Timo Parviainen laski tiistaiaamuna 6-vuotiaan suomenajokoiransa Hetan hakemaan jänistä Kuohattijärven rannalle Pohjois-Karjalassa.

– Heta löysi nopeasti jäljen ja lähti ajamaan sitä. Jälki hävisi välillä, mutta koira löysi sen uudelleen. Se ehti ajaa jänistä noin tunnin verran, kun isokokoinen susi hyökkäsi kimppuun, koiranomistaja kertoo totisena.

– Olin 400 metrin päässä Hetasta, kun kuulin kovaa ärisemistä. Arvelin ensin toisen koiran tulleen siihen rähisemään, mutta tutkasta katsottuani huomasin, että oma koira huusi paikoillaan. Kun pääsin sen luokse, susi oli ehtinyt paeta läheiseen kuusitaimikkoon.

Heta oli vielä hengissä, kun omistaja kantoi sen autolle ja vei välittömästi eläinlääkäriin. Tämä totesi koirassa kuitenkin niin pahat puremajäljet, että eutanasia oli paras ratkaisu. Susi oli purrut uhriaan päähän ja kaulaan. Myös toisen takajalan lonkkaluu oli purtu säpäleiksi ja suolistosta kuului pihinää.

Tapahtumapaikalta löytyivät isot suden jäljet. Petoyhdyshenkilö ja maataloussihteeri kävivät paikalla tunnistamassa ne.

Maasto ei ollut ennestään tuttu Parviaiselle. 

– Vähäisten susihavaintojen perusteella uskoin tulleeni lähes ”susivapaalle” alueelle. Tämä oli nyt ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun toin koirani tänne ajoon.

Kyseessä on 22. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvan jahtikauden aikana. 

Susikannan kasvu vaikeuttaa koirien kanssa metsästämistä
 

Liikkuvana eläimenä susi saattaa ilmestyä minne tahansa, ja sulan maan aikana on hyvin vaikea varmistua siitä, ettei alueella ole susia. Esimerkiksi hirvijahti voi olla vaikea toteuttaa, jos koiria ei uskalleta laskea alueella irti.

Lisäksi koirat mahdollistavat muun muassa kolarieläinten jäljittämisen. Kolarissa loukkaantuneen karhun tai villisian jäljityksessä toimiva koira on suurriistavirka-apuhenkilöille korvaamaton turvallisuustekijä. 

Koiran kanssa on metsästetty Suomessa käytännössä yhtä kauan kuin täällä on ollut asukkaita. Se on edelleen keskeinen osa metsästyskulttuuria ja -harrastusta. Koiralle metsästys on erittäin luontaista toimintaa, jossa se pääsee käyttämään syntymässään saamiaan viettejä.

Kennelliiton arvion mukaan noin 100 000 koiraa kulkee omistajiensa mukana metsälle joka vuosi. Lisää koiran kanssa metsästämisestä voit lukea tästä Metsästäjäliiton uutisesta. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Ensimmäisten suomalaisten mukana pohjolaan saapui pystykorvan tapaisia koiria, joita käytettiin metsästyksessä. Kivikautisista koirista on pohjolassa vähän luulöytöjä, mutta esimerkiksi Hyrynsalmelta on löydetty 9 000 vuotta vanhoja keskikokoisten koirien luun siruja. Lisäksi Norjasta ja Karjalasta on kalliopiirroksista tulkittu löytyneen jahdissa apuna olevien koirien hahmoja. Voidaan sanoa, että maassamme on metsästetty koirien avulla aina.

Kotoinen suomenpystykorvamme periytyy näistä ensimmäisistä koirista katkeamattomana linjana. Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Kennelliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö ovat ajaneet suomenpystykorvan ja eräperinteen vaalimisen nimeämistä Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen listalle.  

Suomalaisia koirarotuja ovat myös suomenajokoira ja karjalankarhukoira.

Eränkäynti tyydyttää metsästyskoiraa

Kennelliiton mukaan arviolta 100 000 koiraa seuraa omistajaansa metsälle joka syksy.

Koiran hajuaisti on kymmeniätuhansia kertoja tarkempi kuin ihmisellä, joten se löytää riistan huomattavasti ihmistä paremmin. Koirat myös jaksavat kulkea hankalassakin maastossa nopeammin ja kestävämmin kuin ihminen, mikä tehostaa riistan löytymistä, työskentelyä sekä esiin ajamista.

Metsästys tyydyttää monia koiran biologisia tarpeita. Metsästyskoirien syntyessään saama vietti on vahva, ja niinpä esimerkiksi riistan etsiminen tai ajaminen on niille lajinomaista toimintaa. Koirat saavat metsällä liikuntaa ja myös hajut aktivoivat koiraa.

Metsästyskoirarodut ovat yleensä hyvin terveitä.  

Myös monet koirat, jotka eivät käy metsällä, saavat innostavia virikkeitä esimerkiksi nouto- ja etsintäleikeistä, joita ne toteuttavat näiden samojen viettien ohjaamina. Esimerkiksi villakoirat ja vinttikoirat on alun alkaen jalostettu metsästyskäyttöön.

Rotuja moneen käyttötarkoitukseen

Nykyisin metsästyksessä käytetään useita hyvin eri tavoin käyttäytyviä rotuja. On olemassa muun muassa ajavia koiria, pysäyttäviä hirvikoiria, noutajia, linnut osoittavia kanakoiria, luolakoiria ja jälkikoiria. Kaikilla on hieman erityyppinen käyttötarkoitus, mutta yhteistä niille on, että vietti rodunomaiseen tekemiseen tulee ilman opettamista syntymässä mukana.

Koira on myös tärkeä tekijä suurriistavirka-aputehtävissä, kuten kolarieläinten jäljityksessä. Etenkin sulan maan aikana loukkaantuneen eläimen löytäminen voi olla mahdotonta ilman jälkikoiraa. Karhukolaritapauksessa suurriistavirka-apuhenkilöt eivät lähde metsään ilman asiansa osaavaa koiraa, jonka tiedetään toimivan myös karhulle.

Metsästys tuo ihmisiä koiraharrastuksen pariin, mutta liikenne toimii myös toiseen suuntaan. Varsin usein etenkin naiset siirtyvät koiraharrastuksesta metsästyksen pariin, kun ovat ensin osallistuneet metsästystapahtumiin koiranohjaajina.

Metsästyskausi painottuu syksyyn ja talveen, jolloin metsästyskoiratkin tavallisimmin kulkevat metsällä. Muina aikoina ne ovat omistajilleen arvokkaita lemmikkejä, kuten muutkin koirat.  

Lyyti pääsi maastoon etsimään kaurista aamupäivällä eikä se vielä ennättänyt löytää ajettavaa, kun susi hyökkäsi sen kimppuun.

– Olin tutkan mukaan 170 metrin päästä koirasta, kun tappelun rähäkkä alkoi. Huusin kuin heikkopäinen, ammuin ilmaan ja juoksin paikalle. Siinä meni pari minuuttia, kun ennätin Lyytin luokse ja näin vielä vilauksen pakenevasta sudesta, Lyytin isäntä Teuvo Kaukola kertoo.

Susi oli purrut Lyytiä todennäköisesti vain kerran päähän, se oli tajuton, mutta vielä hengissä. Isäntä ei pystynyt koiraansa lopettamaan ja kiidätti sen eläinlääkärille. Eläinlääkäri kuitenkin totesi koiran vammat niin pahoiksi, että se päätettiin lopettaa.

Aiemmin susien puremia nähnyt eläinlääkäri varmisti Lyytin puremat suden tekemiksi ja tapahtumapaikalle odotettiin vielä maaseutuviranomaisen käyntiä perjantaina. Lähimpään taloon on paikalta noin 700 metriä.

Hirvijahdissa ei tehty susihavaintoja

Teuvo Kaukola asuu Lieksassa ja oli Kuortaneella hirvenmetsästyslomalla.

– Minä kun tulin tänne ”susivapaalle” alueelle metsästämään, sillä susia on ollut ihan riittävästi riesana Lieksassa. Kuortaneella on tehty yksittäisiä jälkihavaintoja susista ja oletin, että sudet ovat olleet läpikulkijoita. Edellisenä viikonloppuna metsästimme hirveä lähes tällä samalla alueella, eikä susista ollut silloin mitään tietoa.

Lyyti oli vasta 2-vuotias, mutta lahjakas koira. Se ajoi jänistä, kaurista ja peuraa.

– Olen niin vihainen Lyytin vuoksi. Taitaa kahdesta hirvikoirastani tulla nyt kotikoiria.

Kyseessä on 21. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle.

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Susi hyökkäsi metsäautotien varrella olleen puupinon takaa koiraansa ulkoiluttamassa olleen Jorma Jalosen beaglen kimppuun, mutta Jalonen sai koiransa vedettyä hihnasta pois. Jalonen kertoo ottaneensa maasta koivukarahkan sutta pelotellakseen. 

– Kolme kertaa sillä karahkalla löin ja susi väistyi vähän kauemmaksi, mutta lähti uudelleen tulemaan kohti. Silloin nappasin maasta nyrkin kokoisen kiven ja sanoin, että jos vielä yrität, tulee tästä ottaan, toteaa Jalonen Punkalaitumen Sanomissa.

Metsästäjäliitto esittää, että kiintiömetsästys ulotetaan kaikkiin suurpetoihin – suteen, karhuun, ilvekseen ja ahmaan – eikä rajoiteta vain suteen. Kiintiömetsästys tulee ulottaa koko maahan. Tämä mahdollistaa suurpetojen tasapainoisen kannanhoidon, vähentää konflikteja ja tukee luonnon monimuotoisuutta.

Metsästäjäliitto korostaa, että kiintiömetsästys on hallinnollisesti selkeä ja nopea järjestelmä, joka vähentää tarpeettomia valituksia ja tehostaa viranomaisten resurssien käyttöä.

Susikannan nopea kasvu vaatii toimenpiteitä

Susikanta on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina: vuosina 2017–2021 kanta kaksinkertaistui ja vuosina 2021–2025 kasvu on ollut edelleen 75 %. Länsi-Suomen lauma- ja parireviirien määrä on kasvanut huomattavasti. Itärajan yli on tullut erityisesti poronhoitoalueelle poikkeuksellisen paljon susia Luoteis-Venäjältä.

Myös muualle Suomeen on tullut geenivirtaa Venäjältä, mikä on parantanut susikannan geneettistä monimuotoisuutta. Luken kanta-arvioennusteen mukaan maassamme saattaa olla jopa tuhat sutta ensi keväänä ilman kannanhoidollista metsästystä.

Suden suotuisan suojelutason viitearvo tulee päivittää tieteellisesti perustellulle tasolle: liitto esittää uudeksi viitearvoksi 165 yksilöä, mikä vastaa EU:n viitearvo-ohjeistusta ja huomioi susikannan viimeaikaisen kasvun sekä geenivirran Venäjältä.

Suden metsästyskausi tulisi liiton näkemyksen mukaan aloittaa elokuun alusta, jotta metsästyspaine kohdistuu nuoriin yksilöihin ja susien ihmisarkuus säilyy. Metsästäjäliitto painottaa, että ja vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely tulee säilyttää kiintiömetsästyksen rinnalla.

Liitto on valmis osallistumaan lain jatkovalmisteluun ja tarjoamaan asiantuntemustaan suurpetopolitiikan kehittämiseksi.

Metsästäjäliitto ilmaisi kantansa metsästyslain luonnokseen sitä koskevassa lausunnossaan. Lausunto kokonaisuudessaan löytyy Metsästäjäliiton lausunnot-sivulta.

Lausuntoaikaa metsästyslain muutokseen on jäljellä 24. lokakuuta saakka osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=43b2e386-2cfc-4b8f-a432-5fb78f7bf81f

Hyökkäys jänisajossa olleen Lempin kimppuun tapahtui lähestulkoon talon pihassa Väärämäen kylällä.

– Tapahtumapaikka oli kuusikossa vain 50 metrin päässä asutusta talosta. Lähimmät piharakennukset olivat vain parinkymmenen metrin päässä hyökkäyspaikasta, koiran omistaja kertoo.

Lempi oli kuitenkin onnistunut pääsemään karkuun hyökkääjältään. Se tuli talon pihaan, josta talon asukkaat ennättivät nähdä koiran. Tappelukaveri ei näyttäytynyt ja Lempi jatkoi pihasta matkaansa tietä myöten autolle, jossa sen kanssa metsällä ollut isäntä odotteli.

Isäntä huomasi koirasta valuvan verta. Siinä vaiheessa Lempi alkoi jo näyttää huonovointiselta. Se kiidätettiin Parikkalaan eläinlääkäriin ja sieltä vielä Kouvolaan eläinklinikalle.

Lempissä oli useita pistomaisia haavoja rintaontelossa ja vatsassa. Ennuste niistä selviämisestä oli huono, joten koira päädyttiin lopettamaan.

Tapahtumapaikalla vain harmaita karvoja

Petojen jälkiin perehtynyt paikallinen asiantuntija kävi myöhemmin tarkistamassa hyökkäyspaikan ja löysi sieltä harmaita karvoja. Paikalle jääneet karvat olivat varmuudella koiraeläimestä ja ne viedään DNA-tutkimukseen.

– Paikalla ei kuitenkaan ollut esimerkiksi sorkkien jälkiä, joita olisi jäänyt villisiasta, jos hyökkääjä olisi ollut sika suden tai koirasuden sijaan, koiranomistaja sanoo.

Lempi oli erinomainen jäniskoira, jonka ajosta kaadettiin viiden vuoden aikana peräti 99 jänistä.

– Lempi oli varma jäniskoira, joka ei sotkeutunut sorkkaeläimiin koskaan. Se oli aika herkkä luonteeltaan ja jätti kissatkin rauhaan, kun kerran sai sellaiselta nenilleen.

– Eniten tässä harmittaa 9-vuotiaan tyttäreni puolesta. Juttelimme hiljattain seudulla liikkuvista susista ja hän kysyi, voisiko susi tappaa Lempin. Nyt joudun kertomaan hänelle menetyksestä, vaikka olin aiemmin vakuutellut, ettei Lempille käy mitään.

Kyseessä on 20. tapaus, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvalla jahtikaudella.

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat yhteisessä kannanotossaan vaatineet kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Sunnuntaiaamu koitui 4-vuotiaan Riitu-koiran viimeiseksi, kun se joutui susihyökkäyksen kohteeksi Pohjois-Satakunnassa kesken hirvenmetsästyksen.

– Päästin koiran irti aamupäivällä yölliselle hirvenjäljelle Lauhavuoren kansallispuiston reunamilla, jossa metsästysseuramme jäsenet olivat jahdissa. Riitu juoksi siitä hirven perään kansallispuiston puolelle ja kävi passilinjamme sisäpuolella vielä hirven kanssa, mutta karkasi sitten uudelleen puistoon, koiranomistaja Toni Tunturi kertaa tapahtunutta.

Hän kuvailee kansallispuistoa isoksi alueeksi, jonne on lähimmältä tieltä ja asutuksesta matkaa noin kaksi kilometriä. Maasto on enimmäkseen suota ja osin kuivempaa puustoa, johon koira helposti jumahtaa haukulle. Tällä kertaa omistaja ei saanut koiraansa tulemaan sieltä pois.

– Tutkassa näkyi muutama Riitun juoksema pyörähdyslenkki. Ajattelin ensin Riitun jäävän haukulle. Mutta kun sen panta lakkasi liikkumasta, tiesin jo, mitä oli tapahtunut. Minulla oli toinenkin koira samaan aikaan metsässä, jonka liikkeitä seurasin, mutta se tuli takaisin. Sillä välin kaksi metsästyskaveria lähti etsimään tutkan mukaan yhä paikoillaan olevaa Riitua.

Koira syötiin melkein kokonaan
 

Tapahtumapaikalta löytyivät vain koiran jäännökset, jotka olisivat Tunturin mukaan mahtuneet vaikka taskuun. Taistelutantereella näkyi enää nahan paloja, karvatuppoja, verijälkiä ja pahoin purtu panta. 

– Väittäisin, että asialla oli ollut useampi susi. Alueella on aiemmin nähty pyörivän susilauma. Viime syksynä naapurikunnan puolella meni hirvikoira.

Susihyökkäyksestä on oltu yhteydessä tapahtumapaikan sijainnin perusteella Isojoen kunnan maaseutusihteeriin, jonka mielestä tapaus on ollut selvästi suden tekemä.

Riitun menettäneellä Tunturilla on kotona vielä kolme metsästyskoiraa, joista kaksi on harmaata norjanhirvikoiraa ja yksi suomenajokoira. 

– Jatkossa ajattelin ottaa koiran mukaan metsälle kaikesta huolimatta, mutta entistä varovaisempi aion olla. Periksikään en haluaisi antaa ja lopettaa metsästystä. Haluan uskoa, että susien kannanhoidolliseen metsästykseen tulisi lopulta järkeä.

Kyseessä on 19. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat yhteisessä kannanotossaan vaatineet kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

– Metsästyksen turvallisuus alkaa asenteesta. Kun tuttuja asioita kerrataan säännöllisesti, ne pysyvät mielessä yllättävissäkin tilanteissa, sanoo liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Kertaa neljää aseturvallisuusohjetta 

Partasen mukaan jokaisessa jahtiporukassa olisi hyvä pitää lyhyt aseturvallisuuskertaus ennen jahtia, vaikka asiat tuntuisivat itsestään selviltä.

– Turvallisuus ei ole vain oma asia, vaan myös jahtikaverin. Jos siis huomaat toisen toimivan turvattomasti, sinulla on velvollisuus puuttua asiaan. Jos taas sinulle itsellesi huomautetaan aseturvallisuuden paremmasta haltuunotosta, ota palaute vastaan vakavasti ja rakentavasti, Partanen muistuttaa.

Neljä ehdotonta aseturvallisuusohjetta

1. Kohtele asetta aina kuin se olisi ladattu.
2. Älä koskaan osoita piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan.
3. Pidä sormi poissa liipaisimelta, kunnes olet valmis ampumaan.
4. Varmistu aina kohteesta ja sen taustasta.

Säännöt perustuvat amerikkalaisen Jeff Cooperin kehittämään turvallisuusfilosofiaan, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu aseturvallisuuden perusta.

Metsästäjäliitto tarjoaa videoita ja oppaita turvalliseen aseen käsittelyyn liiton verkkosivuilla:

• Partasen lyhytvideo neljästä aseturvallisuusohjeesta
• Turvallisuus-sivusto
• Opas turvalliseen aseen käsittelyyn

Tulosta tästä neljä aseturvallisuusohjetta ja jaa ne oman jahtiporukkasi kanssa ennen seuraavaa jahtia.

Koira oli ajamassa peuraa sunnuntaina puolen päivän jälkeen omistajansa Ville Kotkan kanssa Länsi-Porin metsästysalueella aivan taajaman liepeillä, missä on paljon liikennettä.

– Meitä oli siinä metsästysalueen ympärillä useampi koiran kiinniottaja. Rolle otti heti ajon ja toi passiketjuun kaksi peuraa. Ne pääsivät ketjusta läpi ja koira painui perässä.

Rolle jatkoi ajoa metsästysalueen ulkopuolelle. Kotka yritti kiertää metsätietä pitkin autolla sitä vastaan, mutta tie oli suljettu lukitulla puomilla.

– Pysäytin autoni edessä olleen puomin taakse ja lähdin juoksemaan metsätietä pitkin, mutta en ehtinyt tien ylityspaikalle ajoissa. Rolle ehti juosta metsätiestä yli ja 200 metrin päähän, jossa sen haukku loppui, Kotka kuvaa tapahtuman kulkua. 

– Jotain kummallista siinä oli, kun koira oli tutkan mukaan paikoillaan, joten lähdin kohti sen paikkatietoa. Kun vihelsin pilliin, paikkatieto lähtikin toiseen suuntaan eli koira oli jo suden suussa, kun se loittoni siitä vielä toiset 200 metriä. Juoksin paikalle, mutta en löytänyt Rollea, vaikka meitä etsijöitä oli lopulta siinä neljä. Viimein koira löytyi kuolleena tutkapanta kaulassa sammalten alta, jonne susi oli sen ehtinyt piilottaa.

Omistaja kertoo, että koiran vatsanpeitteet oli revitty auki ja niska purtu poikki. Kaikki merkit viittasivat suden tekemiksi. Löytöpaikalla oli mukana myös suurpetoyhdyshenkilö. Susihyökkäyksestä on ilmoitettu myös maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka käy paikan päällä toteamassa tapahtuneen.

Hyökkäyksen takana mahdollisesti aiemminkin koiran tappanut susi
 

Tapahtumapaikalla oleva maasto kasvaa harvaa männikköä, mutta sen pohjalla on korkea heinikko, jonka notkelmasta koira löytyi. Suden iskupaikasta on alle 500 metriä lähimpään taloon.

– Minulla on vahva epäilys, että asialla oli sama susi, joka tappoi metsästyskoiran lähialueella viime vuoden syksyllä, Kotka arvelee.

– Metsänomistajille olisi myös pyyntö, että puomit eivät olisi lukossa, jotta metsäautotietä pääsee ajamaan tällaisissa tilanteissa, hän toivoo.

Rolle oli lupaavin koira omistajansa aiemmista metsästyskoirista, joista kotona odottaa enää yksi.

– Tämä on oikeasti kestämätön tilanne, kun menettää rakkaita perheenjäseniä, Kotka muistuttaa päättäjiä.

Kyseessä on 18. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä jahtikaudella. 

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Karsikonsalmen Martta, 2,5 vuotta, oli ennättänyt juosta aamusta metsässä vain puolen tunnin ajan, kun susi hyökkäsi sen kimppuun.

– Ensin luulin, että Martta löysi hirven, kun se haukahti. Nuorella koiralla hirvihaukku voi alkuunsa olla vingahtelua ja haukahtelua. Sitten koira alkoi rääkyä ja juoksin kovasti huutaen kohti koiraa, Martan isäntä Marko Kosti kertoo.

Kosti oli vain noin sadan metrin päässä koirastaan 15-vuotiaan poikansa kanssa.

– Varmasti susi kuuli tulomme ja se päästi irti koirasta. Olihan tämä kurja aloitus pojallekin, kun oli ensimmäistä kertaa koiramiehenä mukana metsällä tänä syksynä ja tällaista joutui todistamaan.

Susi oli nopea tappaja, ja Martta makasi hengettömänä maassa kyljellään isännän ennättäessä paikalle. Maasto tapahtumapaikalla oli niin peitteinen, ettei Kosti ennättänyt nähdä sutta. Todennäköisesti susi kuitenkin tiesi ihmisten olevan lähettyvillä ennen hyökkäystä, koska kävely jäisellä sammalikolla ja risukossa aiheutti ääntä tyynellä kelillä. Ihmisten läsnäolo ei kuitenkaan estänyt sen toimintaa. Petoyhdyshenkilö kävi paikalla toteamassa suden jäljet. Sammalikkoon jääneiden painaumien perusteella he arvioivat paikalla olleen vain yhden suden.

Tämä susi on ehkä tappanut koiria ennenkin

Nuorella ja lupaavalla Martalla olisi ollut kaikki vielä edessä. Martan kanssa oli ennätetty tehdä yksi näyttelykäynti ja tänä syksynä oli tarkoitus alkaa koetoiminta.

– Martta oli myös tärkeä perheenjäsen. Meillä on myös beagle ja siperianhusky, mutta kyllä tässä tilanteessa saa kaivella motivaatiota, että viitsisi hankkia uutta hirvikoiraa tai ylipäätään metsästyskoiraa.

Martan kimppuun käynyt susi oli todennäköisesti sama yksilö, joka on kierrellyt Keiteleellä jo pidemmän aikaa. Sen uhriksi joutui mäyräkoira elokuun lopulla. Susi ei ole jäänyt kertaakaan riistakameroihin, joita on runsaasti alueella, ja ilmeisesti se kiertelee lähellä asutusta.

Kostin arvion mukaan noin vuoden aikana kehkeytynyt susitilanne vaikeuttaa kaikkea metsästystä.

– En tiedä miten meidän hirvet nyt saadaan pois metsästä, jos koiria ei voi käyttää. Ajomiesten saaminen on tosi haasteellista. Toivottavasti seura saisi kyläläisiä siihen avuksi, Marko Kosti pohtii.

Kyseessä on 17. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä jahtikaudella.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.