Metsästäjäliitto on valinnut vuoden metsästysseuraksi Lapin Metsästyshoito- ja ampumaseura (LaMas) Satakunnan piiristä. Viime vuonna sata vuotta täyttänyt seura sijaitsee Rauman Lapissa. Monipuolinen ja toimelias yli 300 jäsenen seura on onnistunut etenkin nuorisotyössään.

Seuran puheenjohtaja Timo Ollila on kunnianosoituksesta otettu, ja jakaa myös kunniaa eteenpäin. 

– Tämä on todella iso kunnianosoitus. Samalla on tietysti muistettava, että tämän palkinnon eteen on tehty jo yli sata vuotta töitä. Kiitos kuuluu aiemmille toimi- ja luottamushenkilöille sekä lukuisille jäsenille, jotka ovat tehneet paljon töitä seuran eteen. 

Seuran jäsenistöstä peräti neljännes on alle 35-vuotiaita. Nuoria on saatu seuran jäseniksi muun muassa alhaisilla jäsen- ja ampumaratamaksuilla sekä nuorille suunnatuilla tutustumisjahdeilla. 

– Kilpailu nuorten ajankäytöstä on nykyisin kovaa ja harrastuksia on paljon tarjolla. Olemme kuitenkin aktiivisella työllä ja esimerkiksi maksuja alentamalla saaneet nuoria mukaan seuran toimintaan, sanoo Ollila. 

Seuralla on hyvin hoidettu, monipuolinen ampumarata, Kuljun ampumarata. Vireän ampumatoiminnan ja hyvien puitteiden myötä seuran edustajat ovat saavuttaneet menestystä ammuntakilpailuissa.

Seura on myös järjestänyt sidosryhmäjahteja muun muassa alueen päättäjille.  

Huomionosoitus luovutetaan seuralle Riihimäen Erämessuilla kesäkuussa. Seuran videotervehdys löytyy jutun lopusta.

Ilkka Mäkelälle liiton korkein ansiomerkki

Metsästäjäliiton pitkäaikaiselle varapuheenjohtajalle Ilkka Mäkelälle myönnettiin liittokokouksen yhteydessä liiton korkein ansiomerkki, kultainen ansiomerkki laakerilehväseppeleen kera. Merkki myönnetään liittohallituksen yksimielisellä päätöksellä valtakunnallisesti merkittävästä työstä Suomen Metsästäjäliiton ja maamme metsästysolojen hyväksi. 

Mäkelä on toiminut muun muassa Metsästäjäliiton varapuheenjohtajana vuosina 2017–2025 sekä Eräkontin hallituksen puheenjohtajana. 

Jahti-lehden tulevaisuus puntarissa

Kevätliittokokous käsitteli myös Jahti-lehden muutostarpeita. Rajusti kohoavien jakelukustannusten vuoksi Metsästäjäliitto selvittää Jahti-lehden ja jäsenviestinnän tulevaisuutta. Kokouksessa päätettiin, että Jahti-lehden muutoksista sekä sähköisen viestinnän uudistamisesta päättää ylimääräinen liittokokous, joka järjestetään näillä näkymin elo- syyskuussa. 

Lisäksi kevätliittokokous muun muassa hyväksyi vuoden 2025 toimintakertomuksen sekä vahvisti liiton tilinpäätöksen.

Metsästäjäliitto on erittäin tyytyväinen kehysriihessä tehtyyn päätökseen ulottaa metsästys ja kalastus virikesetelin piiriin. 

– Olemme todella iloisia, että hallitusohjelmaan tehty kirjaus virikesetelin laajentamisesta metsästykseen toteutuu, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Silpolan mukaan työnantajan tarjoamaa virikeseteliä tulisi pystyä käyttämään esimerkiksi valtion metsästyslupien tai seurojen vieraskorttien maksamiseen sekä ampumaratamaksuihin. Lisäksi sen piiriin voisivat kuulua myös esimerkiksi eräopaspalvelut. 

Metsästäjäliitto selvittää, voisiko se tarjota jäsenseuroilleen keskitettyä palvelua virikesetelin hallinnointiin liittyvissä asioissa. 

Suomessa on 300 000 metsästäjää, joista monille metsästys on elämäntapa. Metsästykseen sisältyy oleellisena osana metsästysammunnan harjoittelu ampumaradoilla.

Muutos voimaan jo tänä vuonna

Virikeseteli on työnantajan tarjoama henkilöstöetu, jota työntekijä voi käyttää esimerkiksi erilaisiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Kehysriihen päätöksen mukaan sen verovapaata enimmäismäärää nostetaan 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Samaten sen käyttöala ulotetaan metsästykseen ja kalastukseen. Lakiesitys on määrä antaa mahdollisimman nopeasti siten, että muutos astuu voimaan jo tämän vuoden aikana.

Selvityksen perusteella suurimmassa roolissa ovat haitta-ainelainsäädäntöön liittyvät määräykset tai ympäristölupaharkintaan kuulumattomat määräykset turvallisuudesta. Myös melulainsäädäntö nousi esiin. Tehdyn tarkastelun perusteella ongelmia oli kohdattu muun muassa edellytetyissä selvityksissä ja toimenpiteissä. Ongelmiksi selvityksessä katsottiin tilanteet, joissa päätöksessä edellytetyt selvitykset tai määräykset poikkesivat ympäristöministeriön Ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) -oppaan riskiperusteisista suosituksista.

Selvityksessä käytiin läpi yhteensä 187 kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten siviiliampumaradoille myöntämää ympäristölupa- tai ilmoitusmenettelyn mukaista päätöstä vuosilta 2019–2025. Määrä on tilastollisesti merkittävä sillä se vastaa noin 44 % kaikista hankkeen tiedossa olevista nykyisen ympäristönsuojelulain mukaisesti myönnetyistä siviiliampumaratojen luvista. Selvitys kattaa kaikki hankkeen tiedossa olleet kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät siviiliampumaratojen lupa- tai ilmoituspäätökset kyseisiltä vuosilta. Päätöksistä tarkasteltiin myös käsittelyaikojen pituuksia, joissa havaittiin olevan huomattavaa vaihtelua. Pisimmillään käsittelyajat olivat useita vuosia. Ympäristölupapäätösten käsittelyaikojen keskiarvo oli 18 kuukautta ja mediaani 8 kuukautta. Käsittelyajaksi katsottiin hakemuksen jättämisajankohdan ja lainvoiman saaneen päätöksen myöntöpäivän välissä kulunut aika.

Päätöksiä tarkastellessa ongelmaksi katsottiin esimerkiksi tilanne, jossa ampumaradalle oli edellytetty ympäristöministeriön BAT-oppaan mukaiseen riskitasoon nähden tarpeettoman tiukkoja toimenpiteitä kuten niin sanottua tuplasuojausta. Tällöin luotiaseradalle oli esimerkiksi edellytetty sekä taustavallin suojausrakenteita että taustavallin säännöllistä seulontaa. Molemmilla toimenpiteillä pyrittiin hallitsemaan haitta-aineista aiheutuvia mahdollisia riskejä.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on asetettu kunnianhimoinen tavoite 1 000 ampumaradasta vuosikymmenen loppuun mennessä sekä lupaus sujuvoittaa ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja ja lainsäädäntöä. Nykyisellään siviiliampumaratoja on hankkeen tietojen mukaan noin 710. Selvityksen perusteella lupaprosessien ja lainsäädännön sujuvoittamiselle on todellinen tarve. Sisäministeriön käynnissä oleva ampumaratahanke on askel oikeaan suuntaan.

Ampumaratojen ympäristölupahanke on Suomen Ampumaurheiluliiton koordinoima yhteishanke, jonka osapuolina ovat myös Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Ampumahiihtoliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto. Hanke on toiminut vuodesta 2020 saakka ja kerryttänyt huomattavan määrän kokemusta ja erityisosaamista ampumaratojen ympäristöluvituksesta, perustamisesta sekä ylläpidosta. Hanke koostuu kahdeksan ympäristöasiantuntijan tiimistä. Hanketta ovat rahoittaneet hankeosapuolten lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö sekä Urlus-säätiö. Nykyinen hankekausi kestää 15.11.2026 saakka.

Suomen Metsästäjäliiton Ampumaratojen ympäristölupahanke -sivusto