Metsästäjäliitto osallistui neuvotteluihin suurriistavirka-apusopimusten (SRVA) päivittämisestä syksyn 2024 aikana. Liitto ei ole asiassa sopijaosapuoli, mutta koska metsästäjät toteuttavat SRVA-tehtävät, liitto halusi vaikuttaa sopimuksen sisältöön.

Neuvotteluprosessin alusta asti oli selvää, että viranomaiset haluavat säilyttää sopimuksen perusrakenteen entisellään, eikä liiton tärkeänä pitämät asiat tulisi sisältymään päivitettyyn sopimukseen.

Metsästäjäliitto esitti piiriensä palautteen perusteella, että suurpetotehtäviin osallistuvalla metsästäjällä tulee olla suurpeto-SRVA koulutus ja suurpetoryhmän johtajalta tulee vastuunsa vuoksi edellyttää tehtäväkokemusta.

SRVA-tehtävän liikenneturvallisuuteen ja vakuutusturvaan tulisi kiinnittää huomiota niin, että käytössä olisi valtakunnallisesti yhtenäiset mallit.

Metsästäjäliitto katsoo, että SRVA toiminnan käytännön kehityskohteista tuleekin neuvotella ja sopia Riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton kesken. Näin saadaan varmistettua SRVA-toiminnan tärkeiden yksityiskohtien kehittäminen ja saadaan varmistettua valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit.

Metsästäjäliitto kiittää sitä, että suurpetotehtävissä tehtäväkorvausta korotettiin uuden sopimuksen myötä 400 eurosta 600 euroon. 

SRVA-karhu riistanhoitoyhdistykselle

Metsästäjäliitto esitti neuvotteluissa myös, että SRVA tehtävässä saaliiksi saatu karhu jäisi riistanhoitoyhdistyksen (RHY) kautta alueen toimijoiden hyödynnettäväksi. Tällöin RHY voisi huutokaupata lihat ja käyttää saadut varat SRVA-tehtävien käytännön kustannuskorvauksiin kuten koulutuksiin ja materiaalihankintoihin SRVA-toimijoiden hyväksi.

Metsästäjäliiton sivustolle on avattu sivu DNA-jätösnäytekorvausten hakemiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/414C4E87D81CD203

Metsästysseuran jäsenet voivat kerätä näytteitä jokaisenoikeuden puitteissa ja siten myös seuran alueen ulkopuolelta.

"Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön laumojen reaaliaikaisen sijainnin havainnoinnissa ja keräystoiminnan organisoimisessa niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla", perustelee palkkiota Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Korvauksia liitto maksaa yksittäisestä sudesta enintään kolme kertaa Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivulta löytyvän analyysituloksen tietojen perusteella, näytteenottopäiväyksen ja palkkion hakemisen aikajärjestyksessä. Analyysitulosten sivusto löytyy täältä (valitse välilehti "Susi"; sen alta "DNA näytteet").

Palkkiota voi hakea suden tai koirasuden osoittavista näytteistä, jotka on kerätty keräyskaudella 15.11.2024–28.2.2025. Suden DNA-näytteen yksilöintinumeron saa Luken keräysvastaavalta, jolle näyte luovutetaan. Näytenumeron yksilöimästä analyysituloksesta käy ilmi, oliko näytteessä kyse sudesta tai koirasudesta. Palkkiota ei makseta muista eläimistä eikä näytteistä, joiden analysointi ei onnistu. Tyypillisesti näytteistä noin 70-80 prosenttia pystytään analysoimaan riippuen näytteen laadusta.

Hakemukseen hakija sisällyttää tietoja DNA-analyysituloksesta kustakin haettavasta näytteestä. Maksatus tapahtuu liitosta kaksi kertaa kuussa eli kahden viikon sykleissä.

Palkkioiden maksatus alkaa 15.2.2025 alkaen. Seuran tulee hakea korvausta talvella kerätyistä näytteistä 15.8.2025 mennessä. Luke julkaisee tuloksia ko. sivuilla kahdessa erässä, ensimmäiset näytteet helmikuussa ja loput viimeistään kanta-arvion julkaisun yhteydessä.

DNA-näytepussit saa ja näytteiden toimituslogistiikka hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ja keräysvastaavien ohjeistamalla tavalla. Lisätietoja Luken keräysohjeista ja keräämisen koulutustallenne löytyvät täältä.

Kerätyt DNA-näytteet näkyviin Petohavainnot.fi-sivustolle

Yksityisen toimijan ylläpitämälle Petohavainnot.fi -sivustolle rekisteröityneet käyttäjät voivat merkitä suden DNA-näytteiden keruupisteet. Sivustolle voi ilmoittaa kerätyt DNA-näytteet näytenumeroineen keräyspäivän mukaan.  Sivuston havaintokartta näkyy kaikille ilman kirjautumista. Kerättyjä DNA-näytteitä symboloi kartalla ruskea kakkakokkareen kuvake.

"Kartalta voi katsoa missä ja milloin susia on havaittu, eli mistä DNA-näytteitä voi saada, ja mistä näytteitä on jo otettu", sivuston ylläpitäjä Ari Alinen sanoo.

Sivuston susihavainnot tukevat DNA-näytteiden keräämistä. Sivustolla on yli 2300 rekisteröitynyttä käyttäjää. Joulukuussa 2024 sivustolla kävi 240000 kävijää.

"Metsästäjäliitto suosittelee kaikkien tällä keruukaudella jo kerättyjen näytteiden ja kauden aikana jatkossa kerättävien näytteiden merkitsemistä kartalle. Näin kaikki toimijat voivat omaehtoisesti seurata, miten monta ulostenäytettä kultakin tiedossa olevalta susireviiriltä on jo kerätty", kannustaa toiminnanjohtaja Silpola.

DNA-näytekeräyksen paikallisesta etenemisestä ja kattavuudesta saa tietoa myös oman alueen keräysvastaavilta.

Metsästäjäliitto muistuttaa vielä erillisenä asiana, että kaikki suurpetohavainnot tulee muistaa ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Suurpetoyhdyshenkilön tulee merkitä havainnot Tassu-järjestelmään, jotta kanta-arvion aineistopohja säilyy kattavana.

Suden jätöksiä on kertynyt analysoitavaksi jo 319 kappaletta (22.1. mennessä). Suden kannanarviointiin liittyvä DNA-näytekeräys on käynnissä vielä helmikuun loppuun.

Suden DNA-näytekeräys käynnistyi marraskuun puolivälissä. DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma. Keräystä koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke) Suomen riistakeskuksen tuella, ja suden jätöksiä kerätään susiparien ja -laumojen reviireiltä.

Luke on saamassa maa- ja metsätalousministeriöltä lisärahoitusta DNA-näytteiden analysointiin. Lisärahoituksen avulla voidaan kerätä enemmän näytteitä uusilta reviireiltä ja sellaisilta vanhemmilta reviireiltä, joista ei aiempina vuosina ole löytynyt näytteitä.

Metsästäjäliiton keräyspalkkio 50 euroa per näyte

Metsästäjäliitto maksaa talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa per susi- tai koirasusinäyte. Palkkiot maksetaan metsästysseuroille, joiden tulee olla Metsästäjäliiton jäseniä. Yksittäinen metsästäjä ei voi palkkiota saada.

Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla. Yksittäisestä susi- tai koirasusiyksilöstä palkkion voi saada enintään kolme kertaa.

Susista kerätään tietoa yhdessä: Luke ja Metsästäjäliitto kannustavat vapaaehtoisia

Suden kanta-arvion tärkeimmät tietoaineistot ovat DNA-näytteet ja Tassu-järjestelmään kirjatut kansalaisten susihavainnot.

Lumipeite on ratkaisevan tärkeä sekä susien havainnoinnille että DNA-näytteiden löytymiseen. Lämpimänä talvena lumisia päiviä on vähemmän, ja vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan entistä enemmän riittävän aineiston takaamiseksi.

DNA-näytteiden keruun lisäksi Luke ja Suomen Metsästäjäliitto kannustavat kansalaisia ilmoittamaan suurpetohavaintoja petoyhdyshenkilöille ja petoyhdyshenkilöitä tallentamaan havaintoja sähköiseen Tassu-järjestelmään.

Lisätietoja:

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen, 029 532 2428, mia.valtonen@luke.fi

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi

Luonnonvarakeskus: Näin ryhdyt DNA-näytekerääjäksi (luke.fi)

Metsästäjäliitto: Metsästysseurojen keräyspalkkio DNA-analyysitietoja vastaan (metsastajaliitto.fi)

Luonnonvarakeskus: Seuraa DNA-näytekertymää (luonnonvaratieto.luke.fi)

Suomen riistakeskus: Ilmoita susihavainto petoyhdyshenkilölle (riista.fi)

Lauantaina 15.2.2025 kello 15.00 alkaen Joensuussa järjestetään rauhanomainen mielenilmaus suurpetokohtaamisissa henkensä menettäneiden metsästyskoirien muistoksi.

Tapahtumassa naiset, lapset ja metsästyskoirat kävelevät kulkueena Siihtalasta Vapaudenpuistoon, jossa menehtyneiden koirien muistoksi sytytetään kynttilät. Yleisö on tervetullut seuraamaan tapahtumaa kulkueen päätepisteeseen Vapaudenpuistoon, johon kulkue saapunee noin kello 15.30-15.45.

Vapaudenpuistossa Metsästäjäliiton P-K:n Piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kertoo metsästyskoirien merkityksestä perheenjäseninä. Hän tuo esiin huolen koirien turvallisuudesta nykyisessä suurpetotilanteessa.

Kulkueen osallistujamääräksi tavoitellaan noin sataa naista ja lasta. Järjestelyiden sujumisen varmistamiseksi kulkueeseen osallistuvien naisten, lasten ja koirien on ilmoittauduttava järjestäjille 8.2. mennessä osoitteessa: https://forms.gle/c9eemw5bCDNziYEVA

Kampanjaa voi tukea julkaisemalla sosiaalisessa mediassa kuvia metsästyskoirastasi perheenjäsenenä ja tägätä kuvan tunnuksella #metsästyskoiraperheenjäsenenä

- Metsästyskoirat ovat nykyisin koko perheen lemmikkejä ja tärkeitä liikuttajia myös naisille ja lapsille, vaikka he eivät itse harrastaisi metsästystä. Metsästyskoirien merkitys perheiden henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille on suuri. Vallitsevasta suurpetotilanteesta johtuen vakava huoli koiran turvallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista on koko perheen yhteinen, sanovat tilaisuuden järjestäjät, Jahtinaisten Jaana Puhakka ja Jaana Kanerva.

- Useimpia metsästysrotuja on jalostettu käyttöominaisuudet edellä ja siksi roduissa ei juurikaan esiinny liioiteltuja ulkomuotopiirteitä. Käyttöominaisuuksien ylläpito edellyttää sitä, että koirat pääsevät harjoittamaan taitojaan rodunomaisessa metsästyksessä ja harjoittelussa.

Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on suurpetotilanteen vuoksi rajalliset mahdollisuudet tarjota metsästyskoirille lajityypillistä liikuntaa ja harjoitusta. Pelko koiran ja ennen kaikkea suden kohtaamisesta aiheuttaa perheissä jatkuvaa huolta, vieden myös ilon yhteisestä harrastamisesta koiran kanssa.

Metsästyskoirat rakastavat ja tarvitsevat metsiä yli kaiken!

Järjestäjätahot

Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry yhteistyössä paikallisten metsästyskoirayhdistysten ja Metsästäjäliiton P-K:n Piirin kanssa.

Lisätiedot

puheenjohtaja@jahtinaiset.fi
 

Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Petteri Lampinen perustelee valintaa seuraavasti: "Jarmo Kiuru on Metsästäjäliiton apuna avustanut usean vuoden ajan metsästäjiä suurpetometsästyksen poikkeuslupien hakemusten laadinnassa ja lupapäätösten valitusten valmistelussa. Hän on ansiokkaasti tukenut Metsästäjäliittoa suurpetolainsäädännön edunvalvontatoimissa. Hän toimi myös asiantuntijana maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmässä vuonna 2024.”

Julkisuudessa Jarmo Kiuru tunnetaan metsästyksen lainsäädäntöä koskevista ajankohtaisista mielipidekirjoituksista. Hän on myös ”Hirvenmetsästysoikeus” -kirjan kirjoittaja.

Jarmo Kiuru kommentoi saamaansa palkintoa: ”Olen todella otettu ja kiitollinen siitä, että tällainen huomionosoitus osui kohdalle. Oma metsästysseura selvitti taannoin, paljonko jäseniltä kuluu rahaa metsästykseen. Voin sanoa, että tämä palkinto menee hyvään tarkoitukseen.”

Kiuru on seurannut suurpetoasioita Suomessa ja Euroopan Unionissa vuosien ajan.

”Kansainvälisesti suurpetopolitiikan hoitaminen on kehittynyt suotuisasti. Petokonflikteista on EU-tasolla varoitettu jo vuosien ajan. EU onkin nyt muuttamassa suden suojelustatusta. Ruotsissa ja Norjassa on harjoitettu edistyksellistä suurpetojen kannanhoitoa jo 2010-luvun alusta. Suomessa tilanne on jumissa. Toivotaan parempia aikoja ja päättäjiltä sekä virkamiehiltä syvällistä näkemystä. Toivottavasti uudistushalukkuutta löytyy.”

Jarmo Kiuru vastaanotti 1000 euron Wadén-palkinnon Joensuussa Riistapäivien yhteydessä 29. tammikuuta 2025. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Kuvassa Metsästäjäliiton Waden-palkinnon Joensuun Riistapäivillä vastaanotti 19.1.2025 varatuomari Jarmo Kiuru. Kuvassa vasemmalta Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, varatuomari Jarmo Kiuru, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja järjestökoordinaattori Suvi Honkavaara. 

Jussi Ratilainen oli lähtenyt poikansa Joonan plotin Nalan kanssa ketunjäljelle heti päivän valjettua. Ajo oli juuri alkanut, kun susi hyökkäsi.

– Nala oli tuoreella ketunjäljellä, 400 metrin päässä, kun panta pysähtyi. Vihelsin koiraa, panta liikahti, mutta koira ei tullut. Lähdin katsomaan ja lähempänä, 60 metrin päässä, huusin koiraa ja panta alkoi taas liikkua. Sitten näinkin tappopaikan, Jussi Ratilainen kertaa tapahtumia.

Susi oli aluksi vetänyt koiraa mukanaan ja ennätti kantaakin sitä sadan metrin matkan ennen kuin pakeni paikalta. Tappopaikalla oli tappelun ja yhden suden jäljet. Maaseutusihteeri ja petoyhdyshenkilö tekivät paikalla maastotarkastuksen.

”Enemmän kuin metsästyskoira”

Neljävuotias narttu oli pienikokoinen, mutta sillä metsästettiin hyvin tuloksin niin kettua, villisikaa kuin karhuakin. Nala oli suuri menetys koko Ratilaisen perheelle.

– Nala oli enemmän kuin metsästyskoira. Se tuli vanhimmalle pojalle, kun hän menetti edellisen koiransa, jämptin. Nala oli kiltti perhekoira, nukkuikin mieluiten sängyssä. Kun Joona lähti viikolla töihin Joensuuhun, otti nuorempi veli Lauri hoitovastuun Nalasta. Laurille Nalan menetys on erityisen vaikea paikka. Hän hankki syksyllä metsästyskortin ja ennätti Nalan kanssa metsälle useita kertoja, Jussi Ratilainen kertoo.

Kesälahdella ei oltu tietoisia alueelle tulleesta sudesta.

– Olemme olleet täällä kahden vesistön välissä kuin herran kukkarossa ja susilta turvassa. Nyt alueelle on ilmeisesti tullut yksittäisiä susia, kun hanget ja jäät ovat kantaneet. Kukaan ei enää uskalla laskea koiria irti, mikä on suuri vahinko, sillä näillä main ei kalastuksen ja metsästyksen lisäksi voi paljon muuta harrastaa, Jussi Ratilainen sanoo.

Sudet levittäytymässä

Pari päivää myöhemmin, lauantaina 25. tammikuuta, samalla seudulla noin 20–25 kilometrin päässä susi tavoitteli saksanseisojaa, joka kuitenkin selvisi tilanteesta naarmuilla. Susi oli ollut jahtaamassa hirveä, mutta keskeytti hirvijahdin, kun oli äkännyt koiran ja käynyt sen kimppuun.

– Periaatteessa kyseessä voi olla sama susi. Molemmissa tapauksissa tekijänä oli yksittäinen peto, Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tuomas Anton Kiljunen toteaa.

Sunnuntaina kylän pinnassa tehtiin havaintoja kahdesta yksittäisestä sudesta, joista toinen merkittiin pihakäynniksi. Kiljusen mukaan sudet ovat nyt levittäytymässä Kesälahden ja Rääkkylän alueelle. Sudet voivat tulla Tohmajärveltä, jossa on ainakin kaksi laumaa tai myös Venäjän puolelta.

Muistokulkue Joensuussa

Pohjois-Karjalassa on ollut lukuisia koiriin kohdistuneita susihyökkäyksiä. Monessa perheessä metsästyskoira on myös rakastettu lemmikki, jonka menetys jättää syvän jäljen. 15. helmikuuta Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry järjestää naisista, lapsista ja koirista koostuvan kulkueen menetettyjen metsästyskoirien muistoksi Joensuussa. Kulkueella halutaan ilmaista huoli nykyisestä suurpetotilanteesta.

Lue lisää kulkueesta Jahtimediasta!

Sunnuntaina vietettävä YK:n Kansainvälinen Kosteikkopäivä muistuttaa vesiluonnon tärkeydestä koko luonnon hyvinvoinnille. Maailmalla kosteikot ovat elinympäristöistä kaikkein uhanalaisimpia. Myös Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan seurauksena.

Järvenlaskut historiaa, tilalla kosteikkojen kunnostustyöt

Kosteikkojen kuivatustoiminta vähensi Suomessa vuosisadan aikana voimakkaasti luonnontilaisia soita ja kausikosteikkoja. Vesistöjen pintoihin vaikuttaneet järvenlaskut ovat jääneet historiaan. Silti kuivatusten seurauksena runsaslajisia rantaluhteja puuttuu maisemasta edelleen. 

Sisävesien kunnon osalta on olennaista vähentää niihin kohdistuvaa ravinne- sekä kiintoaineskuormitusta. Kosteikkojen kunnostustyöstä hyötyy niin vesiensuojelu, eliöstö kuin ihminen.

Vesistöjen osalta hyviin tuloksiin päästään kestävästi toteutetulla maankäytöllä, valuma-aluesuunnittelulla sekä vesiensuojelurakenteilla. Myönteistä kehitystä on näkyvissä, sillä Suomessa on meneillään historiallisen paljon yksittäisiä hankkeita ja laajoja ohjelmia vesiluonnon ja sen eliöstön hyväksi.

Suomi on Euroopan merkittävin pesimäalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille

Merkittävä osa Euroopassa talvehtivista vesilinnuista pesii Suomessa. Pitkät valoisat yöt ja ravinnon määrä ovat syy myös kahlaajalintujen runsaaseen pesintään.

Elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Suomessa tapahtuva hyvälaatuisen vesi- ja kosteikkoluonnon kutistuminen pienentää erityisesti vesilintujen kantoja pesimätuloksen heikkenemisen myötä.

Myös vieraspedot syövät poikueita. Tämä lisää lintujen ahdinkoa, lentokykyisten lintusukupolvien huvetessa. Elinympäristökunnostusten lisäksi vesilintukantoihin voidaan vaikuttaa asentamalla poikastuotantoalueille petoturvallisia pesäputkia.

Putkipesät mahdollistavat erityisesti puolisukeltajille - kuten sinisorsalle - mahdollisuuden munia ja hautoa turvallisesti ilman ilma- tai maapetojen häirintää. Saalistusvaikutusta voidaan edelleen pienentää haitallisten vieraspetojen tehopyynnillä. 

Vesilintuklinikka: oikealla tiedolla lintukantojen kasvuun

YK:n kosteikkopäivän kunniaksi Suomen Metsästäjäliitto aloittaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa jo toista kertaa Vesilintuklinikka-webinaarisarjan Kyseessä on kaikille avoin webinaari osoitteessa metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka. Suositun Vesilintuklinikan toinen kausi jatkaa kosteikkoteemaa helmikuusta huhtikuuhun.

Ensimmäisenä alustajana torstaina 6.2.2025 toimii Metsähallituksen luontopalveluiden erityisasiantuntija Ismo Laakso. Ilmoittaudu 6.2. webinaariin.

Linkit

• Tietoisku vesilintujen tilanteesta Suomessa
• Vesilintuklinikka-webinaarisarja

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Oy Eräkontti Ab on jälleen osoittanut, kuinka liiketoiminnan menestyksellä voi tehdä hyvää.

Liiton hallitus päätti ohjata Eräkontin vuoden 2023 tuloksesta peräti 35 000 euroa piirien ja jäsenseurojen nuorisotyön tukemiseen. Eräkontti investoi näin tulevaisuuteen, jossa nuorilla on mahdollisuus kokea luonnon tarjoamat elämykset.

Vuoden 2024 aikana 63 toimijaa haki tukea. Jokaisella oli mahdollisuus hakea korkeintaan 500 euron tukisumma. Näillä varoilla järjestettiin lukuisia tapahtumia ja tehtiin hankintoja, jotka avasivat lapsille ja nuorille portin metsästyksen, eränkäynnin ja riistanhoidon maailmaan.

Teemapäivissä nuoret pääsivät kokeilemaan uutta, oppimaan luonnosta ja viettämään aikaa yhdessä. Tuen ansiosta myös tarvittavia varusteita voitiin hankkia, mikä voi osaltaan mahdollistaa säännöllisen ja pitkäjänteisen harrastamisen nuorelle pitkälle tulevaisuuteen.

Tämä kaikki on mahdollista teidän, aktiivisten ja innokkaiden asiakkaidemme ja seuratoimijoiden ansiosta – kiitos, että teette arvokasta työtä nuorten parissa! Jokainen tapahtuma ja hetki luonnossa on sijoitus paitsi tulevaisuuteen myös nuorten nykyhetken hyvinvointiin ja harrastuksemme jatkumoon.

Kaikkien tukea saaneiden kesken arvotaan metsästysvirtuaalisimulaattori yhteistyössä kumppanimme GAIMin kanssa. Onnea arvontaan – ja ennen kaikkea kiitos siitä, että olette mukana luomassa unohtumattomia elämyksiä nuorille!

Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi kannustavat riistanhoitoyhdistyksiä, seuroja, ja metsästäjiä yhteiseen suurpetojen havainnointitempaukseen. Tempaus järjestetään Varsinais-Suomessa helmikuun toisena viikonloppuna 8-9.2.2025. Mikäli lumi- ja sääolosuhteet eivät olisi tuolloin suotuisat, tempaus siirretään eteenpäin.

Koulutuskutsu

Tempausta ennen järjestetään yhteinen, kaikille avoin koulutustilaisuus lumijälkien tunnistamisesta ja DNA-näytteiden keruusta to 23.1.2025 klo 18.00 Teamsissä. Toivomme, että seurojen ja seurueiden avainhenkilöt aktiivisesti organisoivat havainnoinnin omalla alueellaan, ja tarvittaessa ohjaavat halukkaat osallistumaan koulutukseen.

Linkin koulutukseen saa mari-anna.hovi@metsastajaliitto.fi tai jorgen.hermansson@riista.fi

Tavoite

Tempauksen tarkoitus on varmistaa, että virallisiin kanta-arvioihin kertyy riittävästi havaintoja ja DNA-näytteitä. Vaikka tempauksen tavoitteena ei ole tuottaa omaa erillistä laskentatulosta, havaintomateriaalista piirtyy tarkempi kuva paikallisesta suurpetotilanteesta, erityisesti susilaumojen ja ilvespentueiden määristä.

Tärkeitä kansallisia päätöksiä suurpetojen metsästyksen mahdollistamiseksi on tehty viime syksynä. Suurpetoja koskevaan päätöksentekoon tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ajantasaista ja luotettavaa, kattavista seurannoista kerättyä tietoa suurpedoista.

Menetelmä

Metsästysseurat ja seurueet organisoivat tempauksen kykynsä ja intonsa mukaan omalla alueellaan. Metsästäjät havainnoivat suurpetojen jälkiä, jotka ilmoitetaan paikallisille suurpetoyhteyshenkilöille. Nämä varmistavat havainnot tehtävänsä mukaisesti ja kirjaavat ne sitten Tassuun.

Myös susien DNA-näytteitä kerätään. DNA-näytteitä kaivataan kaikista oletetuista laumoista ja erityisesti alueista, josta aikaisemmin on kerätty vähän tai ei ollenkaan näytteitä. Näytteitä kaivataan myös laumojen raja-alueista.

Susien ulostetta kerätään ja ne toimitetaan keräysvastaaville. Tarkempi ohje aiheesta löytyy Luken sivuilta osoitteesta Suden DNA-seuranta.

Lisätietoja:
Marko Laine, Suomen Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja
Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi, riistapäällikkö