Tiistaina 5. marraskuuta Kajaanin Vuolijoella järjestettiin hirvenmetsästys. Lunta oli maassa, ja ennen jahtia metsästysalue tarkastettiin huolellisesti. Suden jälkiä ei löytynyt. Varovaisuus oli tarpeen, sillä Kajaanissa on ollut useita susihavaintoja.

Hirvikoira, seitsemänvuotias harmaa norjanhirvikoira, päästettiin metsälle. Se oli jäljittänyt hirveä ja kulki passimiehen ohi. Koira oli noin kilometrin päässä, kun sen paikkatiedot katosivat kokonaan. Omistaja ei heti huolestunut, sillä paikkatiedot olivat aiemmin viivästyneet useita minuutteja.

Kun yhteyttä ei saatu, koiraa alettiin etsiä. Löydettäessä koirasta oli jäljellä vain takajalat ja häntä. Lumijäljistä ilmeni, että kolme sutta oli hyökännyt sen kimppuun. Susien jäljet mitattiin ja havainto kirjattiin Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään, joka kerää vapaaehtoisilta petoyhdyshenkilöiltä suurpetohavaintoja.

Koiransa menettänyt metsästäjä kertoo, että yksi koira ei yksin vaikuta metsästysseuran toimintaan, mutta huoli on suuri:

– Kukaan meistä ei päästä enää koiria metsään, kun ei voi olla varma alueiden turvallisuudesta. Vaikka alue olisi sudetonta, koira voi helposti siirtyä alueelle, jossa petoeläimiä on.

Kannanhoidollinen metsästys takaa ihmis- ja koirapelon

Suomen Metsästäjäliitto vaatii pikaista muutosta suurpetopolitiikkaan, jotta metsästys voisi jatkua normaalisti ilman, että metsästyskoiria menetetään susille. Sutta metsästettiin viimeksi vuonna 2016. Se on menettänyt ihmis- ja koirapelon. Susien pihakäynneistä raportoidaan päivittäin. Sudet tappavat kohtuuttoman paljon kotieläimiä ja metsästyskoiria ja estävät metsästystä jo laajoilla alueilla eri puolilla Suomea. Hallinto-oikeudet ovat estäneet niiden metsästyksen kumoamalla myönnetyt poikkeusluvat.

Tilanne herättää huolta niin metsästäjissä kuin maaseudun asukkaissa. Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmä valmistelee lakimuutoksia kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Työryhmän raportti valmistuu marraskuun 2024 loppuun mennessä.

Suomen Metsästäjäliitto vaatii, että lainsäädännössä otetaan huomioon susivahinkojen ehkäisy ilman, että rikotaan EU:n luontodirektiiviä. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata maaseudulla asuvien eläinten ja ihmisten turvallisuudesta.

Lue lisää:
Suurpetovaikuttaminen vienyt jo vuosia
Metsästäjät erittäin pettyneitä valtion suurpetopolitiikkaan

Vain koiran rohkeus ja sinnikkyys pelastivat sen, kun se sai riuhtaistua itsensä irti pedon suusta. Näin uskoo 4-vuotiaan jämtlanninpystykorvan omistaja nyt, kun hänen uroskoiransa on jo toipumassa 27. lokakuuta sattuneesta susihyökkäyksestä. Koiran vakava tulehdustila vaatii edelleen antibiootti- ja haavahoitoja, eikä vieläkään ole täyttä varmuutta, selviääkö se hengissä.

Susihyökkäys tapahtui Nivalan Karvoskylässä sunnuntaiaamuna puoli yhdeksän aikaan, jolloin omistaja päästi koiransa irti hirven hakuun vähän taajaman ulkopuolella. 

– Se lähti innokkaasti hakemaan hirveä, mutta epäröi ensin mennä metsään, kunnes juoksi tieltä noin puolen kilometrin päähän metsän puolelle. Hyökkäys ehti kestää kymmenisen sekuntia, jolloin kuulimme koiran huudon. Onneksi se pääsi nopeasti itse irti tilanteesta eikä susi saanut raadeltua sitä hengiltä, koiran omistaja sanoo huojentuneena. 

Omistaja kertoo havainneensa ensin vain koiransa silmäkulmassa olleen haavan sen jälkeen, kun se oli juossut takaisin tielle. 

– En tutkinut sitä sen enempää siinä vaiheessa, kun koira näytti päällisin puolin olevan kunnossa. Vasta seuraavana päivänä huomasin, että koira oli oudon vaisu ja sen etujalka ja toinen kylki olivat aivan turvoksissa, hän kuvailee.

– Vein koiran eläinlääkäriin, joka kuvausten ja tutkimusten jälkeen totesi sillä olevan 42 astetta kuumetta ja paha tulehdustila. Kolmesta kohtaa löytyi puremajälkiä, mutta luita ei ollut rikki. Todennäköisesti koiran kova luonne pelasti, muuten susi olisi repinyt sen kappaleiksi, koiran isäntä uskoo.

Nyt kovia kokenut hirvikoira saa toipua rauhassa kotona. 

– Tänä syksynä ei voi enää haaveillakaan metsään menosta. Uskaltaako tässä enää harrastaakaan. Jälkeenpäin olen miettinyt, kuinka lähellä koiran hengenlähtö oli, mies pohtii.

– Me metsästäjät teemme kuitenkin tärkeää työtä koko kansaa ajatellen, jotta hirvivahinkoja ei sattuisi liikenteessä. Pelkän lihansaannin vuoksi emme tätä tee, hän muistuttaa.

 

Koiran käyttö metsästyksessä ja SRVA-toiminnassa

Metsästyksellä sekä säädellään hirvien määrää että pidetään hirvikannan rakenne elinvoimaisena. Suomessa hirvenmetsästyksessä käytetään yleisesti kaukohakuista koiraa, jonka tehtävä on itsenäisesti löytää ja pysäyttää hirvi. Lisääntynyt susipaine vaikeuttaa hirvenmetsästystä, koska metsästäjät eivät halua uhrata koiriaan susille. Vahinkoja tapahtuu siitä huolimatta, että koiria ei päästetä alueille, joista on tuoreita susihavaintoja.

Susipaine vaikeuttaa myös SRVA-toimintaan, jossa metsästäjät koirineen toimivat poliisin suurriistavirka-apuna. SRVA-toimintaan kuuluu esimerkiksi kolarissa loukkaantuneen hirven jäljestäminen ja lopettaminen. Osaavien SRVA-koirien riittävä määrä ja siten koko toiminta vaarantuu, jos koiria ei päästä metsästyksessä harjoituttamaan. 

Lue lisää: Miten kolarieläimiä etsitään? SRVA ja verijälkikoira löytävät haavakon

Hirvikolarin sattuessa tulee auttaa onnettomuuden uhreja, soittaa hätänumeroon 112 ja varoittaa muuta liikennettä hätävilkuilla ja varoituskolmiolla. Autossa kannattaa pitää mukana riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella tulee merkitä kolaripaikka, jotta kolarin jälkiselvittely ja loukkaantuneen eläimen jäljitys helpottuu.

Lue lisää: Tulosta riistaonnettomuusmerkki

Hirvenmetsästys on koko yhteiskunnan etu. Hirvivahinkojen ja hirvikannan välinen yhteys on selvä: mitä enemmän hirviä, sen enemmän vahinkoja. Hirvikannan tavoiteltu koko on 70 000 – 86 000 yksilön talvikanta. Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilastojen mukaan viime vuonna sattui noin 1 500 hirvikolaria. Lisäksi hirvet aiheuttavat mittavia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle.

Lue lisää: Hirven metsästys on kaikkien etu

Värtsilän Riistamiehet olivat hirvijahdissa lauantaina 2. marraskuuta, kun seitsemän suden lauma tappoi emän ja vasan perässä olleen hirvikoiran Tohmajärvellä, Värtsilän Kukkovaarassa

Metsästyksenjohtaja Mika Piiroinen kertoo, että tapahtuman sattuessa passimiehet olivat motissa molemmin puolin koiraa. Lähin metsästäjä oli vain 300 metriä paikasta, jossa sudet hyökkäsivät.

– Mitään ihmeempää ulinaa tai haukkumista ei kuulunut. Kun koira oli jonkin aikaa lähes paikallaan, omistaja soitti sen tutkapantaan. Silloin kuultiin outoa ääntä, joka ilmeisesti tuli siitä, kun sudet raahasivat koiraa, Piiroinen kertoo.

Koiran luokse päästiin vartissa, mutta sudet ehtivät syödä sen lähes kokonaan. Jäljellä oli vain pää ja häntä.

– Sudet väistivät koiran raadolta, mutta jäivät lähelle. Saimme varmuudella tunnistettua kaksi aikuista sutta ja viisi pentua, mutta niitä on voinut olla enemmänkin.

Värtsilän Riistamiesten hirvenmetsästyskausi oli puolivälissä. Aiemmin oli saatu kaadettua kaksi vasaa ja neljä aikuista.

– Hirvikantaa pitäisi saada säädeltyä, mutta meidän osaltamme hirvenmetsästys loppui nyt tähän kunnes vahinkoa tuottava susilauma saadaan kuriin, Piiroinen sanoo.

Susipaine on kova Tohmajärvellä ja lähialueilla. Sudet ovat tappaneet niin metsästyskoiria kuin kotieläimiä. Metsästäjäliitto on uutisoinut joistakin tapauksista:
Susi surmasi ajokoiran Joensuussa - ei pelästynyt varoituslaukausta 
Susi surmasi metsästyskoiran Joensuussa

Värtsilän Kukkovaarassa ei kuitenkaan ollut havaittu susia viikkoon.

– Riski on silti aina olemassa. Minulla on itselläni kaksi hirvikoiraa, ja sydän kurkussa, kun lähden metsälle niiden kanssa. Nyt tämä pahin tapahtui meidän porukalle, Piiroinen toteaa.

Hän kyseenalaistaa Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion, jonka mukaan Keski-Karjalan alueella, johon Tohmajärvi kuuluu, on kaksi susilaumaa. Lauantaina satanut ensilumi on auttanut hahmottamaan susien tämänhetkistä määrää.

– Sunnuntain jälkilaskentojen perusteella Tohmajärvellä on ainakin parikymmentä sutta. Tiedämme varmuudella, että täällä on kaksi eri laumaa. Lisäksi Rääkkylä-Kiteen-lauma ja Kiihtelysvaara-Joensuun-lauma liikkuvat myös Tohmajärvellä. Täällä on havaittu myös yksinäisiä susia ja susipareja, joista emme varmuudella tiedä, kuuluvatko ne johonkin laumaan.

Yksi alueella jo kymmenen vuotta ollut susilauma on tänä syksynä muuttanut käyttäytymistään.

– Ennen tämän lauman kanssa on voinut elää, nyt se käy koirien ja kotieläinten kimppuun. Tämähän on tietysti vain arvailua, mutta jos laumassa on jompikumpi alfa vaihtunut, se selittäisi miksi lauman käytös on muuttunut, Piiroinen pohtii.

Metsästäjät ovat syksyn aikana alkaneet kirjata varmistettuja susihavaintoja järjestelmällisesti, jotta Suomen susikannasta saataisiin aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Idean takana on koiransa menettänyt metsästäjä, joka on perustanut havaintoja varten WhatsApp-yhteisöjä, jotka kattavat koko maan. Yhteisöjen tarkoitus on myös nopean viestinnän avulla estää susien aiheuttamia koirakuolemia.
Metsästäjät toimivat susivaaran torjumiseksi - viestiryhmät estävät koirakuolemia

Metsästäjäliitto tekee aktiivista edunvalvontaa liittyen suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Liiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksista.

Suomen Metsästäjäliitin tekemän tuoreen kyselyn mukaan (n=1000) enemmistö suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. 86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suurpedot eivät kuulu ihmisten pihoihin, vaan että niiden ihmisarkuus tulee säilyttää:
Kansalaiset tyytymättömiä suurpetopolitiikkaan - enemmistö kannattaa kannanhoidollista metsästystä 

Suomen Metsästäjäliitolle valitaan uusi puheenjohtaja seuraavassa syysliittokokouksessa, joka pidetään Tampereella 21. marraskuuta. Ehdokkaita on mahdollista asettaa syysliittokokoukseen asti.

Toistaiseksi ehdolle on asetettu vain yksi ehdokas. Hän on Metsästäjäliiton nykyinen varapuheenjohtaja ja vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä, 67. Mäkelän tausta on maanviljelyksessä ja liike-elämässä Saarioisten pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Hän on toiminut liiton varapuheenjohtajana 1.1.2017 alkaen.

Petopolitiikka keskiössä turvallisuustilanteen takia 

Metsästäjäliittoa on työllistänyt viime aikoina erityisesti Suomen petopolitiikka.

– Suomalaiset eivät ole turvallisuuden suhteen tasa-arvoisia. Jos Esplanadille ilmaantuu susi, se lopetetaan saman tien. Paikkakunta vaikuttaa suoraan siihen, pitääkö turvallisuutensa vuoksi pelätä vai ei, sanoo Mäkelä. 

Ruotsissa ja Virossa suurpetoja metsästetään edelleen. Esimerkiksi Virossa on pinta-alaansa nähden huomattavasti enemmän susia kuin Suomessa.

– Virossa suurpedot kuitenkin pysyvät metsässä. Vain Suomessa petopolitiikka on kriisissä.

Suurpetotyöryhmän tulosta odotellaan  

Metsästäjäliitossa odotetaan maa- ja metsätalousministeriön nimittämän suurpetotyöryhmän tuloksia. Työryhmän tehtävänä oli pohtia ennen kaikkea suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä ja kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännön kehittämistä.

– Toivon, että sieltä saataisiin suurpedoille tietyt absoluuttiset minimikannat. Tämä vastaisi mallia, joka Ruotsissa on tällä hetkellä käytössä, Mäkelä sanoo.

Susikannan suuruus voi Mäkelän mielestä olla enintään 300 yksilöä.

Mäkelä ei kuitenkaan luota siihen, että minimikannat saataisiin ministeriön työryhmässä määriteltyä, vaikka petojen kannanhoidollista metsästystä tukee niin ministerin, eduskunta kuin tutkitusti kansalaismielipide (vrt. Suurpetokysely suomalaisille 2024 -perusraportti).

Susikannan muodostuksen keskiössä on Luonnonvarakeskus, eivätkä maaseudun ihmisten havainnot tule huomioiduksi petomääristä puhuttaessa. Toisaalta havaintojakaan ei ole aina tehty tarpeeksi, koska havaintojen tekojen kustannus jää yksityisten ihmisten harteille. 

Naisia mukaan liiton toimintaan

Mäkelä on luottavainen sen suhteen, että jatkossa tasa-arvo tulee lisääntymään liiton toiminnassa.

–  Naisten osuus jäsenistössä kasvaa koko ajan. Uskon, että jatkossa naisten osuus myös luottamustehtävissä tulee kasvamaan. Kannatan itse tasa-arvoa, sanoo Mäkelä, joka on työurallaan havainnut naisten olevan hyviä esihenkilöitä.

Mäkelän mukaan naiset ovat myös miehiä parempia koirankasvattajia.

– Meillä on vielä on parantamisen varaa tasa-arvossa. Itse olen sitoutunut tasa-arvon edistämiseen, Mäkelä kertoo.

Haastattelussa Mäkelä antoi myös vinkkinsä metsästäjäseuroille uusien harrastajien löytämiseksi. Vastuun hän näkee olevan niin yksityisillä metsästäjillä kuin Metsästysseuroilla. Metsästyksessä ei ole kyse vain saaliista, Mäkelä muistuttaa, vaan yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä.  

9-vuotias jämtlanninpystykorva Atra oli sunnuntaina 27. lokakuuta hirvimetsällä Hinnerjoella Eurassa.

Omistaja Mixu Malmi tuntee koiransa kovaluontoisena, ja sitä se oli myös kohdatessaan suden.

– Sillä oli ollut hirvi seisontahaukussa noin viisi minuuttia. Sitten hirvi pääsi karkuun. Koira seurasi sitä Kirvessuon laidalle, jäi hetkeksi pyörimään siihen, ja peruutti sen jälkeen pari sataa metriä omaa jälkeään takaisinpäin. Toiminta oli erikoista, ei ollenkaan koiran tapaista, Malmi kertoo.

Malmi seurasi Atran liikkeitä koiratutkasta. Sadan metrin jälkeen koira teki lenkin takaisin samaan paikkaan, jossa se oli kadottanut hirven. Sitten se jatkoi hirven suuntaan. Mitään ihmeempiä ääniä ei kuulunut.

Sen jälkeen hirvi juoksi passimiehen ohi, ja sitä seurasi koira, jonka naama oli revitty auki. Koira saatiin kytkettyä ja vietiin eläinlääkärille.

– Sillä oli kuonossa luun läpi menneet isojen kulmahampaiden tekemät pistojäljet. Eläinlääkäri totesi, että jäljet olivat yhden suden tekemät, Malmi sanoo.

– Tiedettiin, että alueella on susia, mutta kun susia on täällä joka paikassa, on niitä hankala välttää.

Hänen koirillaan on aiemmin ollut varmistamattomia susikohtaamisia.

– Koira on saattanut pelästyä jotain metsässä ja lähteä tiehensä, mutta noilta kerroilta emme tiedä onko pelästyksen aiheuttanut susi tai jokin muu.

Susihavaintoja tehdään alueella viikoittain.

Metsästäjäliitto: suurpetolainsäädäntöä kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston artikkeli koiran puolustamisesta sudelta laillisena pakkotilatekona on luettavissa täältä: https://jahtimedia.fi/metsastyskoirat/kun-susi-uhkaa-koiraa

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Eläinvahingosta voidaan korvata enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo tai vahingoittuneesta eläimestä eläinlääkintäkustannuksia vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti.

Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834 

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko

     • Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Torstaina 24. lokakuuta 2024 jälleen yksi metsästyskoira kuoli suden hampaisiin. Tapaus sattui jänisjahdin yhteydessä Joensuun itäosassa.

 – Laskin koirani irti maastoon kello 8.37 aamulla. Tutkasta huomasin koiran jälkitarkasta käyttäytymisestä, että se oli löytänyt jäniksen yöjäljen kello 8.50 ja alkoi selvittää sitä. Mutta sitten, kello 9.13, kuului hirmuinen huuto, koiran omistaja kertaa tapahtumia.

Hän oli silloin vain 160 metrin päässä koirasta, otti haulikkonsa ja lähti juoksemaan koiran luokse. Koira huusi toisen kerran.

 – Laskeuduin loivaa rinnettä ja olin noin 60 metrin päässä, kun näin suden ja koiran maassa suden jalkojen välissä. Olin huutanut ja kutsunut koiraa koko ajan ja tajusin siinä vaiheessa myös ampua haulikolla ilmaan.

Susi ei kuitenkaan lähtenyt lipettiin, vaan peruutti noin 10 metriä, pysähtyi ja kääntyi koiranomistajaan päin.

– Jatkoin juoksemista ja huutamista ja ammuin toisenkin laukauksen ilmaan. Kun olin noin 30 metrin päässä, susi jolkutteli rauhallisesti pois.

Koira, 4-vuotias ajokoiranarttu, oli pahasti raadeltu, mutta vielä hengissä.

– Nappasin koiran syliini ja lähdin autolle. Huomasin, että susi oli iskenyt siihen todella pahasti. Sitä oli purtu takaosasta ja kyljestä näkyi sisäelimet.

Koira kuoli autossa matkalla eläinlääkärille. Omistaja kertoo koiransa olleen vieraille koirille hyvin arka ja sen pelänneen metsässä säkä pystyssä, jos siellä oli jotain sen mielestä pelottavaa. Susi on luultavasti päässyt yllättämään koiran täydellisesti.

– Se oli iso, aikuinen susi, jonka vieressä ajokoiranarttu näytti todella pieneltä. Minulle jäi sellainen kuva, että susi oli varsin peloton eikä ollenkaan ihmisarka, kun se ei ensimmäisestä varoituslaukauksesta lähtenyt karkuun. Lisäksi se on varmasti kuullut autojen äänet, kun tulimme alueelle, ja kun juttelimme kaverini kanssa, omistaja pohtii.

Metsästyskaudella 2023–2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Koirien käyttö metsästyksessä vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon. Myös tänä syksynä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. 

Suomen Metsästäjäliiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Kannanhoidollisella metsästyksellä pidetään yllä suurpetojen eli karhun, suden ja ilveksen ihmis- ja koirapelkoa, mutta varmistetaan samalla niiden suojelu. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä kokonaan estynyt hallinto-oikeuden kaadettua suurpetojen pyynnin poikkeusluvat muualla Suomessa paitsi poronhoitoalueella.

Metsästäjäliiton äskettäin toteuttaman Suurpetokysely suomalaisille 2024 -tutkimuksesta käy ilmi, että kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Lisätietoja: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/kansalaiset-tyytymattomia-suurpetopolitiikkaan-enemmisto-kannattaa-kannanhoidollista

Ehdolle on toistaiseksi asetettu yksi ehdokas, liiton nykyinen varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä (Uutinen 16.9.). Haastattelijana toimii Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Haastattelu on nähtävissä Metsästäjäliiton lähetyksenä (tästä linkistä). Lähetys näytetään suorana myös Maaseudun Tulevaisuus -lehden MT Live-kanavalla, joka on lehden tilaajien nähtävillä.

Liiton sääntöjen mukaan ehdokkaita on mahdollista asettaa syysliittokokoukseen asti. Syysliittokokous pidetään 21. marraskuuta. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet valitsee liittokokouksessa liiton piirien nimeämät kokousedustajat. 

Tervetuloa seuraamaan Metsästäjäliiton puheenjohtajahaastattelua!

Kannanhoidollisella metsästyksellä pidetään yllä suurpetojen eli karhun, suden ja ilveksen ihmis- ja koirapelkoa, mutta varmistetaan samalla niiden suojelu. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä kokonaan estynyt hallinto-oikeuden kaadettua suurpetojen pyynnin poikkeusluvat muualla Suomessa paitsi poronhoitoalueella.

Lasten vanhempia huolestuttaa

Metsästäjäliiton kyselyn mukaan lasten vanhemmat näkevät suurpetojen aiheuttamat riskit ihmisille ja eläimille huomattavasti suurempina kuin lapsettomat vastaajat. 41 prosenttia vanhemmista kokee suurpetojen aiheuttavan jo nyt liian suuren riskin koululaisille. Suurpetojen määrä ei kuitenkaan vielä vakavasti huoleta koko vastaajajoukkoa, sillä 59 prosenttia vastaajista ei kantanut huolta susien, karhujen tai ilvesten liikkumisesta asuinalueellaan.

Naiset näkevät kaikki suurpetojen haitat ja riskit voimakkaampina kuin miehet ja kannattavat hieman miehiä enemmän kestävää kannanhoidollista suurpetojen metsästystä.

Suurpetojen riski karjalle ja kotieläimille nähdään merkittävästi suurempana kuin niiden riski ihmisille. 47 prosenttia kaikista vastaajista näki, että suurpedot aiheuttavat jo nyt liian suuren riskin karjalle ja kotieläimille.

Maaseudulla kriittisempää

Maaseudulla asuvat näkevät suurpetojen riskit ja haitat hieman voimakkaampina kuin kaupunkilaiset, ilmenee kyselystä. Maaseutuväestö näkee suurpetojen riskin erityisesti karjalle ja kotieläimille selvästi korkeampana kuin kaupungissa asuvat.

Erityisen kriittistä maaseutuväestö on Suomen suurpetopolitiikkaan. 60 prosenttia maaseudulla asuvista vastaajista pitää nykyistä suurpetopolitiikkaa toimimattomana. Maaseudulla asuvat näkevät myös riistaeläinten, kuten hirvien ja peurojen, kannansääntelyn vaikeutuneen suurpetojen lisääntyneen määrän vuoksi.

Maa- ja metsätaloudessa työskentelevät näkevät kaikkinaiset suurpetojen aiheuttamat riskit ja haitat huomattavasti suurempina kuin muissa ammateissa toimivat. Maatalousyrittäjät katsovat hieman muiden ammattien edustajia useammin, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen salliminen Suomessa on osa EU-maiden tasa-arvoista kohtelua.

12 prosenttia internetkyselyyn vastanneista harrasti itse metsästystä. Metsästäjät ovat kaksi kertaa ei-metsästäjiä huolestuneempia suurpetojen määrästä omalla asuinalueellaan. Metsästäjät näkevät myös suurpetojen aiheuttaman riskin koululaisille huomattavasti suurempana kuin metsästystä harrastamattomat.

Suurpedot kuuluvat luontoon, eivät ihmisten pihoille

86 prosenttia vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Yhtä suuri osa vastasi, että suurpedot eivät kuulu ihmisten pihoihin, vaan niiden ihmisarkuus tulee säilyttää.

Hienoinen enemmistö eli 53 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suurpetojen lisääntyneet pihakäynnit ja niiden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot kertovat siitä, että nykyinen suurpetopolitiikka ei toimi.

”Suurpedot aiheuttavat merkittävää levottomuutta kansalaisten keskuudessa. Maaseudun asukkaiden huoli on huomioitava. Metsästyskulttuurimme on turvattava. Siksi suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on voitava taas aloittaa”, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola esittää päättäjille.

Suomen Metsästäjäliitto toivoo, että maa- ja metsätalousministeriön johtama suurpetotyöryhmä huomioi esityksissään kansalaisten huolen suurpetojen ihmispelon vähenemisestä ja kehittää kattavasti suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa niin, että kannanhoidollinen metsästys pystytään taas aloittamaan.

Kaikki edellä esitetyt tulokset käyvät ilmi Suomen Metsästäjäliiton toteuttamasta Suurpetokysely suomalaisille 2024 -tutkimuksesta. Tutkimuksen käytännön toteuttamisesta vastasi Mediatum Oy. Tutkimus toteutettiin internetpaneelitutkimuksena 10.–15.10.2024. Kyselyyn vastasi tuhat 18–64-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaajaryhmittäin tuloksia vertailtaessa virhemarginaali voi olla tätä suurempi.

Tutkimusraportti löytyy seuraavasta linkistä: Suurpetokysely suomalaisille 2024

Koiran omistaja on paikallinen metsästäjä. Hän kertoo, että Köyliön alueella on ollut susireviiri iät ja ajat, mutta nyt sudet ovat levittäytyneet uusille alueille.

– Tilanne on kestämätön. Ei ole enää aluetta, jolle koiran voisi päästää hakulenkille turvallisin mielin. Tämä vaikuttaa paitsi metsästykseen myös koetoimintaan, ja sitä kautta koirien jalostukseen, hän toteaa.

Lauantaina tapettu koira oli päästetty päivän ensimmäiseen hirvenhakuun.

– Se ehti olla auki noin kymmenen minuuttia, kun haukku lähti päälle. Siitä vielä minuutti, haukku hiljeni ja koira jäi paikoilleen, koiratutkasta tapahtumia seurannut omistaja kertoo.

Hän oli silloin noin puolen kilometrin päässä koirasta, ja arvasi heti mitä oli tapahtunut. Koiran tutkapanta oli säilynyt ehjänä ja koira löytyi nopeasti, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä koiran hyväksi. Omistajalla on kotona toinen, nuorempi hirvikoira, mutta sitä hän ei aio päästää hirvimetsälle tänä syksynä susiriskin takia.

– Metsästysseuramme jatkaa hirvenmetsästystä tulevana viikonloppuna, mutta olemme pienemmällä alueella ilman koiria. Monet metsästysseurat ovat ”ukkoutuneet”, jolloin ajojahti ei onnistu. Meillä on onneksi sen verran nuorta porukkaa, että saadaan kykeneviä ajomiehiä, vaikka ei se heillekään varmasti motivoivaa olisi joka ikinen kerta olla ajomiehenä, hän pohtii.

Suomessa hirvenmetsästyksessä käytetään yleisesti kaukohakuista koiraa, jonka tehtävä on itsenäisesti löytää ja pysäyttää hirvi. Vaikka laki sallii metsästäjän tarvittaessa puolustaa elävää koiraansa jopa ampumalla koiran henkeä uhkaava susi, käytännössä kaukohakuisen koiran luokse on hyvin hankala ehtiä ajoissa. Lisäksi pakkotilateko johtaa rikosepäilyn takia esitutkintaan ja metsästäjä menettää aseensa tutkinnan ajaksi, vaikka syytettä ei lopulta nostettaisikaan.
 

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston artikkeli koiran puolustamisesta sudelta laillisena pakkotilatekona on luettavissa täältä: https://jahtimedia.fi/metsastyskoirat/kun-susi-uhkaa-koiraa

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

- Olin hakemassa koiraa pois metsästä, ja näin yhden suden. Tajusin heti, miksei Manu enää hauku, koiran omistaja kuvaa tilannetta.

3-vuotias jämtlanninpystykorva oli lyhyellä harjoituslenkillä ennen seuraavalle päivälle suunniteltua hirvenmetsästystä. Tapahtumapaikka on Tuupovaaran maastossa.

- Manu oli jäljestämässä ja haukkui. Se oli silloin noin 50 metriä tiestä. Lähdin katsomaan mitä se haukkuu, ja ajattelin kytkeä sen kiinni. Kun pääsin lähemmäksi kuulin, että siellä on tappelu käynnissä. Vaikea sanoa oliko susia useampi, yhden suden näin, omistaja kertoo

Kun omistaja pääsi koiran luokse, mitään ei ollut enää tehtävissä. Manu oli jo eloton. Omistajan mukaan Joensuun alueella pyörii paljon susia.

- Metsästäminen koiran kanssa on käynyt mahdottomaksi. Mielestäni susi, joka kerran on tappanut koiran, tulisi saada lopettaa ennen kuin se tappaa toisen koiran, omistaja pohtii.

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Koiravahingon korvaaminen:

• Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• Ruokavirasto: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/