Hyvä Metsästäjäliiton jäsen,

Saamme nyt lähes päivittäin lukea Metsästäjäliiton uutisoimana susien tappamista koirista. Susihavaintoja on tehty puolitoistakertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Karhun vähäiset pyyntiluvat oikeus jäädytti valitusten myötä, jälleen kerran. Poliisi tiedotti 22. elokuuta olevansa huolissaan suurpetojen aiheuttamien tehtävien merkittävästä kasvusta.

Metsästäjäliitto on tarjonnut yhdessä MTK:n kanssa päättäjillemme ehdotuksia lainsäädännön kehittämisestä, mutta esityksiämme ei ole huomioitu. Keväällä karhujahdin vakuutettiin nyt syksyllä alkavan, vaikka Metsästäjäliitto varoittikin, että todennäköisesti luvista valitetaan ja oikeus luvat jäädyttää. Vasta runsaan vuoden kuluttua tiedämme, mikä on korkeimman hallinto-oikeuden kanta myönnettyihin lupiin.

Kannanhoidollinen metsästys jumissa jopa 2030-luvulle asti, ellei lakeja muuteta tulevana talvena

Mikäli jäämme odottamaan oikeuden päätöstä tämän vuoden karhun kannanhoidollista metsästystä koskeviin poikkeuslupiin, ei karhua luultavasti ensi vuonnakaan metsästetä, koska oikeuden kantaa ei vielä tuolloinkaan tiedetä. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) kanta on kaiken lisäksi luultavasti kielteinen, koska KHO laista lausuessaan totesi, että pykälämuotoilut tuskin ovat riittäviä. Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa valitaan uusi eduskunta ja uutta hallitusta muodostetaan kesän yli. Kukaan ei ole silloin uutta suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevaa lakia työstämässä.

Mikäli uusi hallitusohjelma suhtautuu metsästykseen yhtä positiivisesti kuin nykyinen, vuonna 2028 meillä saattaa olla uusi laki. Siitä valitetaan ja luvat jäädytetään, eikä siten tuolloinkaan metsästetä. Ei edes vielä vuonna 2029 voida metsästää, koska KHO ei ole vielä vuoden 2028 laista ja myönnettyjen lupien lainmukaisuudesta lausunut mitään. Sitten vuosikymmen jo vaihtuu, ja tilanne on edelleen jumissa. Ennusteiden mukaan suurpetokannat kuitenkin tuplaantuvat 5-7 vuodessa.

Valitusoikeutta rajattava, oikeuslaitoksen toimintaa nopeutettava tai suurpetojen kiintiömetsästys laajennettava koko maahan

Metsästäjäliitto on esittänyt hallituspuolueiden puheenjohtajille, että tässä tilanteessa on rajattava valitusoikeutta kuten muun muassa Ruotsissa on tehty. Sen lisäksi on rajattava oikeuden toimeenpanokielto vain tilanteisiin, jossa myönnetyt poikkeusluvat uhkaavat suurpetokannan säilymistä eli siis sitä, että kanta olisi lupien myötä painumassa alle sille määrätyn suotuisan suojelutason. Ja lopuksi, oikeuden tulisi käsitellä valitukset kiireellisinä, muutamassa viikossa.

Kaiken lisäksi lupaprosessin aikataulua tulisi väljentää oleellisesti. Ruotsin ja Viron mallien mukaisesti kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja lupien perustelu tulee olla viranomaisten vastuulla. Tämä tapahtuisi jo edellisenä syksynä. Riistahallinto määrittelisi ja perustelisi seuraavan vuoden syksyn luvat jo kyseisen vuoden alkuun mennessä ja näin valitusajalle ja mahdollisten valitusten nopeutetulle oikeuskäsittelylle olisi vajaat puoli vuotta aikaa.

Ellei kaikki edellä esitetty toimi tai sitä ei haluta toteuttaa, on vielä jäljellä toinen vaihtoehto: levitetään poronhoitoalueella käytetty karhun kiintiömetsästyksen malli koko Suomeen ja toteutetaan se kaikkien suurpetojen osalta samalla tavalla. Kiintiöt myönnettäisiin asetuksella, kuten merelle hylkeiden kiintiöt. Tällöin niistä ei voisi valittaa.

Suden kannanhoidollinen metsästys mietittävä uudelleen

Suden suojelustatuksen lieventämisen vuoksi suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva laki avataan nyt syksyllä. Suden kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa tammikuun sijasta jo loppukesästä tai syksyllä Latvian ja Viron esimerkkien mukaisesti. Tällöin nuoret sudet olisivat koon perusteella tunnistettavissa. Sudelle on myös määriteltävä realistinen suotuisan suojelun taso. Metsästäjäliitto ja MTK ovat jo keväällä esittäneet suden geneettisen elinvoimaisuuden varmistavan tutkimuksen perusteella tasoksi 165 sutta. Ruotsissa raja-arvoksi on määritetty 170 sutta. 

Kun suden metsästys alkaisi syksyllä 2026, meillä olisi hyvin aikaa valmistella lait ja metsästyksen perusteet kunnolla niin, että kaikkien suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen päästäisiin syksyllä 2026.

Päättäjille  ja viranhaltijoille on tarjottu vuosien ajan esityksiä ja malleja ongelman ratkaisemiseksi. Edellä on niitä lisää. Ellei mikään noista ole toteutettavissa, tarvitaan hyviä perusteluja miksei. Pelkkä perustelukaan ei riitä, riistahallinnon ja päättäjien on osoitettava jokin muu malli, joka toimii.

Kaikki jäsenet vaikuttamaan

Meistä jokainen voi tässä tilanteessa vaikuttaa. Ole yhteydessä alueesi kansanedustajiin ja kerro paikallisesta suurpetotilanteesta. Kysy, mitä päättäjät aikovat tehdä tässä tilanteessa. Aikaa muutoksille on tämä talvi. Työ on aloitettava heti.

On äärettömän harmillista vuodesta toiseen keskittyä jäsenviesteissä suurpeto-ongelmaan, kun meillä on paljon hienoja metsästykseen liittyviä asioita, joista voisi kirjoittaa. Vaikka edunvalvonnassa joudumme keskittymään suurpetoihin, nautitaan syksyisestä luonnosta ja  jahtimahdollisuuksista siinä mitassa kuin voimme!

Hyvää syksyä jäsenille ja päättäjille toivottaen,

Petteri Lampinen
puheenjohtaja

Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja

Poroihin tottumaton koira saattaa luulla poroa riistaksi. Poro taas näkee koiran petona. Seurauksena voi olla takaa-ajo – pahimmillaan raatelu. Viime vuonna Paliskuntain yhdistykselle ilmoitettiin koiriin liittyen 38 poron kuolemasta sekä kymmenistä raatelutilanteista.

Koiran omistajalle eteen tulee luonnollisesti korvausvastuu. Suuri vahinko syntyy myös ilman että koira käy edes kiinni poroon, mikäli koira pääsee sotkemaan käynnissä olevia porotöitä.

– Pienikin koira voi aiheuttaa suuren vahingon, jos se ajaa erotukseen valmiina olevan tokan hajalle. Siinä kuluu nopeasti useita miestyöpäiviä, ennen kuin porot ovat taas koossa, sanoo Metsästäjäliiton Lapin piirin puheenjohtaja Veikko Piuva.

Ennen metsästystä kannattaa ottaa selvää alueella käynnissä olevista porotöistä. Osa niistä löytyy nettipalvelusta, mutta ajantasaisin tieto saadaan soittamalla paliskuntien poroisännille. Porotyöalueita kannattaa välttää metsästäessä kokonaan.

Koiran voi kouluttaa porovapaaksi

Koiran suhtautumista poroihin voi käydä testaamassa esimerkiksi aitauksessa tai kiinni olevien porojen kanssa. Testauspaikkoja löytyy myös poronhoitoalueen ulkopuolelta.

On kuitenkin muistettava, että vapaana oleva koira voi käyttäytyä maastossa eri tavalla poroja kohdatessaan.

– Metsästyskoiralla vietti on suuri. Vaikka se on pentuna totutettu poroihin, syksyllä koiraa on pidettävä aina aluksi silmällä, sanoo Piuva.

Porovahinkoja tekevät kaikenlaiset koirat, mutta syksyllä on kasvanut riski, että poron perään lähtee niihin tottumaton metsästyskoira.

– Suosittelen vakavasti porovahingot kattavaa vastuuvakuutusta. Ja jos jotain sattuu, niin otetaan reilusti yhteys poroisäntään.

Metsästäjistä on toisaalta hyötyä porotaloudelle, sillä he ilmoittavat paliskunnille maastosta löytyviä petojen raatelemia poroja. Ilman tätä työtä korvaukset menetetyistä poroista saattaisivat jäädä saamatta.

Muista ainakin nämä asiat, kun metsästät poronhoitoalueella koiran kanssa:

• Opeta koirasi porovapaaksi
• Pidä kerralla irti vain yhtä hallinnassa olevaa, porovapaata koiraa
• Tarkista etukäteen paliskunnan poroisännältä, missä porotöitä kulloinkin tehdään ja vältä alueita. Tietyin paikoin porotyöt päivitetään myös porotyot.fi-sivustolle
• Noudata koirien kiinnipitoaikoja
• Vältä koiran treenaamista hirven kiimarauhoituksen aikana. Porolla on rykimäaika samoihin aikoihin, ja häiriöt vaikuttavat seuraavan vuoden vasatuotantoon
• Hanki koirallesi porovahingot täysimääräisenä kattava vakuutus
• Älä laske uudestaan irralleen koiraa, joka on vahingoittanut poroa.

Lisätietoja: 
Veikko Piuva, Metsästäjäliiton Lapin piirin puheenjohtaja
0400 297 504

Kuva: Pekka Kustula

Viimeaikaiset raportit susien hyökkäyksistä ihmisiin Euroopassa ovat herättäneet huolta suurpetojen ja ihmisten rinnakkaiselon turvallisuudesta. Hyökkäyksiä on tapahtunut Euroopan metsästäjäjärjestöjen kattojärjestön FACE:n kokoamien tietojen mukaan ainakin Hollannissa ja Italiassa. 

Hollannissa on vuoden aikana raportoitu viidestä susihyökkäyksestä (7/2024–7/2025). DNA-testit ovat vahvistaneet, että kyseessä on kaksi eri sutta. Kolmessa tapauksista uhri oli lapsi. 

Italian viranomaistietojen mukaan susi on hyökännyt ihmisen päälle yhteensä 23 kertaa vuoden 2011 jälkeen. Kahden viime vuoden ajalta kolmessa tapauksessa hyökännyt eläin on todettu DNA-testillä sudeksi.

Kannanhoidollinen metsästys takaa ihmispelon

Metsästäjäliitto korostaa suden ihmispelon ylläpidon merkitystä. 

– Mikäli susi saa käydä ihmispihoilla ilman seurauksia, yksilöt ja laumat menettävät varovaisuutensa ihmisen suhteen, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Metsästäjäliitto uutisoi 11.9.2025 koirasta, jonka susi vei Viitasaarella vain kahdeksan metrin päästä kodin ulko-ovesta. Vastaava kotipihasta vienti sattui Varpaisjärvellä heinäkuussa.

Vuonna 2019 Romaniassa tapahtui kahdeksan ihmisen kuolemaan johtanutta karhun hyökkäystä ja 76 loukkaantumistapausta.

– Kannanhoitoa tarvitaan suurpetojen ihmispelon ylläpitoon. Suden aiheuttamat koti- ja tuotantoeläinvahingot sekä suden ja muiden suurpetojen tuhannet pihakäyntihavainnot osoittavat, että suurpedot ovat menettämässä ihmispelkonsa.  

Metsästäjäliitto uutisoi viime jahtikaudella 32 susien repimästä metsästyskoirasta. Tällä jahtikaudella liitto on uutisoinut kahdeksasta susihyökkäyksestä. Liitto muistuttaa, että ihmisen ja suden tasapainoisen rinnakkaiselon varmistamiseksi tarvitaan kiireellisiä lainmuutoksia, kuten poronhoitoalueella tapahtuvan karhun kiintiömetsästyksen ulottamista koskemaan kaikkia suurpetoja koko maassa.

Metsästäjäliitto: susikannan raja-arvoksi 165 sutta - Ruotsissa raja 170

Suomessa on määriteltävä riittävän alhainen suden suotuisan suojelun taso. Metsästäjäliitto on esittänyt raja-arvoksi 165 sutta. Ruotsissa raja-arvo on 170 sutta. EU on kiittänyt Ruotsia esimerkillisestä kannanhoidosta.

Suomen susikanta täydentyy jatkuvasti Venäjältä. Yle uutisoi 9.9.2025 Venäjältä tulleiden susien aiheuttamasta 1300:sta porovahingosta kesän 2025 aikana Kuusamossa.

Kannanhoidollinen metsästys on tehokas keino ylläpitää suurpetojen ihmispelkoa. Vaikka karhu on ollut tilastollisesti suttakin vaarallisempi ihmiselle, myös susi tulee ihmisen luo. Suurpedot oppivat pelkäämään ihmistä vain, jos ne kokevat, että ihmistä ja ihmisen elinpiiriä on syytä karttaa.

Metsästäjäliiton 2024 tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Yhteenveto viimeaikaisista susihyökkäyksistä Hollannissa ja Italiassa

Hollanti (2024-2025)

*   Yhteensä 5 susihyökkäystä ihmisiin (4 purematapausta, 1 päällekarkaus)

*   DNA-testaus vahvistanut, että neljässä tapauksessa oli kyse samasta yksilöstä (GW3237m). Yhdessä tapauksessa yksilö oli GW4655m.

*   Kolmessa tapauksessa uhri oli lapsi.

Italia (2023-2025)

*   Yhteensä 3 vahvistettua susihyökkäystä ihmisiin

*   DNA-testaus sudesta vahvistettu kaikissa kolmessa tapauksessa

*   Yhdessä tapauksessa uhri oli lapsi.

Liiteaineistosta löytyy linkkejä raportteihin ja artikkeleihiin, esimerkiksi Hollannin Yleisradioyhtiö NOSin video heinäkuussa 2025 lapseen kohdistuneesta susihyökkäyksestä.

Kuva: Timo Norkola/Vastavalo

Parsonrusseli Edu oli juuri tullut aamupissalta sisälle kello 6.40, kun se havaitsi avoimesta ulko-ovesta liikettä pihalla ja lähti sitä tarkistamaan. Susi hyökkäsi nopeasti. Jälkien perusteella peto oli käynyt terrierin kimppuun vain kahdeksan metrin päässä kotiovesta.

– Olin juuri lähdössä töihin, kun Edu lähti vielä käymään ulkona. Siinä samassa kuului kauhea ulina ehkä 10 sekunnin ajan, Edun emäntä Hilma Vepsäläinen kertaa.

Vepsäläinen soitti hätäkeskukseen, sai yhteyden poliisiin ja paikalle SRVA-ryhmän. Ryhmä löysi pihasta suden jäljet. Illalla jäljet kävi tarkastamassa myös petoyhdyshenkilö ja jäljityskoira. Maastoa tutkittiin kolmen tunnin ajan, mutta sateinen päivä oli jo sen verran sotkenut hajuja, ettei jälkeä löydetty.

Edua etsittiin lähimaastoista tiistaina 11 tunnin ajan tuloksetta.

– Edulla ei ollut edes pantaa kaulassa, sillä se ei koskaan lähtenyt pihasta minnekään. Keskiviikkona avuksi tuli vielä Tassutiimin etsijäkoira, mutta valitettavasti mitään ei löydetty.

Suden jäljet hävittivät kotkaepäilyn

Viitasaarella on koko kesän ajan tehty havaintoja yksin liikkuvasta sudesta. Edun katoamista edeltäneenä päivänä susi oli jäänyt riistakameran kuvaan vain kymmenen kilometrin päässä tapahtumapaikasta.

– Todennäköisesti kyseessä on yksinäinen susi, josta tehtiin useita havaintoja pitkin kesää. Alussa meillä oli epäilys, että pienen koiran olisi voinut viedä kotkakin, joka on myös pyörinyt seudulla, mutta pihasta löytyneet jäljet varmistivat tekijäksi suden, petoyhdyshenkilönä jäljet tarkastanut Ahti Huikari kertoo.

Noin 20 kilometriä etelämpänä Ilmolassa on liikkunut susipari, jolle on saatu kaksi kertaa karkotuslupa. Nämä sudet ovat tappaneet lampaita. Karkotustilanteeseen ei vielä ole päästy, ja uutta lupaa odotellaan. Huikari pitää epätodennäköisenä, että Ilmolan sudet olisivat olleet asialla Keihärinkoskella.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelon ylläpito välttämätöntä

Alkaneen jahtikauden aikana kyseessä on kahdeksas susihyökkäys, josta liitto on uutisoinut. Viime jahtikausi vei sudelle 53 metsästyskoiraa. 

Metsästäjäliitto on tuonut esiin toistuvasti, että Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu, Suomessa ei.

– Susikanta on nyt Suomessa historiallisen suuri. Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevää kantaa saa metsästää. Metsästäjäliitto on esittänyt susikannan suotuisan suojelun tasoksi 165 sutta. Tämä taso turvaa suden säilymisen lajina. Kannanhoidollinen metsästys toteutuessaan ylläpitäisi susien ihmis- ja koirapelkoa, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Susien ihmispelkoa voi ylläpitää tehokkaasti vain ja ainoastaan metsästämällä. Valitettavasti susi ei pelkää ihmistä mitenkään sisäsyntyisesti. Susien jatkuvat hyökkäykset metsästyskoiria kohtaan kotieläinvahingoista puhumattakaan osoittavat, että susien ihmispelko on menetetty. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmisiä, kun lauman johtajasudet koulivat pentunsa ehdollistumaan pelkoon. 

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.

Lieksan Kylänlahdessa on liikkunut niin sanottu Höljäkän lauma, ja siksi myös Bablon isäntä on ollut koirien kanssa kulkiessaan varuillaan.

– Olen yrittänyt pysyä koirien lähellä ja pitää vähän ääntä, mutta nyt koira ennätti juosta liian pitkälle ja naapuriseuran puolelle, enkä päässyt hätiin, hän harmittelee.

Bablo oli kokenut kettukoira ja varsinainen ekspertti ilvesten kanssa.

– Aikoinaan, kun ilvestä vielä metsästettiin, oli Bablon päälajina ilves. Nytkin ajattelin ensiksi, että se oli ehkä tavoittanut ilveksen, kun näin tutkasta, että siellä oli rähinä päällä. Oli susi purrut pantaakin, mutta sen avulla vielä löysin koiran.

Susi oli käynyt koiran kimppuun peitteisessä maastossa. Paikalla käynyt petoyhdyshenkilö totesi maastojälkien perusteella, että paikalla oli ollut vain yksi susi.

Pedot seuraavat toisiaan

Pohjois-Karjalassa petoja riittää ja niiden tavat ovat tulleet tutuiksi metsästäjille.

- Pedot seuraavat toisiaan. Tässä hiljattain karhu tappoi hirven, mutta sudet tulivat pian kaadolle ja söivät hirvenraadon. Koirien kannalta pahinta aikaa on, kun keli alkaa pakastua. Silloin susien on hankalampi saalistaa ja ne alkavat puolustaa reviiriään koiriltakin.

Bablon isäntä antaa pyyhkeitä petotilanteesta niin viranomaisille kuin Suomen Metsästäjäliitollekin.

- Kukaan ei tee mitään. Ärsytti se viimesyksyinen paskankeruukampanjakin. Susia on aina ollut pilvin pimein ja uusia tulee itärajalta aina lisää. Täällä on tosi paha petotilanne; koirien juoksuttaminen ja treenaaminen alkaa olla todella vaikeaa.

Kotona on vielä kolme koiraa, joiden kanssa voisi linnustaa, pyytää pienpetoja ja käydä hirvimetsällä.

- En ole luovuttajatyyppi ja yritän etsiä koirille turvallisempia maastoja. Kyllähän metsästyskoirien on kuitenkin päästävä metsälle.

Karhut heikentävät susien ravintotilannetta

Suden jäljet varmistanut Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Raassina myöntää, että sudet aiheuttavat vaaratilanteita koirille, vaikkei susimäärä alueella ole merkittävästi kasvanutkaan.

- Heikon ravintotilanteen vuoksi sudet osittain siirtyvät muualle Lieksasta. Ne ovat ehkä myös muodostaneet uusia pareja, Raassina toteaa.

Raassinan mukaan Lieksassa alkaa olla ongelmia paisuvasta karhukannasta, joka näkyy suoraan hupenevassa hirvien määrässä. Hän arvioi, että hirvikannasta sudet syövät 20–25 prosenttia ja karhut jopa yli puolet lopuista.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelon ylläpito välttämätöntä

Alkaneen jahtikauden aikana kyseessä on seitsemäs susihyökkäys, josta liitto on uutisoinut. Viime jahtikausi vei sudelle 53 metsästyskoiraa. 

Metsästäjäliitto on tuonut esiin toistuvasti, että Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu, Suomessa ei.

– Susikanta on nyt Suomessa historiallisen suuri. Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevää kantaa saa metsästää. Metsästäjäliitto on esittänyt susikannan suotuisan suojelun tasoksi 165 sutta. Tämä taso turvaa suden säilymisen lajina. Kannanhoidollinen metsästys toteutuessaan ylläpitäisi susien ihmis- ja koirapelkoa, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Susien ihmispelkoa voi ylläpitää tehokkaasti vain ja ainoastaan metsästämällä. Valitettavasti susi ei pelkää ihmistä mitenkään sisäsyntyisesti. Susien jatkuvat hyökkäykset metsästyskoiria kohtaan kotieläinvahingoista puhumattakaan osoittavat, että susien ihmispelko on menetetty. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmisiä, kun lauman johtajasudet koulivat pentunsa ehdollistumaan pelkoon. 

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.

Haavoituttuaan suomenpystykorva Lakka onnistui kuitenkin pääsemään irti pedon kynsistä. Tapahtumapaikkana oli tiheä kuusikko, jossa oli runsaasti aluskasvillisuutta. Näköetäisyyttä oli vain 20–30 metriä.

– Lakka murahteli jo, kun kävelimme koemaastoon, mutta lähti irti päästyään hakulenkille. Kutsuin sen pillillä takaisin noin 800 metrin päästä. Takaisin palatessaan se haukahteli ja urahteli oudosti noin 300 metrin päässä meistä, joten lähdimme koiraa vastaan.

– Näimme tuomarin kanssa, kun koira juoksi meitä kohti iso susi perässään. Lopuksi se syöksyi jalkoihini makaamaan, kertoo omistaja Mertsi Stenius järkyttyneenä.

Koiralle pahat vammat

Eläinlääkäri vahvisti haavoittuneen Lakan puremajäljet suden tekemiksi. Peto ehti purra koiraa pahasti kymmenkunta kertaa kaulan ympärille ja lapaan. Nyt Lakkaa hoidetaan antibiooteilla, voiteilla ja kipulääkkeillä. Omistajan mukaan se näyttää tällä hetkellä selviytyvän hengissä. 6-vuotias Vehkavaaran Lakka on Steniuksen ja hänen tyttärensä koira, jonka toipumista seurataan nyt kotona.

– Petoja on yksinkertaisesti liikaa. Nykyisin ne tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin ihmisten hyötyeläimet ja koirat, ihmettelee Stenius.

Stenius kertoo susien tappaneen alueella kymmeniä poroja.

– Poromiehet eivät juuri ehdi muuta tehdä kuin käydä raatoja etsimässä. Koiria ei uskalla laskea irti.

Tämä on järjestyksessä kuudes susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut sitten elokuussa alkaneen jahtikauden.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelkoon kasvatus välttämätöntä

Historiallisen kokoiseksi kasvaneen susikannan kannanhoidollinen metsästys on Metsästäjäliiton mukaan välttämätöntä.

– Lainsäädännössä on olennaista määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso. Ylimenevä määrä tulee olla kannanhoidollisesti metsästettävissä, tähdentää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmistä ja tämän elinpiiriä, joten sen avulla voidaan edistää kestävää rinnakkaiseloa.

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Metsäkanalinnustus on monelle suomalaiselle tärkeä harrastus, joka on osa kansallista eräkulttuuria. Pystykorva, eränkäyntitaidot ja metsässä liikkumisen perinne tekevät siitä perisuomalaisen metsästysmuodon, jossa luonnon kunnioittaminen nousee tärkeään rooliin.

Kestävyys turvataan metsästysaikojen säätelyllä

Menneen kesän laskentojen mukaan metsäkanalintukannat ovat edelleen laskussa, ja tämä on tuonut mukanaan rajoituksia metsästysaikoihin. Myös metsästysseurat rajoittavat metsästystä paikallisesti omiin havaintoihinsa perustuen, esimerkiksi kiintiöiden ja soidinalueiden rauhoitusten muodossa.

Hyvinä lintuvuosina metsästyskautta voidaan pidentää, ja siihen voi sisältyä myös latvalinnustus. Päätöksenteon taustalla on kansainvälisestikin laadukkaaksi arvioitu kannanarviointijärjestelmä, joka mahdollistaa ajantasaisen, joustavan ja kestävän riistapolitiikan.

Nuorten lintujen verotusta

Matalan kannan vaiheessa metsästys tulisi kohdistaa pääasiassa nuoriin yksilöihin, mikä tukee kannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. Soitimilta metsästämistä tulisi välttää, sillä se kohdistaa verotuksen arvokkaimpiin yksilöihin ja voi heikentää soitimien vetovoimaa.

Elinvoimaiset soidinalueet puolestaan houkuttelevat lisää lintuja ja tukevat koko populaation vahvistumista. Metsäkanalintukannat vaihtelevat tyypillisesti syklisesti. Kun kanta kääntyy nousuun, metsästyksen verotusta voidaan jälleen lisätä. Tämän vuoksi on tärkeää osoittaa malttia ja vastuullisuutta matalan kannan aikana, jotta tulevina vuosina voidaan jälleen nauttia runsaammista kannoista ja pidemmistä metsästysajoista.

Susi tunkeutui pari metriä korkeaan koiratarhaan keskiviikkona 3. syyskuuta Pirkanmaan Hämeenkyrössä. Se puri 4-vuotiasta Pyryä takapäähän, ennen kuin tämä pakeni koirataloon.

Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta Hämeenkyrössä, kun susi hyppää koira-aitauksen sisälle.

– Susi ei seurannut Pyryä koiratalon sisätiloihin asti, joten Pyryn henki pelastui. Pyryn hännän tyvessä, toisessa reidessä ja selässä näkyivät selvät verta vuotavat reiät. Puremahaavoja lääkitään nyt eläinlääkärin määräämin antibiootein, kipulääkkein ja rasvoin parin viikon ajan, koiran omistaja Rauno Karvinen kertoo.

Harmaan norjanhirvikoiran toipumisennuste on hyvä.

– Nähtäväksi kuitenkin jää, uskaltaako Pyry parannuttuaan enää metsälle. Harmittaa aivan mielettömästi, sillä Pyry on hyvä hirvikoira.

Karvinen suunnittelee verkkokaton tekoa aitaukseen, jotta susi ei pääse enää hyppäämään sinne. Karvinen asuu Vesajärven haja-asutusalueella. Hänellä on suora näköyhteys pihan toisella puolella olevaan koiratarhaan, joka sijaitsee metsän reunassa. Lähimpään naapuriin on matkaa 300 metriä.

Paikallinen SRVA-yhdyshenkilö Timo Pertta ja eläinlääkäri vahvistivat puremajäljet suden tekemiksi.

Susista on Hämeenkyrössä tehty näköhavaintoja aiemminkin. Ne ovat myös tappaneet lähistöllä hirvenvasoja ja lampaita. Paikalliset asukkaat ovat huolissaan pahentuneesta susitilanteesta myös lastensa takia. 

Metsästäjäliitto vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta liian tiheä susikanta aiheuttaa vahinkoja muille lajeille.

Metsästäjäliitto on uutisoinut jahtikaudella 10.8.–8.9.2025 viidestä susihyökkäyksestä, joista neljä on johtanut metsästyskoiran kuolemaan.

Kuva: Rauno Karvisen kotialbumi

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Jämtlanninpystykorva Hupeliahon Urmas päästettiin haukkumaan hirveä sunnuntaiaamuna. Pian se löysikin hirven haukkuunsa.

– Näimme, kun Urmas työskenteli hirvisonnilla. Koira ja hirvi kävivät automme edessä tiellä. Siitä ei sitten mennytkään kovin kauaa, kun GPS meni pimeäksi, koiran omistaja Nina Haapasaari kertoo.

Koiraa alettiin etsiä peitteisestä maastosta läheltä sähkölinjoja, jonne tutkapannan viimeiset jäljet näyttivät. Paikka tutkittiin koirienkin kanssa tuloksetta.

– Urmasta etsittiin vielä useaan kertaan alkuviikosta, mutta vasta keskiviikkona sen jäännökset löydettiin koirien avulla. Tapahtumapaikka löytyi lopulta sähkölinjojen alta vaikeakulkuisessa tiheiköstä.

GPS-panta oli purtu rikki

Urmaksen GPS-pannan signaali oli loppunut suden hampaissa, sillä panta oli purtu rikki. Koirasta ei ollut löydettäessä paljon jäljellä. Käytännössä miltei kaikki oli syöty pään ja hännän väliltä, kylkiluut mukaan lukien.

Petoyhdyshenkilö kävi paikalla toteamassa hyökkäyksen susihyökkäykseksi.

Hupeliahon Urmas oli 5-vuotias käyttövalio. Perheen kolmesta hirvikoirasta Urmas oli keskimmäinen.

– Urmas oli kiltein koiristamme. Se ei koskaan tapellut kenenkään kanssa, Haapasaari kertoo.

Haapasaari pohtii surullisena, osallistuako enää lainkaan syksyn hirvijahtiin.

– Kukapa tuonne enää uskaltaa koiria laskea.

Hirvijahti säätelee hirvikantaa ja vähentää liikenneonnettomuuksia

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueet ovat Suomen suurpetokannan ongelmallisinta susitihentymäaluetta. Laviassa liikkuu ainakin neljän suden lauma, joka on jäänyt riistakameraan 26. päivä elokuuta. Viime vuonna alueella syntyi susipentue, josta riistakameraan ikuistui 5–6 pentua. Nyt alueella liikkuva lauma voi hyvinkin olla samaa pentuetta.

Urmas oli kuitenkin ensimmäinen koirauhri alueella.

Hirvenmetsästys palvelee Suomessa suoraan liikenneturvallisuutta, sillä hirvikolareiden määrä on suoraan verrannollinen hirvikannan kokoon. Esimerkiksi viime talvena Riistakeskuksen mukaan Suomen hirvikannan kooksi arvioitiin noin 120 000 yksilöä, josta määrästä metsästäjät kaatoivat noin 55 000 hirveä. Hirvikolareita tapahtui viime vuonna noin 6000.

Tietyt metsästyskoirat, kuten jämtlanninpystykorva, on jalostettu ja koulittu hirvijahtiin. Koirat parantavat jahdin turvallisuutta ja tehokkuutta huomattavasti.

Jahdissa koira lasketaan irti etsimään hirveä halutusta maastosta. Koira pyrkii pysäyttämään hirven kiertämällä sen etupuolelle ja pitämään sen paikallaan haukkuen. Näin metsästäjät pystyvät harkitusti ampumaan hirven. Menetelmä on turvallinen ja tehokas tapa säädellä hirvikantaa.

Ongelmaksi muodostuu ihmisen toimintaa kaihtamaton susi. Sutta ei ole Suomessa saanut metsästää vuoden 2016 jälkeen muuten kuin yksittäisillä vahinko- tai turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Näin ne eivät osaa enää pelätä ihmistä tai karttaa ihmistoimintoja, kuten metsästyskoirien toimintaa.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelkoon totutus välttämätöntä

Historiallisen kokoiseksi kasvaneen susikannan hallinta on Metsästäjäliiton mukaan välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi.

– Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevä määrä tulee olla kannanhoidollisesti metsästettävissä, tähdentää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Kannanhoidollinen metsästys on todettu toimivaksi ratkaisuksi susikannan hoidossa esimerkiksi Ruotsissa, jossa sutta on metsästetty jatkuvasti myös vuoden 2016 jälkeen. Silti Ruotsi ei ole saanut menettelystään EU:lta moitteita, vaan päinvastoin, EU on kehunut Ruotsin tapaa hoitaa susikantaa.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan tehokkaimmin vähentää konflikteja ja edistää kestävää rinnakkaiseloa suden ja ihmisen välillä.

Tämä oli jo viides susien tappama metsästyskoira alkaneen jahtikauden aikana.

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset kartalla
(Syksy 2025)

Metsästäjäliitto pitää myönteisenä, että Luonnonvarakeskus (Luke) on tarkistanut laskentamallejaan ja julkaissut uuden arvion Suomen ilveskannasta. Uuden mallinnuksen mukaan ilveskannan todennäköisin koko on 3 485 yksilöä ja pentueiden määräksi malli ennustaa jo 659.

Luku on Luken ilmoittama keskikohta arviohaarukasta. Metsästäjien havaintojen mukaan ilveksiä esiintyy maassamme monin paikoin varsin runsaasti. Metsästäjäliitto näkeekin tärkeänä, että ilveksen kannanhoidollinen metsästys käynnistyisi mahdollisimman pian.

Huimaa kasvua lyhyessä ajassa

Ilveskannan arvioitu koko on noussut lyhyessä ajassa huomattavan paljon. Uuden laskentamallin mukaan kanta oli vuonna 2024 arviolta 2 882 yksilöä, mutta vuonna 2025 Luke ennustaa ilveksiä olevan 3 485 yksilöä. Myös pentuemääräarviot kertovat samasta kehityksestä: Uuden ennustemallin mukaan vuonna 2023 pentueita oli 458, vuonna 2024 määrä oli 547 ja kuluvan vuoden ennuste on jo 659 pentuetta. Kasvu on poikkeuksellisen suurta sekä kokonaiskannassa että pentueiden määrässä. Vanhan kanta-arviomallin mukaan Luke arvioi vuosi sitten, että maassamme oli vähintään 2260 ilvestä pentueiden määrän ollessa 410 kappaletta.

On syytä huomata, että uuden menetelmän tuottamat arviot ovat johdonmukaisesti korkeampia kuin aiemman menetelmän tuottamat luvut. Tämä kertoo Luken mukaan mallinnuksen tarkentumisesta ja havainnoista saadun aineiston paremmasta hyödyntämisestä.

Tarve keskustelulle arvioinnin oletuksista

Metsästäjäliitto toivoo lisää keskustelua erityisesti arvioinnissa käytetystä oletuksesta pentueen tarvitsemasta alueesta. Nykyisessä mallissa yhden ilvespentueen reviirin halkaisijaksi on asetettu 20 kilometriä, mutta metsästäjien arkihavainnot esimerkiksi lähekkäisistä pentueista saaduista samanaikaisista riistakamerakuvista viittaavat siihen, että pentueita voi esiintyä paikoin tätä tiheämmässä. Liitto on useasti esittänyt, että pentueiden todellista tiheyttä tulisi selvittää tarkemmin esimerkiksi lumijälkilaskentojen tai riistakamerahavaintojen avulla. Lisäksi ravintotilanne vaikuttaa olennaisesti ilvespentueiden määrään ja kokoon – runsaat saalisresurssit voivat lisätä pentueiden esiintymistiheyttä.

Kiitos metsästäjille havaintoaktiivisuudesta

Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä jatkossakin kirjaamaan kaikki suurpetohavainnot ja välittämään ne suurpetoyhdyshenkilöille. Näin saadaan mahdollisimman tarkka kuva suurpetojen määrästä sekä niiden liikkumisesta ja pihakäynneistä. Liitto kiittää metsästäjiä aktiivisesta havainnointityöstä.

Lisätietoa ilveksestä löytyy mm. Jahtimediasta.