– Katsoin 112-sovelluksesta, että missä kohtaa se on se onnettomuus. Siitä lähti sellainen etujoukko katsomaan, ja kohta metsästyskaveri ilmoitti, että nyt näyttää siltä, että tarvitaan enemmänkin väkeä, kertoo Koskuen Metsästysseuran varapuheenjohtaja Erno Luopajärvi.

Näin sai alkunsa monituntinen urakka eläinkuljetusauton onnettomuuspaikalla. Sattumalta isolla joukolla lähettyvillä ollut porukka olikin nopeasti paimentamassa sikoja tien varressa. Seura sai myös virallisen virka-apupyynnön saapua kolaripaikalle.

Viereisen yrityksen omistaja ajoi paikalle suuren paalikuorman, josta metsästäjät ryhtyivät heti rakentamaan sioille aitausta toisten paimentaessa sikoja kauempaa takaisin kohti kuljetusautoa. 

– Aluksi näytti aika pahalta, että tuleeko tästä mitään, mutta sitten siihen saatiin ne paalit ja lisää henkilöstöä, niin saimme hallintaan ne eläimet, muistelee puolestaan seuran puheenjohtaja Juha Mäntymäki. 

Loukkaantuneita eläimiä tarkastettiin ja lopetettiin eläinlääkärien ohjeiden mukaisesti. Muita sikoja vedettiin autosta ulos ja ne pääsivät paaliaitaukseen syömään paikalle tuotuja heiniä, jossa ne rauhoittuivat.

Yhdessä paljon toimineiden metsästäjien työ alkoi nopeasti ja kummempia ihmettelemättä.

– Hyvin on porukka hitsautunut yhteen. Kaikki toimivat hyvin omatoimisesti ja aloitteellisesti, että ei siinä tarvinnut mitään kenellekkään sanoa. Se on mielestäni aika hieno homma, että kaikki toimi niin hyvin yhteen, toteaa Luopajärvi.

Myös yhteistyö muiden auttajien, poliisien, pelastusviranomaisten ja eläinlääkärien kanssa sujui saumattomasti. 

Voit kuunnella miesten kertomuksen tapahtumien kulusta oheiselta videolta.

Jos liittokokous hyväksyy sääntömuutoksen 20.11., valitaan liitolle kokouksessa kaksi varapuheenjohtajaa. 

Ehdokkaita voi esittää kokoukseen saakka. Tällä hetkellä (7.11.) ehdokkaita on kolme. Tässä heidän videoesittelynsä sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Marko Laine 
Ikä: 55
Kotipaikka: Salo
Ammatti: Maaseutuyrittäjä

Ilkka Mäkelä
Ikä: 68
Kotipaikka: Punkalaidun
Ammatti: Hallitusammattilainen, maanviljelijä

Arto Nykänen
Ikä: 68
Kotipaikka: Luikonlahti, Kaavi
Ammatti: Aktiivi eläkeläinen

– Treenasimme perjantaina Hilla-koirani kanssa hirvityöskentelyä vaaran kumpuilevassa maastossa, joka kasvaa taimikkoa. Koira juoksi yli viiden kilometrin lenkin, kun seurasin tutkasta sen liikkeitä ja siirtyvää haukkua, koiranomistaja kertoo.

– Itse olin siitä noin puolen kilometrin päässä, kun havaitsin Hillan jääneen ensin paikoilleen, mutta sitten nousevan sata metriä tielle. Lähdin kiireellä ajamaan paikalle katsomaan, mitä oli sattunut, kun koira tuli jo yltä päältä veressä minua kohti. Otin sen siitä kyytiin ja soitin eläinlääkäriin.

Susi oli purrut koiraa peräpäähän niin, että sen hännästä katkesivat jänteet.

– Eläinlääkäri parsi Hillaa yli kaksi tuntia. Osa rei’istä jätettiin auki, osa tikattiin. Hännän tyvi ja koko peräpää ovat edelleen turvoksissa.

Koira sai kahta antibioottia ja kipulääkkeitä, ja sen toipumista seurataan kotona. Häntä on ilmeisesti typistettävä vielä eläinlääkärissä, omistaja arvelee.

Myös tapahtumapaikalla käyneet riistanhoitoyhdistyksen edustajat päättelivät jälkien perusteella hyökkääjän olleen susi. Paikalta on noin 1,5 kilometriä matkaa lähimpään asutukseen.

– Alueella on nähty myös aiemmin susia eikä koiravahingoiltakaan ole vältytty, mutta kannanhoidollisten suden kaatolupien saaminen näyttää olevan hyvin tiukassa. Pakkohan sitä on kuitenkin koiran kanssa hirvimetsälle päästä, koiranomistaja pohtii.

Kyseessä on 26. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on kerätty tälle kartalle.

Lumijälkilaskennalla tuetaan kanta-arviota ensi talvena
 

Metsästäjäliitto koordinoi tulevana talvena suden ja ilveksen lumijälkilaskennan. Tarkentuvilla tiedoilla tuetaan osaltaan näiden lajien kanta-arvioiden muodostamista. Suden DNA-näytteistä Metsästäjäliitto maksaa jäsenseuroille viime talven tapaan 50 euron palkkion, joka tuplataan uusilta reviireiltä.

Tarkemmin asiasta voi lukea Metsästäjäliiton uutisesta tästä linkistä.

Laskennassa tarkoituksena on suden osalta tunnistaa mahdollisia uusia reviirejä, täydentää havaintoja Tassu-järjestelmään sekä kannustaa metsästäjiä suden DNA-näytteiden keruussa.

Luonnonvarakeskus Luke on varautunut tulevana talvena vain 1000 DNA-näytteen analysointiin. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa viime talven kokemuksiin viitaten, että se ei ole riittävä määrä. Vuosi sitten Luke suunnitteli 900 näytteen analysointia, mutta analyysimäärää nostettiin maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella ja Luke analysoi lopulta 1344 näytettä.

Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita korjattiin tänä vuonna takautuvasti, mikä kertoo, että Metsästäjäliiton kritiikki arvioihin liittyen ei ole ollut aiheetonta. Metsästäjäliitto esittääkin, että Luke varautuisi 2000 DNA-näytteen analysointiin. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Ketku pääsi tuoreille hirvenjäljille sunnuntaiaamuna. Aluksi se seurasi jälkeä tiivisti, mutta sai sitten ilmavainun ja erehtyi lähtemään päinvastaiseen suuntaan.

– Ketku haukahti muutaman kerran ja ajattelin, että se löysi kuitenkin hirven. Koira juoksi noin 100 metriä takaisinpäin ja sitten alkoi rähinä, Ketkun isäntä Ville Ukkonen kertoo.

Rähinän kuullessaan Ukkonen laittoi Trackerin pannan hälytyksen päälle ja juoksi koiraa kohden. Ketku juoksi isäntäänsä vastaan ja lysähti tämän jalkoihin.

– Pannan hälytys saattoi pelastaa koiran. Ainakin rähinä loppui siihen.

Susihyökkäys tapahtui suopohjaisessa tiheässä metsässä. Ketkulla oli nivuset veressä ja voimat lopussa, joten Ukkonen otti koiran harteilleen ja kantoi sitä 350 metrin matkan lähimmälle tielle, jossa koira jäi puolison valvontaan, kun mies lähti hakemaan autoa 800 metrin päästä.

Useita haavoja ja ruhjeita

Kouvolan eläinklinikalla Ketkua hoiti eläinlääkäri, joka on joutunut paikkailemaan susien jälkiä aiemminkin, ja hän totesi koiran vammat suden tekemiksi.

– Ketkun onni oli, ettei siltä mennyt yhtään valtimoa, luuta tai sisäelimiä rikki. Syvin haava oli neljä senttiä ja sen lisäksi oli muutamia muita pahoja haavoja ja useita pintaruhjeita. Ilmeisesti susi oli päässyt puremaan kaksi kertaa vatsan alueelle. Kaulalla oli myös jäljet, mutta siinä kulmahampaat olivat ehkä osuneet pantaan.

Vasta vajaan kahden vuoden ikäinen itäsiperianlaikauros Ketku oli juuri saanut edellisellä viikolla eläinlääkäriltä terveen paperit selkävammastaan ja luvan juosta sydämensä kyllyydestä. Ketku kävi jo välillä kotona, mutta meni takaisin klinikalle verenmyrkytyksen vuoksi ja oli siellä tarkkailtavana torstaihin asti, kunnes se lopetettiin.

– Ketkun pelastusyritys olisi pitänyt lopettaa jo ensimmäisen sairaalakäynnin jälkeen, koska hoitokulut ovat nousseet nyt niin suuriksi, ettemme enää selviä niistä. Maanantaina meillä oli kuitenkin vielä viranomaisen lupaus, että kulut korvataan 100-prosenttisesti. Nyt tilanne onkin se, että meille korvataan vain koiran arvo ja ylimenevä hoitokulu jää meidän maksettavaksi, Ville Ukkonen kertoo.

Alueelta ei ollut susihavaintoja

Susihyökkäys tapahtui Pyhtään pohjoispuolella Pyhtään ja Anjalan rajan läheisyydessä, missä susista ei ole ollut aiemmin havaintoja. Lukenkin noteeraama susilauma kaksine pentuineen on pysytellyt päinvastaisella suunnalla Pyhtään eteläpuolella.

Petoyhdyshenkilö kävi tapahtumapaikalla ja myös Ville Ukkonen kävi myöhemmin katsomassa jälkiä.

– Siellä oli kyllä kyytiä saatu. Karvatupot olivat lennelleet ja pienimmät puut alueelta katkeilleet. Maassa näkyi myös noin kahden metrin pituiset raahausjäljet.

Kyseessä on 25. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvan jahtikauden aikana.

Lumijälkilaskennalla tuetaan kanta-arviota ensi talvena

Metsästäjäliitto koordinoi tulevana talvena suden ja ilveksen lumijälkilaskennan. Tarkentuvilla tiedoilla tuetaan osaltaan näiden lajien kanta-arvioiden muodostamista. Suden DNA-näytteistä Metsästäjäliitto maksaa jäsenseuroille viime talven tapaan 50 euron palkkion, joka tuplataan uusilta reviireiltä.

Tarkemmin asiasta voi lukea Metsästäjäliiton uutisesta tästä linkistä.

Laskennassa tarkoituksena on suden osalta tunnistaa mahdollisia uusia reviirejä, täydentää havaintoja Tassu-järjestelmään sekä kannustaa metsästäjiä suden DNA-näytteiden keruussa.

Luonnonvarakeskus Luke on varautunut tulevana talvena vain 1000 DNA-näytteen analysointiin. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa viime talven kokemuksiin viitaten, että se ei ole riittävä määrä. Vuosi sitten Luke suunnitteli 900 näytteen analysointia, mutta analyysimäärää nostettiin maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella ja Luke analysoi lopulta 1344 näytettä.

Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita korjattiin tänä vuonna takautuvasti, mikä kertoo, että Metsästäjäliiton kritiikki kanta-arvioita kohtaan ei ole ollut aiheetonta. Metsästäjäliitto esittääkin, että Luke varautuisi 2000 DNA-näytteen analysointiin. 

HUOM: Uutista päivitetty 6.11.2025 klo 12.45. Lisätty tieto siitä, että koira jouduttiin lopettamaan.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Metsästäjäliitto koordinoi talvella 2025–2026 ilveksen ja suden lumijälkilaskennan, joka toteutetaan liiton piirien ja jäsenseurojen vapaaehtoistyönä. Laskenta järjestetään paikallisesti lumitilanteen mukaan tammi–helmikuussa, ja sen tulokset kootaan yhteen maaliskuussa.

Laskennan tavoitteena on ilveksen osalta selvittää pentueiden esiintymistiheyttä eri puolilla maata. Pentuereviirien koosta mahdollisesti saatavalla tarkentavalla tiedolla tuetaan osaltaan ilveksen kanta-arviota ja sen tarkkuutta.

Samalla laskennassa tarkoituksena on suden osalta tunnistaa mahdollisia uusia reviirejä, täydentää havaintoja Tassu-järjestelmään sekä kannustaa metsästäjiä suden DNA-näytteiden keruussa. Kunkin havainnon siis vahvistaa paikallinen petoyhdyshenkilö.

Metsästäjäliitolta kaksinkertainen palkkio uusien susireviirien DNA-näytteistä
 

Metsästäjäliitto maksaa liiton jäsenseuralle edellistalven tapaan suden DNA-näytteestä 50 euron korvauksen. Lisäksi uusi kannustin on, että jokaisesta suden DNA-näytteestä reviiriltä, joka ei ole vielä kanta-arviokartalla, liitto maksaa takautuvasti 50 euron lisäkorvauksen.

Lumijälkilaskenta perustuu aiemmin käytettyyn menetelmään, jossa sopivien lumiolosuhteiden aikana kierretään rajattu alue ja lasketaan siellä liikkuvat eläimet jälkien perusteella. Näin saadaan arvokasta aineistoa suurpetokantojen arvioinnin tueksi.

Metsästäjäliitto kouluttaa vastuuhenkilöt ja osallistujat ennen laskentaa, jotta havainnointitavat ovat yhtenäiset ja havainnot luotettavia ja käyttökelpoisia kanta-arvioiden materiaaleiksi.

Lumijälkilaskenta on erinomainen tapa yhdistää metsästäjien käytännön luontohavainnot tieteelliseen seurantaan. Yhteinen ponnistus tuottaa arvokasta tietoa suden ja ilveksen kanta-arvioiden materiaaliksi.

– On tärkeää, että suden kannanhoidollinen metsästys pystytään aloittamaan tammikuun alussa. Ministeriön viestimän runsaan 60 suden sijasta metsästyskiintiön tulisi olla selkeästi suurempi, esimerkiksi 150 sutta, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen liiton videotervehdyksessä jäsenille 4. marraskuuta 2025.

Lampisen mukaan suden kiintiömetsästyksen yksityiskohtia on vielä vaikea arvioida, koska ministeriön asetusluonnosta ei ole nähty. Hän myös muistuttaa, että mikäli kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys ei sisälly tänä syksynä annettavaan metsästyslain esitykseen, tulisi eduskunnan edellyttää, että sellainen saadaan heti kevätistuntokauden alussa.

Liitolta kaksinkertainen palkkio uusien susireviirien DNA-näytteistä

Metsästäjät tekivät viime talvena huipputyötä keräten aktiivisesti DNA-näytteitä ja ilmoittaen suurpetohavainnoista petoyhdyshenkilöille Tassu-järjestelmää varten. Tämän työn ansiosta susien määrä lähes puolitoistakertaistui uudessa kanta-arviossa.

– Metsästäjäliiton hallitus on päättänyt, että liitto maksaa 50 euron DNA-keruupalkkion viime talven tapaan myös tulevan talven aikana kerätyistä suden jätöksistä. Mikäli näyte on kerätty susireviiriltä, joka ei näkynyt tuoreimmassa kanta-arviossa, näytteestä maksetaan jälkikäteen 50 euron lisäpalkkio kanta-arvion julkistamisen jälkeen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskus Luke on varautunut tulevana talvena vain 1000 DNA-näytteen analysointiin. Se ei ole riittävä määrä, Silpola muistuttaa viitaten edellisen talven kokemuksiin. Vuosi sitten Luke suunnitteli 900 näytteen analysointia, mutta sitten analyysimäärää nostettiin maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella ja Luke analysoi lopulta 1344 näytettä.

Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita korjattiin tänä vuonna takautuvasti, mikä kertoo, että Metsästäjäliiton kritiikki kanta-arvioita kohtaan ei ole ollut aiheetonta. Metsästäjäliitto esittääkin, että Luke varautuisi 2000 DNA-näytteen analysointiin.

Mikä on metsästysseurojen tulevaisuus?

Videotervehdyksen lopuksi puheenjohtaja Lampinen toivoo, että metsästysseuroissa mietittäisiin, millainen on seuran tulevaisuus tulevina vuosikymmeninä. Miten jäsenmäärä ja jäsenten keski-ikä kehittyy? Miten seura pystyy vastamaan tulevaisuuden haasteisiin? Tulisiko esimerkiksi harkita pienten seurojen yhdistymistä, jotta porukassa on riittävästi voimaa toimia myös tulevaisuudessa?

– Metsästysseurojen ja suomalaisen metsästyskulttuurin tulevaisuuden rakennamme tänään me, tämän päivän metsästäjät, kannustaa puheenjohtaja Lampinen metsästysseuroja tulevan suunnitteluun.

– Koirani oli noin sadan metrin päässä minusta, kun susi hyökkäsi ja iski hampaansa sen peräpäähän. Meitä oli siinä yli kymmenen metsästäjää jahdissa, ja lähin passimies minusta 200 metrin päässä, omistaja kertaa 29. lokakuuta puolenpäivän aikaan sattunutta tilannetta.

– Koira haukahti muutaman kerran, ja sen jälkeen kuului ulinaa. Sitten se juoksi suojaan jalkoihini. Koira tärisi ja katseli metsään päin, kunnes huomasin, että sen peräpäästä oli purtu pala irti.

Susihyökkäyksen uhri kiikutettiin saman tien eläinlääkäriin. Koiran haavoja hoidetaan edelleen antibiootein ja kipulääkkein. Tikit poistetaan ensi viikon alussa. Tapahtumapaikka oli osittain kalliota ja pusikkoista sekametsää.

– Meillä oli toinenkin koira siellä sadan metrin päässä hirven perässä, joten vähän tuli paineita saada sekin sieltä pois.

Petoyhdyshenkilö ja eläinlääkäri vahvistivat suden raadelleen koiraa.

– Hirvikoiran treenaaminen metsässä on nykyisin aika vaikeaa yksin. Jahdissa on helpompaa, kun on enemmän porukkaa, ja koirat tykkäävät tästä työstä, omistaja huomauttaa.

– Tällä jahtikaudella alueella ei ole mennyt yhtään koiraa susille, mutta niitä on nähty liikkuvan pihoilla öisin. Viime hirvikaudella täällä oli aika montakin susitilannetta, mutta koirakuolemia ei tullut.

Kyseessä on 24. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on kerätty tälle kartalle.

Susikannan kasvu vaikeuttaa koirien kanssa metsästämistä
 

Liikkuvana eläimenä susi saattaa ilmestyä minne tahansa, ja sulan maan aikana on hyvin vaikea varmistua siitä, ettei alueella ole susia. Esimerkiksi hirvijahti voi olla vaikea toteuttaa, jos koiria ei uskalleta laskea alueella irti.

Lisäksi koirat mahdollistavat muun muassa kolarieläinten jäljittämisen. Kolarissa loukkaantuneen karhun tai villisian jäljityksessä toimiva koira on suurriistavirka-apuhenkilöille korvaamaton turvallisuustekijä. 

Koiran kanssa on metsästetty Suomessa käytännössä yhtä kauan kuin täällä on ollut asukkaita. Se on edelleen keskeinen osa metsästyskulttuuria ja -harrastusta. Koiralle metsästys on erittäin luontaista toimintaa, jossa se pääsee käyttämään syntymässään saamiaan viettejä.

Kennelliiton arvion mukaan noin 100 000 koiraa kulkee omistajiensa mukana metsälle joka vuosi. Lisää koiran kanssa metsästämisestä voit lukea tästä Metsästäjäliiton uutisesta. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Eemeli pääsi tiistaiaamuna etsimään kettua. Ajo oli jo hyvässä vauhdissa ja eteni suuren kallion sivulla olevalle suolle, missä haukku katkesi.

– Tutka näytti vain pientä edestakaista liikettä ojan kohdalla. Lähestyin paikkaa puolijuoksua koiraa huutaen ja pilliin viheltäen. Eemeli tuli aina kutsuttaessa haukkuen luokseni, mutta nyt ei kuulunut mitään ja aavistin pahaa, Pasi Heikkilä kertoo.

Eemeli makasi suolla pahasti revittynä, mutta hengittäen.

– Menin itse shokkiin. Soitin ensin hätäkeskukseen ja sitten kaverille, petoyhdyshenkilölle ja eläinlääkärille. Yhdessä kaverini kanssa siirsimme Eemelin takkini päällä autoon. Poliisitkin tulivat paikalle ja kerroin heille mitä oli tapahtunut, ennen kuin lähdin viemään Eemeliä eläinlääkäriin.

Petoyhdyshenkilö varmisti tapahtumapaikalta lähteneen yhden suden jäljet.

Eemelillä oli vielä kaikki edessä

Eläinlääkärissä Eemelillä todettiin olevan hypotermia ja useita vammoja. Koira päätettiin kuitenkin leikata ja isäntä vietti toiveikkaana viimeisen yön lääketokkuraisen koiran kanssa kotona. Aamulla hän vei koiran takaisin eläinlääkäriin. Iltapäivällä tulivat verikokeen tulokset, joiden mukaan sisäelimet olivat vaurioituneet. Samaan aikaan koiran elintoiminnot alkoivat heiketä, joten Eemeli päätettiin lopettaa.

– Eemelin menetys oli erittäin kova paikka minulle. Se oli minulle henkireikä lähiaikojen vastoinkäymisten keskellä. Eemeli oli nuori, mutta sillä oli hienot ajolahjat ja äänenanto. Se oli kiltti ja komeakin – siinä oli kaikki kohdallaan. Tarkoitus oli viedä Eemeliä kokeisiin ja näyttelyihin ja sillä olisi varmasti ollut käyttöä jalostuskoiranakin.

Eemeli oli vain hiukan alle puolitoistavuotias, mutta se ajoi jo jänistä, kettua, kaurista ja peuraa. Heikkilällä on myös suomenajokoira, mutta hän empii metsälle lähtöä sen kanssa.

– Myönnän, että pelottaa ja tiedän, että nyt pitäisi lähteä uudelleen metsälle, ettei tästä jää kammoa.

Pasi Heikkilä näkee metsästyksen kuolevana harrastuksena.

– Metsästäjät vanhenevat. Kun sudet uhkaavat koiria, kiinnostaako laji enää nuoriakaan? Jos hirvenmetsästys vaikeutuu ja hirvet jäävät ampumatta ja suden ruuaksi, loppuvat ne hirvetkin jossain vaiheessa. Mitäs pedot sitten syövät, Heikkilä pohtii.

Kyseessä on 23. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvan jahtikauden aikana. 

Susikannan kasvu vaikeuttaa koirien kanssa metsästämistä
 

Liikkuvana eläimenä susi saattaa ilmestyä minne tahansa, ja sulan maan aikana on hyvin vaikea varmistua siitä, ettei alueella ole susia. Esimerkiksi hirvijahti voi olla vaikea toteuttaa, jos koiria ei uskalleta laskea alueella irti.

Lisäksi koirat mahdollistavat muun muassa kolarieläinten jäljittämisen. Kolarissa loukkaantuneen karhun tai villisian jäljityksessä toimiva koira on suurriistavirka-apuhenkilöille korvaamaton turvallisuustekijä. 

Koiran kanssa on metsästetty Suomessa käytännössä yhtä kauan kuin täällä on ollut asukkaita. Se on edelleen keskeinen osa metsästyskulttuuria ja -harrastusta. Koiralle metsästys on erittäin luontaista toimintaa, jossa se pääsee käyttämään syntymässään saamiaan viettejä.

Kennelliiton arvion mukaan noin 100 000 koiraa kulkee omistajiensa mukana metsälle joka vuosi. Lisää koiran kanssa metsästämisestä voit lukea tästä Metsästäjäliiton uutisesta. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Suomen Metsästäjäliitto on saanut metsästäjiltä palautetta ja kyselyitä aseiden ja patruunoiden kuljetukseen liittyvästä lainsäädännöstä. Ainakin Satakunnassa poliisi on antanut huomautuksia tilanteissa, joissa ase on ollut suojuksessa ja patruunat lippaassa tai asepussin sivutaskussa – vaikka patruuna ei ole ollut patruunapesässä.

Huomautusten perusteena on viitattu ampuma-aselain muutokseen, joka tuli voimaan 1.8.2025. Metsästäjäliitto on selvittänyt asiaa Poliisihallituksen kanssa. Viranomaiselta saadun tiedon mukaan aseiden kuljettamiseen liittyvä ampuma-aselain 106 b § ensimmäinen momentti ei ole muuttunut ampuma-aselain muutoksen yhteydessä, vaan momentin sanamuoto on pysynyt samana vuoden 2019 jälkeen.

Momentti kuuluu edelleen seuraavasti: "Patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilyttäminen, kuljettaminen ja väliaikainen säilyttäminen tulee järjestää siten, etteivät ne ja ampuma-aseet ole suoraan yhdessä saatavilla eikä vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun ole."

Kyseinen pykälä tuli ampuma-aselakiin 15.7.2019. Kyseisen momentin sanamuoto aiheutti silloin epäselvyyksiä. Siksi Metsästäjäliitto kävi asiasta keskusteluja poliisihallituksen ja sisäministeriön kanssa. Tulkintaohje oli tuolloin, ja on siis edelleen, että patruunat ja aseet eivät ole säilytettäessä, kuljetettaessa ja väliaikaisesti säilytettäessä suoraan yhdessä saatavilla, jos ne ovat säilytyksessä säilytystä koskevien sääntöjen mukaan tai valvonnan alla tai lukitussa paikassa.

Jahdissa patruunat voivat siis olla samassa autossa ja säilytystilassa, sillä jahdin aikana autolla siirryttäessä aseet ja patruunat ovat valvonnan alla. Aseista ei siten tarvitse ottaa patruunoita pois lippaasta, kunhan patruunapesässä ei ole patruunoita.

Jos taas aseet ja patruunat jätetään valvomatta tai lukitsematta, ne ovat suoraan yhdessä saatavilla, mikä ei ole sallittua.

Aseiden kuljettamista koskevat aiemmat säännöt ovat siis edelleen voimassa. Aseet on kuljetettava lataamattomina ja suojuksissa. Mikäli poistutaan kulkuneuvon luota, sekä aseiden että patruunoiden tulee olla lukitussa tilassa. Auton ollessa lukittuna erillistä lukittua säilytystilaa ei vaadita. Aseet on lisäksi sijoitettava tai peitettävä niin, etteivät ne näy ulospäin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tankkaus- ja kahvitauot huoltoasemilla.

Lue lisää aseiden kuljetuksesta Jahtimedian artikkelista

Trikiini on loinen, jota voi esiintyä lihaa syövissä eläimissä, kuten karhu ja kaikissa muissa petoeläimissä sekä haaskoja hyödyntävissä eläimissä, kuten villisiassa. Loinen on vaarallinen ihmiselle ja sen voi saada syömällä huonosti kypsennettyä lihaa. Trikiinin varalta saaliseläimen voi tarkastuttaa laboratoriossa.

Kymen Ympäristölaboratorio Oy tarjoaa trikiinitutkimuksista vähintään 30 % alennuksen liiton jäsenille.

Tarjoushinnat: 

Yllä olevat hinnat ovat kokonaishintoja, jotka sisältävät 25,5 % alvin ja laskutuslisän.

Hinnat pätevät samalla kertaa tutkittavaksi toimitetuille 1-2 eläimelle. Jos samalla kertaa tutkittavaksi toimitetaan näytteet kolmesta (3) tai useammasta eläimestä, laskutetaan Suomen Metsästäjäliiton jäseniltä lisänäytteistä 22,40 € / lisäeläin.

Tutkimusajat lasketaan työpäivinä alkaen näytteen saapumisesta laboratorioon Kouvolan Kuusankoskelle (Patosillantie 2, 45700 Kuusankoski). Työpäiviin ei lasketa viikonloppuja ja arkipyhiä.

Lisätietoa sekä näytteenotto- ja -lähetysohjeet: www.kymlab.fi/trikiinitutkimus

- Kaikkiin palveluihin sovelletaan olevia yleisiä sopimusehtojamme (L-200-1), ellei muuta ole sovittu.

- Tilauksessa pitää ruksata Suomen Metsästäjäliiton jäsenyydestä kertovan kohta, jotta laskutuksessa sille osataan kohdistaa tämän tarjouksen mukaiset alennushinnat

Etu on voimassa 28.2.2026 saakka.