Riistakeskuksen mukaan sen lupaharkintaa ohjasi vahvasti suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö. Riistakeskuksen mukaan vallitseva oikeuskäytäntö edellyttää, että metsästyksen päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti ja että hakemusten suurin puute oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen.

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että Suomessa nyt käytetty suurpetojen hallinnointimalli on toimimaton. Oikeuslaitos on aiemmin kumonnut myönnetyt suurpetojen metsästyksen poikkeusluvat. Nyt riistakeskus ei enää haettuja lupia myönnä.

Metsästäjillä ei ole riittävää tietoa ja taitoa laatia tieteellisiä ja oikeudellisesti kattavia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia siinä laajuudessa, kuin mitä lupaviranomainen Suomen riistakeskus tai maamme oikeuslaitos edellyttävät.

Tästä on osoituksena niin nyt riistakeskuksen hylkäämät karhun metsästyksen poikkeuslupahakemukset, kuin viime vuoden lopulla riistakeskuksen hylkäämät suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemukset.

Metsästäjäliitto onkin jo pitkään esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön täysin uusi Ruotsissa käytössä oleva suurpetojen hallinnointimalli. Siinä kunkin suurpedon kannanhoitotavoitteet, kanta-arviot kuin myös kannanhoidollisen metsästyksen perustelut tuotetaan viranomaistyönä maakuntatasolla.

Tällöin suurpetojen kannanhoito ja siihen liittyvä kannanhoidollinen metsästys on lupien perusteluja myöten yksityiskohtaista ja EU-lainsäädännön sekä kansallisen oikeuslaitoksen tarkastelun kestävää. Ruotsissa karhun, suden ja ilveksen kantojen kasvua rajoitetaan ja ihmisarkuutta ylläpidetään kannanhoidollisella metsästyksellä.

Myönnetyistä poikkeusluvista on Ruotsissa valitettu EU:n luontodirektiiviin vedoten, mutta maan oikeuslaitos on hylännyt valitukset.

Riistakeskuksen uutiseen >>

Riski siihen, että uudet koirasusisukupolvet hakeutuvat uusille reviireille ja pariutuvat susien kanssa on korkea.

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta kannustaa välittämään tietoa epäillyistä koirasusista paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle sekä Suomen riistakeskukselle.

Lue koko vieraslajiasioiden neuvottelukunnan tiedote vieraslajit.fi

Kauppatieteiden maisteri Christer Fallström Metsästäjäliiton talous- ja henkilöstöpäälliköksi

Metsästäjäliiton hallitus on 26.6.2024 kokouksessaan valinnut Metsästäjäliiton talous- ja henkilöstöpäälliköksi Christer Fallströmin. Talouspäällikön tehtävään yhdistetään nyt liitossa uutena asiana henkilöstöpäällikön tehtävät.

Helsinkiläinen Fallström on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja farmaseutti. Hänellä on työkokemusta niin yksityisyrittämisen, liike-elämän kuin järjestökentän työtehtävistä. Kolmenkymmenen vuoden työura on tuonut hänelle osaamista talous-, markkinointi-, henkilöstö-, sopimus, ICT-, kiinteistö- ja sijoitustoiminnan hallinnosta.

– Tiedostan, että motivoitunut henkilöstö tekee parhaan ja vaikuttavimmin työn ja siksi pyrin aina kuuntelemaan, sparraamaan ja tukemaan kollegoitani. Olen analyyttinen, ajattelen asioita kokonaisvaltaisesti ja olen sisäistänyt, että työyhteisöjen tulee osata muuntautua yhteiskunta- ja toimintaympäristön muutosten asettamiin uusiin vaatimuksiin. Muutostarpeet tulee mieltää mahdollisuuksina, Fallström kertoo itsestään.

Christer Fallström aloittaa tehtävässä 12. elokuuta. Liiton nykyinen talouspäällikkö Jaana Aalto tukee Christeriä tehtävässään vuoden vaihteeseen asti, jolloin Jaana siirtyy työelämästä oloneuvokseksi.

Antti Mäkinen Metsästäjäliiton vakinaiseksi nuorisotyön asiantuntijaksi

Metsästäjäliiton hallitus on 26.6.2024 kokouksessaan vakinaistanut Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntijan tehtävään yhteisöpedagogi (YAMK), liikunnanohjaaja (AMK) Antti Mäkisen.

Antti on sijaistanut tehtävässä toiminutta ja opintovapaalla ollutta Elina Mäkelää syksystä 2023 alkaen. Elinan siirtyessä liitosta uusiin tehtäviin elokuun alusta alkaen Antti ottaa tehtävän vastaan vakinaisena työntekijänä.

Nuorisotyössä Antin tehtäviin kuuluu Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Tehtävään sisältyy myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja raportointi ja viestintä sekä hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. Edellisen tehtävien lisäksi Antti avustaa myös yleisissä järjestötehtävissä kuten jäsenten ja piirien neuvonnassa sekä järjestötoiminnan tapahtumajärjestelyissä sekä erilaisten koulutusten järjestämisessä. 

– Odotan innolla Metsästäjäliiton nuorisotyön prosessien ja tukipalveluiden kehittämistä sekä metsästysharrastuksen osallisuuden ja saavutettavuuden edistämistä. Näin voimme yhteisesti Metsästäjäliitossa olla osaltamme varmistamassa innostavaa ja vetovoimaista järjestökenttää tulevaisuuteen. Nuorisotyöllä on aina positiivinen kaiku, Mäkinen toteaa.

Esitämme, että liitto on aktiivinen ja aloitteellinen, jotta seuraavan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta toteutetaan avoimen ehdokasasettelun kautta. Toivomme, että liitto tiedottaa piirien mahdollisuudesta ja oikeudesta asettaa ehdokkaita esimerkiksi 15.9.2024 saakka. Ehdokkaiden esittely ja vaalipaneelit liiton eri kanavissa toteutettaisiin näin liittokokoukseen mennessä. Valinta suoritetaan sääntöjen mukaisesti syysliittokokouksessa.

Perustelut

Metsästäjäliiton slogan on olla koti kaikille metsästäjille. Liiton arvot, julkinen esiintyminen ja ennen kaikkea näihin pohjautuvat teot luovat pohjan liiton uskottavuudelle ja sitä kautta toiminnan menestykselle.

Arvomme ovat toimintamme ohjenuora. Suuri yleisö ja erityisesti metsästäjät seuraavat tarkasti Metsästäjäliiton toimintaa. Nyt tarvitaan toimia avoimuuden lisäämiseksi.

Avoimella ehdokasasettelulla lisätään toiminnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä, sekä korostetaan liiton arvoja. Samalla mahdollistetaan keskustelu ehdokkaiden näkemyksistä, vahvuuksista ja edunvalvonnan painopisteistä. Ehdokkaat saisivat myös tuoda julki ajatuksiaan liiton kehittämisestä kohti aitoa metsästäjien yhteistä kotia. Uskomme, että näin saisimme liitolle ehdokkaista juuri sen parhaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 Puheenjohtajan valinta on erinomainen paikka korostaa Metsästäjäliiton asemaa metsästyssektorin keskeisenä toimijana.” 

Metsästäjäliiton liittohallitus hyväksyi tehdyn esityksen. Lisäksi hallituksessa todettiin, että tästä huolimatta ehdolle on mahdollista asettua liiton sääntöjen mukaan aina kokouskäsittelyyn asti.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään 18.6.2024 julkistetun suden kanta-arvion mukaan kokonaan Suomen puolella elävien susilaumojen määrä on kasvanut Suomessa noin 11%. Susireviirejä on todennäköisimmän arvion mukaan 59–64, joista pentuelaumoja on 44 ja parien reviirejä 17.

– Metsästäjäliiton mukaan raportoitukin kanta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen Ruotsin tapaan, vaikka kanta-arviossa on kyseenalaisuuksia, vaatii Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Susia on Luken mukaan Suomessa maaliskuussa 2024 ollut 277–321 kappaletta. Susikanta on kanta-arvion ajankohtana kevättalvella vuodenkierrosta pienimmillään, ennen kuin uudet pennut keväällä syntyvät. Metsästäjäliitto muistuttaa vuodensisäisen vaihtelun parempaa huomioimista viestittäessä susikannan suuruudesta. Luken kanta-arviossa esittämän ennustemallin mukaan vuoden 2024 toukokuun lopussa, kun uudet pentueet syntyivät, susien määrä on ollut 395–560 yksilöä 90 % todennäköisyydellä.

Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso on 300 susiyksilöä mukaan lukien keväällä syntyneet pennut. Raja-arvon ylittävä susimäärä on siellä metsästettävissä. Säännöllisellä metsästyksellä voitaisiin Suomessakin ylläpitää susien ihmisarkuutta niin, että susien lukuisat pihakäynnit ja metsästyskoirien raatelut saataisiin vähenemään. Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijaryhmä työskentelee parhaillaan muun muassa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Kannankehitys epäuskottavaa viime vuosina

Metsästäjäliitto kummeksuu siitä, että susikanta on kanta-arvioiden perusteella ollut miltei muuttumaton jo kolmen vuoden ajan. Susikanta kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 kolmanneksella eli noin 230 sudesta 300 suteen, eikä kasvua ole sittemmin tapahtunut. Tutkimusten mukaan susikanta voi vuosittain kasvaa ilman metsästystä hyvissä olosuhteissa jopa 30 %. Myös arkipäivän havainnot viime vuosien ajalta kertovat susikannan vahvistumisesta. Susia nähdään uusilla alueilla samalla kun vakiintuneilla reviirialueilla esimerkiksi susien pihakäynnit ovat arkipäivää.

Talvella 2020-2021 metsästäjät lisäsivät havaintoaktiivisuutta ja DNA-näytekeruuta. Sudeksi tunnistettuja näytteitä saatiin tuolloin kerätyksi liki 80 % enemmän kuin edellisenä talvena. Aktiivinen näytteiden keruu ja susihavainnointi johti siihen, että vuoden 2021 kanta-arviossa vastoin Luken ennustetta susien määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Sen jälkeen tilanne on ollut muuttumaton.

– Paikalliset havainnot ilmentävät kanta-arviota kohtaan tunnettua epäluottamusta. Esimerkiksi Salon seudulla on tältä keväältä havainnot kolmesta pentuelaumasta ja lisäksi yhdestä parireviiristä. Näiden neljän reviirin sijasta kanta-arviossa on merkitty alueelle yksi reviiri. Toinen esimerkki on Pohjois-Karjalasta, jossa Tohmajärven seudulla kanta-arvioon on merkitty kaksi rajalaumaa. Paikallisten havaintojen mukaan alueella on niiden lisäksi kokonaan Suomen puolella kaksi muuta laumaa, joita kanta-arviossa ei näy, toteaa Silpola.

Kanta-arvioiden epävarmuus oli puheena myös toukokuun lopulla, kun Luke julkisti ilveksen kanta-arvion. Se osoitti kannan olevan muuttumaton, vaikka ilvestä ei metsästetty. Ilveksen kanta-arviossa todettiin havaintoaktiivisuuden heikentyneen niin, että arvio jäi vajavaiseksi.

Kannustimia kanta-arvion havaintoaineiston tuottamiseen

Susien DNA-näytekeruun kattavuutta on pystyttävä parantamaan. Lisäämällä kohdennetusti DNA-näytteiden keruuta ja näytemäärää voitaisiin varmistaa, onko reviirillä pari tai pentuelauma. Huolimatta väistämättömistä yleisistä valtion budjettileikkauksista, Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suurpetotutkimuksen resurssit pidetään riittävän suurina, jotta kanta-arvioiden laatu ja luotettavuus saadaan nostetuksi uskottavalle tasolle. DNA-keräys on keskeisessä osassa myös koirasusien määrittämisessä. DNA-analyysit osoittavat, että koirasusia löytyi kaudella 2023-2024 Suomesta jopa aina länsirannikolta saakka, mikä on vakava osoitus kyseisen haitallisen vieraslajin merkittävästä leviämiskyvystä.

Suden DNA-näytteistä merkittävä osa on vapaaehtoisten henkilöiden keräämiä. Metsästäjäliitto on esittänyt, että DNA-näytteistä tulisi maksaa näytteiden kerääjille 75-100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja. Syrjäseuduilla talvisaikaan metsäautotiet ovat auraamattomia ja keruualueet hankalasti tavoitettavissa, mikä lienee osaltaan nähtävissä myös susihavaintojen määrän laskussa vuodenvaihteen 2024 jälkeen. Näytteiden kerääjille kertyy jopa tuhansia ajokilometrejä kauden aikana. Kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja pentuelaumoja.

Ampumakelvottomaksi tehdyn tai deaktivoidun aseen ilmoittaminen

Kaikki pysyvästi ampumakelvottomat ja deaktivoidut aseet on rekisteröitävä Suomessa. Näitä aseita on usein muistoesineinä ja perintöaseina kodeissa. Tällainen ase on ilmoitettava poliisille. Kaikkien, joilla on tällainen ase, on ilmoitettava aseesta.

Jos ase on deaktivoitu 28.6.2018 jälkeen, se saattaa jo olla poliisin aserekisterissä. Sinun tulee varmistaa, että ase on rekisterissä. Poliisi suosittelee, että kaikki deaktivoidut aseet ilmoitetaan nyt. Tällaisen aseen hallussa pito muuttuu rangaistavaksi 15.7.2024, jos ilmoitusta rekisteriin ei ole tehty.

Ilmoitukseen tarvitaan aseen tiedossa olevat yksilöintitiedot:

• asetyyppi
• merkki
• malli 
• kaliiperi
• sarjanumero
• nykyinen omistaja tai haltija.

Aseen vaihtaessa omistajaa, uuden omistajan on aina tehtävä uusi ilmoitus 30 päivän kuluessa omistajan vaihdoksesta.  Jos ase on tehty pysyvästi ampumakelvottomaksi ennen 28.6.2018, se on deaktivoitava nykysäädösten mukaisesti ennen luovuttamista uudelle omistajalle. Asesepät auttavat deaktivoinnissa.

Kuolinpesien aseet 

Tilanne, jossa kuolinpesään kuuluu ampuma-aseita, on hyvin yleinen. Mitä tehdä, kun kuolinpesän hoitajana löydät esimerkiksi iäkkään sukulaisen luvallisia aseita? Ampuma-aselain mukaan henkilön, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, tulee ottaa pesään kuuluvat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi haltuunsa luvanhaltijan kuoltua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pesänhoitajana sinun on ryhdyttävä heti toimiin, kun kuolinpesässä on aseita, niiden osia ja patruunoita. 

Aivan ensiksi ota yhteyttä siihen poliisilaitokseen, jonka alueella vainaja on viimeksi asunut. Kuolinpesän hoitajana sinulla on oikeus säilyttää ja hyväksyttävästä syystä myös kuljettaa esineitä kuuden kuukauden ajan luvanhaltijan kuolemasta. Sinulla on siis puoli vuotta aikaa hoitaa kuolinpesän aseisiin liittyvät asiat haluamallasi tavalla

Muista myös tehdä ilmoitus, jos lainaat asettasi yli 30 päiväksi

Aseluvanhaltijan on ilmoitettava aseen tai sen osan hankkimisesta, lainaamisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta poliisille 30 päivän kuluessa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai poliisin sähköistä asiointia käyttäen. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos ase tai sen osa on lainaksisaajan hallussa enintään 30 päivän ajan lainaksiantamisesta.

Jos lainaat asettasi, varmistu, että lainaajalla on aselupa vastaavaan aseeseen ja että voit lainata hänelle asettasi ampuma-aselain 87 § mukaisesti. Voit lukea lisää ampuma-aseen lainaamisesta tämän Jahtimedian jutun lopusta https://jahtimedia.fi/metsastysammunta/aseiden-sailytys

Poliisin sähköinen asiointi auttaa ilmoittamisessa  

Voit ilmoittaa ampumakelvottomaksi tehdyistä aseista poliisin sähköisessä asioinnissa Ilmoitus pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä tai deaktivoidusta ampuma-aseesta -sähköisellä lomakkeella. Palvelu ohjeistaa yksilöintitietojen kirjaamisessa, mikä helpottaa ja nopeuttaa ilmoituksen tekemistä. 

Ilmoituksen voi tehdä myös poliisiasemalla käymällä. Poliisiasemien yhteystiedot ovat Poliisi.fi sivulla. Muista ottaa mukaan virallinen henkilökortti tai passi poliisiasemalle. Asetta ei tarvitse ottaa mukaan, jos se tarvitaan, poliisi pyytää erikseen tuomaan ase esitettäväksi.

Ilmoita ajoissa, ilmoittamaton ase voi aiheuttaa rangaistuksen

Ampuma-aselain siirtymäsäännös edellyttää, että poliisille ilmoitetaan 

• ennen 8.4.2016 pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä
• tätä myöhemmin deaktivoidusta ampuma-aseesta. 

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 15.7.2024. Tämän jälkeen ilmoittamattoman aseen hallussapito on rangaistavaa.

Sähköisiä ilmoituksia poliisille voit tehdä tästä https://asiointi.poliisi.fi/

Lisätietoa erilaisista aselupiin ja aseisiin liittyvistä asioista sivulla https://poliisi.fi/hae-aselupaa

Aiheeseen liittyviä poliisin uutisia:

https://poliisi.fi/-/aselupia-voi-hakea-sahkoisesti-maaliskuun-alusta

https://poliisi.fi/-/myos-ampumakelvottomiksi-tehdyt-aseet-on-ilmoitettava-poliisille

https://poliisi.fi/-/aseharrastuksesta-ja-dekoaseista-ilmoitettu-aktiivisesti

https://poliisi.fi/ampumaharrastuksen-jatkumisen-osoittaminen

Esitys laeiksi Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain, metsästyslain 89 §:n ja kalastuslain 99 ja 108 §:n muuttamisesta piti alun perin sisällään useita kritiikkiä saaneita ehdotuksia poliisivaltuudet ylittävistä tutkintaoikeuksista erätarkastajille, joiden työnantaja on Metsähallitus.

Metsästäjäliitto piti lausunnossaan metsästysrikosten ehkäisyä erittäin tärkeänä ja kannatti useita perusteltuja muutosehdotuksia. Tietyt kohdat saivat sen sijaan voimakasta kritiikkiä, joihin liitto vaati muutoksia.

Lausuntokierroksen perusteella esitystä muutettiin, jossa nämä liiton lausumat kohdat oli huomioitu. Esimerkiksi pienempien yksityiskohtien ohella toisen maalla moottorikäyttöisellä välineellä ilman lupaa tai erityistä syytä kulkeminen jäi kokonaan pois. Kulkuneuvon ja tavaroiden tutkiminen taas vaatii liiton esittämän perustellun epäilyksen, kuten muidenkin kansalaisten tavaroiden tutkimisen laita on.

Liitto pitääkin prosessissa kiitettävänä, että lainvalmistelijat kuulivat lausunnonantajia ja erävalvonnan edellytyksiä parannettiin alkuperäisen vastustuksen sijaan lopulta hyväksynnän saattelemana.

Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeessa aktivoidaan mökkiläisiä pyytämään haitallisia vieraspetoja, eli minkkiä ja supikoiraa, joko itse tai yhteistyössä alueen metsästäjien kanssa. Supikoira ja minkki ovat valtioneuvoston asetukselle säätämässä kansallisessa vieraslajiluettelossa, supikoira myös EU:n vieraslajiluettelossa. Niiden torjunta on katsottu erittäin tärkeäksi Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan SOTKA-hankeperheeseen. Se on osa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Lue lisää:

Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke

Metsä Groupin hankerahoitukset -tiedote

Hyljetuotteiden kauppa on ollut EU:ssa kiellettyä vuodesta 2009. Kauppakielto on näivettänyt ammattimaisen hylkeenpyynnin Suomen merialueilla ja hyljekannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Kasvaneet hyljekannat vaarantavat vaelluskalakantojen ja ammattikalastuksen elinvoiman.

Näistä syistä Metsästäjäliitto vastustikin voimakkaasti kauppakiellon asettamista. Suomen nykyinen hallitus on tunnistanut ongelmat ja ottanut hallitusohjelmaansa hylkeenmetsästyksen tehostamisen merialueilla.

Nyt asiaan on mahdollista vaikuttaa. EU-komissio haluaa arvioida, onko hyljetuotteiden kaupan kiellon jatkaminen tarkoituksenmukaista, ja kerää siksi kansalaisilta palautetta. Metsästäjäliitto, kuten myös maa- ja metsätalousministeriö, kannustavat metsästäjiä kertomaan näkemyksensä. Lue ministeriön kehotus täältä.

Toimi näin:

• Mene EU-komission suomenkieliselle palautesivulle tästä
• Paina Anna palautetta -nappia.
• Vaihda sisäänkirjautumissivun oikean yläkulman vetolaatikosta kieleksi suomi.
• Kirjaudu sisään tunnistautumalla joko Googlen tai Facebookin tunnuksilla tai luomalla tili.
• Voit kirjoittaa näkemyksesi palautekenttään suomeksi.
• Komissio on erityisen kiinnostunut kuulemaan, onko kiellolla vaikutuksia hyljekannan koon säätelemiseen tai elinkeinojen harjoittamiseen.

Vastaa vapaan palautteen lisäksi EU-komission hyljekauppakieltoon liittyvään kyselyyn

Kuulemisen tarkoituksena on kerätä näkemyksiä kaikilta ryhmiltä, joita kyseinen aihe koskettaa. Tavoitteena on selvittää, miten hyljetuotteiden kauppaa koskeviin nykyisiin sääntöihin suhtaudutaan. Näin autetaan komissiota määrittämään, ovatko hyljetuoteasetus ja kuuttidirektiivi tarkoituksenmukaisia

Kyselyyn voi vastata Euroopan Unionin virallisella aloitesivulla >>

Palautekysely ovat auki 7.8.2024 asti.

Metsästäjäliiton EU-vaalisivuilla esittäytyivät metsästävät ja metsästysmyönteiset ehdokkaat. Ehdokassivu on suljettu 10.6.2024. 

Metsästäjäliitto esitti eduskuntapuolueille neljä EU-politiikan ajankohtaista kysymystä. Katso millaista metsästyspolitiikkaa puolueet aikovat lähteä ajamaan Brysselissä >>

Suurpedot, valkoposkihanhet, hyljetuotteiden kauppa sekä lyijykielto ovat Metsästäjäliiton ajankohtaiset EU-vaalitavoitteet. Tutustu lisää Metsästäjäliiton EU-vaalitavoitteisiin >>

Sivustolle voivat ilmoittautua kaikki metsästykseen positiivisesti suhtautuvat EU-vaaliehdokkaat, jotka toivovat saavansa ääniä metsästäjiltä. Ilmoittautumistiedot on lähetetty ehdokkaille puolueiden kautta.

Äänestä EU-vaaleissa

• Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024.
• Varsinainen vaalipäivä 9.6.2024