Metsästäjäliiton yhteistyöjuristi on laatinut luvan hakijoiden käyttöön yleisluontoisen juridisen perustelutekstin, jota kannattaa mahdollisuuksien mukaan vielä täydentää kyseisen alueen yksityiskohtaisilla lisätiedoilla.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi 8.12.2023 susiasetuksen, jonka mukaan suden metsästykseen saa myöntää enintään 28 poikkeuslupaa poronhoitoalueen ulkopuolella. Asetus mahdollistaa metsästysluvan myöntämisen myös kannanhoidollisella perusteella, mikäli tapauskohtaiset edellytykset sille täyttyvät.

Poikkeuslupien hakemisella on jo kiire. Suden metsästyksen takaraja on käytännössä helmikuun puolivälissä, jotta susien lisääntymistä ei häiritä, vaikka suden virallinen poikkeuslupaan perustuva metsästysaika on maaliskuun loppuun asti. Luvan voimaantuloa edeltää kuukauden valitusaikaa. Siten, jos poikkeuslupahakemuksen jättää vasta esimerkiksi vuoden vaihteessa, ja lupa nopeastikin myönnettäisiin, tehokasta metsästysaikaa jää jäljelle pari viikkoa edellyttäen, että lupa on Suomen riistakeskukselta saatu eikä sitä ole hallinto-oikeus pannut valitusten vuoksi toimeenpanokieltoon. Lupia käsitellään riistakeskuksessa sitä mukaa kun niitä haetaan.

Lataa perusteluteksti Word-muodossa >>

Hallinto-oikeudet ovat äskettäin pyytäneet valituksenalaisista ja toimeenpanokieltoon menneistä ilveksen kannanhoidollisista poikkeusluvista vastinetta kyseisten lupien haltijoilta. Kuluvalle talvelle ilveksen kannanhoidollisin perustein myönnetyistä poikkeusluvista tehtiin Suomessa kaikkiaan toistasataa valitusta ja vain muutamaa poikkeuslupaa lukuun ottamatta hallinto-oikeudet asettivat myönnetyt luvat toimeenpanokieltoon.

Metsästäjäliiton yhteistyöjuristi on nyt laatinut ilvesluvansaajien käyttöön vastaselitykseen tarvittavan perustelutekstin, jossa ohjataan luvansaajaa vaatimaan hallinto-oikeudelta täytäntöönpanokiellon peruuttamista välittömästi, valittajan valituksen hylkäämistä ja valittajan tuomitsemista maksamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Yleisluontoista vastineen juridista perustelutekstiä kannattaa mahdollisuuksien mukaan vielä täydentää kyseisen alueen yksityiskohtaisilla lisätiedoilla. Vastine toimitetaan vastinepyynnössä mainittuun osoitteeseen hallinto-oikeuteen.

Lataa vastaselitys Word-muodossa >>

”Halusimme lisätä määrärahaa Suomen Metsästäjäliitolle. Korotimme aiemmin 100 000 euron määrärahan nyt 150 000 euroon. Tämä raha on tarkoitettu mm. vieraslajien torjuntaan ja vesilintujen hyväksi tehtävään kosteikkotyöhön. Metsästäjäliitto ja suomalaiset metsästäjät tekevät arvokasta ympäristö- ja riistanhoitotyötä. Lisäksi ohjaamme erillisen 100 000 euron rahoituksen villisikojen leviämistä ehkäisevään työhön, tavoitteena pienentää afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä”, toteaa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä riistan- ja luonnonhoidon tukemisen ja edistämisen. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla.

”Avustus on hieno osoitus siitä, että Metsästäjäliitto tunnustetaan nykyään virallisesti valtakunnallisesti merkittävänä sekä luonnonhoito- että nuorisotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä”, Metsästäjäliiton luonnon ja riistanhoidon päällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää myönnetystä avustuksesta.

Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa

Metsästäjäliitossa on edistetty vuosia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla eri tavoin. Kosteikkojen rakentaminen ja hoito parantaa luonnon kokonaismonimuotoisuutta, josta hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autetaan myös Itämerta ja muita vesistöjä: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit elpyvät.

Liitto auttaa jäsenseurojaan ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa ja tarjoaa asiantuntemustaan ammuslyijyn korvaamiseen liittyvissä asioissa.

Kari Kuusiniemi toteaa puheessaan toistuvasti, että liian tiheä karhukanta Suomessa voi aiheuttaa ongelmia, jotka edellyttävät karhukannan pienentämistä. Hän muistutti puheessaan: ”Vielä kerran muistutan, että myös KHO:n ratkaisujen mukaan liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa sellaisia ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää kannan harventamista, eikä ole poissuljettua, että karhukannan tihentymisestä johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventämistä hallitusti karhujen määrää vähentämällä voitaisiin pitää hyväksyttävänä poikkeamisperusteena.”

Hän muistuttaa, että perusteeksi karhukannan harventamiseen ei kuitenkaan riitä yleinen viittaus metsästysperinteeseen tai mukautuvaan kannanhoitoon, vaan oikeudellisen argumentin tulee perustua johonkin tiettyyn alueelliseen ongelmaan tai tilanteeseen, johon on poikkeusluvan avulla puututtava. Kuusiniemi käyttää poikkeusluvan perustelun esimerkkinä karhukannan liiallista kasvua.

Kun Kuusiniemi viittaa erityiseen ongelmaan tai tapauskohtaisuuteen, hän ei tarkoita yksilöllisesti tunnistettuja ongelmakarhuja tai ylipäänsä yksittäisiä karhuja. Antamalla puheessaan esimerkin karhukannan liiallisesta kasvusta hän viittaa alueellisiin karhutihentymiin Suomessa. Hän totesi puheessaan: ”Korkein hallinto-oikeus edellytti, että poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella.”

KHO:n presidentin näkemys tarkoittaa, että suurpedoille tarvitaan nyt nykyistä alueellisempaa suupetojen hallinnointijärjestelmää poikkeuslupien käsittelyyn ja myöntämiseen.

Suomeen tarvitaan Ruotsin mallin mukainen suurpetojen hallinnointi

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa: ”KHO:n presidentti Kuusiniemen puhe osoittaa, että Suomessa tarvitaan nyt sitä, mitä on tehty Ruotsissa. Siellä karhun kannanhoidollista metsästystä perustellaan tarpeella lieventää hallitusti karhukannan tiheydestä johtuvia sosiaalisia ja muita ongelmia. Kuten KHO:n presidentti totesi puheessaan viitaten Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden tuoreeseen karhupäätökseen lokakuulta, tällaisia asioita ovat karjataloudelle aiheutuvien vahinkojen välttäminen ja suurpetokantojen sosiaalisen hyväksyttävyyden ja turvallisuuden tunteen lisääminen suurpetojen kanssa elinpiirinsä jakaville kansalaisille. KHO:n presidentin puhe tarjoaa nyt täydentävän näkökulman ja mahdollisuuden kehittää Suomen poikkeuslupajärjestelmää."

Linkki KHO:n presidentti Kari Kuusiniemen puheeseen: https://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/presidentinpuheita/vallanjakojaoikeusvaltionpuolustaminen-puheylituomaripaivillahelsingissa7.12.2023.html#

Nykyinen valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista on puutteellinen kannanhoidollisten poikkeuslupien edellytysten arvioinnin osalta. Puute olisi korjattavissa säätämällä Ruotsin mallin mukainen suurpetoasetus. Siinä olisi yhtenä asiana esimerkiksi paikallisuuden huomiointi. Riistaneuvostot ja muut paikallisyhteisöt olisivat keskeisiä lausunnon antajia arvioitaessa paikallisalueen sosioekonomisesti kestäviä suurpetomääriä ja suotuisan suojelun tason saavuttamista tai ylläpitämistä.

Paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkemykset sekä suurpetojen paikallinen määrä arvioitaisiin suurpetoalueittain, joita Ruotsissa on neljä. Ruotsissa arvioinnin tekee erikseen nimetty yhteistoimintaneuvosto. Malli olisi tarpeen ottaa käyttöön myös Suomessa, jotta suurpetojen suojelun rinnalla pystyttäisiin huomioimaan paikallisten ihmisten tarpeet lain ja oikeuden näkökulmasta pitävällä tavalla luontodirektiivin kirjausten mukaisesti.

Valtioneuvoston olisi edelleen mahdollista antaa eduskunnalle riistantutkimukseen perustuva suurpetoihin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet huomioiva selonteko Suomen suurpetopolitiikasta.

Kansainvälisen lakitoimiston lausunto osoittaa mahdollisuudet lain kehittämiseen

Luontodirektiivi ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöt mahdollistavat suurpetoja koskevan lainsäädännön kehittämisen Suomessa, osoittaa Metsästäjäliiton kansainväliseltä Stibbe-lakitoimistolta tilaama selvitys. EU-jäsenvaltio voi suurpetojen suojelua koskevaa luontodirektiiviä toteuttavassa lainsäädännössään sisällyttää lakiin direktiivissäkin mainittuja sosioekonomisia ja paikallisuutta koskevia lisäyksiä. Näin on tehty myös Ruotsin metsästysasetuksessa, jonka mukaan Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto saa sisällyttää poikkeuslupiin ehtoja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ​​tiheiden suurpetopopulaatioiden esiintymisen aiheuttamien haittojen kannalta.

Raportti osoittaa edelleen, että suurpetojen suojelusta voi poiketa ja kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia voidaan tietyin edellytyksin myöntää, vaikka kyseessä olevan lajin suojelun taso olisi epäsuotuisa. Suomessa on myös keskusteltu mahdollisista EU:n uhkasakoista, mutta raportin mukaan sellaista riskiä ei käytännössä ole.

Metsästäjäliiton ajankohtainen videotervehdys jäsenille

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola päivittävät suurpetojen kannanhoidollista tilaa marraskuussa 2023.

• 00:00 Suurpetoasiat puhuttavat ja tilanne on käynyt hyvin hankalaksi
• 00:30 Suurpetometsästys on jumissa lain puutteiden ja oikeuden päätösten myötä
• 1:44 Esitämme Suomeen Ruotsin mallia
• 3:44 Miten Ruotsin malli saadaan tehdyksi
• 5:48 Ymmärrämme jäsenten harmin ja toivottomuuden tunteen, mutta toivomme malttia
• 9:03 Liitto tekee aktiivista edunvalvontaa joka päivä. Meillä on poliittinen tuki asiallamme. On löydettävä teknisiä lain ja hallinnon kehittämisen ratkaisuja ja niitä löytyy Ruotsista

Lakiasiaintoimisto Stibbe on johtava, riippumaton ja kansainvälinen asianajotoimisto, jolla on toimistot Brysselissä, Lontoossa, Amsterdamissa ja Luxemburgissa. Yritys on tarjonnut korkealaatuista oikeudellista neuvontaa asiakkaille monilla käytännön aloilla. Yritys on mm. avustanut jäsenvaltioiden hallituksia EU:n luonnonsuojelulainsäädännön tulkinnassa.

– Riista- ja kalakerhojen tavoitteena on tutustuttaa nuoria luontoon, eränkäyntiin, metsästykseen ja kalastukseen liittyviin teemoihin. Samalla luodaan heille uusia harrastusmahdollisuuksia ja tarjotaan tilaisuus eräaiheiseen toimintaan yhdessä samanikäisten kanssa, kertoo Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen.

Kerhoja voivat järjestää niin yhdistykset kuin yksittäiset aktiivit. Metsästäjäliitto on jo vuosien ajan koordinoinut avustushakemuksia riista- ja kalakerhoille, ja mukaan mahtuu uusiakin toimijoita.

Metsästäjäliiton hakeman avustuksen piiriin pääsee mukaan toimittamalla kerhon alustavan toimintasuunnitelman ja järjestäjän yhteystiedot 10.12.2023 mennessä nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkiselle. Avustuksella tuetaan kerhoja, joiden toiminta sijoittuu aikavälille 1.8.2024–31.5.2025 ja kohderyhmänä ovat 7–18-vuotiaat lapset ja nuoret.

Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätösten ja 4/2022 ilvespäätöksen myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdotonta nykyisen lain puitteissa. Metsästäjäliitto ajaa lain täydennystä Ruotsin mallin mukaisesti, missä nämä tekijät on otettu huomioon suojelun ohessa kannanhoitoalueittain. Ruotsissa on parlamentti myös määritellyt suurpetojen suotuisan suojelun tasot (susi 300, karhu 1400, ilves 870, ahma 700 eläintä), toisin kuin Suomessa. Tätä suurempi petomäärä on kannanhoidollisesti metsästettävissä.

Keskustelun alussa olevalla videolla todetaan, että pohjoisessa Suomessa susia on vähän. Tämä johtuu siitä, että poronhoitoalueella porovahinkoja aiheuttavat susia voidaan poistaa tehokkaasti ja matalalla kynnyksellä. Videolla todetaan virheellisesti, että suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, jos susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäisiin. Korkein hallinto-oikeus on ilvespäätöksessään linjannut, että hoitosuunnitelmat eivät ole oikeudellisesti sitovia dokumentteja eikä niitä siten huomioida oikeuden päätöstä tehtäessä, koska hoitosuunnitelmat ovat liian yleispiirteisiä yksittäisten lupien myöntämiseen. Talven 2015-2016 metsästettyjen susien suureen määrään vaikutti se, että tuolloin myönnettiin kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia ja sen lisäksi poliisi myönsi susien poistolupia. Metsästäjäliitto ei hyväksy laittomuuksia kuten eläinten salatappamista.

Suurpetoasia alkaa ajassa 24:43 https://areena.yle.fi/1-63939490

Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa esiintyvät maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah; maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jenna Simula; Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, erikoistutkija Katja Holmala; maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksiön päällikkö, eräneuvos Vesa Ruusila sekä metsästäjien pohjoismaisen etujärjestön NHA:n lainopillinen asiantuntija, juristi Johan Svalby. Tilaisuudessa esitetään myös Metsästäjäliiton asiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista asioista.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa osoitteessa metsastajaliitto.fi/edunvalvontaseminaari

Uutista päivitetty 20.11.