Kansanedustaja Simula korosti, että metsästyksellä on merkitystä koko yhteiskunnalle. Metsästys on hänen mukaansa ratkaisu, ei ongelma ja korosti, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen on välttämätöntä.

Vaikka Euroopan Unionissa hänen mukaansa puhaltaa muutoksen tuulet, tarvitaan myös kansallisia toimia. Edustaja Simula korostikin, että maa- ja metsätalousvaliokunta on jo linjannut, että on asetettava vähimmäisrajat suurpedoille.

Simula lähetti terveisiä metsästäjille todeten, että haasteita tulee eteen kaikkialta. Siihen hän kuitenkin lisäsi: ”Sydämestäni lupaan, että töitä teemme täysillä. Yhteistyössä on voimaa, käytetään sitä, yli puoluerajojen.” Lopuksi hän vielä muistutti: ”Ollaan yhdessä ylpeitä siitä, että olemme metsästäjiä.”

Linkki: kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj Jenna Simulan esitys (PDF) 

Svalbyn mukaan komissio on muuttanut suhtautumistaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään EU-lainsäädännön poikkeuksia susien aiheuttamissa ongelmissa sanoen: ”Hyödyntäkää voimassa olevia EU-lainsäädännön poikkeuksia täysimääräisesti”.

Direktiivi: Suojelussa huomioitava taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaatimukset

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt kaksi tärkeää ja hyödyllistä päätöstä koskien sudenmetsästystä Suomessa, analysoi Svalby tilannetta. Vuoden 2007 päätöksessä, joka koski metsästystä vahinkojen ehkäisemiseksi, EU-tuomioistuin selvensi, että Suomi voi soveltaa metsästystä koskevia poikkeuksia vaikkei susikanta olisikaan saavuttanut suotuisan suojelun tasoa.

Vuonna 2019 annetussa päätöksessä (ns. Tapiolan tapaus), EU-tuomioistuin näytti vihreää valoa kannanhoidolliselle metsästykselle, jonka tarkoituksena on vähentää salametsästystä ja ratkaista susien sosiaalista hyväksyntää koskevia ongelmia.

Ruotsin korkein hallinto-oikeus on vedonnut Suomea koskeviin tapauksiin perusteena Ruotsin suurpetokantojen hoitotavalle. Lokakuussa Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti, että on perusteltua pienentää karhukantaa metsästyksen avulla Jämtlandin maakunnassa 20 prosentilla ja koko maassa 17 prosentilla.

Ruotsin sudenmetsästystä koskevasta rikkomusmenettelystä Svalby totesi, että se ei ole estänyt Ruotsia harjoittamasta luvallista sudenmetsästystä jo yli vuosikymmenen ajan. Kyseinen menettely tulee nähdä vuoropuheluna Ruotsin hallituksen ja komission välillä, missä selvitetään lainsäädäntöä ja sen tulkintaa koskevat rajat. Sillä välin sudenmetsästys on jatkunut. Viime talvena susien kaatolupia myönnettiin 75 kappaletta, kun arvoitu susikanta oli 460 yksilöä. Ruotsin susikannan viitearvo on 300 yksilöä.

Svalbyn kannustaa Suomea muuttamaan kansallista lainsäädäntöään ja ottamaan käyttöön Ruotsin tyyppisen tai muun Suomelle sopivan kannanhoitotavan. EU-lainsäädäntö on laadittu siten, että asia on annettu kansallisten poliitikkojen hoidettavaksi. ”Heidän, ei komission, tehtävänä on antaa merkitys EU:n luontodirektiivin säännöksille saattamalla ne osaksi kansallista lainsäädäntöä”, toteaa Svalby.

Direktiivin tekstin pelkkä kopioiminen ja liittäminen kansalliseen lakiin ei yksin riitä, kuten Suomessa on tehty, koska direktiivin teksti ei vastaa kaikkiin olennaisiin kysymyksiin, muistuttaa Svalby. EU:n luontodirektiivissä säädetään muun muassa, että kaikissa lajien suojeluun tähtäävissä toimissa on otettava huomioon taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Mutta direktiivi ei määrittele kuinka tämä tulisi tehdä. ”Tämä työ kuuluu kansallisille päätöksentekijöille maan erityisolosuhteiden mukaisesti.”

Johan Svalbyn Metsästäjäliiton 16.11.2023 seminaarissa pitämän videopuheenvuoron tekstitys suomeksi.

Kirjaus kuuluu: ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.”

Ministeriössä on valmisteltu susiasetus, joka on lausunnoilla. Ministeri alleviivasi: ”Haluamme tehdä kaikkemme sen eteen, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien lisäksi myös kannanhoidollinen metsästys olisi pian mahdollista.” Ministerin mukaan suden suojelua on tehtävä tavalla, joka on myös sosiaalisesti kestävää.

Sudet ovat hyökänneet lukuisille lammas- ja hevostiloille eri puolilla Suomea. Tilalliset ovat kertoneet ministerille, että sudet ovat kadottamassa ihmisarkuuttaan ja suojaustoimenpiteet käyvät hyödyttömiksi. Sudet lisäävät huolta ja pelkoa ihmisissä sekä herättävät kysymyksiä elinkeinon harjoittamisen tulevaisuudesta. Lampaiden laiduntaminen on myös keskeinen osa perinnebiotooppien suojelua, muistutti ministeri.

KHO:n karhupäätös ministeriössä tyrmistyneesti vastaan

”KHO:n karhupäätös otettiin vastaan ministeriössä suorastaan tyrmistynein tunnelmin”, kertoi ministeri Essayah seminaarissa.

Hänen mukaansa päätös kaventaa kansallisen liikkumavaran suurpetojen kannanhoidollisessa metsästyksessä hyvin pieneksi ja nakertaa pohjaa kannanhoidolta. Mikäli karhun kannanhoidollinen metsästys estyy, karhukanta runsastuu ja sen ihmisarkuus vähenee, mikä lisää todennäköisyyttä ihmisen ja karhun kohtaamiselle ja mahdollisille ongelmatilanteille.

Ministerin mukaan kansallisen lainsäädännön on oltava hyvin yksityiskohtaisesti linjassa luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivissä ei hänen mukaansa ole käytännössä kansallista liikkumavaraa, minkä vuoksi on vaikutettava myös EU-tasolla. Ministeri toivoo, että EU komission susia koskenut tiedonkeruu muuttaa EU:n suurpetopolitiikan suuntaa ja tuottaa uusia linjauksia. Maa- ja metsätalousministeriössä etsitään ratkaisuja, joilla luontodirektiivin liitteiden päivittämistä voidaan vauhdittaa.

Selvitys vahinkoa aiheuttavien susien tehokkaammasta poistamisesta

Vahinkoperusteisten poikkeuslupien käytännöt eivät tällä hetkellä ole kovin sujuvat, totesi ministeri. Hän teettää aiheesta selvityksen, jonka tehtävänä on löytää sekä toiminnallisia että lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vahinkoa aiheuttavien susien tehokkaampaan poistamiseen.

Ministeri muistutti, että metsästäjillä on elintärkeä yhteiskunnallinen rooli toimia suurriistavirka-apu (SRVA) tehtävissä viranomaisten tukena, harventaa hirvieläinten kantoja ja lisätä näin liikenneturvallisuutta vähentämällä hirvi- ja peurakolareita. Ministeri kiitti Metsästäjäliittoa hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä.

Hän muistutti myös, että metsästäjät ovat ainoa tuki, kun Suomi käy taisteluun afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi. Ministeriössä viimeistellään lakimuutosta, jolla mahdollistetaan pimeänäkölaitteiden käyttö villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa.

Linkki ministeri Essayahin puheeseen Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa 16.11.2023.

MTK on erittäin huolestunut Suomen suurpetokantojen hallinnasta, ilmenee järjestön kannanotosta 13.11.2023. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös karhun kaatolupia koskien estää käytännössä karhun lisäksi myös muiden suurpetojen kannanhallinnan Suomessa. Tilanne on kestämätön elinkeinotoiminnan ja maaseudulla asuvien ihmisten näkökulmasta, toteaa MTK.

Järjestö vaatii kannanotossaan, että maa- ja metsätalousministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitusohjelmassa on erinomaisesti määritelty keskeiset tavoitteet. Suomen tulee olla aktiivinen EU-tason vaikuttamisessa erityisesti luontodirektiivin V-liitteen osalta. Susi, karhu ja ilves tulee siirtää liitteen piiriin koko maassa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

MTK toteaa kannanotossaan edelleen, että kansallisella tasolla tulee välittömästi käynnistää metsästyslain muutokset. Vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen kynnystä ja lupaehtojen sisältöä tulee rajusti väljentää. Säädöstasolla tulee määritellä mitkä ovat tavoiteltavat suurpetokantojen tasot sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioiden. Valmistelussa tulee hyödyntää Ruotsin mallia. Myös kotieläimiä koskevat petovahinkokorvaukset on uudistettava pikaisesti.

Kirjeessä kiitetään komission puheenjohtajaa siitä, että hän on syyskuussa käynnistänyt kyselyn, jolla on kerätty kansalaisilta ajantasaista tietoa Euroopan susikannoista ja niiden aiheuttamista vaikutuksista. Kirjeessä myös kehotetaan von der Leyeniä ryhtymään tarvittaviin toimiin mahdollisimman pian. Euroopan komission puheenjohtajana Ursula von der Leyen pystyy viemään asiaa eteenpäin.

FACE esittää kirjeessä, että EU tarvitsee "suurpetopaketin", joka mahdollistaa luontodirektiivin lajiliitemuutokset. On myös selvennettvä EU:n antamaa ohjeasiakirjaa, joka koskee joustamista tiukan suojelutason tulkinnassa. Lisäksi tulee ottaa käyttöön uusi lähestymistapa suden suotuisan suojelutason arvioimiseksi niin, että lajin maiden rajat ylittävä elintapa huomioidaan.

Kirjeen on allekirjoittanut FACEn puheenjohtaja Torbjörn Larsson FACEn 7 miljoonan jäsenen puolesta. Larsson kehotti komission puheenjohtajaa nopeaan toimintaan, jotta EU:ssa saataisiin luotua raamit suden kannanhoidon käytännöille ihmisen ja suden rinnakkaiselon mahdollistamiseksi.

FACE (European Federation for Hunting and Conservation) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu noin 7 miljoonaa metsästäjää Euroopassa. Suomesta FACEen kuuluu Metsästäjäliitto. 

Alkuperäisen avoimen kirjeen voi lukea englanniksi, tai suomennettuna käännöksenä.

Valiokunnan lausunto MmVL 11/2023 vp >>

Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kirjauksia koskien suurpetoja. Niiden mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn, ja suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on turvattava lainsäädännöllä.

Kannanhoidollinen metsästys on valiokunnan mukaan tärkeä osa tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, ja siksi sen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti ja vuosittainen jatkuminen on välttämätöntä, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus 10.11.2023.

Tuottajajärjestö SLC haluaa ministeriltä muutosta suurpetolainsäädäntöön

Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC:n vaati 9.11.2023 tiedotteessaan, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) käynnistää välittömästi lainvalmistelun sen määrittämiseksi, kuinka monta suurpetoa tarvitaan suotuisan suojelutason säilyttämiseksi.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylundin mukaan ministeriltä vaaditaan nopeita toimia. Nylund muistuttaa, että hänellä on takanaan selkeät hallitusohjelmakirjaukset ja laaja poliittinen tuki petoeläinten metsästyksen lisäämiselle ja joustavoittamiselle.

– Poliittinen tahto on hyvin selkeä: petoeläinten aiheuttamat vahingot on pidettävä kurissa. KHO:n tuomio, jossa viitataan EU:n luontodirektiiviin, nojautuu siihen, että Suomen lainsäädäntö on sellainen kuin se nyt on. Nyt on ministerin vastuulla tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka täyttävät poliittisen enemmistön toiveet, Nylund sanoo SLC:n tiedotteessa.

SCL muistuttaa, että Ruotsi noudattaa samaa EU:n direktiiviä, johon KHO nyt viittaa. Ero Suomen ja Ruotsin lainsäädännön välillä on se, että Ruotsissa on laissa säädetty vaatimus, jonka mukaan susien suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä. Nyt Suomessakin pitäisi säätää Ruotsin tavoin suotuisasta suojelutasosta. Asiasta uutisoi 9.11.2023 Maaseudun Tulevaisuus.

Metsästäjäliitto: Suurpetojen metsästyslakiin Ruotsin malli

Metsästäjäliitto on jo esittänyt metsästyslakia muutettavaksi Ruotsin mallin mukaiseksi. Metsästäjäliitto on uutisoinut jo aiemmin, että Euroopan Unioni selkeästi tukee Ruotsin susipolitiikkaa. Suurpetojen metsästys toimii Ruotsissa samojen periaatteiden mukaan kuin karhun ja ilveksenkin metsästys. 

Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen, mistä hän kertoi pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen johdon tapaamisessa 8.9.2023.

Maa- ja metsätalousministeriö on ainoa taho, joka tämän aiheutuneen solmun pystyy avaamaan. Metsästäjäliitto on pitkään esittänyt, että suurpetoja koskeva lainsäädäntö on päivitettävä niin, että lupia ei enää voida oikeuskäsittelyssä hylätä. Esitämme lainsäädännön kehittämistä niin, että poikkeusluvat pysyvät voimassa mahdollisten valitusten jälkeen oikeuskäsittelyssä, että niitä ei siis oikeuslaitos voi hylätä. 

Ruotsinkin osalta toisinaan kerrotaan, että maassa ei olisi suurpetoasioissa valitusoikeutta. Kyllä Ruotsissa on suurpetojen metsästystä koskeva valitusoikeus ja valituksia tehdään vuosittain. Oikeuslaitos ei vain valituksia hyväksy, vaan pitää luvat voimassa, mikä johtuu Ruotsin Suomea tarkemmasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka pohjautuu luontodirektiiviin. 

Viimeksi 6.10.2023 Ruotsin metsästäjäliitto uutisoi, että Ruotsin korkein hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen, joka koski karhun metsästyksen poikkeuslupia vuodelta 2021. Päätöksellään oikeus hyväksyi tapahtuneen karhujen kannanhoidollisen metsästyksen, jossa karhuista noin viidennes oli tuolloin metsästettävissä.

Tähän työhön ministeriö ei koe voivansa ryhtyä argumentoiden, että lakia ei voida kehittää. Metsästäjäliitto on asiasta eri mieltä ja on tuottanut juridista materiaalia osoittaen, että Ruotsin mallin mukainen suurpetolainsäädäntö on mahdollista luoda myös Suomeen.

Toivomme, että vuoropuhelu maa- ja metsätalousministeriön kanssa voi jatkua ja toivomme, että asiaan löytyy ratkaisu lainsäädäntöä kehittämällä. Tämä asia on puheena myös meidän 16.11. edunvalvontaseminaarissamme. Seminaaria on mahdollisuus seurata etäyhteyksien kautta. Liiton puheenjohtaja Hallenberg ja ministeri Essayah avaavat seminaarin. Tule linjoille!

Liittoa on myös pyydetty toimimaan juridisesti. Todettakoon, että Metsästäjäliitto on tarjonnut lakiapua karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien saajille jo runsaan vuoden ajan. Kaikki syksyn 2022 karhulupien saajat ovat saaneet liitolle työtä tekevältä juristilta valmiit vastineet valituksiin niin hallinto-oikeuksiin kuin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Juridista apua on käytetty myös Ylämaan hybridisusiasiassa.

Meitä on avustanut lainsäädännön kehittämisehdotusten tekemisessä myös pohjoismaisen etujärjestömme Nordic Hunters’ Alliancen NHA:n juridinen neuvonantaja. Olemme toimittaneet kansanedustajille kuin myös ministeriön toimijoille täsmällisen analyysin Suomen ja Ruotsin suurpetolainsäädännön eroista. Olemme myös laatineet analyysit ministeriön näkemyksiin, miksi Suomi ei voisi muuttaa suurpetolakiaan. Analyysimme osoittavat, että EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät ole este lainsäädännön muuttamiselle, ja että direktiiviä voidaan soveltaa siinä sanottua tarkemmin kansallisin tulkinnoin, kunhan direktiiviä ei rikota.

Metsästäjäliitto on toiminut aktiivisesti suurpetoedunvalvonnassa jo vuosien ajan

Olemme koostaneet oheiseen PDF-tiedostoon listauksen edunvalvontatoimista, joita Metsästäjäliitto on suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen ja hoitoon liittyen tehnyt vuosina 2020-2023.

Tutustu yhteenvetoon (PDF)

Lue myös uutinen 3.11.:  Metsästäjäliitto neuvotellut suurpedoista ministerien kanssa

Uutinen päivitetty 8.11.

Liiton mielestä suurpetojen metsästyslainsäädöntä on muutettava, Ruotsin lainsäädäntö toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Liitto on tehnyt päättäjille juridisia selvityksiä ja esityksiä lakimuutoksiksi. Metsästäjäliiton ajama hallitusohjelman kirjaus "Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä" antaa hyvän pohjan työlle.

Voit vaikuttaa myös itse kansanedustajiin kertomalla suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen merkityksestä.

Tällä viikolla metsästäjien huoli suurpetojen metsästyksen jatkuvuudesta on ollut esillä Metsästäjäliiton lausunnoissa mm.

Ylen Radio Suomen Päivässä jossa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kertoi karhun kannanhoidollisen metsästyksen olevan tärkeää muun muassa SRVA-toiminnan jatkumisen kannalta.

Maaseudun Tulevaisuuden videohaastattelussa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistutti mm. hallitusohjelmassa olevasta lupauksesta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuvuudesta.

Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Mirva Lukkarinen Ylen Uutisissa ilveksen metsästyksestä.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry:n valituksen ja kumosi Suomen riistakeskuksen myöntämät Kuhmon karhuluvat. KHO ei lisäksi myöntänyt lainkaan valituslupaa karhuyhteislupien hakijoille Itä-Suomeen ja Pirkanmaalle. Riistakeskus oli perustellut kyseisissä lupapäätöksissään, että karhulupien perusteena ja suojelusta poikkeamisen päämääränä on karhukannan adaptiivinen hallinta suomalainen karhunmetsästyskulttuuri säilyttäen ja saalis haltuun ottaen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kannanhoidollinen metsästys ei sellaisenaan voi olla hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi poikkeuslupa voitaisiin myöntää.

Aikaisemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Tapiola ry:n valituksen Suomen riistakeskuksen Kuhmoa koskevista karhuluvista ja katsoi, että suotuisan suojelun tason saavuttaneen karhun kohdalla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset ja alueen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon eikä karhukannan kasvun rajoittamista ja metsästyskulttuurin ylläpitämistä voida pitää lainvastaisena. Kyseisen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisun takia Kuhmossa olisi saatu metsästää karhua syksyn 2022 aikana, vaikka muualla Itä-Suomessa karhujahti oli laajasti valitusten aiheuttamien toimeenpanokieltojen takia jäissä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että suotuisan suojelun tason saavuttaminen ei väljennä poikkeuslupaedellytyksiä. KHO:n mukaan kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin tietyin edellytyksin olla mahdollista: karhulupa voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. KHO:n mukaan riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksestä ei nyt riittävästi ilmene, mihin juuri kyseiseen hakemusalueeseen liittyvään karhukannan kasvusta aiheutuvaan ongelmaan poikkeusluvalla on tarkoitus puuttua.

KHO on tehnyt vastaavan päätöksen ilveksen poikkeusluvan osalta huhtikuussa 2022 todeten myönnetyn luvan laittomaksi. Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että karhun ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa turvattava, mutta se ei onnistu nykyisen lainsäädännön turvin. Tarvitaan lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Pääministeri Orpon hallitusohjelma toteaa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä.