Suomen Metsästäjäliitto

Karhut, valkoposkihanhet sekä Jahti-lehden jakelu – Katso Metsästäjäliiton videotervehdys

22.04.2026 10:57
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola majavapurolla
Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsauksessa puhutaan muun muassa majavista, merimetsoista, valkoposkihanhista ja karhuista. Esiin nousevat myös Jahti-lehden rajusti kohoavat jakelukustannukset sekä uusi paikkatietojärjestelmä.

– Tässä vähän jännityksellä odotetaan, että milloin ne valmistelut oikeasti herää, niin kuin eduskunta on edellyttänyt kiintiömallisen karhunmetsästyksen valmistelun osalta, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen majavapuron varrelta. 

Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola laskeskelevat, että karhujahdin muutossäädöksillä alkaa olla hieman kiire, mikäli ne halutaan valmiiksi ennen elokuun jahtikautta. Silpola myös muistuttaa, että metsästys täytyy ulottaa nykyistä laajemmalle alueelle.

– Savot, Keski-Suomi ja Pohjanmaa. Valtaosaan Suomesta pitäisi saada kiintiöalueet, kuten tässä susihommassa. 

Tervehdyksessä myös muistutetaan, että säädöspohjan täytyy varmistaa viranhaltijalle mahdollisuus antaa lainmukaisia ja pitäviä lupia. 

Merimetson ja valkoposkihanhen suojametsästys sen sijaan etenee mallikkaasti. Tässä tapauksessa kyse on etenkin hanhen kohdalla metsästystä suuremmasta asiasta, muistuttaa puheenjohtaja Lampinen. 

– Kyllä tässä turvataan myös maaseutuelinkeinon mahdollisuutta Itä-Suomessa ja siellä, mihin nämä ongelmat aiheutuvat.

Jahti-lehden tulevaisuutta ratkotaan

Postin jakeluhintojen huima nousu etenkin haja-asutusalueella tuo Jahti-lehden tulevaisuuteen selviteltävää. Metsästäjäliitto selvitti jäsenten mielipiteitä kyselyllä, johon vastasi nopealla aikataululla yli 8000 henkilöä. 

– Sitä nyt tutkitaan ja asiahan on 25.4. esillä meidän kevätliittokokouksessammekin, sanoo Silpola.

Toinen digiasia on uusi paikkatietojärjestelmä, jota liitto selvittää parhaillaan. Puheenjohtajan mukaan asian tiimoilta on käyty hyviä keskusteluja ja saatu yhteydenottoja, mutta selvitystyö jatkuu. 

Lopuksi palataan vielä majavajahtiin. Puheenjohtaja muistuttaa, että vaikka majavan työ lisääkin luonnon monimuotoisuutta, on haettava tasapaino myös esimerkiksi metsätuhojen suhteen. 

Koko videotervehdyksen voit katsoa alta.

Metsästäjäliiton kevätterveiset majavapurolta

Kansanedustaja Pauli Kiuru: metsästys on elinvoimainen ja tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa

20.04.2026 10:33
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.)
Nokialla 17–19.4.2026 käytyjen ilma-aseiden SM-kilpailuiden suojelija, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) sanoi avajaispuheessaan, että metsästys opettaa vastuuta luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä. Hän myös korosti metsästäjien yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan SM-kisojen järjestämisessä.

– Se (SM-kilpailut) kokoaa yhteen osaamisen, harjoittelun ja yhteishengen. Suomalaiselle luonteelle ominaiseen tyyliin mukana on hiljaista päättäväisyyttä ja sisua. Ne ovat meille metsästäjille ominaisia piirteitä. 

Ilma-aseiden SM-kilpailujen suojelija, kansanedustaja Pauli Kiuru näkee lukuisia muitakin yhtymäkohtia ammuntakilpailujen ja metsästyksen välillä. 

– Metsästyskulttuurissa korostuvat vastuu, turvallisuus ja luonnon kunnioitus. Nämä eivät ole vain sanoja, vaan arvoja, jotka näkyvät teoissanne täällä radalla ja sen ulkopuolella. 

Kiuru tuo myös esiin oman näkökulmansa aloittelevana metsästäjänä. Hänen mukaansa metsästäminen on luonnollinen osa luonnon kiertokulkua.

– Metsästys ei ole vain harrastus, se on elämäntapa, joka opettaa vastuuta luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä. Se opettaa kärsivällisyyttä ja kunnioitusta ja ennen kaikkea se opettaa ymmärtämään paikkaamme osana suomalaista luontoa. 

Hän myös korostaa metsästyksen yhteisöllisyyttä. 

– Neuvoja kysyessäni olen aina saanut kokeneemmilta vinkkejä ja tukea. Arvostan sitä. 

SM-tason kilpailuissa vapaaehtoistyö on avainasemassa, muistuttaa Kiuru. 

– Viikonlopun aikana on hyvä muistaa myös se työ, joka tehdään kulissien takana. Vapaaehtoistyö on suomalaisen urheilun kovaa ydintä. Nämäkään kilpailut eivät syntyisi ilman vapaaehtoistyötä. Taustalla on lukemattomia tunteja, joita seuroissa, piireissä ja liitossa on tehty. Tämä työ on korvaamatonta. 

Kiuru myös muistuttaa, että Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt yli sata vuotta työtä suomalaisen metsästyksen eteen. 

– Metsästäjien yhteistyö ja iso yhteisö on vahva osoitus siitä, että metsästys on elinvoimainen ja tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. 

Kansanedustaja Pauli Kiurun puheen voit katsoa videomuodossa alta (YouTube).

Raportti Ilmaluodikon SM-kilpailuista löytyy Jahtimediasta: 
Vahva yhteishenki näkyi ilma-aseiden SM-kisoissa Nokialla

SM-kilpailujen tulospalvelu (hirviurheilu.com)

Kansanedustaja Pauli Kiurun (kok.) avajaispuhe.

Supersuosittu hirvilive muistuttaa metsästyksen todellisesta luonteesta - luvassa "Slow Huntingia”

17.04.2026 16:53
Hirvisonni kesäisellä pellolla.
Ruotsin television (SVT) vuodesta toiseen miljoonayleisöjä keräävä luontolive Den stora älgvandringen (Suuri hirvivaellus) käynnistyy jälleen YleAreenassa lauantaina 18.4. Nyt Ruotsin Metsästäjäliitto on lanseerannut tv-ilmiön ympärille Hälgvandringen-haasteen, joka kannustaa pohtimaan omaa luontosuhdetta. Suomen Metsästäjäliitto vastaa Erähaasteella 2026.

Siinä missä suomalainen tv-yleisö on kiintynyt norppaliveen ja sääksikameraan, Ruotsissa seurataan joka kevät hirvien vaellusta Ångermanjoen yli. 

Legendan mukaan jo Ruotsin kuningas Kaarle XI (1655–1697) yritti koulia hirvestä ratsua armeijansa käyttöön. Vasta kuitenkin 2020-luku leipoi ruotsalaisesta hirvestä kansainvälisen kultti-ilmiön. Laatulehdistö New York Timesista BBC:hen on nimennyt SVT:n Suuren hirvivaelluksen täydelliseksi vastalääkkeeksi nykyajan kiireisiin. 

Suuri hirvivaellus alkaa Yle Areenassa la 18.4.

Metsälle nukahdetaan

Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors muistuttaa, ettei Suomesta sinänsä tarvitse lähteä hirviliven perässä Itämeren yli.

”Suuren hirvivaelluksen tunnelma vastaa tarkasti metsästäjien tekemää luonnon- ja riistanhoitotyötä. Metsästykseen vihkiytymättömät saattavat joskus kuvitella, että metsästyksessä olisi kyse ainoastaan saaliista tai jopa tappamisen himosta. Todellisuudessa metsästys on yhtä hirviliveä - "slow huntingia”. Se on tuntikausien istumista, hiljaista odottamista ja ympäristön tarkkailua. Passiin saatetaan välillä jopa nukahtaa", kertoo Grenfors.

Grenforsin mukaan metsästystapahtuma on kuin hitauden mestariluokka: syvää läsnäoloa eri vuodenajoissa ja luonnon kiertokulussa.

"Metsästävä ihminen on edelleen ikiaikaisessa yhteydessä luontoon. Metsästäjän maailmankuvassa ihminen on vastuussa luonnosta siitä itsestään käsin, ei luonnon ulkopuolelta. Metsästäjät ovat Suomen suurin riistaa ja luontoa hoitava taho, sillä metsästysharrastus vaatii aina konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Vesilintukantoja suojeleva vieraspetopyynti tai poliisin virka-apuna vaatima SRVA-toiminta eivät hoituisi ilman metsästäjiä."

Ruotsi vai Suomi?

Pohjolassa hirvet ovat vaeltaneet samoja reittejä pitkin talvisijoiltaan kesälaitumille jo tuhansien vuosien ajan.

Keskimäärin hirven kevätvaelluksen pituus on 30 kilometriä. 

Ruotsin Metsästäjäliitto on kehittänyt tämän kunniaksi Hälgvandringen -haasteen äitienpäiväviikonlopuksi 8.-10.5. teemalla "Pystyisikö sinäkin vaeltamaan luonnossa kärsivällisesti, kuin hirvi?" Oman suorituksen - aina sadasta metristä alkaen - voi rekisteröidä kampanjasivustolle, jossa hirven kevätvaellusta juhlitaan.

Suomen Metsästäjäliitto vastaa haasteeseen ja kannustaa kaikkia lähimetsään kuulemaan kevään etenemistä. Kuinka monta eri luonnon ääntä esimerkiksi tunnistat, jos vain pysyt paikoillasi? Metsästäjäliiton Erähaaste 2026-visasta löydät koettavaa ja tehtävää omiin ja yhteisiin luontohetkiin.

Lue lisää hirvestä täältä

Metsästyksestä osana laajempaa keskustelua nykyihmisen luontosuhteesta löydät lisää täällä.

Suomen Metsästysmuseon näyttelyihin pääset tutustumaan täällä. Esimerkiksi 20.5. aukeaa Viron Kansallismuseon näyttely nimeltä Pohjoisten metsien kansat.

Kuva: Teemu Simenius/Metsästäjäliitto

Juttua muutettu 20.4. klo 10: Hirvilive käynnistyi YleAreenassa jo la 18.4., ei 22.4. kuten aiemmin kerrottu.

Nuorten hirvijahdille etsitään järjestäjää

17.04.2026 11:25
Juho ja Kirke
Metsästäjäliitto hakee jäsenseuraa tai jäsenseuroja järjestämään valtakunnallisen nuorille suunnatun hirvijahtitapahtuman. Tapahtuma toteutetaan viikonlopun mittaisena (pe–su) ja siihen osallistuu noin 50 nuorta metsästäjää eri puolilta Suomea.

Tarjouspyyntö koskee tapahtuman kokonaisjärjestelyjä, mukaan lukien majoitus, muonitus, metsästyksen opastus sekä nuorten kuljettaminen jahtipäivien aikana. Tavoitteena on turvallinen, laadukas ja nuorisotyöhön soveltuva hirvijahtikokonaisuus yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa.
Tarjouspyyntö on osoitettu Suomen Metsästäjäliiton jäsenseuroille.

Tarjouspyyntö

Tutustu tarjouspyyntöön: Tarjouspyynto_valtakunnallinen_nuorisohirvijahti_.pdf

Tarjouksen jättäminen

Jätä tarjous viimeistään 15.5.2026 sähköpostilla yhteyshenkilön tietoineen osoitteeseen antti <piste> makinenatmetsastajaliitto <piste> fi (antti[dot]makinen[at]metsastajaliitto[dot]fi).

Valinta tehdään toukokuun 2026 loppuun mennessä.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Antti M
Antti Mäkinen
Nuorisotyön asiantuntija
+358 50 462 6993

Kempeleen metsästys- ja kennelyhdistys ry

Tapahtumapaikka
Kempele
Tapahtuman kuvaus

Kaksi tapahtumaa, 4.5. ja 7.5. klo 17–20

Metsästyshaulikko- ja metsästystrap-ammunta. Ohjaajana ja opastajana erityisesti nuorten ja aloittelijoiden ohjaukseen koulutetut ampujat Helena ja Keijo Savela.

Aloitusajankohta
Lopetusajankohta
Osoite

Mantuksenkuja 
90450 KEMPELE

Kempeleen ampumarata, Mantuksenkujan päässä. Mantuksenkujalla opasteet.

Mapsin koordinaatit 64.873389,25.603149

Kaupunki/kunta
Kempele
Maakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Sijainti kartalla

Kajaanin Ampujat ry.

Kuva
Kajaanin ampujat -esite
Tapahtumapaikka
Kajaani
Tapahtuman kuvaus

9.5.2026 klo 10–16.
Lehtovaarantie 450, Kajaani.

Mahdollisuus tutustua Sporting-ammuntaan. Paikalla maahantuojia, joiden aseita ja patruunoita mahdollisuus koeampua. Tarjolla makkaraa sekä kahvia.

6€ / kierros (25 kiekkoa).

https://www.kajaaninampujat.net/

Aloitusajankohta
Lopetusajankohta
Osoite

Lehtovaarantie 450
87400 KAJAANI

Kaupunki/kunta
Kajaani
Maakunta
Kainuu
Sijainti kartalla

Raahen Ampujat

Tapahtumapaikka
Siikajoki
Tapahtuman kuvaus

4.5.–7.5. klo 15–19.

Ammutaan haulikolla compak-kiekkoja.

Kierroshinte 9€ / 25 kiekkoa. 

Omat patruunat mukaan. Teräs ja lyijy käy, max lataus 28g
Radalla voi ostaa kahvia ja virvokkeita.

Aloitusajankohta
Lopetusajankohta
Osoite

Topinnevan ampumarata. 

Kasitie 1803,
Siikajoki.

Tie kääntyy huoltotielle, jota ajetaan noin sata metriä ja käännytään oikealle. Tietä ajetaan parisataa metriä, rata oikealla. 

Kaupunki/kunta
Siikajoki
Maakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Sijainti kartalla

Keski-Suomen Ampujat

Tapahtumapaikka
Jyväskylä
Tapahtuman kuvaus

9.5. klo 12–16

Kaikki neljä haulikkorataa auki. Mahdollisuus ampua compak-sportingia, metsästystrappia ja metsästyshaulikkoa. Osallistujilla on myös mahdollisuus saada ohjausta kokeneilta ampujilta.

Kohderyhmä: Kaikki haulikkoammunnasta kiinnostuneet. 

Kokeilu (2–3 patruunaa) maksuton, muuten normaali kierroslippuhinta.

Aloitusajankohta
Lopetusajankohta
Osoite

Ampumaradantie 14, 40321 JYVÄSKYLÄ

Haulikkoradat

Kaupunki/kunta
Jyväskylä
Maakunta
Keski-Suomi
Sijainti kartalla

Jäsenrekisteriuudistus etenee – tärkeät päivämäärät keväällä 2026

30.03.2026 09:11
Suomen Metsästäjäliiton jäsenrekisteriuudistus etenee suunnitellusti, ja kevään aikana edessä on useita tärkeitä ajankohtia, jotka seurojen ja piirien on hyvä huomioida. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa jäsenhallintaa, laskutusta ja viestintää sekä parantaa jäsentietojen laatua.

Tärkeät päivämäärät

Usein kysytyt kysymykset tukena uuden jäsenrekisterin käyttöönotossa

Uuteen jäsenrekisteriin liittyvä Usein kysytyt kysymykset (UKK) ‑osio on julkaistu tukemaan seuroja, piirejä ja rekisterinkäyttäjiä järjestelmän käyttöönoton aikana ja sen jälkeen. Sivulle on koottu vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita on noussut esiin koulutustilaisuuksissa, käyttöönoton yhteydessä sekä seurojen ja piirien arjessa.

Uuden jäsenrekisterin käyttöönotto tuo mukanaan muutoksia toimintatapoihin, käsitteisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Kaikkia kysymyksiä ei ole mahdollista käsitellä yksityiskohtaisesti yksittäisissä koulutuksissa, minkä vuoksi UKK‑osio toimii keskitettynä tietopankkina, josta vastaukset löytyvät helposti ja yhdestä paikasta.

UKK‑osio:

  • kokoaa yhteen keskeiset järjestelmämuutokseen liittyvät aiheet
  • selkeyttää koulutuksissa esiin nousseita teemoja ja käsitteitä
  • täydentää koulutustallenteita ja kirjallisia ohjeita
  • tukee sujuvaa siirtymistä uuden järjestelmän käyttöön

Koulutuksissa esitetyt kysymykset on jäsennetty teemoittain, samansisältöiset kysymykset on yhdistetty ja päällekkäisyydet karsittu. Vastaukset on muotoiltu selkeään ja helposti luettavaan muotoon, jotta tiedon löytäminen olisi mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta.

Pääset tutustumaan aineistoon seuraavasta linkistä. Sisältöä päivitetään jatkuvasti käyttökokemusten ja esiin nousevien uusien kysymysten perusteella. UKK‑osioon kannattaa tutustua aina, kun uuden jäsenrekisterin käyttöön tai toimintatapoihin liittyy kysymyksiä.

Jäsentietojen päivittäminen ennen siirtoa

Jotta jäsentiedot saadaan mahdollisimman ajantasaisina uuteen rekisteriin, on suositeltavaa ylläpitää ja päivittää jäsentietoja MetsoRekisterissä tai OmaMetson kautta aina toukokuun puoliväliin saakka. Näin varmistetaan, että rekisterin aineistosiirto onnistuu mahdollisimman sujuvasti ja tiedot siirtyvät oikein uuteen järjestelmään.

Lämmin kiitos kaikille seuroille, piireille ja toimijoille, jotka ovat jo aktiivisesti osallistuneet jäsentietojen päivittämiseen ja tiedon ylläpitämiseen. Teidän panoksenne on erittäin tärkeä koko uudistuksen onnistumisen kannalta.