– Aina on riskinsä, kun koiran irrottaa metsälle. Mutta en olisi ikinä uskonut, että tämä tapahtuisi lähellä Niittymaan kylää, jossa on ihmisiä aivan vieressä, Ari Alinen sanoo.

Tunteet nousevat pintaan, kun hän kertaa päivällä tapahtunutta. Hakulenkki alkoi normaalisti puolenpäivän aikoihin. Ari käveli metsäuraa ja hänellä oli näköyhteys koiraan maastossa.
– Yhtäkkiä alkoi kova ajo, sitten koira huusi. Juoksin sinne. Eddyhummerin sydän löi vielä hetken. Tiheässä kuusikossa en nähnyt pitkälle, mutta kuulin rapinaa, hän kertoo.

Suurpetoyhdyshenkilö ja maatalousviranomainen totesivat, että koiran tappoi susi.

Eddyhummer oli kuollessaan 10-vuotias. Se oli ansioitunut niin kisoissa, maastossa kuin jalostuksessakin – sillä on 67 jälkeläistä 17 pentueesta. Arin luona asustaa Eddyhummerin sisko Essi, joka ei sydänvaivojen takia enää käy metsällä, sekä 9-viikkoinen pentu Ferrari.
– Mäyräkoira on minusta kaikkein monipuolisin rotu metsästykseen. Itse käytän koiriani pääsääntöisesti koetoiminnassa sekä peura- ja kaurismetsällä, Ari kertoo.

Ari osallistuu myös SRVA-toimintaan, eli riistanhoitoyhdistyksen poliisille tarjoamaan suurristavirka-apuun. Eddyhummerin veli Einari kuoli vuosi sitten SRVA-toiminnassa hirven potkaistua sitä.
– Nyt jää SRVA vähiin, kun ei ole sopivaa koiraa, Ari toteaa.

Hän sanoo toivovansa, että Eddyhummer ei kuollut turhaan, vaan koiran kuolemalla olisi jotain merkitystä Suomen suurpetopolitiikkaan edes tulevaisuudessa.

Ari on toiminut Porin Eteläisen Metsästysseuran puheenjohtajana 15 vuotta, ja näkee, että sudet vaikuttavat nykyään voimakkaasti metsästykseen Länsi-Suomessa.
– Hirviporukkamme koiranomistajat ilmoittivat, että eivät tänä syksynä päästä koiriaan irti susien takia. Pelkään, että sudet voivat käydä myös ihmisen kimppuun, jos riistaa ei ole saatavilla.

Pääkuva: Susi tappoi Eddyhummer-koiran Porissa 15.9.2024. Kuvalähde: Ari Alisen kotialbumi

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko

Tällä hetkellä liiton varapuheenjohtaja toimiva Ilkka Mäkelä on antanut suostumuksensa tehtävään, ilmoitti Satakunnan piiri asettaessaan Mäkelän ehdolle.

Muita puheenjohtajaesityksiä ei tehty pyydettyyn aikaan mennessä

Metsästäjäliiton piireistä ei tehty muita puheenjohtajaesityksiä liittohallituksen asettamaan suositeltuun ehdokkaiden asettamisen määräaikaan 15.9.2024 mennessä.

Liittohallitus päättänyt suositellusta ehdokasasettelun menettelystä

Metsästäjäliiton hallitus päätti 26.6.2024 kokouksessaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta (Uutinen 1.7.2024). Lisäksi hallituksessa todettiin tuolloin, että tästä huolimatta ehdolle on mahdollista asettua liiton sääntöjen mukaan aina kokouskäsittelyyn asti.

Ilkka Mäkelän taustatiedot

Kotikunta: Punkalaidun
Ammatti: Hallitusammattilainen / maanviljelijä
Ikä: 67 vuotta
Koulutus: Insinööri, eMBA

Merkittävimmät luottamustehtävät:

• Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja 2017
• Eräkontti Oy:n hallituksen puheenjohtaja
• Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen
• Kieku Oy, hallituksen puheenjohtaja
• Säkylän Munakori Oy, hallituksen puheenjohtaja
• Pirkanmaan Voimia Oy, hallituksen puheenjohtaja
• 4H-säätiö, hallituksen puheenjohtaja
• Kalaneuvos Oy, hallituksen jäsen
• Intoit Oy, hallituksen jäsen
• Keskuskauppakamarin elintarvikeketjun kauppatapalautakunta, jäsen
• yli 30 vuoden ura elintarviketeollisuudessa, mistä johtuen on ollut tuolloin Elintarviketeollisuusliiton (ETL) hallituksen jäsen vajaat 10 vuotta

Haja-asutusalueella sijaitsevan kotinsa läheisyydessä sienessä ollut Ulla Maaniitty kertoo sekarotuisen koiransa Onnin käyttäytyneen ennen susien kohtaamista varsin omituisesti. Koira haisteli tarkoin jokaisen oksan ja puun, joita heidän kotimatkansa varrelle osui.

– Oltiin ihan kotitien tuntumassa noin sadan metrin päässä kotoa, kun yhtäkkiä eteemme pöllähti susi, ja takanamme vähän kauempana näkyi toinen susi, hän kuvailee.

– Onni tuli välittömästi ihan kiinni jalkoihini, oli hiljaa ja tärisi kauttaaltaan eikä tehnyt mitään. Oltiin siinä kumpikin jähmettyneinä paikoillaan. Ensin kehotin susia painumaan matkoihinsa kovalla äänellä, ja kun se ei tehonnut, niin aloin kirkumaan. Joko kirkuminen tai onneksemme samaan aikaan ohi ajanut auto pelästytti sudet, Ulla Maaniitty kertaa yhä selvästi järkyttyneenä uhkaavaa kohtaamista susien kanssa.

Tilanteen lauettua Maaniitty uskaltautui soittamaan hätäkeskukseen omalta pihaltaan, jossa vasta koki olleensa turvassa.

– Pelkäämme nyt molemmat koirani kanssa liikkua ulkona. Se oli järkyttävä kokemus. Illalla viimeisenä se on mielessä ja aamulla ensimmäisenä, hän sanoo vakavana.

Maaniityn naapurustossa asuu lapsiperheitä ja kyläläisillä on myös kotieläimiä. Myös heidän puolestaan Maaniitty toteaa olevansa huolissaan. Kylätien varrella on taloja vieri vieressä, ja siitä on noin 14 kilometriä Mynämäen keskustaan.
 

Toimi näin suurpedon uhatessa

Mikäli suurpeto uhkaa sinua, poliisi ohjeistaa toimimaan näin:
”Jos havaitset suden, karhun tai muun suurpedon kotisi ympäristössä tai asutuksen lähellä tai jos peto uhkaa sinua suoraan, soita hätänumeroon 112. Hakeudu suojaan sisätiloihin. Seuraa mahdollisuuksien mukaan, mihin eläin lähtee liikkumaan.”
Lähde: https://poliisi.fi/suurpetoasiat

– Kun Manun haukku loppui, näin tutkasta, että se siirtyi vähän silloin tällöin, ja ajattelin, että se ei viitsi haukkua vaan katselee hirveä.

Odottelun jälkeen Teppo päätti hakea Manun pois. Koira löytyi, mutta Manuksi sen tunnisti vain päästä.
– Manu oli aika lailla eri näköinen kuin aamulla. Siltä oli revitty nahka päältä ja sisuskaluja oli syöty.

Manun, kuten monen metsästyskoiran kohtaloksi koitui sudet.
– Saan tietysti jonkun korvauksen valtiolta, mutta se raha on minulle yksi lysti. Koiran kärsimykset, kun siltä elävänä revitään nahka päältä ja syödään, on ollut mielettömät. Mietin, mitenhän kauan se kärsi, Teppo sanoo hiljaisella äänellä.

Myös pitkäjänteinen työ metsästyskoiran kouluttamiseksi valui hukkaan.
– En ymmärrä, miksi kukaan ei puutu tähän, että sudet syövät koiria elävältä. Ajattelevatko viranomaiset, että kun kuolleesta koirasta saa maksun, koiranomistaja on tyytyväinen, hän kysyy.

Tepolla on ollut monta hyvää koiraa, mutta Manussa oli ainesta yhdeksi parhaimmista. Se ei pyörinyt jaloissa saappaita kiillottamassa, vaan lähti heti menemään.
– Hyvä hirvikoira jaksaa haukkua, eikä ole liian painostava, vaan pystyy hallitsemaan ja pitämään hirven paikallaan. Valitettavasti se taitaa olla susille kuin kutsu lounaalle, Teppo pohtii.

Hän on metsästänyt vuodesta 1972, ja ensimmäisen hirvikoiransa hän otti vuonna 1981.
– Minua harmitti, kun sulan maan aikana jahdissa hirvi ei kaatunut, eikä pystytty selvittämään, tuliko haavakko vai huti. En tiennyt hirvikoirista mitään, mutta ensimmäinen koirani – todella ruma harmaa norjanhirvikoira – oli erinomainen ja opetti minua, hän muistelee.

Manun kohtalo tuli täytenä yllätyksenä, vaikka riistakamerassa kesällä näkyi susi. Hirvijahdista Teppo ei silti ole aikeissa luopua, se on hänelle elämä.
– Se on hienoa yhdessäoloa. Olemme jo aika iäkästä porukkaa, meillä on aikaa istua nuotiolla juttelemassa, ei ole kiirettä.

Hirviporukan mukaan lähtee Tepon vanhempi koira Moona.
– Minulla on aina ollut varmistuksena nuori koira, jotta pystyn menemään hirvijahtiin, vaikka vanhemmalle koiralle tapahtuisi jotain.

Varalla ollutta nuorta Manua ei enää ole. Onneksi kokenutta Moonaa ei tarvitse treenata, sitä voi säästää jahtiin. Kotona tarhassa odottaa 3 kuukautta vanha pentu Taru.
– Saa nähdä, onko Tarusta hirvikoiraksi. Vien sen syksyllä kaadolle, Teppo suunnittelee.

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko

Metsästäjäliitto avoimuusrekisterissä

Metsästäjäliitto tekee säännöllisesti töitä valvoakseen metsästäjien etuja. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen on olennainen osa liiton toimintaa.

Avoimuusrekisterin myötä Metsästäjäliitto on tehnyt ilmoituksen omasta vaikuttamistoiminnastaan huhti-kesäkuun 2024 ajalta. Ilmoituksesta käy ilmi, että liitto on ajanjakson aikana ollut yhteydessä muun muassa maa- ja metsätalousministeri Essayhaan ja puolustusministeri Häkkäseen sekä moniin eduskuntaryhmiin.

- Metsästäjäliitto on sitoutunut avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Toivomme, että avoimuusrekisteri edistää luottamusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sanoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto antaa vuosittain lukuisia asiantuntijalausuntoja metsästykseen, aseisiin ja riistanhoitoon liittyvissä lakimuutoksissa ja muissa tärkeissä metsästyksellisissä asioissa sekä osallistuu moniin eduskunnan valiokuntakuulemisiin. Myös osallistuminen eri ministeriöiden työryhmiin on yksi liiton toimintamuoto. Esimerkiksi parhaillaan työtään tekee MMM:n suurpetotyöryhmä, jossa liitolla on edustaja.

Viimeisimpänä liitto on lausunut MMM:n asetukseen koskien metson, teeren, pyyn ja riekon metsästyksen kieltoa kaudella 2024-25. Kaikki liiton lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme osoitteesta: metsastajaliitto.fi/lausunnot.

Lisätietoja avoimuusrekisteristä löydät Valtiontalouden tarkastusviraston verkkosivuilta: https://www.vtv.fi/tarkastus-ja-valvonta/avoimuusrekisteri/

Kokouksen yhteydessä paikalla olleet edustajat vierailivat Riihimäellä Sakon tehtaalla, Metsästysmuseolla sekä Metsästäjäliiton toimistolla, Erätalolla. Vieraat majoittuivat Tervakosken Metsästysseuran majalla sekä osallistuivat Metsästäjäliiton järjestämään sorsajahtiin sekä valkohäntäpeuran kyttäysjahtiin.

Kokouksen asialistalla puhuttivat erityisen voimakkaasti pohjoismaiden suurpetotilanne ja metsästyksen lainsäädäntö ja luvitus eri maissa, mutta sen lisäksi myös taantuvien vesilintulajien maakohtaiset säätelyt sekä hylkeiden metsästys Itämeren alueella. NHA:n puheenjohtajana toimii seuraavan kolmivuotiskauden ajan Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja Claus Lind Christensen ja varapuheenjohtajana Ruotsin metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson.

Tapaamisen lopuksi kuultiin maakohtaiset tilannekatsaukset.

- Suomalaiselle metsästykselle on tärkeää olla perillä siitä, mitä pohjoismaiden muissa metsästysjärjestöissä kulloinkin on ajankohtaista ja mikä puhuttaa missäkin, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Meidän on myös tärkeää tehdä samansuuntaista edunvalvontaa niin kotimaissa kuin EU-tasolla. Vain tuntemalla lähialueidemme metsästyskäytänteet voimme olla mukana vaikuttamassa omissa asioissamme tavalla, jotka on koettu muualla hyviksi ja toimiviksi, hän jatkaa.

Nordic Hunter Alliance perustettiin 1947 ja se edustaa 600 000 metsästäjää Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa sekä Islannissa.

Katso lisää Nordic Hunters Alliance sivuilta https://www.en.nordichunters.eu/

 

Kuva 1 Sakon hirvellä:
Kuvassa hirven vasemmalla puolella, vasemmalta oikealle NHA:n juristi Johan Svalby, Tuomas Hallenberg, Sakon tj. Juha Alhonoja, Ere Grenfors, Sako Group Oy.n tj. Raimo Karjalainen, Teemu Simenius, Islannista David Ingasson.
Hirven oikealla puolella, oikealta vasemmalle Jussi Partanen, Tanskasta Claus Lind Christensen (pj) ja Niels Sondergaard, Ruotsista Mattias Olsson ja Carl-Johan Djurstedt Holm. Polvella hirven edessä Jaakko Silpola sekä Ruotsista Solveig Larsson. Kuvasta puuttuu Knut Arne Gjems Norjasta.

Kuva 2 Museon kirjastossa:
Metsästysmuseon kirjastonhoitaja Taru Liukkonen (selin vasemmalla) sekä museonjohtaja Pekka Allonen (oikealla) esittelivät pohjoismaisille vierailla C. A. Borgströmin kirjastoa, joka sijaitsee Riihimäellä metsästysmuseon yhteydessä ja sisältää paljon myös pohjoismaista eräkirjallisuutta.

Molemmissa tapauksissa hyökänneeksi eläimeksi varmistui susi DNA-näyteanalyysien perusteella. Viranomaiset ovat varoittaneet ihmisiä ulkoilemasta lasten kanssa tietyillä metsäisillä susien asuttamilla ulkoilualueilla.

Hollannissa on raportoitu myös suden tappamasta koirasta tätä ulkoilutettaessa, ja toisesta tapauksesta, jossa koiraa raadeltiin. Edellisten tapausten lisäksi sudet ovat hyökänneet Hollannissa satojen kotieläinten kimppuun tämän vuoden aikana. Kotieläinvahingot ovat nyt merkittävästi suurempia kuin viime vuonna.

Vuonna 2023 Hollannissa raportoitiin susilaumoja olevan vähintään yhdeksän. Susia on maassa kaikkiaan vähintään viisikymmentä.

Romaniassa karhut tappavat ihmisiä

Yle uutisoi heinäkuussa Romanian ympäristöministeriltä saatuna tietona, että karhut ovat tappaneet 26 ihmistä ja haavoittaneet 274 ihmistä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kun karhu tappoi tänä kesänä vaeltajan, maa lopetti karhun suojelun EU:n suojelumääräyksistä huolimatta ja myönsi metsästysluvan 500 karhulle. Romaniassa karhujen määrä on kasvanut 8000 eläimen tasolle, kun karhun metsästys on ollut kiellettyä kahdeksan vuoden ajan.

Suomessa kaikkien suurpetojen metsästys on estetty

Kaikkien suurpetojen metsästys Suomessa on estetty, kun oikeuslaitos on systemaattisesti hylännyt jo muutaman vuoden ajan suurpetojen metsästykseen myönnetyt poikkeusluvat. Oikeuden päätösten jälkeen riistaviranomainen ei ole viimeisen vuoden aikana myöntänyt suden ja karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia Lieksaan myönnettyä karhulupaa lukuun ottamatta. Senkin hallinto-oikeus asetti toimeenpanokieltoon valituksen jälkeen.

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että Suomen suurpetotilanne on kestämätön. Susia on Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallisen tilaston mukaan tänä kesänä jopa noin 500, karhuja on noin 2000, ilveksiä vähän enemmän. Metsästäjät arvioivat suurpetoja olevan jopa selkeästi enemmän kuin mitä Luke arvioi.

Ruotsissa karhua, sutta ja ilvestä sekä Virossa karhua metsästetään samojen EU-suojelukriteerien alaisuudessa kuin Suomessa. Suomessa kuitenkin oikeuslaitos estää suurpetojen metsästyksen eikä viranomainen myönnä enää poikkeuslupia. Metsästäjäliitto kysyykin, kuka ottaa tilanteesta vastuun, kun suurpeto hyökkää ihmisen kimppuun?

Lue lisää:

• Hollannin tapauksista on uutisoinut niin Hollannin valtion yleisradio NOS kuin myös riippumaton brittiläinen media Guardian.
• Ylen 15.7.2024 uutinen Romanian karhuhyökkäyksistä löytyy täältä.

Painettu lehti on edelleen ylivoimaisesti suosituin lehden lukumuoto, vaikka lehden digitaalinen versio on saanut hieman lisää suosiota verrattuna neljän vuoden takaiseen lukijatutkimukseen. Lukijat arvostavat erityisesti lehden monipuolista sisältöä, joka käsittelee niin metsästyksen teknisiä puolia kuin yhteisöllisiäkin teemoja. Lehti tarjoaa myös tärkeää tietoa metsästyslainsäädännöstä ja -etiikasta.

Lehden lukemiseen käytetty aika on hieman vähentynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Lehden lukeminen on muuttunut valikoivammaksi ja lukijat odottavat yhä enemmän juuri heitä puhuttelevaa, ajankohtaista ja yllättävää sisältöä sekä oivalluksia tuottavia artikkeleita. Myös lehden ulkoasulle toivotaan pientä päivitystä.

Metsästäjäliitto on sitoutunut kehittämään Jahti-lehteä edelleen ja lukijatutkimuksen tuloksia hyödynnetään lehden suunnittelussa ja kehittämisessä, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia jäseniämme.

Jahdin lukijatutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2024. Tutkimukseen saatiin yhteensä 1896 vastausta ja vastanneiden kesken arvottiin palkintoina Reolink Keen Ranger PT -riistakamera + aurinkopaneeli (paketin arvo 399 €) sekä kolme kappaletta Metsästäjäliiton turvallisuustuotepaketteja. Palkinnot lähtivät Simo Iso-Kokkilalle, Pertti Saarelaiselle, Tomi Reinikalle ja Jouni Janhuselle. Arvonnan voittajiin on otettu yhteyttä sähköpostitse.

Lämpimät kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille!

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Maaliskuussa 2023 julkaistu ECHA ehdotus pyrkii vähentämään lyijyn käyttöä metsästys- ja urheiluammunnassa, jotta ympäristöä ja ihmisten terveyttä suojeltaisiin haitallisilta lyijypäästöiltä. Ehdotus sisältää muun muassa tiukkoja vaatimuksia luotiratojen lyijynkeräysjärjestelmille, vesienhallintajärjestelmille ja ampumaratojen maaperän suojelulle.

Raportin mukaan ECHA asettamat vaatimukset ovat erittäin tiukkoja, ja niiden täyttäminen on monille luotiradoille käytännössä mahdotonta. Raportissa arvioidaan esimerkiksi, että tällä hetkellä vain noin 6 % (Saksaa, Hollantia ja Luxemburgia lukuun ottamatta) Euroopan ulkona sijaitsevista kivääri- ja pistooliradoista täyttää vaatimukset ja monissa maissa, kuten Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa, valmiudet vastata näihin vaatimuksiin ovat erityisen rajalliset.

Kustannukset ja taloudelliset haasteet

Raportti nostaa esiin erityisesti lyijynkeräysjärjestelmien ja vesienhallintajärjestelmien rakentamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset. Norjassa esimerkiksi yhden ampumaradan vesienhallintajärjestelmän arvioidaan maksavan noin 100 000 euroa. Euroopan kaikille luotiradoille vesienhallintajärjestelmien rakentaminen maksaisi vähintään 900 miljoonaa euroa.

ECHA esittää luotiradoille kahta eri vaihtoehtoa, joko luotiloukkuja tai erittäin suojattuja hiekkapenkkoja (”best prctise sandtrap”), jotka edellyttävät maaperän läpäisemätöntä suojaa, katosta tai pysyvää peitettä. Ampumaratojen päivittäminen näiden vaatimusten mukaisiksi edellyttäisi siis vähintään olemassa olevan hiekan tai maaperän poistamista, eristyksen asentamista ja katon tai pysyvän peitteen rakentamista. Raportti arvioi tästä tulevan kuluja luotiradoille lähes 5 miljardia euroa.  

ESSF mukaan ECHA on aliarvioinut huomattavasti sekä kustannuksia että niiden aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Raportissa korostetaan, että monille ampumaradoille ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi suuria investointeja, joita pienet ja keskisuuret toimijat eivät pysty kattamaan.

Lyijyttömien ammusten saatavuus ja tekniset haasteet

Raportissa tuodaan esiin myös teknisiä ja käytännöllisiä haasteita, jotka liittyvät siirtymiseen lyijyttömiin ammuksiin. ESSF varoittaa, että monille metsästäjille ja urheiluampujille ei ole saatavilla toimivia lyijyttömiä vaihtoehtoja, mikä voi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa harrastustaan. Asia korostuu erityisesti .22 LR kaliiperissa, johon ei ole olemassa ollenkaan toimivia lyijyttömiä patruunoita.

Erityisesti lyijyttömien ammusten kehittämisen ja saatavuuden osalta raportti nostaa esiin, että monet nykyiset vaihtoehdot eivät tarjoa samaa suorituskykyä kuin lyijyä sisältävät ammukset. Tämä voi johtaa ampumaturvallisuuden heikkenemiseen ja ampumalajien tulevaisuuteen laajemminkin.

Siirtymäajan riittämättömyys ja laajemmat vaikutukset

ECHA on ehdottanut viiden vuoden siirtymäaikaa uusien vaatimusten täyttämiseksi, mutta ESSF:n raportti varoittaa, että se on liian lyhyt aika useimmille ampumaradoille. Raportissa todetaan, että viiden vuoden siirtymäaika ei välttämättä riitä suurten infrastruktuurimuutosten toteuttamiseen, mikä voi johtaa siihen, että monet ampumaradat joutuvat lopettamaan toimintansa.

Tämä olisi suuri takaisku Euroopan ampumaurheilulle ja metsästyskulttuurille, sillä ampumaradoilla on keskeinen rooli sekä harrastajien harjoittelussa että kilpailutoiminnassa. Raportin mukaan rajoitusten vaikutukset voisivat ulottua laajemmallekin, heikentäen koko metsästys- ja ampumaurheilusektorin elinvoimaisuutta.

Raportin päätelmät ja jatkotoimenpiteet

ESSF:n raportti päättyy suositukseen, että ECHA:n tulisi harkita uudelleen lyijyammusrajoitusta ja niiden toimeenpanon aikataulua. Raportin mukaan nykyiset ehdotukset voivat johtaa kohtuuttomiin taloudellisiin vaikutuksiin ja heikentää ampumaurheilun -ja harrastuksen asemaa Euroopassa.

Raportti kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan huomioon ampumaratojen taloudelliset realiteetit sekä tarjoamaan lisätukea ja -aikaa rajoitusten toteuttamiseen. Lisäksi ESSF suosittelee, että lyijyttömien ammusten kehitystä ja saatavuutta parannettaisiin, jotta siirtyminen uusiin materiaaleihin olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.

ESSF on lähettänyt raportin valmistuttua asiasta kirjeen EU:n komissiolle ja jatkaa aktiivista vuoropuhelua ECHA:n ja EU:n päätöksentekijöiden kanssa, pyrkien löytämään tasapainon ympäristönsuojelun ja ampumaurheilun elinvoimaisuuden välillä.

Suomesta tiedot raporttiin toimitti Ampumaratojen ympäristölupahanke ja Metsästäjäliitto oli aktiivisesti mukana kyselyn valmistelussa yhdessä FACE:n kanssa.

Lue koko ESSF:n englanninkielinen raportti tästä
 

Mikä on ESSF?

ESSF: Euroopan ampumaurheilun ja metsästyksen puolustaja

Euroopan ampumaurheilufoorumi (ESSF) on epävirallinen foorumi, jossa Euroopan tasolla toimivien kansainvälisten järjestöjen edustajat kokoontuvat keskustelemaan ampumaurheiluun, metsästykseen, aseiden keräilyyn sekä näiden alojen kauppaan ja teollisuuteen liittyvistä yhteisistä kysymyksistä. Foorumin keskeisiä teemoja ovat erityisesti näiden toimintojen ympäristövaikutukset, lainsäädännölliset ja poliittiset kysymykset sekä sosioekonomiset näkökohdat.

Foorumin jäsenjärjestöt

ESSF koostuu useista merkittävistä eurooppalaisista järjestöistä, kuten:

• European Manufacturers of Sporting Firearms (ESFAM): Urheiluaseiden valmistajien eurooppalainen yhdistys.
• Association of European Sporting Ammunition Manufacturers (AFEMS): Eurooppalainen urheiluammusten valmistajien yhdistys.
• European Association of the Civil Commerce of Weapons (AECAC): Euroopan aseiden siviilikaupan yhdistys.
• European Shooting Sports Council (ESSC): Ampumaurheilun eurooppalainen neuvosto, johon kuuluvat muun muassa:
  • European Shooting Confederation (ESC): Euroopan ampumaurheiluliitto.
  • Federation Internationale de Tir aux Armes Sportives et de Chasse (FITASC): Kansainvälinen urheilu- ja metsästysampujien liitto.
  • Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU (FACE): Euroopan metsästäjäjärjestöjen kattojärjestö
  • Foundation for European Societies of Arms Collectors (FESAC): Euroopan asekeräilyjärjestöjen säätiö.
  • Institut Européen des Armes de Chasse et de Sport (IEACS): Euroopan metsästys- ja urheiluaseinstituutti.

Tarkkailijajäsenet

ESSF:ssä on myös tarkkailijajäseniä, kuten:

• International Practical Shooting Confederation (IPSC): Kansainvälinen practical ampumaurheiluliitto.
• International Shooting Sport Federation (ISSF): Kansainvälinen ampumaurheiluliitto.

Taloudellinen merkitys

Ampumaurheilun, metsästyksen ja asekeräilyn sektorit työllistävät yli 600 000 ihmistä Euroopassa, ja niiden vuosittainen liikevaihto on noin 40 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan koko metsästyksen ja ampumaurheilun tuottamat tulot. Näihin sektoreihin kuuluu yhteensä 14 000 jälleenmyyjää, 300 000 keräilijää sekä yli 10 miljoonaa metsästäjää ja urheiluampujaa ympäri Eurooppaa.

ESSF:n kautta nämä toimijat pyrkivät vaikuttamaan eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja politiikkaan, turvaten samalla niiden toiminnan jatkuvuuden ja kestävyyden.

Markus Ahponen, Ilomantsi: Petokysymyksen sosiaalinen kestävyys on koetuksella

- Olemme erittäin pettyneitä siihen, miten tilannetta Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella hoidetaan. Ei tämä mitenkään oikein mene, kertoo Markus Ahponen Ilomantsista.

Ahponen toimi alueellaan karhun metsästyksen poikkeusluvan hakijana, mutta Riistakeskus ei lupaa myöntänyt.

- Katson valitukset tahalliseksi haitanteoksi, jolla pyritään estämään metsästys. Tästä pitäisi päästä yli. Onhan valtion tasoltakin tahtotila, että kannanhoidollisen metsästyksen tulisi olla mahdollista. Joka kerta kun lasken koiran irti, niin mietin, että meneekö tässä koira suden suuhun. Meilläkin metsästysseurassa koirakalusto on pienentynyt, eikä uusia hirvikoiria enää samalla tavalla oteta susivaaran ja olemattomien hirvilupien takia.

- Ilomantsissa hirvet ja hirvenmetsästys ovat kärsineet eniten jo tähän asti susi- ja karhukannoista. Susi vaikuttaa muuhunkin riistaan, etenkin pienempiin sorkkaeläimiin muualla Suomessa. Petokysymyksen sosiaalinen kestävyys on koetuksella, kun kannat kasvavat. Ihmiset ovat jo nyt turhaantuneita tilanteeseen, eikä petojen pihakäynneistä tai vahingoista enää jakseta viranomaisille ilmoitella.

Tanja Aittokoski, Kuhmo: On tässä pettynyt fiilis siihen, miten valtiovalta on suurpetoasiaa hoitanut

- On tässä pettynyt fiilis siihen, miten valtiovalta on suurpetoasiaa hoitanut ja mihin tilanteeseen ollaan ajauduttu, kertoo karhun metsästyksen poikkeuslupaa Kuhmossa hakenut Tanja Aittokoski. Riistakeskus hylkäsi hakemuksen.

- Suurpetojen ja ihmisten konfliktit vääjäämättä lisääntyvät. Viimeksi eilen aamulla tästä 14 kilometrin päässä olivat sudet talon pihassa. Eivät pelänneet ihmistä. Petojen ihmispelko on vähentynyt ja vähenee edelleen, jos tilanne ei muutu.

- Kasvava susikanta tarkoittaa lisää koirien menetyksiä. Jos tilanne on pitkään jumissa, eikä koiria voi treenata, osaavat koirat SRVA-tehtävissä rupeavat olemaan vähissä. Samoin jos metsästysseuralla on vain yksi kaatolupa, kuka enää haluaa pitää koiraa pitkin vuotta häkissä, jos sille ei ole sitä käyttöä, johon se on jalostettu, kasvatettu ja koulutettu.

- Toivon, että tolkku ja maalaisjärki vielä voittaisivat ja että eräperinnettä päästään jatkamaan. Uhkana on, että meille käy samalla tavalla kuin Romaniassa, jossa ihmishenkiä on jo menetetty karhujen kynsissä.

Metsästäjäliitto on avustanut hallinto-oikeuksiin jätettyjen valitusten laatimisessa Ahposta ja Aittokoskea. Metsästäjäliiton kanta on, että Suomessa tarvitaan perusteellista suurpetolainsäädännön ja -hallinnon muutosta Ruotsin mallin mukaisesti niin, että suurpedoille säädetään lajeittain selkeä vähimmäislukumäärä, jonka yli menevä osa voidaan metsästää. Lisäksi suurpetohallinto tulisi hoitaa ja lupien perustelut tuottaa maakuntatasolla riistakeskuksissa virkatyönä.

Kuva: Metsästäjä Markus Ahponen Ilomantsista miettii koiransa irti laskiessaan, joutuvatko ne suden suuhun. Markuksen jämtlanninpystykorvat Waldo ja Kata haukkuvat niin hirveä kuin karhua. Kuva Ahposen kotialbumista.