Ruotsissa suotuisan suojelutason viitearvoksi on määritetty 170 sutta. 

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on yli 100 susiyksilöä eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, toteaa tyytymättömänä Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Ruotsin viitearvo on laadittu tieteellisesti ja se on riippumattomasti arvioitu huhtikuussa 2024 julkaistussa raportissa. Ruotsin viitearvon laskenta noudattaa Euroopan Unionin viitearvo-ohjeistusta.

Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää se, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä. Arvioidaan, että niistä lähes kaikki ovat Venäjältä lähtöisin, sillä niiden DNA:sta ei ole aiempaa havaintoa Suomessa.

– On erikoista, että Suomessa vain yhden tahon eli Luonnonvarakeskuksen tuottamaa aineistoa, jota ei ole julkisesti avattu ja arvioitu, käytetään maa- ja metsätalousministeriössä näin tärkeän asian päättämiseen, kritisoi puheenjohtaja Lampinen.

Koiranomistaja oli aamulenkillä 8-vuotiaan lapinporokoiransa Lönnin kanssa, kun kaksikko kohtasi sudet omilla maillaan, läheisellä pellolla.

– Olimme pihasta vasta noin 50 metrin päässä, kun rupesin huolestuneena katselemaan, mihin koira oikein hävisi. Kuulin jotain ääntä vähän matkan päästä tien varrella olevalta pellolta, jossa luulin ensin nähneeni kaksi koiraa Lönnin kimpussa. Juoksin niitä kohti, kun huomasinkin hyökkääjien olevan susia. Toinen susista päästi minut 30 metrin päähän ja toinen hävisi paikalta nopeammin, kun kovalla äänellä sain häädettyä ne huutamalla pois koirani kimpusta.

Lönni pääsi juoksemaan pedoilta karkuun kotiin, kun koiranomistaja jäi vielä pellolle huutamaan ja hätistämään susia pois.

– Siinä silmieni edessä näin ensin juoksevan kaksi sutta, sitten tulevan toiset kaksi ja viimeisenä paikalta lähti minua toljottanut uhmakkain susi, hän kertoo.

– Eläinlääkäri tarkasti koiran haavat, joista selässä oleva tikattiin, mutta peräaukon 6 cm:n ontelo jätettiin avoimeksi. Antibioottia menee pitkään, ja toivon Lönnin palautuvan jossain vaiheessa entiselleen.

Tapahtumapaikalta on suora näköyhteys viiteen taloon Tipasojan Iljalassa.

– Ei täällä ennen ole näin lähellä susia ollut. Röyhkeiltä ja pelottomilta nämä vaikuttivat. Mietin, lähtevätkö ne ollenkaan pois siitä koiran ympäriltä, koiranomistaja ihmettelee.

Tämä oli 13. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut kuluvan jahtikauden aikana. Hyökkäykset näkyvät alla olevalla kartalla.

Kannanhoidollinen metsästys aloitettava nyt 
 

Luonnonvarakeskuksen 30.9.2025 julkaisema kanta-arvio osoittaa, että susikanta on vahvassa kasvussa. Luken arvion mukaan Suomessa olisi marraskuussa 557 sutta. Marraskuun ennuste koskee kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa.

Suomen Metsästäjäliitto muistuttaa, että lukema on aina aliarvio, sillä kaikkia laumoja ja pareja ei saada aina todennettua.  

– Kannanhoidollinen kiintiömetsästys on pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään parhaillaan, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi kaikkien muidenkin suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Vuonna 2024 suomalaiset metsästäjät kaatoivat yhteensä 37 874 hirveä, mikä tuotti merkittävän osan koko vuoden noin 7 miljoonan kilon hirvieläinlihasta. Hirvieläinten liha kattaa vuositasolla noin 2 prosenttia kotimaisen lihan kulutuksesta.

Hirven liha on ekologinen valinta. Sen tuottamiseen ei tarvita eläinsuojia, rehuviljaa eikä lisävettä, ja sen hiilijalanjälki jää huomattavasti teollisesti tuotettua lihaa pienemmäksi. Hirvi on elänyt koko elämänsä vapaana luonnossa, ilman antibiootteja tai lisäaineita, mikä tekee lihasta luonnonmukaisen proteiininlähteen. Lisäksi hirvenliha on usein paikallista lähiruokaa, jonka kuljetuspäästöt jäävät vähäisiksi. 

Hirvikannan hallinta on välttämätöntä sekä metsätalouden ja liikenteen vahinkojen vähentämiseksi että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Samalla hirvijahti tarjoaa suomalaisille valtavan määrän puhdasta ja ekologista lähiruokaa.

Hirvisaalis todennäköisesti kasvussa

Hirvijahti on myös yksi suurimpia metsästäjien yhteisiä ponnistuksia: vuonna 2024 siihen osallistui noin 120 000 metsästäjää, ja hirvenpyyntiin käytettiin 670 000 metsästyspäivää ja hirvieläinten jahtiin kaikkiaan yli 1,6 miljoonaa metsästyspäivää. Seuruemuotoinen jahti on myös erittäin tärkeä yhteisöllisyyden kannalta.

Tänä vuonna hirvilupien määrää on lisätty. Suomessa on myönnetty yhteensä 38 291 hirven pyyntilupaa, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Jos luvat käytetään tehokkaasti ja olosuhteet sallivat, hirvenlihan määrä voi tänä vuonna nousta selvästi viime vuoden tasoa korkeammaksi. Arvioiden mukaan hirvijahti voi tuottaa tänä vuonna jopa 8–9 miljoonaa kiloa riistalihaa.

Myös valkohäntäpeura on merkittävä osa suomalaisen riistalihan kokonaissaantoa. Vuonna 2024 saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa, mikä vastasi yli kahta miljoonaa kiloa puhdasta ja paikallista lähiruokaa. Peuranliha täydentää hirven rinnalla suomalaisten ruokapöytiä.

Koko riistasaaliin arvo vuonna 2024 oli lähes 58 miljoonaa euroa. 

Jahtimediasta löytyy videoartikkeli hirven käsittelystä aina suolistuksesta lihanleikkuuseen asti.

Hirveä on saanut metsästää pohjoisessa ennen kiimarauhoitusta sekä vahtimalla pelloilta syyskuun alusta lähtien.  Toden teolla jahti käynnistyy Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 4.10. sekä muualla maassa 11.10.

Hirvikello näyttää osuma-alueen kulman muuttuessa

– Mieheni lähti töiden jälkeen myöhään iltapäivästä treenaamaan Pärettä Hyrkkölään, jossa ei ole susihavaintoja ollut, Hanna Taka-Sihvola kertoo.

– Koira lähti etenemään metsään, kun sen haukku muuttui omituiseksi, joten menin sitä kohti. Kun etäisyyttä oli 450 metriä, Päre huusi. Sitten se lähti  GPS-paikantimen mukaan uudestaan liikkeelle. Seurasin sitä ja huutelin. Jonkin ajan kuluttua koira jäi paikoilleen ja selvisi, että susi oli sen tappanut ja kuljettanut sitä, Jarno Korpela kertaa tapahtunutta.

– Päre oli 3-vuotiaan tyttären paras leikkikaveri ja meidän kaikkien rakastama perheenjäsen.

Susi hyökkäsi koiran kimppuun suolla olevassa ryteikössä. Suurpetoyhdyshenkilö kävi paikalla toteamassa vahingon.

Tapahtumapaikalta on vain 300 metriä matkaa lähimpään taloon.

– Kyllä kannanhoidollinen suden metsästys täytyy aloittaa. On se aika hurjaa, kun sudet eivät pelkää yhtään ihmistä, Taka-Sihvola kummastelee.

Kyseessä oli 12. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut tämän jahtikauden aikana.

Kannanhoidollinen metsästys aloitettava pikaisesti

Luonnonvarakeskuksen 30.9.2025 julkaisema kanta-arvio osoittaa, että susikanta on vahvassa kasvussa. Luken arvion mukaan Suomessa olisi marraskuussa 557 sutta. Marraskuun ennuste koskee kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää susikantaa. Suomen Metsästäjäliitto muistuttaa, että lukema on aina aliarvio, sillä kaikkia laumoja ja pareja ei saada aina todennettua.  

– Kanta-arvio on nyt entistä realistisemmalla pohjalla, vaikka arvio ei pysty koskaan koko susikantaa osoittamaan. Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on nyt pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään tänä syksynä, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Susi tai sudet olivat napanneet suomenajokoiran suoraan ajosta. Vain noin 150 metrin päässä ollut isäntä huomasi tutkasta, että hirvenhaukku ja -ajo katkesivat ja kiirehti paikalle autolla. Tappopaikka löytyi vajaan 50 metrin päässä metsätiestä. Koirasta oli hyvin lyhyessä ajassa ennätetty syödä takaosa ja suolet.

On mahdollista, että susi oli tavoitellut samaa hirveä kuin ajokoira tai sitten peto tuli paikalle koiran haukun houkuttelemana.

– Tämä koira oli semmoinen, että se keksi aina jotain ajettavaa ja mieluusti vaihtoi suurempaan. Tänäkin aamuna se aloitti jäniksellä, mutta vaihtoi sitten hirveen. Tänä syksynä oli kerran ajossa karhukin, omistaja kertoo.

Alueella ei ole hiljattain tehty susihavaintoja. Suden hyökkäyksestä saatiin heti tieto myös toiselle metsästäjälle, joka oli koirineen metsässä kylän toisella laidalla.

Koiran jäännökset tutki eläinlääkäri, joka totesi koiran suden tappamaksi. Tapahtuman kävivät paikan päällä varmistamassa myös maaseutuviranomainen ja suurpetoyhdyshenkilö.

Tämä Etelä-Karjalassa sattunut susihyökkäys oli 11. Metsästäjäliiton uutisoima tapaus jahtikauden aikana. Uutisoidut tapaukset löytyvät Metsästäjäliiton ylläpitämältä kartalta.

Liittojen esitys: suurpedoille kiintiömetsästys koko maahan

Ministeri Sari Essayah (kd.) on esittänyt, että susien kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lakiesitys on annettu lausunnoille.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 30.9.2025 julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa oli 430 sutta maaliskuussa 2025. Luke arvioi, että marraskuussa 2025 poronhoitoalueen eteläpuolella ilman rajalaumoja susia on 557 yksilöä.

– Kanta-arvio on nyt entistä realistisemmalla pohjalla, vaikka arvio ei pysty koskaan koko susikantaa osoittamaan. Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on nyt pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään tänä syksynä, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskuksen ennustemallin mukaan Suomessa saattaa olla ensi kesänä pentujen syntymän jälkeen jopa 1000 sutta poronhoitoalueen eteläpuolella, ellei kannanhoidollista metsästystä aloiteta.

Kanta-arviosta puuttuu susia ja laumoja

Kanta-arvio on aina varovaisuusperiaatteella tehty. Esimerkiksi Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ilmoittaa, että Tassu- ja DNA-havaintojen puuttumisen vuoksi kanta-arviosta puuttuu arviolta viisi laumaa ja noin 30 sutta.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laine kertoo, että puuttuvia laumoja ovat Kustavin laumaan kanta-arviossa sisällytetty Taivassalon lauma, Kemiönsaaressa kaksi laumaa on merkitty yhdeksi, Somerniemen reviiriin kaksi laumaa on merkitty yhdeksi laumaksi, Mynämäellä on kaksi laumaa yhden sijaan ja Aurassa on paikallisten mukaan kaksi laumaa. Myös Alastaro-Virttaa-Oripää alueella on kanta-arviosta ulos jäänyt parireviiri.

– Vähäisen havaintoaktiivisuuden vuoksi kanta-arviosta puuttuu Varsinais-Suomen lailla varmasti myös muualta Suomesta laumoja ja susipareja. Toivonkin, että jatkossa yhä tarkemmin kaikki havainnot saataisiin kartalle, jotta susien määrä saataisiin tarkasti arvioiduksi ja kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, muistuttaa Silpola.

Laumaa ei myöskään merkitä kanta-arvioon laumaksi, kun lisääntyvistä aikuisista toinen on laumasta hävinnyt. Laumaa ei merkitä, vaikka tutkitusti kolme neljästä laumasta saa uuden alfayksilön kuolleen tai kadonneen tilalle. Jatkossa tähän on saatava muutos, edellyttää Metsästäjäliitto.

Kanta-arviossa huomioitava paremmin Venäjältä tulevat sudet

Metsästäjäliiton mielestä susikannan ennustemallissa ei huomioida riittävästi poronhoitoalueen susia, ei Suomen ja Venäjän rajan tuntuman susia eli rajalaumoja eikä Venäjältä Suomeen tulevia susia.

EU:n uusi tulkintaohje kehottaa huomioimaan todennetulla tavalla EU:n ulkopuolelta tulevien susien vaikutuksen maan susikannan geneettiseen monimuotoisuuteen ja niiden vaikutuksen susipopulaation kokoon.

Kiitos metsästäjille havaintojen ilmoittamisesta ja DNA-keruusta

Susien havainnointiaktiivisuus on kasvanut merkittävästi, todetaan kanta-arviossa.

– Metsästäjät ovat tehneet hyvää työtä ilmoittaessaan susihavainnoista, jotka suurpetoyhdyshenkilöt kirjaavat Tassu-havaintokantaan. Kiitettävästi on kerätty myös DNA-näytteitä, mihin Metsästäjäliitto osaltaan kannusti maksamalla kerätystä suden DNA-näytteestä 50 euroa, sanoo toiminnanjohtaja Silpola.

Aktiivisuutta täytyy pitää yllä, toteaa Marko Laine oheisella videolla.

Faktaa sudesta:

– Olimme sunnuntaiaamuna Ipelin kanssa peltoaukean laidalla olevassa lähimetsässä, jossa päästin koiran irti. Vartin juostuaan se löysi heti ensimmäisellä haulla tuoreen hirven jäljen, ja kello kymmenen aikaan koiralla oli jo henki pois, kertoo omistaja Juha Visuri.

– Olin itse 800 metrin päässä, kun äkillinen susihyökkäys tapahtui. Koira liikahti tutkan mukaan vauhdikkaasti, ja seuraavaksi kuului jo rytinää päästyäni 100 metrin päähän Ipelistä. Pellolla käyty kamppailu kesti arviolta alle minuutin.

Myös petoyhdyshenkilö kävi paikan päällä toteamassa selvät suden puremajäljet koiran päässä, kaulassa ja takajalassa. Sen koko rintalasta ja kaula oli revitty auki.

Ensimmäiseltä kamppailupaikalta löytyi myös karvaa ja siitä viiden metrin päästä runsaasti verta. Sen jälkeen susi oli jälkien perusteella raahannut koiran 400 metrin päähän, jonne jätti saaliinsa tultuaan häirityksi.

Susihyökkäys tapahtui Visurille ennestään tutussa paikassa, hänen appivanhempiensa pellolla Urjalan Jouttunkulmalla. Tapahtumapaikalta on lähimpään asuttuun taloon matkaa vähän yli kilometri. Sieltä noin 10 kilometrin päässä oli edellisenä päivänä tehty susihavainto.

Visuri kuuluu paikalliseen metsästysseuraan, mutta asuu perheineen Varsinais-Suomen Kaarinassa.

– Ipeli oli vaimoni silmäterä ja minun metsästyskaverini, hän huokaisee.

Kyseessä oli kymmenes susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut tämän jahtikauden aikana. Uutisoidut tapaukset löytyvät oheiselta kartalta.

Liittojen esitys: suurpedoille kiintiömetsästys koko maahan

Ministeri Sari Essayah (kd.) on esittänyt, että susien kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lakiesitys on annettu lausunnoille.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

– Susihyökkäys sattui heti lauantaiaamusta, kun treenasin 3,5-vuotiasta Rapea. Se ehti haukkua hirveä noin 20 minuuttia, kunnes joutui suden yllättämäksi. Kuului enää vain yksi ulahdus ja koira oli eloton. Koko hyökkäys oli ohi viidessä minuutissa, omistaja Heikki Laukkanen kuvailee tilannetta.

Hän oli tapahtumahetkellä noin 300 metrin päässä koirastaan, kun susi kävi tämän kimppuun harvassa kuusikossa. Paikalta löytyivät raahausjäljet, jotka johtivat 100 metrin päähän koiran löytymispaikkaan.

Hyökkäyksen vahvistivat suden tekosiksi paikan päällä käynyt petoyhdyshenkilö sekä myöhemmin myös eläinlääkäri, joka havaitsi koirassa 6–8 hampaiden pistoreikää.

 Tapahtumapaikalta on lähimpään asutukseen 800 metriä. Alueella ei ole tiettävästi tehty susihavaintoja aiemmin tänä syksynä.

– Kaverin koira oli ollut samoilla alueilla haukkumassa hirveä koko edellisen päivän, enkä olisi aamulla osannut edes kuvitella siellä olevan susia, Laukkanen harmittelee.

– Nyt olen vielä varovaisempi toisen koirani kanssa, ja pohdin tarkoin, menenkö sen kanssa metsälle. Pieni viha nousi nyt entisestään susia kohtaan.

Tämä on yhdeksäs susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut tämän jahtikauden aikana.

Liittojen esitys: suurpedoille kiintiömetsästys koko maahan

Ministeri Sari Essayah (kd.) on esittänyt, että susien kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lakiesitys on annettu lausunnoille.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola tapasivat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemen ja oikeusneuvos Jaakko Aution maanantaina 23. syyskuuta 2025. Hyvähenkisessä ja rakentavassa keskustelussa todettiin, että nykyisen lupa-aikataulun myötä oikeuslaitokselle jää kovin vähän aikaa mahdollisten valitusten käsittelyyn ennen metsästysajan alkamista. Keskustelussa käsiteltiin myös KHO:n lausuntoa keväällä käsitellystä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevasta metsästyslain muutoksesta. Yhtenä yleisen tason puheenaiheena oli lisäksi kiintiömetsästyksen perustelujen yhteensovittaminen luontodirektiivin vaatimusten kanssa.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys esittävät, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys järjestetään koko Suomessa kiintiömetsästyksenä.

Vastaavalla tavalla kiintiömetsästyksenä on tähän asti järjestetty karhun kannanhoidollinen metsästys poronhoitoalueella. Kiintiömetsästys on toteutunut, vaikka karhu on myös poronhoitoalueella luontodirektiivissä tiukasti suojeltu IV-liitteen laji.

– Kiitän ministeri Sari Essayahia aamuisesta ilmoituksesta esittää suden metsästyksen käynnistämistä juuri kiintiömetsästyksenä tammikuun alusta alkaen. Esitämme, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys toteutettaisiin kiintiömetsästyksenä koko Suomessa, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Suden metsästys alkamaan elokuun alussa

Kiintiömetsästyksen toimintamallissa järjestöt esittävät, että suden metsästys alkaisi tulevina vuosina elokuun alussa ja se jatkuisi helmikuun loppuun asti, mikäli pyyntikiintiötä olisi käytettävissä. Suden metsästys on tähän asti alkanut tammikuun 1. päivänä.

– Metsästyksen alkamiselle elokuun alusta on olemassa vankat perusteet. Loppukesästä susipari alkaa opettaa pentujaan, jolloin myös metsästyksen tulisi alkaa. Alkusyksystä pyynti voitaisiin kohdistaa erityisesti laumojen nuoriin, samana vuonna syntyneisiin susiyksilöihin, jolloin nuoret sudet ovat vielä koon perusteella tunnistettavissa. Metsästyksen tavoitteena ei välttämättä tulisi olla koko lauman poisto, vaan metsästyspaine tulisi kohdistaa useisiin laumoihin metsästyskiintiön sallimissa rajoissa ihmis- ja koirapelon luomiseksi susiin, muistuttaa Lampinen.

Mikäli suden metsästys alkaisi vasta myöhemmin syksyllä, tulisi metsästys sallia kotieläinten, niiden laidunten ja karjasuojien läheisyydessä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi elokuun alusta alkaen.

Latviassa suden metsästys alkaa heinäkuun 15. päivänä.

Riistahallinto vastaamaan kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelusta

Suomen riistakeskuksella on kiintiömetsästykseen valmis ohjeistus ja toimiva hallintomalli, joka on sovellettavissa ja otettavissa käyttöön kaikkien suurpetojen kiintiömetsästyksessä.

Riistakeskuksen johdolla tehtäisiin kannanhoitoalueelle suunnitelma kannanhoidollisesta metsästyksestä kanta-arvion, kannanhoitosuunnitelman ja alueen toimijoiden kuten alueellisten riistaneuvostojen, kaupunkien ja kuntien sekä eri sidosryhmien kuulemisten perusteella.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tapahtuu kiintiömetsästyksenä mm. Ruotsissa ja Baltian maissa. Myös esim. harmaahylkeen ja itämerennorpan pyynti tapahtuu niin Suomessa kuin Ruotsissa kiintiömetsästyksenä.

Kannanhoidollisen metsästyksen rinnalla tulee säilyttää vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien petojen poistamiseksi riistakeskuksen tai poliisin luvalla koko maassa. Käyttämätön kannanhoidollinen lupa ei saa estää todellisten vahinkoja aiheuttavien eläinten poistopyyntiä poikkeusluvalla samalla alueella.

Lakiin petokantojen suojelu yksilöiden sijaan

Kannanhoidollista metsästystä koskevan metsästyslakimme mukaan suurpetoa koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi. Laissa tulisi kuitenkin suojella eri suurpetolajeja petoyksilöiden sijasta. Siten laissa tulisi kirjata, että petoja poistetaan kannanhoidollisella metsästyksellä kiintiömetsästyksenä tietyn lukumäärän rajoissa.

– Ministeriön asettaessa asetuksella tietylle suurpetolajille kannanhoidollisen metsästyksen kiintiön, oletuksena tällöin toki on, että kyseinen laji kestää vaarantumatta kiintiön mukaisen metsästyksen, perustelee puheenjohtaja Lampinen.

Liite: Metsästäjäliiton, MTK:n ja Paliskuntain yhdistyksen esitys kiintiömetsästyksestä kaikille suurpedoille.