sivut: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/pienpeto

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ihmettelee: ”Tapahtumat ovat kuin erikoisesta näytelmästä. Metsästäjät hakivat omalla ajallaan ja kustannuksellaan maa- ja metsätalousministeriön toiveesta uuden luvan koirasusilauman poistoon tammikuun lopulla, kun oikeus jouluna jäädytti edellisen luvan. Nyt on toistamiseen uusikin lupa toimeenpanokiellossa".

Metsästäjäliitto on esittänyt, että koirasusien poistoa koskevassa lainsäädännössä on oltava selvät vastuut ja nopeasti toteutettavat toimintamallit poikkeuslupien hakemisen sijasta. Valtion tulee vastata SRVA-tyyppisesti (suurriistavirka-apu) metsästysoikeuden haltijoiden hyväksynnällä ja paikallisten metsästäjien toimesta koirasusilaumojen poistamisesta ilman, että metsästäjien tulee hakea poikkeuslupaa.

”Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee parhaillaan suurpetojen metsästystä koskevaa metsästyslain pykälää 41a. Samassa yhteydessä tulee korjata hybridisusien poistamista koskeva valuvirhe”, muistuttaa Silpola.

Metsästäjäliitto on julkaissut Ylämaan laumasta kesällä 2022 kuvatun videon, josta näkee laumaan kuuluvan erivärisiä eläimiä. Koirasutta ei kuitenkaan aina voi ulkoisesti tunnistaa täysverisestä sudesta.

Lue Metsästäjäliiton lainsäädäntöesitys tarkemmin täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/esitys-hybridisusien-poistamista-koskevan-lainsaadannon-kehittamisesta

Päivitetty 22.2. kello 12:26 koirasusien määräksi kuusi, eikä neljä
https://www.luke.fi/fi/uutiset/ylamaan-koirasusia-sisaltavasta-laumasta-analysoitu-uusia-dnanaytteita

Metsästäjäliitto haluaa muistuttaa, että karhunmetsästys oli syksyllä 2022 Pohjois-Karjalassa ja osassa Kainuuta pääosin kielletty. Kanta-arvioon keskeisesti vaikuttavista pentuehavainnoista merkittävä osa tehdään syksyllä karhunmetsästyksen yhteydessä. Karhujahdin peruunnuttua hallinto-oikeusvalituksista johtuneiden toimeenpanokieltojen vuoksi, metsästyksenaikainen pentuehavainnointi jäi suurelta osin puuttumaan Pohjois-Karjalasta ja Kuhmon alueelta Kainuusta. Metsästäjäliiton arvion mukaan tästä syystä karhukanta-arvion pohjana olevan aineiston pentuehavaintokertymä jäi vaillinaiseksi, mitä tukee myös kaikkien kirjattujen havaintojen määrän romahtaminen. Esimerkiksi petoyhdyshenkilöiden tekemien, mitattujen karhun jälkihavaintojen määrä vuonna 2022 jopa puolittui edellisvuoteen tehtyihin havaintoihin verrattuna. Kaikkiaan vuoden 2022 karhuhavaintomäärä oli pienempi kuin kertaakaan vuosijaksolla 2013-2021.

Kuten Luonnonvarakeskus kanta-arvioraportissaan toteaa, havaintoaineistoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia yhden vuoden havaintoaineiston vertaaminen edellisen vuoden aineistoon ei kerro karhukannassa tapahtuneista muutoksista. Kuitenkin kanta-arviosta uutisoitaessa Suomen karhukannan esitetään yksiselitteisesti nyt kuitenkin laskeneen 20 prosenttia edellisvuodesta, mikä on Metsästäjäliiton mielestä epäjohdonmukaista viestintää. Metsästäjäliitto haluaa muistuttaa myös, että maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on ollut pysäyttää vuodesta 2012 alkanut karhukannan voimakas kasvu maassamme. Suomen karhukannan noin kymmenen vuotta kestänyt runsastuminen näyttäisi taittuneen eli tavoitteena ollut karhukannan vakiinnuttaminen on siten onnistunut. Itärajan läheisyydessä asuvien ja alueella metsästävien näkemykset Itä-Suomen karhukannan kehityksestä eivät kuitenkaan tue Luonnonvarakeskuksen uutisoimaa merkittävää karhukannan laskua.

Metsästäjäliitto katsoo, että taantuvien vesilintujen kantojen hoitaminen ja elvyttäminen on hyvin tärkeää. Liitto yhtyy moniin ministeriön raporttiluonnoksen esityksiin mm. vuorokautisen metsästysajan rajaamiseksi sellaiseen valoisaan aikaan, jolloin lintujen tunnistaminen on varmasti mahdollista.

Metsästäjäliitto ja MTK esittivät eriävän mielipiteen strategiaryhmän loppuraporttiin saaliskiintiöiden ja ravintohoukuttimen käytön rajoittamisen osalta. Tavalliselle metsästäjälle rajoittaminen tarkoittaisi liiton mielestä käytännössä ravintohoukuttimen käytön täyskieltoa. Keinotekoisen ravintohoukuttimen käyttö (esim. viljanjyvät) olisi jatkossa raportin mukaan metsästäjille luvanvaraista.

Metsästäjäliitto esittää taantuvien vesilintulajien kiintiöksi kaksi lintua kaudessa, raporttiluonnoksen kiintiö yksi lintu päivässä

Taantuvien vesilintulajien (haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi) osalta Metsästäjäliitto esitti yhdessä alan toimijoiden kanssa ministeriön raportin esitystä selkeästi tiukempaa saalisrajoitusta.  Liiton esitys on metsästäjäkohtaisesti kaksi taantuvien lajien vesilintua koko metsästyskauden aikana, kun raportissa esitetään yhtä lintua päivässä metsästäjää kohti. Metsästäjäliitto katsoo, että ministeriön raporttiluonnoksen esitys taantuvien vesilintujen yhden linnun päiväkiintiöksi ei vähennä tavoitteena olevaa taantuvien lajien metsästyskuolleisuutta, sillä lajien saalismäärät ovat jo nyt varsin pienet.

Raportissa esitetään lisäksi elinvoimaisille lajeille sinisorsalle ja taville viiden yksilön päiväkiintiötä. Metsästäjäliiton ja useiden alan toimijoiden mielestä sinisorsan tai tavin saaliskiintiöintiin ei ole tarvetta, sillä niiden kannat on maassamme kestävällä tasolla.

Metsästyksen läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi Metsästäjäliitto esitti yhdessä alan toimijoiden kanssa käyttöönotettavaksi amerikkalaistyyppistä ”tagi” eli saalismerkkikäytäntöä. Merkintä olisi joko saalismerkki saalislintuun kiinnitettynä tai sähköinen OmaRiista -järjestelmän saalispaikkamerkintä. Tällä varmistettaisiin saaliskiintiön seuranta ja läpinäkyvyys.

Ministeriön raporttiluonnoksen esitykselle vesilintujen ravintohoukuttimen käytön rajoittamiselle metsästyksessä ei alan toimijoiden mielestä ole kunnollisia perusteluja. Saaliskiintiöinti on sen sijaan tehokkain toimi vaikuttaa taantuvien sorsalajien metsästyskuolleisuuteen. Viljalla houkuttelua käytetään pääasiassa elinvoimaisen sinisorsan metsästyksessä. Ravintohoukuttelua käytetään myös metsästysmatkailutiloilla, joiden liiketoiminta ei voi perustua epävarmaan mahdollisuuteen saada määräaikaisia ruokintalupia.

Ravintohoukuttimen käytön vaikutusten ja sen avulla tapahtuvan metsästyksen saalismäärien selvittämiseksi alan toimijat esittivät kentän toimijoiden ja organisaatioiden kuulemista, vuorovaikutusta ja vaikuttavuusarvioinnin tekemistä ennen johtopäätösten, kuten ravintohoukutinrajoituksen tekemistä.

Metsästäjäliitto katsoo, että myös alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto on osallistettava vesilintustrategian kuulemiseen ja päätöksentekoon.
 

Metsästäjäliiton eriävä mielipide

Lue eriävä mielipide >>

”Tukes on ottanut huomioon lähettämiämme esimerkkikarttoja, joissa osoitettiin, miten suhteettomiin tilanteisiin se radoilla johtaisi”, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Tukesin ohje (14.2.2023) on nyt seuraava:

Tarkennetun Tukesin ohjeen mukaan metsästäjän tulee noudattaa kulloistenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta liikuttaessa vesilintujen elinympäristöiksi soveltuvilla alueilla ja niiden suojavyöhykkeillä. Tämä edellyttää korostunutta selvillä oloa metsästysmaastosta, jos käytössä on lyijyhaulit.

Sama velvoite tuntea riittävästi ampuma-alueen olosuhteet (m. linnustoa ja kasvillisuutta) koskee myös ampumaratojen sijoittamista sekä niitä, jotka muulloin käyttävät aseita ulkotiloissa. (esim. ampumaurheilijat ja -harrastajat) ottaen huomioon, että aseenkäyttö joka tapauksessa vaatii erityistä huolellisuutta ja valmistautumista, jotta voidaan varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ympärillä oleville. Jos ampumaratojen valvontaa priorisoidaan riskiperusteisesti, voidaan ampumapaikkojen sijainnin sijaan huomioida ampumasuunnat: ampumasuunnan ollessa kosteikkoalueelta poispäin, riski haulien päätymiseen kosteikkoalueelle on hyvin pieni, vaikka ampumapaikka sijaitsisi alle 100 metrin etäisyydellä kosteikkoalueesta.

Lyijyhaulien käytön rajoittaminen vesilinnustuksen lisäksi ns. Ramsar-alueilla astuu voimaan Suomessa 16. helmikuuta 2023. Lyijyä korvaavista materiaaleista on tehty paljon selvityksiä ja tärkeimmäksi korvaavaksi materiaaliksi on noussut teräs.

”Teräshaulien on pelätty aiheuttavan puihin osuessaan ongelmia sahateollisuudelle. Halusimme selvittää yhdessä MTK:n kanssa, mitä vaikutusta teräshauleilla on puunsahaukseen”, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Selvitys toteutettiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampuksen kanssa. Kenttäkokeissa puihin ammuttiin sekä teräs- että lyijyhauleja. Puut toimitettiin yhteistyösahalle tukkiröntgeniin tarkasteltavaksi. Yhtenä osana selvitystä oli case-esimerkki, jossa kahdeksaan runkoon ammuttiin lähes 1 200 teräshaulia, jonka jälkeen puut sahattiin terävaurioiden selvittämiseksi. Sahan terät vietiin sahauksen jälkeen terähuoltoon ja niistä pyydettiin lausunto. Terähuollon lausunnon mukaan terien vioittuminen ja kuluminen vastasi normaalin sahausvuoron aikana mm. hiekan ja epäpuhtauksien aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi on syytä huomata, että teräshauleja oli puissa täysin poikkeuksellinen määrä. Selvityksestä valmistuu metsätalousinsinöörin lopputyö, joka julkaistaan myöhemmin keväällä.

Sahateollisuuden ammattilaisten ja kokeessa tehtyjen havaintojen perusteella kranaatin sirpaleet, pultit, naulat yms. metallit, jotka eivät anna periksi sahan terän edellä, ovat ongelmallisia, ei niinkään pienet pyöreät haulit, jotka sahanterän kohdalla irtoavat muotonsa takia puusta.

”Sahauskokeen tulos oli myönteinen yllätys. Teräshaulien vaikutukset sahaukselle eivät olleet niin merkittäviä, kuten aiemmin oletimme”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Teräshaulien salliminen tärkeää metsästyksen jatkumiselle

Lyijyn sijasta kosteikkoalueilla pitää jatkossa käyttää korvaavia haulimateriaaleja. Korvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit. Korvaavia haulimateriaaleja ovat teräksen lisäksi tina/sinkki, kupari, vismutti (bismuth), tungsten eli volframi. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna teräs eli rauta on kuitenkin ainoa potentiaalinen lyijyn korvaaja. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle. Tämän takia teräs on todennäköisin lyijyn korvaava haulimateriaali jatkossa, jolla lyijy tullaan korvaamaan suurimmassa osassa eri metsästysmuodoissa.

Suomessa kovien haulimateriaalien käyttö on kielletty osassa metsästysvuokrasopimuksia varovaisuusperiaatteeseen perustuen. Suurista metsästysmaan vuokraajista mm. Metsähallitus luopui kiellosta 2018.

”Toivottavasti selvitys auttaa sallimaan teräshaulien käytön kaikissa metsästysvuokrasopimuksissa niin, että metsästystä voidaan jatkaa vastuullisesti edullisia teräshauleja hyödyntäen”, sanoo Metsästäjäliiton Jaakko Silpola.

”Selvityksen tuloksiin perustuen MTK ei lähde esittämään teräshaulien käyttökieltoa metsästysvuokrasopimuksiin”, toteaa Timo Leskinen lopuksi.

Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii REACH asetuksen valvontaviranomaisena ja on julkaissut juuri tarkemman ohjeistuksen rajoituksen piiriin kuuluvista alueista. Käytännössä uusi rajoitus tarkoittaa sitä, että korvaavien haulien käyttö tulee yleistymään myös talousmetsäalueilla.  

Tukesin tiedote kosteikkoalueiden määrittelystä tästä https://tukes.fi/-/lyijyhaulien-kaytto-kielletaan-kosteikkoalueilla-tukes-tarkentaa-kosteikkoalueen-maaritelmaa#0f2d03a2

Lue myös uudempi uutinen: Kosteikkorajoituksen vaikutukset haulikkoradoille

Lisätietoja:
Jussi Partanen
metsästysampumapäällikkö
Metsästäjäliitto
jussi.partanenmetsastajaliitto.fi 040 845 1572

Timo Leskinen
kenttäjohtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry  
timo.leskinenmtk.fi ()  0400 754 235