Maria Karjalaisen omistama lyhytkarvainen collie Papi oli Karjalaisen isän Heikki Virtasen mukana päivälenkillä traktorin mukana.

– Isä oli ajamassa traktorilla uraa puupinoille ja Papi juoksi tapansa mukaan lähellä. Sudet olivat hyökänneet koiran kimppuun tiellä, vain sadan metrin päässä traktorista. Pitää vain toivoa, ettei Papi kärsinyt pitkään, Maria Karjalainen kertoo.

Seitsemänvuotias Papi-collie oli kahden perheen koira. Sitä jäävät kaipaamaan erityisesti Karjalaisen lapset, joiden leikeissä koira oli usein mukana.

Petoyhdyshenkilö kävi tarkastamassa susien jäljet ja paikalta löytyi ainakin kahden eri kokoisen pedon tassunjäljet ja paljon myös vanhempia jälkiä.

”Susia on hälyttävän paljon”

Siikajoen Revonlahdella, 8-tiellä sattui viime viikolla kolari, jossa kuoli yksi susi. Kolaripaikalla nähtiin ainakin kolme muuta sutta.

– Susista on paljon havaintoja ja muutama hirviseura keskeytti jahtinsa niiden vuoksi. Hirvikoiria ei ihme kyllä meidän alueellamme jäänyt susille. Sudet ovat olleet paljon lampaiden kimpussa, ja alueella on edelleen voimassa oleva Riistakeskuksen vahinkoperusteinen kaatolupa yhdelle sudelle, Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Mustonen kertoo.

Siikajoen varrella on paljon susia. Mustonen arvioi oman yhdistyksen alueen susimääräksi 20–30 sutta ja rajayhdistysten alueella liikkuu lisäksi 10–20 sutta.

– Susia on hälyttävän paljon. Niiden reviirit menevät päällekkäin ja sudet sietävät vieraan lauman yksilöitä entistä paremmin.

Edellisen kerran sudet hyökkäsivät koiran kimppuun Siikajoen seudulla Siikalatvalla joulukuun lopulla, jolloin ainakin kaksi sutta oli tappanut ketunajossa olleen ajokoiran.

Metsästäjäliitto maksaa DNA-ulostenäytteistä

Susikannan arvioinnissa DNA-näytteet ovat tärkeässä roolissa. Vuosittainen susien virallinen kanta-arvio perustuu Tassu-järjestelmän havaintojen lisäksi muun muassa DNA-näytteisiin. Ulosteesta saatavan DNA:n avulla sudet voidaan yksilöidä, joten näytteiden avulla saadaan tietoa susien ajallisista ja alueellisista liikkeistä, sukupuolesta ja sukulaisuussuhteista.  

Suomen Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä keräämään DNA-näytteitä. Talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä Metsästäjäliitto maksaa keräyspalkkiona 50 euroa per näyte liiton jäsenseuroille. 

Somerolla tapahtui viikonloppuna onnettomuus metsästyksen yhteydessä. Yksikin onnettomuus on liikaa, toteaa Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

- Metsästyksen turvallisuuden varmistaminen kuuluu meistä jokaiselle, Partanen toteaa.

Suomen Metsästäjäliitto muistuttaa neljästä turvallisuusohjeesta, joista on aina apua. Tuoreella koulutusvideolla Jussi Partanen kertaa neljä turvallisuusohjetta:

1. Asetta on aina käsiteltävä kuin se olisi ladattu
2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua (piippukontrolli)
3. Pidä sormi pois liipaisimelta (sormikontrolli)
4. Ole varma kohteesta

Partanen muistuttaa, että oman turvallisuutensa lisäksi jokaisella metsästäjällä on vastuu toisten turvallisuudesta ja metsästysaseiden käsittelystä.

- Jos huomaat, että jahtikaverisi aseenkäsittely on turvatonta, sinulla on oikeus ja myös velvollisuus mainita siitä hänelle. Jos taas metsästyskaverisi pyytää sinua itseäsi olemaan huolellisempi aseen käsittelyssä, älä ota siitä nokkiisi, vaan kiitä jahtikumppania. Pohdi, kuinka voisit joka tilanteessa pitää kiinni neljästä turvallisuusohjeesta, toteaa Partanen.

Linkkejä turvalliseen metsästysaseen käsittelyyn:

Suomen Metsästäjäliiton Turvallisuus-sivusto

Opas turvalliseen metsästysammuntaan ja aseen käsittelyyn

Videoita aseturvallisuudesta

Jussi Partasen tuore koulutusvideo neljästä aseturvallisuusohjeesta

Metsästäjäliitto järjesti joulun alla jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin jäsenistön tyytyväisyyttä liiton suurpetoedunvalvontaan ja aiheeseen liittyvään viestintään. Kysely järjestettiin ennen joulua verkossa.

Vastaajia reilussa kolmessa päivässä kertyi lähes 900. Vastaamisessa aktivoituivat odotetusti erityisesti koiran avulla metsästävät, sillä vastaajilla tai heidän perheessään 64 prosentilla on yksi tai useampia metsästyskoiria.

Asuinpaikka vaikuttaa usein osaltaan vastauksiin. Vastaajista haja-asutusalueella asuu yli puolet eli 54% ja taajamissa 23%. Taajama-asujien määrä kyselyssä oli yhtä suuri kuin kaupungissa asuvien vastaajien määrä.

Maakuntien mukaan tehty vastaajien alueellisen jakauman terävin kärki painottui tällä kertaa etelään, sillä suurin osuus vastaajista (12%) asui Uudellamaalla ja toisena tuli Pirkanmaa (10,3%). Etelän vastapainona kolmanneksi tuli Pohjois-Savo 9,1% osuudella vastaajista.

Neljä tiukkaa kysymystä - jäsenistöltä yläpeukkua

Ensimmäisessä kysymyksessä, joka koski Metsästäjäliiton onnistumista suurpetoedunvalvonnan linjauksessaan, sai arvosanaksi keskiarvon 3,5 / 5. Annettujen vastausten mediaani eli vastaajien yleisin antama arvosana kysymykseen oli 4/5. Näin ollen merkittävä osa vastaajista antoi vahvan tukensa liiton edunvalvontatoimille.

Toiseksi kysyttiin jäsenistön mielipidettä liiton uutisoinnin sisällöstä metsästyskoirakuolemien osalta. Tämä liittyy tiedottamiseen, jolla Metsästäjäliitto uutisoi syksyn aikana susien tappamista ja raatelemista metsästyskoirista. Tiedottaminen sai jäsenistön keskuudessa arvosanan 4/5 sekä keskiarvona että mediaanina, eli jäsenistö on tyytyväinen tehtyihin viestintätoimiin.

Suurpetolainsäädännön ja -hallinnon kehittäminen vaatii päättäjien huomion. Mahdollistaakseen jatkossa kannanhoidollisen metsästyksen susikantojen hallitsemiseksi Metsästäjäliitto kampanjoi loppuvuodesta suomalaisen metsästyskoiran "kuolinilmoituksella". Tähän liittyen kyselyn kolmas kysymys tiedusteli mielipidettä mainittuun kampanjaan.

Vastausten arvosanaksi muodostui kakkoskysymyksen tapaan 4/5 sekä keskiarvoksi että mediaaniksi, joka on selvä signaali vahvasta jäsenistön tuesta kampanjalle.

Neljännessä kysymyksessä tiedusteltiin jäsenten näkemystä tuoreeseen uutiseen, jossa liitto alkaa maksaa susien DNA-näytteiden eli susien ulosteiden keruusta palkkiota. Liitto kannustaa jäseniään ulostenäytekeruuseen, jotta susien kanta-arviosta saataisiin mahdollisimman kattava.

Jäsenistön antama arvosana liiton linjauksesta maksaa DNA-näytteiden keruusta palkkio jäsenseuroille sai niin ikään arvosanaksi 4/5 sekä keskiarvoltaan että mediaanin osalta. Tulos kertoo jäsenistön näkemyksen tukevan tarvetta kannustaa DNA-keräystä palkkiolla.

Kyselyn sanallisissa vastauksissa oli luonnollisesti mukana myös kärjekkäitä ja kriittisiä kommentteja liittyen liiton toimintaan, mikä on selvää erityisesti suurpetojen kyseessä ollen - eletäänhän juuri nyt suurpetorintamalla historiallisen haastavia aikoja. Turhautuminen ja pettyminen tilanteeseen aiheuttaa ymmärrettävästi tunnekuohuja. Yhtä kaikki vastauksista koostetut tilastollisesti selkeät, myönteiset luvut antavat vahvan selkänojan liiton suurpetoedunvalvontatyölle ja -viestinnälle.

Tästä on hyvä yhdessä jatkaa työtä kohti suurpetojen kestävää kannanhoitoa.

Jägarförbundet betalar ett insamlingsarvode på 50 euro per varg- eller hundvargsprov för DNA-avföringsprov som samlats in under vintern 2024–2025. Arvodena betalas till jaktföreningar som ska vara medlemmar i Jägarförbundet. En enskild jägare kan inte få arvodet.

Medlemmarna i en jaktförening kan samla in prover inom ramen för allemansrätten och således också utanför föreningens område.

"Jägarförbundet uppmuntrar sina medlemsföreningar till ömsesidigt samarbete för att observera flockarnas placering i realtid och organisera insamlingsverksamheten så att vargarna i flock- och parreviren kan kartläggas så bra som möjligt genom insamlingen av DNA-prover", motiverar Jägarförbundets verksamhetsledare Jaakko Silpola arvodet.

Förbundet betalar ersättning för en enskild varg högst tre gånger i kronologisk ordning utifrån uppgifterna i analysresultatet på Naturresursinstitutets sida Naturresursdata, provtagningsdatumet och ansökan om arvode. Webbplatsen för analysresultaten finns här (välj fliken "Varg"; och under den "DNA-prover").

Arvode kan sökas för varg- eller hundvargsprov som har samlats in under insamlingsperioden 15.11.2024–28.2.2025. Identifieringsnumret för vargens DNA-prov fås av Lukes insamlingsansvariga, som provet överlåts till. Av analysresultatet som identifieras med ett provnumret framgår om provet gällde en varg eller hundvarg. Arvode betalas inte för andra djur eller för prover som inte kan analyseras. Vanligtvis kan cirka 70–80 procent av proverna analyseras beroende på provets kvalitet.

Arvodet kan sökas elektroniskt från Jägarförbundet från och med den 1.2.2025. Förbundet bereder en ansökningsblankett till nätet som den sökande föreningens kontaktperson fyller i. I ansökan inkluderar den sökande uppgifter om DNA-analysresultatet för varje prov som arvode söks för. Utbetalningen sker från förbundet två gånger i månaden, dvs. i två veckors cykler.

Utbetalningen av arvoden inleds 15.2.2025. Föreningen bör ansöka om ersättning för de prover som samlats in under vintern senast 15.8.2025. Naturresursinstitutet publicerar resultaten på sidorna i fråga i två omgångar, de första proverna i februari och resten senast i samband med publiceringen av uppskattningen av stammen.

DNA-provpåsar fås från Naturresursinstitutet och provernas leveranslogistik sköts enligt deras och de insamlingsansvarigas anvisningar. Mer information om Lukes insamlingsanvisningar och en utbildningsinspelning om insamling finns här.

De insamlade DNA-proverna blir synliga på webbplatsen Petohavainnot.fi

Användare som registrerat sig på webbplatsen Petohavainnot.fi som upprätthålls av en privat aktör kan märka ut insamlingspunkterna för DNA-prover av varg. De insamlade DNA-proverna jämte provnummer kan anmälas till webbplatsen enligt insamlingsdag.  Observationskartan på webbplatsen är tillgänglig för alla utan inloggning. De insamlade DNA-proverna symboliseras på kartan med en brun bajskorvsikon.

"På kartan kan man se var och när vargar har observerats, det vill säga var man kan få DNA-prover och var man redan har tagit prover", berättar webbplatsens administratör Ari Alinen.

Webbplatsens vargobservationer stöder insamlingen av DNA-prover. Webbplatsen har över 2 300 registrerade användare. I december 2024 hade webbplatsen 240000 besökare.

"Jägarförbundet rekommenderar att alla prover som redan samlats in under denna insamlingsperiod och alla prover som samlas in i fortsättningen märks ut på kartan. På så sätt kan alla aktörer på eget initiativ följa upp hur många avföringsprov som redan har samlats in från varje känt vargrevir", uppmuntrar verksamhetsledare Silpola.

Information om hur insamlingen av DNA-prover framskrider lokalt och om dess täckning fås också av de insamlingsansvariga i det egna området.

Jägarförbundet påminner ännu separat om att alla observationer av stora rovdjur ska anmälas till kontaktpersonerna för stora rovdjur. Kontaktpersonen för stora rovdjur ska anteckna observationerna i Tassu-systemet så att materialunderlaget för uppskattningen av stammen ska behållas heltäckande.

Metsästäjäliitto maksaa talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa per susi- tai koirasusinäyte. Palkkiot maksetaan metsästysseuroille, joiden tulee olla Metsästäjäliiton jäseniä. Yksittäinen metsästäjä ei voi palkkiota saada.

Metsästysseuran jäsenet voivat kerätä näytteitä jokaisenoikeuden puitteissa ja siten myös seuran alueen ulkopuolelta.

"Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön laumojen reaaliaikaisen sijainnin havainnoinnissa ja keräystoiminnan organisoimisessa niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla", perustelee palkkiota Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Korvauksia liitto maksaa yksittäisestä sudesta enintään kolme kertaa Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivulta löytyvän analyysituloksen tietojen perusteella, näytteenottopäiväyksen ja palkkion hakemisen aikajärjestyksessä. Analyysitulosten sivusto löytyy täältä (valitse välilehti "Susi"; sen alta "DNA näytteet").

Palkkiota voi hakea suden tai koirasuden osoittavista näytteistä, jotka on kerätty keräyskaudella 15.11.2024–28.2.2025. Suden DNA-näytteen yksilöintinumeron saa Luken keräysvastaavalta, jolle näyte luovutetaan. Näytenumeron yksilöimästä analyysituloksesta käy ilmi, oliko näytteessä kyse sudesta tai koirasudesta. Palkkiota ei makseta muista eläimistä eikä näytteistä, joiden analysointi ei onnistu. Tyypillisesti näytteistä noin 70-80 prosenttia pystytään analysoimaan riippuen näytteen laadusta.

Palkkiota voi hakea Metsästäjäliitosta sähköisesti 1.2.2025 alkaen. Liitto valmistelee nettiin hakemuslomakkeen, jonka hakijaseuran yhteyshenkilö täyttää. Hakemukseen hakija sisällyttää tietoja DNA-analyysituloksesta kustakin haettavasta näytteestä. Maksatus tapahtuu liitosta kaksi kertaa kuussa eli kahden viikon sykleissä.

Palkkioiden maksatus alkaa 15.2.2025 alkaen. Seuran tulee hakea korvausta talvella kerätyistä näytteistä 15.8.2025 mennessä. Luke julkaisee tuloksia ko. sivuilla kahdessa erässä, ensimmäiset näytteet helmikuussa ja loput viimeistään kanta-arvion julkaisun yhteydessä.

DNA-näytepussit saa ja näytteiden toimituslogistiikka hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ja keräysvastaavien ohjeistamalla tavalla. Lisätietoja Luken keräysohjeista ja keräämisen koulutustallenne löytyvät täältä.

Kerätyt DNA-näytteet näkyviin Petohavainnot.fi-sivustolle

Yksityisen toimijan ylläpitämälle Petohavainnot.fi -sivustolle rekisteröityneet käyttäjät voivat merkitä suden DNA-näytteiden keruupisteet. Sivustolle voi ilmoittaa kerätyt DNA-näytteet näytenumeroineen keräyspäivän mukaan.  Sivuston havaintokartta näkyy kaikille ilman kirjautumista. Kerättyjä DNA-näytteitä symboloi kartalla ruskea kakkakokkareen kuvake.

"Kartalta voi katsoa missä ja milloin susia on havaittu, eli mistä DNA-näytteitä voi saada, ja mistä näytteitä on jo otettu", sivuston ylläpitäjä Ari Alinen sanoo.

Sivuston susihavainnot tukevat DNA-näytteiden keräämistä. Sivustolla on yli 2300 rekisteröitynyttä käyttäjää. Joulukuussa 2024 sivustolla kävi 240000 kävijää.

"Metsästäjäliitto suosittelee kaikkien tällä keruukaudella jo kerättyjen näytteiden ja kauden aikana jatkossa kerättävien näytteiden merkitsemistä kartalle. Näin kaikki toimijat voivat omaehtoisesti seurata, miten monta ulostenäytettä kultakin tiedossa olevalta susireviiriltä on jo kerätty", kannustaa toiminnanjohtaja Silpola.

DNA-näytekeräyksen paikallisesta etenemisestä ja kattavuudesta saa tietoa myös oman alueen keräysvastaavilta.

Metsästäjäliitto muistuttaa vielä erillisenä asiana, että kaikki suurpetohavainnot tulee muistaa ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Suurpetoyhdyshenkilön tulee merkitä havainnot Tassu-järjestelmään, jotta kanta-arvion aineistopohja säilyy kattavana.

Moni metsästäjä ihmetteli tiedotteessa käytettyä otsikkoa: "Erätarkastaja saa jatkossa tutkia metsästäjän repun". Laajasti median jakama tiedote otsikoineen on johtanut väärinkäsityksiin, joita Suomen Metsästäjäliiton on täytynyt oikoa. 

Metsästäjäliitto korostaa, että reppujen tarkastaminen ilman rikosepäilyä ei ole sallittua. Yksityiselämän suoja on kirjattu perustuslakiin. Edes poliisilla ole oikeutta puuttua siihen ilman laissa säädettyjä perusteita.

Vaikka Metsähallituksen artikkelissa rikosepäily mainittiin, jäi se sivuhuomautuksen tasolle. Sitä ei nostettu selvästi esiin tutkinnan välttämättömänä edellytyksenä. Metsästäjillä, kuten kaikilla kansalaisilla, on yhtäläinen oikeus yksityisyyteen.

Metsästäjien lainkuuliaisuus korostuu

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästäjät noudattavat tarkasti säädöksiä, ja metsästysrikoksia tapahtuu äärimmäisen harvoin. Tarkastuksissa havaitut vähäiset rikkomukset liittyvät tyypillisesti teknisiin yksityiskohtiin kuten aseen suojuksen vetoketjun jäämiseen epähuomiossa auki.

Metsästäjien omavalvonta toimii hyvin, sillä yhteisiin sääntöihin kohdistuvia rikkomuksia ei hyväksytä.

- Tuomioon johtavat metsästysrikosilmoitukset näyttävät olevan lähes poikkeuksetta muiden metsästäjien ilmoittamia, vaikka asiasta ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa, kertoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Lakimuutoksen yhteydessä muutettiin myös kalastuslain 108 §:ää ja metsästyslain 89 §:ää, jotka säätelevät valvontaviranomaisen tarkastusoikeuksia. Säännökset koskevat kaikkia luonnossa liikkujia, joita epäillään suojeltuihin lajeihin liittyvästä rikoksesta, kalastus- tai metsästysrikoksesta, luvattomasta pyynnistä tai saaliin kätkemisestä.

Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä yhteistyöhön valvontaviranomaisten kanssa ja muistuttaa, että repun sisällön saa aina vapaaehtoisesti luovuttaa tarkastettavaksi.

Näin se toimii

1. Kun tiedätte Metsästäjäliiton jäsenyydestä kiinnostuneen metsästysseuran, ottakaa yhdessä yhteyttä piirin toiminnanjohtajaan. Piirien toiminnanjohtajien yhteystiedot löydät piirisivulta.

2. Kun uuden seuran jäsenhakemus on lähetetty piiriin, toimitetaan sekä suosittelijaseuralle että uudelle jäsenseuralle arvokoodi Eräkontin verkkokauppaan. Koodin arvo määräytyy uusien liittyneiden jäsenten mukaan.

Liittynyt seura saa lisäksi Reviiri-lisenssin vuodeksi käyttöön.

Kampanja on voimassa vuoden 2025 loppuun asti!

Petohavainnot.fi on yksityisten tahojen ylläpitämä sivusto, joka avattiin tällä viikolla. Palvelu näyttää susihavainnot kartalla. Havainnot on värikoodattu, joten uusimmat havainnot erottuvat selkeästi punaisina tai keltaisina vanhemmista havainnoista.

Havainnot ovat vapaasti kaikkien nähtävillä, mutta havaintojen ilmoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Palveluun on myös syötetty metsästäjien WhatsApp-yhteisöjen havaintoja lokakuusta lähtien.

– Petohavainnot-sivusto on suurelle yleisölle suunnattu palvelu, eli kaikki voivat nähdä missä sudet ovat liikkuneet, Ari Alinen kertoo.

Hän on sekä petohavainnot.fi -sivuston että WhatsApp-yhteisöjen toteuttaja. Taustalla on oman metsästyskoiran, Eddyhummerin, menetys sudelle, ja kokemuksen synnyttämä halu estää vastaavia tapahtumia sekä saada todenmukaista tietoa susien määrästä ja liikkeistä.

– Toiminta WhatsApp-yhteisöissä jatkuu. Koska lähes kaikki niiden alla olevat ryhmät ovat täynnä, kannustan susihavaintoja tekeviä ilmoittamaan havaintonsa petohavainnot.fi -sivustolle.

Alisen apuna on 11 kirjaajaa, jotka pyrkivät tarkistamaan havaintojen oikeellisuuden. Petohavainnot.fi -sivustolle on jo kirjautunut yli 1200 henkilöä.

Petohavainnot ilmoitettava petoyhdyshenkilölle

Sekä Ari Alinen että Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat, että petohavainnoista on aina tehtävä ilmoitus petoyhdyshenkilölle, jotta havainto voidaan kirjata viralliseen Tassu-järjestelmään.

– Petohavainnot-sivuston ja WhatsApp-ryhmien ei ole tarkoitus kilpailla Tassu-järjestelmän kanssa. Ajatukseni on, että ne tukevat toisiaan. Uskon, että avoin järjestelmä sekä nopeasti kulkeva tieto susien olinpaikasta parantaa maaseudulla liikkuvien turvallisuutta ja lieventää pelkoja, Alinen sanoo.

Asutuksen läheisyydessä liikkuvista sekä muuten ihmisarkuuden menettäneistä suurpedoista tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, hätänumeroon 112.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot

Kiitän luottamuksesta tultuani valituksi liiton puheenjohtajaksi 21.11.2024 liittokokouksessa. Järjestömme on perinteikäs, valtakunnallisesti merkittävä metsästyksen edunvalvoja – vieläpä ainoa laatuaan.

Haluan tämän jäsenkirjeen kautta avata samalla muutamia ajankohtaisia edunvalvonnallisia asioita sekä omia näkemyksiäni toiminnan tulevaisuudesta.

Edunvalvonnan painopisteenä on hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon varmistaminen. Nuo kirjaukset eivät pelkästään tue metsästysharrastuksen edellytysten säilymistä, ne huomioivat myös eri elinkeinojen haasteet vaikkapa ylisuurten hylje- tai haittalintukantojen osalta. Hallitusohjelma huomioi myös tarpeen huolehtia ampumaratojen riittävyydestä ja toimintaedellytyksistä. Kirjaukset eivät koske yksinomaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, mikä korostaa poikkihallinnollisen edunvalvonnan merkitystä. Tätä työtä jatkamme myös vuonna 2025.

Suomalaista yhteiskuntaa ja metsästystä ohjaa säädöspohja: lait ja asetukset. Niiden laatimisesta vastaa eduskunta. Lait eivät kuitenkaan synny itsestään pelkkien raporttien tai työryhmälausumien perusteella. Niiden syntyyn tarvitaan hallituksen esitys, jonka perusteella eduskunta asiasta päättää.

Olemme viime viikkoina käyneet hyvää keskustelua kansanedustajien, maa- ja metsätalousministerin ja hänen virkakuntansa sekä muiden sidosryhmiemme kanssa metsästyslain muutokseen tähtäävän lainvalmistelun osalta. Ministeriö on luvannut ottaa asian valmisteluun eduskunnan joulutauon jälkeen osana kevätistuntokauden lainsäädäntösuunnitelmaa. Pidän tätä merkittävänä askeleena suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Metsästäjäliitto tarjoaa asiantuntemuksensa lain valmistelutyön tueksi.

Teimme periaatepäätöksen käyttää liiton varallisuutta muun muassa suden kanta-arviota tukevaan DNA-näytekeräykseen. Meillä on aiemmilta vuosilta näyttöä siitä, kuinka tuokin menetelmä on suoraan vaikuttanut tarkempaan kanta-arvioon. Olemme tarjonneet osaamistamme myös täydentävään lumijälkilaskentaan niin suden kuin ilveksenkin osalta. Kaikkien etu on saada aikaan mahdollisimman kattava ja oikea kanta-arvio kaikkien suurpetojen osalta. Tärkeä osa tuota perusdatan tuottamista on myös Tassu-havainnoilla.

Samalla kun näköpiirissä on lainsäätäjien tahtotila metsästyslain uudistamisesta, tulee muistaa, kuinka mekanismi kokonaisuudessaan toimii. Kun aikanaan lakiperusta saadaan kuntoon ja kannanhoidollinen metsästys taas mahdollistuu, viranhaltijan; Riistakeskuksen on tehtävä lupapäätöksensä perustellusti. Tätä edellyttää jo hallintolakikin. Tuon päätöksen perusteena tulee siis olla kanta-arvio ja useat muutkin seikat. On siis ehdottoman tärkeää, että arvio vastaa mahdollisimman hyvin todellista kannan tilaa ja että lakiperusta asettaa selkeän päämäärän ja viitearvot tehtäville päätöksille.

Olemme viestineet eduskunnan, ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen suuntaan avoimen tiedon merkityksestä. Ilman avoimuutta ei voi olla tiedettä. Tunnistan, että tuo kentällä koettu avoimuuden puute on keskeinen luottamusta heikentänyt tekijä. Teemme yhdessä eri tahojen kanssa töitä avoimuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä, esimerkiksi näytekeräyksen osalta, koko prosessin pitää toimia: kentältä pitää saada kattavasti näytteitä, niiden toimituslogistiikka tutkimukselle pitää olla sujuvaa, tutkijoilla tulee olla resurssit reaaliajassa analysoida näytteitä ja tulosten tulee välittyä nopeasti kentälle. Uskon, että ketjun jokaiseen kohtaan löytyy keinoja. Tulee hakea siis mahdollisuuksia eikä keskittyä siihen miksi jotain asiaa ei juuri nyt voida tehdä. ”Koska ennenkin on näin tehty” ei ole yleensä se paras vastaus.

Metsästäjäliiton voimavara on valtakunnallisuus. Jäsenistössämme on runsaasti erilaista osaamista metsästyksen eri osa-alueilta: Lapin kairoilta saariston ulkoluodoille, itäisen Suomen karhun ja villisian metsästyksen osaajista valkohäntäpeuran tihentymäalueiden ”urakoijiin”. Haluan puheenjohtajana entistä tiiviimmin osallistaa piirien osaamisen liiton asioiden valmisteluun ja keskustoimiston asiantuntijoiden tueksi. Pohdimme yhdessä ne käytännön työskentelytavat, jolla tähän päästään ja informoimme niistä alkuvuoden aikana.

Järjestömme toimii kolmiportaisessa hallintomallissa. Yhdistyslain mukaan päätösvalta on jäsenillä, liiton tapauksessa siis piireillä, jotka valitsevat edustajansa kahdesti vuodessa pidettävään liittokokoukseen. Yhdistyksen asioita hoitaa liittohallitus, johon piirit asettavat edustajansa. Kolmas porras syntyy piirien jäseninä olevista metsästysseuroista ja henkilöjäsenistä. Pidän tärkeänä sitä, että kentän ääni kuuluu yhdistyksen toiminnan painopisteissä ja päätöksenteossa. Olkaa aktiivisia seurojenne ja piirienne toiminnassa ja päätöksenteossa, näin valtakunnallinen tilannekuva välittyy parhaiten liiton hallintoelimiin.

Päivittäisen edunvalvonnan lisäksi meidän tulee katsoa tulevaisuuteen. Pyydänkin jäsenseuroja pohtimaan kuinka vastaamme tulevaisuuden muutoksiin. Seurojen jäsenmäärät pienenevät, kiinteät kustannukset nousevat ja vanhojen sääntöjenkin sisältöä olisi hyvä välillä päivittää. Tuemme liittona jäsenistöämme näissäkin haasteissa ja pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka varmistavat seurojen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Metsästysseura on kuitenkin suomalaisen metsästyskulttuurin ja harrastuksen ”perusyksikkö”.

Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja hienoja luontoelämyksiä myös tulevalle vuodelle.
 

Mikkelissä 20.12.2024

Petteri Lampinen
puheenjohtaja