MTK on erittäin huolestunut Suomen suurpetokantojen hallinnasta, ilmenee järjestön kannanotosta 13.11.2023. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös karhun kaatolupia koskien estää käytännössä karhun lisäksi myös muiden suurpetojen kannanhallinnan Suomessa. Tilanne on kestämätön elinkeinotoiminnan ja maaseudulla asuvien ihmisten näkökulmasta, toteaa MTK.

Järjestö vaatii kannanotossaan, että maa- ja metsätalousministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitusohjelmassa on erinomaisesti määritelty keskeiset tavoitteet. Suomen tulee olla aktiivinen EU-tason vaikuttamisessa erityisesti luontodirektiivin V-liitteen osalta. Susi, karhu ja ilves tulee siirtää liitteen piiriin koko maassa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

MTK toteaa kannanotossaan edelleen, että kansallisella tasolla tulee välittömästi käynnistää metsästyslain muutokset. Vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen kynnystä ja lupaehtojen sisältöä tulee rajusti väljentää. Säädöstasolla tulee määritellä mitkä ovat tavoiteltavat suurpetokantojen tasot sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioiden. Valmistelussa tulee hyödyntää Ruotsin mallia. Myös kotieläimiä koskevat petovahinkokorvaukset on uudistettava pikaisesti.

Kirjeessä kiitetään komission puheenjohtajaa siitä, että hän on syyskuussa käynnistänyt kyselyn, jolla on kerätty kansalaisilta ajantasaista tietoa Euroopan susikannoista ja niiden aiheuttamista vaikutuksista. Kirjeessä myös kehotetaan von der Leyeniä ryhtymään tarvittaviin toimiin mahdollisimman pian. Euroopan komission puheenjohtajana Ursula von der Leyen pystyy viemään asiaa eteenpäin.

FACE esittää kirjeessä, että EU tarvitsee "suurpetopaketin", joka mahdollistaa luontodirektiivin lajiliitemuutokset. On myös selvennettvä EU:n antamaa ohjeasiakirjaa, joka koskee joustamista tiukan suojelutason tulkinnassa. Lisäksi tulee ottaa käyttöön uusi lähestymistapa suden suotuisan suojelutason arvioimiseksi niin, että lajin maiden rajat ylittävä elintapa huomioidaan.

Kirjeen on allekirjoittanut FACEn puheenjohtaja Torbjörn Larsson FACEn 7 miljoonan jäsenen puolesta. Larsson kehotti komission puheenjohtajaa nopeaan toimintaan, jotta EU:ssa saataisiin luotua raamit suden kannanhoidon käytännöille ihmisen ja suden rinnakkaiselon mahdollistamiseksi.

FACE (European Federation for Hunting and Conservation) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu noin 7 miljoonaa metsästäjää Euroopassa. Suomesta FACEen kuuluu Metsästäjäliitto. 

Alkuperäisen avoimen kirjeen voi lukea englanniksi, tai suomennettuna käännöksenä.

Valiokunnan lausunto MmVL 11/2023 vp >>

Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kirjauksia koskien suurpetoja. Niiden mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn, ja suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on turvattava lainsäädännöllä.

Kannanhoidollinen metsästys on valiokunnan mukaan tärkeä osa tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, ja siksi sen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti ja vuosittainen jatkuminen on välttämätöntä, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus 10.11.2023.

Tuottajajärjestö SLC haluaa ministeriltä muutosta suurpetolainsäädäntöön

Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC:n vaati 9.11.2023 tiedotteessaan, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) käynnistää välittömästi lainvalmistelun sen määrittämiseksi, kuinka monta suurpetoa tarvitaan suotuisan suojelutason säilyttämiseksi.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylundin mukaan ministeriltä vaaditaan nopeita toimia. Nylund muistuttaa, että hänellä on takanaan selkeät hallitusohjelmakirjaukset ja laaja poliittinen tuki petoeläinten metsästyksen lisäämiselle ja joustavoittamiselle.

– Poliittinen tahto on hyvin selkeä: petoeläinten aiheuttamat vahingot on pidettävä kurissa. KHO:n tuomio, jossa viitataan EU:n luontodirektiiviin, nojautuu siihen, että Suomen lainsäädäntö on sellainen kuin se nyt on. Nyt on ministerin vastuulla tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka täyttävät poliittisen enemmistön toiveet, Nylund sanoo SLC:n tiedotteessa.

SCL muistuttaa, että Ruotsi noudattaa samaa EU:n direktiiviä, johon KHO nyt viittaa. Ero Suomen ja Ruotsin lainsäädännön välillä on se, että Ruotsissa on laissa säädetty vaatimus, jonka mukaan susien suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä. Nyt Suomessakin pitäisi säätää Ruotsin tavoin suotuisasta suojelutasosta. Asiasta uutisoi 9.11.2023 Maaseudun Tulevaisuus.

Metsästäjäliitto: Suurpetojen metsästyslakiin Ruotsin malli

Metsästäjäliitto on jo esittänyt metsästyslakia muutettavaksi Ruotsin mallin mukaiseksi. Metsästäjäliitto on uutisoinut jo aiemmin, että Euroopan Unioni selkeästi tukee Ruotsin susipolitiikkaa. Suurpetojen metsästys toimii Ruotsissa samojen periaatteiden mukaan kuin karhun ja ilveksenkin metsästys. 

Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen, mistä hän kertoi pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen johdon tapaamisessa 8.9.2023.

Maa- ja metsätalousministeriö on ainoa taho, joka tämän aiheutuneen solmun pystyy avaamaan. Metsästäjäliitto on pitkään esittänyt, että suurpetoja koskeva lainsäädäntö on päivitettävä niin, että lupia ei enää voida oikeuskäsittelyssä hylätä. Esitämme lainsäädännön kehittämistä niin, että poikkeusluvat pysyvät voimassa mahdollisten valitusten jälkeen oikeuskäsittelyssä, että niitä ei siis oikeuslaitos voi hylätä. 

Ruotsinkin osalta toisinaan kerrotaan, että maassa ei olisi suurpetoasioissa valitusoikeutta. Kyllä Ruotsissa on suurpetojen metsästystä koskeva valitusoikeus ja valituksia tehdään vuosittain. Oikeuslaitos ei vain valituksia hyväksy, vaan pitää luvat voimassa, mikä johtuu Ruotsin Suomea tarkemmasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka pohjautuu luontodirektiiviin. 

Viimeksi 6.10.2023 Ruotsin metsästäjäliitto uutisoi, että Ruotsin korkein hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen, joka koski karhun metsästyksen poikkeuslupia vuodelta 2021. Päätöksellään oikeus hyväksyi tapahtuneen karhujen kannanhoidollisen metsästyksen, jossa karhuista noin viidennes oli tuolloin metsästettävissä.

Tähän työhön ministeriö ei koe voivansa ryhtyä argumentoiden, että lakia ei voida kehittää. Metsästäjäliitto on asiasta eri mieltä ja on tuottanut juridista materiaalia osoittaen, että Ruotsin mallin mukainen suurpetolainsäädäntö on mahdollista luoda myös Suomeen.

Toivomme, että vuoropuhelu maa- ja metsätalousministeriön kanssa voi jatkua ja toivomme, että asiaan löytyy ratkaisu lainsäädäntöä kehittämällä. Tämä asia on puheena myös meidän 16.11. edunvalvontaseminaarissamme. Seminaaria on mahdollisuus seurata etäyhteyksien kautta. Liiton puheenjohtaja Hallenberg ja ministeri Essayah avaavat seminaarin. Tule linjoille!

Liittoa on myös pyydetty toimimaan juridisesti. Todettakoon, että Metsästäjäliitto on tarjonnut lakiapua karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien saajille jo runsaan vuoden ajan. Kaikki syksyn 2022 karhulupien saajat ovat saaneet liitolle työtä tekevältä juristilta valmiit vastineet valituksiin niin hallinto-oikeuksiin kuin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Juridista apua on käytetty myös Ylämaan hybridisusiasiassa.

Meitä on avustanut lainsäädännön kehittämisehdotusten tekemisessä myös pohjoismaisen etujärjestömme Nordic Hunters’ Alliancen NHA:n juridinen neuvonantaja. Olemme toimittaneet kansanedustajille kuin myös ministeriön toimijoille täsmällisen analyysin Suomen ja Ruotsin suurpetolainsäädännön eroista. Olemme myös laatineet analyysit ministeriön näkemyksiin, miksi Suomi ei voisi muuttaa suurpetolakiaan. Analyysimme osoittavat, että EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät ole este lainsäädännön muuttamiselle, ja että direktiiviä voidaan soveltaa siinä sanottua tarkemmin kansallisin tulkinnoin, kunhan direktiiviä ei rikota.

Metsästäjäliitto on toiminut aktiivisesti suurpetoedunvalvonnassa jo vuosien ajan

Olemme koostaneet oheiseen PDF-tiedostoon listauksen edunvalvontatoimista, joita Metsästäjäliitto on suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen ja hoitoon liittyen tehnyt vuosina 2020-2023.

Tutustu yhteenvetoon (PDF)

Lue myös uutinen 3.11.:  Metsästäjäliitto neuvotellut suurpedoista ministerien kanssa

Uutinen päivitetty 8.11.

Liiton mielestä suurpetojen metsästyslainsäädöntä on muutettava, Ruotsin lainsäädäntö toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Liitto on tehnyt päättäjille juridisia selvityksiä ja esityksiä lakimuutoksiksi. Metsästäjäliiton ajama hallitusohjelman kirjaus "Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä" antaa hyvän pohjan työlle.

Voit vaikuttaa myös itse kansanedustajiin kertomalla suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen merkityksestä.

Tällä viikolla metsästäjien huoli suurpetojen metsästyksen jatkuvuudesta on ollut esillä Metsästäjäliiton lausunnoissa mm.

Ylen Radio Suomen Päivässä jossa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kertoi karhun kannanhoidollisen metsästyksen olevan tärkeää muun muassa SRVA-toiminnan jatkumisen kannalta.

Maaseudun Tulevaisuuden videohaastattelussa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistutti mm. hallitusohjelmassa olevasta lupauksesta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuvuudesta.

Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Mirva Lukkarinen Ylen Uutisissa ilveksen metsästyksestä.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry:n valituksen ja kumosi Suomen riistakeskuksen myöntämät Kuhmon karhuluvat. KHO ei lisäksi myöntänyt lainkaan valituslupaa karhuyhteislupien hakijoille Itä-Suomeen ja Pirkanmaalle. Riistakeskus oli perustellut kyseisissä lupapäätöksissään, että karhulupien perusteena ja suojelusta poikkeamisen päämääränä on karhukannan adaptiivinen hallinta suomalainen karhunmetsästyskulttuuri säilyttäen ja saalis haltuun ottaen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kannanhoidollinen metsästys ei sellaisenaan voi olla hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi poikkeuslupa voitaisiin myöntää.

Aikaisemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Tapiola ry:n valituksen Suomen riistakeskuksen Kuhmoa koskevista karhuluvista ja katsoi, että suotuisan suojelun tason saavuttaneen karhun kohdalla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset ja alueen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon eikä karhukannan kasvun rajoittamista ja metsästyskulttuurin ylläpitämistä voida pitää lainvastaisena. Kyseisen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisun takia Kuhmossa olisi saatu metsästää karhua syksyn 2022 aikana, vaikka muualla Itä-Suomessa karhujahti oli laajasti valitusten aiheuttamien toimeenpanokieltojen takia jäissä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että suotuisan suojelun tason saavuttaminen ei väljennä poikkeuslupaedellytyksiä. KHO:n mukaan kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin tietyin edellytyksin olla mahdollista: karhulupa voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. KHO:n mukaan riistakeskuksen poikkeuslupapäätöksestä ei nyt riittävästi ilmene, mihin juuri kyseiseen hakemusalueeseen liittyvään karhukannan kasvusta aiheutuvaan ongelmaan poikkeusluvalla on tarkoitus puuttua.

KHO on tehnyt vastaavan päätöksen ilveksen poikkeusluvan osalta huhtikuussa 2022 todeten myönnetyn luvan laittomaksi. Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että karhun ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa turvattava, mutta se ei onnistu nykyisen lainsäädännön turvin. Tarvitaan lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Pääministeri Orpon hallitusohjelma toteaa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä.

Itävallan hallinto-oikeus on pyytänyt EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, voiko suden suojelutaso olla lähtökohtaisesti erilainen eri EU-maissa. Susi on listattu Itävallassa – kuten myös esimerkiksi Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella ja Ruotsissa – EU:n luontodirektiivin tiukan suojelutason liitteeseen IV. EU:ssa on kuitenkin maita, esimerkiksi Viro, jossa susi on listattu saman EU-luontodirektiivin väljemmän suojelutason liitteeseen V. Liitevalinta on poliittinen päätös, joka on neuvoteltu siinä yhteydessä, kun maat ovat liittyneet EU:n jäseneksi.

Nyt Itävallan hallinto-oikeus pyytää ennakkoratkaisua siitä, pitäisikö Itävaltaa kohdella suden suojelutasoa koskevassa asiassa samalla tavoin kuin niitä maita, joissa suden sallitaan olevan väljemmän suojelutason liitteessä. Itävalta vetoaa asiassa EU:n perussopimuksen yhdenvertaisuusperiaatteeseen.

Ennakkoratkaisupyyntö on mielenkiintoinen myös Suomen kannalta, koska mikäli EU-tuomioistuin katsoo, että asiassa on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta, tulee päätös erittäin todennäköisesti vaikuttamaan myös Suomeen.

Metsästäjäliitto on jo pitkään esittänyt, että susi tulisi siirtää Suomessakin koko maan osalta väljemmän suojelutason liitteeseen V. Tämä mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen. Metsästäjäliiton esittämä tavoite suden liitesiirron edistämisestä on otettu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan.

Ruotsin maaseutuministeriö on tiedottanut EU-tuomioistuimen kuulemistilaisuudesta 25.10.2023. Tiedotteen mukaan tuomioistuimen julkisasiamiehen odotetaan antavan ratkaisuehdotuksensa tammikuussa 2024 ja tuomioistuimen päätöstä odotetaan saatavaksi ennen syksyä 2024.

Lue lisää: Ruotsin maaseutuministeriön tiedote 25.10.2023 (ruotsiksi)

Suomen Sikayrittäjät ry. on maksanut toiminta-avustusta kaadetusta villisioista metsästysseuroille 137 euroa. Palkkio nousee marraskuun alusta 185 euroon.

Palkkio toivotaan suunnattavan villisian metsästyksen tehostamiseen ja nuorisotyöhön.

Näytepalkkioista ja toiminta-avustuksen ilmoittamisesta ohjeistetaan Ruokaviraston sivulla >>

Lue aiheesta lisää: 

• Metsästäjäliitto: Metsästäjien tulee olla tarkkana villisikojen kanssa ja huolehtia siitä, että ASF-riski pysyy pienenä
• Jahtimedia: Villisian metsästys: miten, missä ja milloin?

Turvallisuudesta vastaa aina ihminen – juuri sinä! 

Asetta käytettäessä ei virheille ole tilaa, eikä niitä saa anteeksi. Siksi opittuja taitoja on ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti. Sinä päätät, miten turvallista luonnossa liikkuminen on ja millaisen esimerkin annat muille.

Tee testi Omametsossa ja osallistu arvontaan >>

Kysely tehdään Metsästäjäliiton jäsenpalvelu OmaMetsossa. Mikäli et ole aiemmin kirjautunut palveluun, katso ohjeet kirjautumisesta täältä. Kysely löytyy OmaMetson Tapahtumat-välilehdeltä.