Palosalmen maatilan pihapiiri Perhossa ei ole koskaan täysin hiljainen. Lähellä laiduntaa 80-päinen ylämaankarja, ja lampolassa asustaa noin 65 lammasta. Lauantai-iltana pihassa liikuttiin ahkerasti, kun lämmitettiin paljua. Silti vieraaksi oli tullut petoeläin, todennäköisesti susi.

– Emäntä päästi koiran ulos pissille noin yhdentoista aikoihin. Meni vain muutama sekunti, kun alkoi kauhea huuto, ja koira juoksi takaisin sisälle. Huomasimme, että sillä oli kylki auki ja veristä jälkeä myös takaosassa ja jalassa, tilan isäntä Ismo Peltokangas kertoo.

Mori kiidätettiin Kruunupyyhyn eläinlääkärille, joka totesi purujälkien näyttävän suden tekemiltä. Eläinlääkärillä oli niistä kokemusta ennestään. Petoyhdyshenkilö kävi tutkimassa jälkiä pihasta, mutta mitään varmaa ei maahan jääneiden kynnenjälkien perusteella voinut sanoa.

Hätyyttikö sama peto kissaakin?
 

Palosalmen pihassa tapahtui jotain jo pari tuntia aiemmin samana iltana. Talon kissa oli rääkäissyt kovaan ääneen ja juossut kohti tupaa. Tuvan nurkalla se oli huutanut vielä uudelleen ja kiivennyt läheiseen mäntyyn.

– Outoa oli jo kissan käytös, mutta se pääsi vammoitta karkuun. Morillakin oli onnea, etteivät vauriot olleet kovin pahat. Kyljestä oli revennyt vain nahka. Takaosan päällä oli syvempi, pikkusormen pään kokoinen reikä, jonka eläinlääkäri arvioi tulleen kulmahampaasta.

Vaikka perheen pojat olivat vain 30 metrin päässä paljussa, eivät he nähneet pihan tapahtumia. Hyökkäys tapahtui pimeässä nurkassa, näköyhteyden estäneen vanhan tuvan kulmauksessa.

Nyt pihan liikkeitä tarkkaillaan myös riistakameroilla.

– Pistää tämmöinen miettimään pimeän aikaan liikkuessa. Eläimet eivät olleet tapahtuma-aikana kuitenkaan levottomia, ja ylämaankarja osaa puolustautua tarvittaessa. Lampolan ovet on nyt pidetty kiinni öisin.

– Mori on kyllä nuuhkinut ja katsellut metsän suuntaan, kun sitä on nyt toipilaana käytetty hihnassa tarpeillaan.

Kyseessä on 16. koiriin kohdistunut susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Poronhoitoalueen susikanta on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti Ukrainan sodan aikana. Emeritusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kehityksen taustalla on todennäköisimmin Venäjän metsästyksen väheneminen.

– Venäjän puolella susien metsästys ei ole jatkunut entiseen tapaan, mikä on mahdollistanut niiden vapaamman lisääntymisen ja liikkumisen, toteaa Kojola. 

Historiallisten havaintojen mukaan Venäjän susikanta on kasvanut myös aiempien sotien aikana, kuten toisen maailmansodan vuosina. Suomen puolella susille riittää runsaasti ravintoa etenkin poroista, mikä houkuttelee niitä lisääntymään pohjoisen itärajan tuntumaan. Susivahingot ovat lisääntyneet paitsi poronhoitoalueilla, myös etelän lammastiloilla.

– Susi lisääntyy nopeasti ja kanta kasvaa, ellei sitä rajoiteta. Suomen puolella suurpetoja odottaa ”katettu pöytä”, Kojola kuvailee tilannetta.

Neljä viidestä sudesta Venäjältä

Venäjältä Suomeen tulleilla susilla on ollut merkittävä vaikutus poronhoitoalueen tilanteeseen, sillä susien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet selvästi.

– Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poronhoitoalueella kaadettiin vuosina 2022–2023 noin 50 sutta vuodessa, kun aiemmin määrä oli vain 10–20. DNA-tutkimusten mukaan myös noin 80 prosenttia viime vuosina poikkeusluvilla kaadetuista susista on peräisin Venäjältä, Kojola sanoo. 

Kojolan mukaan vuodesta 2025 näyttää muodostuvan susivahinkojen osalta ennätyksellinen. Eniten rajan ylittäneitä susia on havaittu alueella, joka ulottuu Suomusalmelta Kuusamon, Sallan ja Savukosken kautta pohjoiseen. 

Finnmarkissa rajanylittäjiä enemmän kuin neljään vuosikymmeneen 

Vaeltavat sudet kulkevat parhaimmillaan jopa 1000 kilometriä vuodessa. Rajan ylittävät sudet ovat yleensä nuoria, 1–2-vuotiaita yksilöitä, jotka etsivät omaa reviiriään. Poronhoitoalueelle saapuu vuosittain myös pitkän matkan kulkijoita, useimmiten uroksia, mutta myös naaraita.

Lisäksi osa pentuelaumoista liikkuu säännöllisesti rajan molemmin puolin. Susia saapuu Suomeen paitsi idästä, myös Skandinaviasta.

– Mielenkiintoista on, että Norjasta, erityisesti Kirkkoniemen alueelta, on tullut rajan yli enemmän susia kuin 19 vuoteen. Norjalaiset tutkijat arvelevat tämänkin voivan liittyä Ukrainan sotaan. Näyttää siltä, että Venäjän sudet ovat levittäytyneet Norjan puolelle, Kojola kertoo.

Norjan Finnmarkissa on kahden viime vuoden aikana havaittu enemmän susia kuin edeltävien 39 vuoden aikana yhteensä, raportoi viime marraskuussa Norjan kansallinen suurpetotiedon tuottaja Rovdata. Heille toimitettu grafiikka osoittaa myös, että sekä kaadettujen susien määrä että arvioitu ahmakanta ovat nopeassa nousussa Suomen poronhoitoalueella.

LUKE: Venäjältä poronhoitoalueen ulkopuolelle noin kaksi sutta pysyvästi vuosittain 

Poronhoitoalueen eteläpuolisista tunnetuista rajalaumoista Luonnonvarakeskus ilmoittaa huomioivansa suden kanta-arviossa 50 prosenttia. Sen sijaan susikannan ennuste poronhoitoalueen ulkopuolelle ei huomioi rajalla asuvia laumoja samalla tapaa.

Kuinka susien muuttoliike Suomen ja Venäjän välillä huomioidaan ennustemallissa, vaikka rajareviirit eivät ole siinä mukana, suden kantaennustemallin matemaattisesta mallinnuksesta vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi?

– Vuonna 2021 kehitetty susikannan ennustemalli perustuu siihen, että Venäjän susikannan oletetaan pysyvän vuosien 2010–2020 -tasolla. Oletus on, että Suomeen jää Venäjältä vuosittain oleskelemaan keskimäärin noin kaksi sutta pysyvästi. Määrä voi vaihdella vuosittain nollasta yli kymmeneen yksilöön. Susien tekemiä yksittäisiä rajanylityksiä tapahtuu molempiin suuntiin luonnollisesti huomattavasti enemmän, avaa Mäntyniemi Suomen luonnonvarakeskuksen käyttämää ennustemallia, joka on Suomessa nyt tehtyjen päätösten taustalla koskien suojeltavan susikannan kokoa.

Suurpetotutkija Ilpo Kojolan haastattelu on julkaistu alun perin Jahtimediassa 10.10.2025. Jahtimedia on Metsästäjäliiton julkaisema verkkomedia.

Asiantuntija taustalla

Ilpo Kojola on kansainvälisesti arvostettu suurpetotutkija ja tieteellisten julkaisujen tekijä. Hän jäi eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta (Luke) vuonna 2024 ja toimii nykyisin laitoksella vierailevana asiantuntijana.

Korjaus 15.10. klo 9 alkuperäisen kysymyksen muotoilu "Miksi ennustemalli ei ota rajalaumoja huomioon" muutettu muotoon "Kuinka susien muuttoliike Suomen ja Venäjän välillä huomioidaan ennustemallissa, vaikka rajareviirit eivät ole siinä mukana?"
Myös väliotsikko muutettu huomioimaan että ennustemalli koskee nimenomaan poronhoitoalueen ulkopuolista aluetta.

Beagle ennätti ajaa jänistä perjantaiaamuna reilun puolen tunnin ajan.

– Olin noin 200 metrin päässä, kun kuulin koiran hädän. Huusin kovasti ja silloin susi ilmeisesti päästi koirasta irti. Koira pakeni, mutta susi iski uudelleen, Tanen isäntä kertoo.

Susi hyökkäsi hyvin peitteisessä maastossa, alueella, jossa niitä ei ole tämän syksyn aikana aiemmin nähty.

– Olin käynyt tuolla alueella koko syksyn ajan, eikä sieltä ollut havaintoja susista.

Tane ei menehtynyt heti saamiinsa puremiin. Sillä oli niin pahoja haavoja päässä, selässä ja takaosassa, että isäntä kiirehti sen heti eläinlääkärille. Eläinlääkäri totesi beaglen vammat niin vakaviksi, että koira päätettiin lopettaa. Tapahtumapaikalla käyneet petoyhdyshenkilö ja maaseutusihteeri arvioivat koiran kimpussa olleen kaksi sutta.

Kokeet jäivät käymättä
 

Lemmenlaakson Tane oli beagle parhaassa iässään. Haku ja ajo alkoivat sujua jo siihen malliin, että sen omistaja suunnitteli aloittavansa koekäynnit tänä syksynä.

– Tane oli sitkeä ajuri ja hyvä kotikoira. Se oli kaikkien kaveri ja lastenlasten lemmikki. Näyttelyissä ennätimme käydä kahdesti ihan hyvällä menestyksellä.

Koirattomaksi jäänyt isäntä pohtii uuden beaglen hankkimista. Pennun löytäminen tähän aikaan vuodesta ei vain ole helppo homma. Toki Nurmeksen susitilannekin arveluttaa.

– Ilmeisesti suurin osa Pohjois-Karjalan susista on täällä Nurmeksessa. Tietääkseni susia on yli 20 Nurmeksen alueella, useampi laumakin.

Kyseessä on 15. koiriin kohdistunut susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto uutisoi tällä jahtikaudella. Uutiset on koottu oheiselle kartalle.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Kaksivuotias bretagnenbassetti Luna oli harjoittelemassa kuukauden päästä pidettäviin SM-kisoihin lauantaina alkuillasta. Koira oli ajanut jo sen verran, että sen kasvattaja Jari Virta ja omistaja Minna Furu päättivät ottaa sen kiinni. Koiran kulku keskeytyi kuitenkin ennen kuin he pääsivät paikalle.

– Olimme ajamassa autolla lähemmäs, noin puolen kilometrin päässä, kun näin, että Luna pysähtyi. Soitin tutkapantaan ja ensimmäinen puhelu meni vielä läpi, toinen ei, ja tutkapanta pimeni, Minna Furu kertoo.

Metsäautotie päättyi 200 metrin päähän koirasta. Välissä oleva maasto oli vaikeakulkuista ja ojien ylitykset vaikeita. Susi oli vielä saaliinsa ääressä ja katseli paikalle tulleita ihmisiä uhmakkaasti.

– Susi ei ollut pelokas. Se oli valtavan iso, ja tilanne oli niin järkyttävä, että jähmetyin vain paikoilleni. Jari onneksi osasi toimia, metelöi ja juoksi kohti käsiä huitoen. Peto vilkaisi meitä muutamaan kertaan ja lähti viimein. Mutta susi ei mennyt poispäin, kaarsi vain meidän sivuitse ja kulki läheisten talojen suuntaan.

– Olen aina itsekin uskonut, että susi kyllä väistää, mutta tämä vain seisoi paikoillaan meidät nähdessään. Jos joku ihmettelee, että tunnistaako suden, kun ei ole sellaista aiemmin nähnyt, niin kyllä sen tunnistaa, Minna Furu toteaa.

Luna oli arvokas jalostuskoira

Susi oli kymmenessä minuutissa ennättänyt syödä koiran miltei kokonaan. Käytännössä paikalle jääneessä pannassa oli vain pää ja muutamia luita kiinni. Tapahtumailtana poliisi kävi katsomassa koiran jäänteet ja kuulemassa tapahtuman Furun kotona, ja myös petoyhdyshenkilöön oltiin yhteydessä.

Luna oli suuri menetys. Se oli Minna Furun harrastuskoira ja hänen 15-vuotiaan poikansa lemmikki.

– Luna oli kaikki kaikessa pojalleni, jonka vieressä koira nukkuikin. Luna oli kiltti, säyseä, todella rakas kaikille. Metsästyskoirana se oli erittäin riistaverinen ja ajoi kaikkea paitsi hirveä ja suurpetoja. Luna oli myös sen verran nopea, että sitä piti olla kaksi ihmistä ottamassa kiinni, Minna Furu kertaa.

Kasvattajalle Luna oli sijoituskoirana arvokas jalostusyksilö.

– Luna ajoi ensimmäisen ykköstuloksen kauriilla viime vuonna 1,5-vuotiaana ja oli sen pohjalta menossa SM-kokeisiin tänä syksynä. Siitä olisi tullut helposti käyttövalio tänä vuonna. Luna oli ensimmäisen bretagnenbasset-pentueeni ainut narttupentu ja siksi arvokas nuori jalostuskoira, jolla kaikki oli vielä edessä, Jari Virta harmittelee.

Niin Suomen Ajokoirajärjestön kuin Suomen Kennelliiton palkitsema ajokoirakasvattaja kauhistelee Kokemäen susitilannetta.

– Olen pystynyt susien vuoksi treenaamaan koirilla vain noin kymmenen prosenttia siitä mitä aiempina vuosina. Toissavuonna oli läheltä piti tilanne ajokoiran ketunajokokeessa, kun susipari tuli Sääksjärven rantaan heti sen jälkeen, kun olin ottanut koirani sieltä kiinni. Kyllä koirametsästys on nyt ihan jäissä täällä.

Ikäviä kommentteja ja syyttelyä somessa

Susien ja metsästyskoirien kohtaamiset herättävät monenlaisia tunteita somessa. Minna Furu laittoi suden tappaman Lunan kuvan Facebookiin omalle sivulleen. Muutama kaveri jakoi kuvan Minnan luvalla, ja se sai nopeasti myös ikäviä kommentteja ulkopuolisilta.

– Vähän harmittaa, kun heti alkoi tulla kommentteja ”miksi viet koiran metsään” ja että tämmöiseen pitää tottua, kun kerran on valintansa tehnyt. Syyttely alkaa nopeasti kaiken surun ja järkytyksen keskellä.

– Ei ilmeisesti ymmärretä, millaista elämä maaseudulla on, eikä haluta ymmärtää tätä harrastusta. Veimme Lunaa mielestämme turvallisiin paikkoihin, missä oli tiestöä ja asutusta lähellä. Eikä tuolla alueella, missä sen nyt menetimme, olisi uskonut susien olevan niin lähellä asutusta.

Metsästäjät tekevät arvokasta luonnon- ja riistanhoitotyötä. Ilman metsästäjien tekemää hirvieläinkantojen verotusta eläinkolareissa loukkaantuisi ja kuolisi huomattavasti enemmän suomalaisia vuosittain.

Kyseessä 14. koiriin kohdistunut susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Ruotsissa suotuisan suojelutason viitearvoksi on määritetty 170 sutta. 

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on yli 100 susiyksilöä eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, toteaa tyytymättömänä Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Ruotsin viitearvo on laadittu tieteellisesti ja se on riippumattomasti arvioitu huhtikuussa 2024 julkaistussa raportissa. Ruotsin viitearvon laskenta noudattaa Euroopan Unionin viitearvo-ohjeistusta.

Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää se, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä. Arvioidaan, että niistä lähes kaikki ovat Venäjältä lähtöisin, sillä niiden DNA:sta ei ole aiempaa havaintoa Suomessa.

– On erikoista, että Suomessa vain yhden tahon eli Luonnonvarakeskuksen tuottamaa aineistoa, jota ei ole julkisesti avattu ja arvioitu, käytetään maa- ja metsätalousministeriössä näin tärkeän asian päättämiseen, kritisoi puheenjohtaja Lampinen.

Koiranomistaja oli aamulenkillä 8-vuotiaan lapinporokoiransa Lönnin kanssa, kun kaksikko kohtasi sudet omilla maillaan, läheisellä pellolla.

– Olimme pihasta vasta noin 50 metrin päässä, kun rupesin huolestuneena katselemaan, mihin koira oikein hävisi. Kuulin jotain ääntä vähän matkan päästä tien varrella olevalta pellolta, jossa luulin ensin nähneeni kaksi koiraa Lönnin kimpussa. Juoksin niitä kohti, kun huomasinkin hyökkääjien olevan susia. Toinen susista päästi minut 30 metrin päähän ja toinen hävisi paikalta nopeammin, kun kovalla äänellä sain häädettyä ne huutamalla pois koirani kimpusta.

Lönni pääsi juoksemaan pedoilta karkuun kotiin, kun koiranomistaja jäi vielä pellolle huutamaan ja hätistämään susia pois.

– Siinä silmieni edessä näin ensin juoksevan kaksi sutta, sitten tulevan toiset kaksi ja viimeisenä paikalta lähti minua toljottanut uhmakkain susi, hän kertoo.

– Eläinlääkäri tarkasti koiran haavat, joista selässä oleva tikattiin, mutta peräaukon 6 cm:n ontelo jätettiin avoimeksi. Antibioottia menee pitkään, ja toivon Lönnin palautuvan jossain vaiheessa entiselleen.

Tapahtumapaikalta on suora näköyhteys viiteen taloon Tipasojan Iljalassa.

– Ei täällä ennen ole näin lähellä susia ollut. Röyhkeiltä ja pelottomilta nämä vaikuttivat. Mietin, lähtevätkö ne ollenkaan pois siitä koiran ympäriltä, koiranomistaja ihmettelee.

Tämä oli 13. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut kuluvan jahtikauden aikana. Hyökkäykset näkyvät alla olevalla kartalla.

Kannanhoidollinen metsästys aloitettava nyt 
 

Luonnonvarakeskuksen 30.9.2025 julkaisema kanta-arvio osoittaa, että susikanta on vahvassa kasvussa. Luken arvion mukaan Suomessa olisi marraskuussa 557 sutta. Marraskuun ennuste koskee kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa.

Suomen Metsästäjäliitto muistuttaa, että lukema on aina aliarvio, sillä kaikkia laumoja ja pareja ei saada aina todennettua.  

– Kannanhoidollinen kiintiömetsästys on pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään parhaillaan, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi kaikkien muidenkin suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Vuonna 2024 suomalaiset metsästäjät kaatoivat yhteensä 37 874 hirveä, mikä tuotti merkittävän osan koko vuoden noin 7 miljoonan kilon hirvieläinlihasta. Hirvieläinten liha kattaa vuositasolla noin 2 prosenttia kotimaisen lihan kulutuksesta.

Hirven liha on ekologinen valinta. Sen tuottamiseen ei tarvita eläinsuojia, rehuviljaa eikä lisävettä, ja sen hiilijalanjälki jää huomattavasti teollisesti tuotettua lihaa pienemmäksi. Hirvi on elänyt koko elämänsä vapaana luonnossa, ilman antibiootteja tai lisäaineita, mikä tekee lihasta luonnonmukaisen proteiininlähteen. Lisäksi hirvenliha on usein paikallista lähiruokaa, jonka kuljetuspäästöt jäävät vähäisiksi. 

Hirvikannan hallinta on välttämätöntä sekä metsätalouden ja liikenteen vahinkojen vähentämiseksi että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Samalla hirvijahti tarjoaa suomalaisille valtavan määrän puhdasta ja ekologista lähiruokaa.

Hirvisaalis todennäköisesti kasvussa

Hirvijahti on myös yksi suurimpia metsästäjien yhteisiä ponnistuksia: vuonna 2024 siihen osallistui noin 120 000 metsästäjää, ja hirvenpyyntiin käytettiin 670 000 metsästyspäivää ja hirvieläinten jahtiin kaikkiaan yli 1,6 miljoonaa metsästyspäivää. Seuruemuotoinen jahti on myös erittäin tärkeä yhteisöllisyyden kannalta.

Tänä vuonna hirvilupien määrää on lisätty. Suomessa on myönnetty yhteensä 38 291 hirven pyyntilupaa, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Jos luvat käytetään tehokkaasti ja olosuhteet sallivat, hirvenlihan määrä voi tänä vuonna nousta selvästi viime vuoden tasoa korkeammaksi. Arvioiden mukaan hirvijahti voi tuottaa tänä vuonna jopa 8–9 miljoonaa kiloa riistalihaa.

Myös valkohäntäpeura on merkittävä osa suomalaisen riistalihan kokonaissaantoa. Vuonna 2024 saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa, mikä vastasi yli kahta miljoonaa kiloa puhdasta ja paikallista lähiruokaa. Peuranliha täydentää hirven rinnalla suomalaisten ruokapöytiä.

Koko riistasaaliin arvo vuonna 2024 oli lähes 58 miljoonaa euroa. 

Jahtimediasta löytyy videoartikkeli hirven käsittelystä aina suolistuksesta lihanleikkuuseen asti.

Hirveä on saanut metsästää pohjoisessa ennen kiimarauhoitusta sekä vahtimalla pelloilta syyskuun alusta lähtien.  Toden teolla jahti käynnistyy Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 4.10. sekä muualla maassa 11.10.

Hirvikello näyttää osuma-alueen kulman muuttuessa

– Mieheni lähti töiden jälkeen myöhään iltapäivästä treenaamaan Pärettä Hyrkkölään, jossa ei ole susihavaintoja ollut, Hanna Taka-Sihvola kertoo.

– Koira lähti etenemään metsään, kun sen haukku muuttui omituiseksi, joten menin sitä kohti. Kun etäisyyttä oli 450 metriä, Päre huusi. Sitten se lähti  GPS-paikantimen mukaan uudestaan liikkeelle. Seurasin sitä ja huutelin. Jonkin ajan kuluttua koira jäi paikoilleen ja selvisi, että susi oli sen tappanut ja kuljettanut sitä, Jarno Korpela kertaa tapahtunutta.

– Päre oli 3-vuotiaan tyttären paras leikkikaveri ja meidän kaikkien rakastama perheenjäsen.

Susi hyökkäsi koiran kimppuun suolla olevassa ryteikössä. Suurpetoyhdyshenkilö kävi paikalla toteamassa vahingon.

Tapahtumapaikalta on vain 300 metriä matkaa lähimpään taloon.

– Kyllä kannanhoidollinen suden metsästys täytyy aloittaa. On se aika hurjaa, kun sudet eivät pelkää yhtään ihmistä, Taka-Sihvola kummastelee.

Kyseessä oli 12. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut tämän jahtikauden aikana.

Kannanhoidollinen metsästys aloitettava pikaisesti

Luonnonvarakeskuksen 30.9.2025 julkaisema kanta-arvio osoittaa, että susikanta on vahvassa kasvussa. Luken arvion mukaan Suomessa olisi marraskuussa 557 sutta. Marraskuun ennuste koskee kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa. Suomen Metsästäjäliitto muistuttaa, että lukema on aina aliarvio, sillä kaikkia laumoja ja pareja ei saada aina todennettua.  

– Kanta-arvio on nyt entistä realistisemmalla pohjalla, vaikka arvio ei pysty koskaan koko susikantaa osoittamaan. Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on nyt pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään tänä syksynä, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Susi tai sudet olivat napanneet suomenajokoiran suoraan ajosta. Vain noin 150 metrin päässä ollut isäntä huomasi tutkasta, että hirvenhaukku ja -ajo katkesivat ja kiirehti paikalle autolla. Tappopaikka löytyi vajaan 50 metrin päässä metsätiestä. Koirasta oli hyvin lyhyessä ajassa ennätetty syödä takaosa ja suolet.

On mahdollista, että susi oli tavoitellut samaa hirveä kuin ajokoira tai sitten peto tuli paikalle koiran haukun houkuttelemana.

– Tämä koira oli semmoinen, että se keksi aina jotain ajettavaa ja mieluusti vaihtoi suurempaan. Tänäkin aamuna se aloitti jäniksellä, mutta vaihtoi sitten hirveen. Tänä syksynä oli kerran ajossa karhukin, omistaja kertoo.

Alueella ei ole hiljattain tehty susihavaintoja. Suden hyökkäyksestä saatiin heti tieto myös toiselle metsästäjälle, joka oli koirineen metsässä kylän toisella laidalla.

Koiran jäännökset tutki eläinlääkäri, joka totesi koiran suden tappamaksi. Tapahtuman kävivät paikan päällä varmistamassa myös maaseutuviranomainen ja suurpetoyhdyshenkilö.

Tämä Etelä-Karjalassa sattunut susihyökkäys oli 11. Metsästäjäliiton uutisoima tapaus jahtikauden aikana. Uutisoidut tapaukset löytyvät Metsästäjäliiton ylläpitämältä kartalta.

Liittojen esitys: suurpedoille kiintiömetsästys koko maahan

Ministeri Sari Essayah (kd.) on esittänyt, että susien kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lakiesitys on annettu lausunnoille.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 30.9.2025 julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa oli 430 sutta maaliskuussa 2025. Luke arvioi, että marraskuussa 2025 poronhoitoalueen eteläpuolella ilman rajalaumoja susia on 557 yksilöä.

– Kanta-arvio on nyt entistä realistisemmalla pohjalla, vaikka arvio ei pysty koskaan koko susikantaa osoittamaan. Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on nyt pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään tänä syksynä, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskuksen ennustemallin mukaan Suomessa saattaa olla ensi kesänä pentujen syntymän jälkeen jopa 1000 sutta poronhoitoalueen eteläpuolella, ellei kannanhoidollista metsästystä aloiteta.

Kanta-arviosta puuttuu susia ja laumoja

Kanta-arvio on aina varovaisuusperiaatteella tehty. Esimerkiksi Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ilmoittaa, että Tassu- ja DNA-havaintojen puuttumisen vuoksi kanta-arviosta puuttuu arviolta viisi laumaa ja noin 30 sutta.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laine kertoo, että puuttuvia laumoja ovat Kustavin laumaan kanta-arviossa sisällytetty Taivassalon lauma, Kemiönsaaressa kaksi laumaa on merkitty yhdeksi, Somerniemen reviiriin kaksi laumaa on merkitty yhdeksi laumaksi, Mynämäellä on kaksi laumaa yhden sijaan ja Aurassa on paikallisten mukaan kaksi laumaa. Myös Alastaro-Virttaa-Oripää alueella on kanta-arviosta ulos jäänyt parireviiri.

– Vähäisen havaintoaktiivisuuden vuoksi kanta-arviosta puuttuu Varsinais-Suomen lailla varmasti myös muualta Suomesta laumoja ja susipareja. Toivonkin, että jatkossa yhä tarkemmin kaikki havainnot saataisiin kartalle, jotta susien määrä saataisiin tarkasti arvioiduksi ja kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, muistuttaa Silpola.

Laumaa ei myöskään merkitä kanta-arvioon laumaksi, kun lisääntyvistä aikuisista toinen on laumasta hävinnyt. Laumaa ei merkitä, vaikka tutkitusti kolme neljästä laumasta saa uuden alfayksilön kuolleen tai kadonneen tilalle. Jatkossa tähän on saatava muutos, edellyttää Metsästäjäliitto.

Kanta-arviossa huomioitava paremmin Venäjältä tulevat sudet

Metsästäjäliiton mielestä susikannan ennustemallissa ei huomioida riittävästi poronhoitoalueen susia, ei Suomen ja Venäjän rajan tuntuman susia eli rajalaumoja eikä Venäjältä Suomeen tulevia susia.

EU:n uusi tulkintaohje kehottaa huomioimaan todennetulla tavalla EU:n ulkopuolelta tulevien susien vaikutuksen maan susikannan geneettiseen monimuotoisuuteen ja niiden vaikutuksen susipopulaation kokoon.

Kiitos metsästäjille havaintojen ilmoittamisesta ja DNA-keruusta

Susien havainnointiaktiivisuus on kasvanut merkittävästi, todetaan kanta-arviossa.

– Metsästäjät ovat tehneet hyvää työtä ilmoittaessaan susihavainnoista, jotka suurpetoyhdyshenkilöt kirjaavat Tassu-havaintokantaan. Kiitettävästi on kerätty myös DNA-näytteitä, mihin Metsästäjäliitto osaltaan kannusti maksamalla kerätystä suden DNA-näytteestä 50 euroa, sanoo toiminnanjohtaja Silpola.

Aktiivisuutta täytyy pitää yllä, toteaa Marko Laine oheisella videolla.

Faktaa sudesta: