Suomen Metsästäjäliitto ja Metsästyskoiraliitto pyrkivät edistämään metsästyskoirien käyttöä ja asemaa maassamme. Järjestöt esittävät metsästyslain 52 §:ään muutosta, joka mahdollistaisi suurpetojen kanssa työskentelyyn erikoistuneiden metsästyskoirien koulutuksen ja koetoiminnan lajikohtaisesti rajattuina ajanjaksoina.

Lakimuutoksen myötä koirien koulutus ja kokeet olisivat sallittuja:

• karhulla 20.8.–31.10.
• sudella 20.8.–28.2.
• ilveksellä 20.8.–28.2.

Nykyisin koiran kouluttaminen karhulla, sudella ja ilveksellä vaatii Riistakeskuksen myöntämän luvan.

Esityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata suurriistavirka‑avun (SRVA) toimintakyky suurpetojen osalta, parantaa yleistä turvallisuutta sekä edistää eettistä ja hallittua suurpetokantojen hoitoa. Koulutetut suurpetokoirat ovat metsästyskäytön ohella oleellisen tärkeä työväline esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden eläinten jäljityksessä ja taajamiin eksyneiden suurpetojen karkotuksessa.

Muutosehdotus ei laajenna metsästysoikeutta eikä heikennä suurpetojen suojelutasoa, vaan selkeyttää nykyistä sääntelyä ja mahdollistaa metsästyksen ja viranomaistehtävien edellyttämän valmistautumisen lainmukaisesti ja ennakoitavasti.

Lakimuutosehdotus on päivätty 26.3.2026.

Voimassa oleva 52 §:
Koirakokeet ja koiran kouluttaminen

Suomen riistakeskus voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi antaa luvan poiketa 51 §:n 1 momentissa säädetystä velvollisuudesta. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. 

Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

Suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on kuitenkin oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa. 

Muutamat toimijatahot arvioivat MT:n artikkelissa 13.3., että tiukasti suojeltujen karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys kiintiömetsästyksellä olisi EU-oikeuden vastaista. Tätä epäilevää viestiä on toistettu ilman perusteluja joulukuusta alkaen, kun eduskunta sääti asiasta lain.

Jos perustelu on se, että karhu ja ilves ovat tiukasti suojeltuja ja siksi niiden kiintiömetsästys ei ole mahdollista, mihin luontodirektiivin kohtaan näkemys pohjautuu?

Perusteluja kaikkien suurpetojen kiintiömetsästyksen EU-lainmukaisuuden puolesta löytyy runsaasti.

EU:n luontodirektiivissä mainitaan kantojen hallinnan keinoina lupa- tai kiintiöjärjestelmä.

EU-tuomioistuin totesi vuonna 2005 vireille pannusta Suomen susitapauksesta C-342/05, että vastoin EU komission silloista kantaa poikkeuksille voidaan asettaa kiintiöitä, jos muut poikkeusehdot täyttyvät.

Karhun kiintiömetsästystä on toteutettu poronhoitoalueella jo vuosikymmenien ajan ilman valituksia ja EU:n puuttumista asiaan. Kiintiömetsästyksestä ei ole Suomen liittymissopimuksessa erillistä mainintaa, joten kyse ei ole poronhoitoalueelle erikseen sallitusta poikkeuksesta.

Kiintiömetsästystä toteutetaan myös Slovakiassa, Latviassa, Romaniassa, Virossa ja Ruotsissa.

Eduskunta edellytti kiintiömetsästystä koskevasta laista päättäessään, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä”.

Karhukanta on jatkuvasti kasvanut. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 kasvu oli 16 prosenttia. Karhuja on kanta-arvion mukaan noin 2 500. Ilveksiä on Luken arvion mukaan 3 500. Karhun ja ilveksen kannat ovat erittäin vahvasti suotuisan suojelun tason yläpuolella.

Metsästämättömyyden vuoksi karhujen ihmisarkuus on heikentynyt, mistä niin paikalliset asukkaat kuin viranomaiset kantavat huolta. Ilveksiä on hyvin runsaasti ja niitä havaitaan yhä enemmän kapisina ja nälkiintyneinä. Molempien lajien kiintiömetsästys on saatava käyntiin.

Karhun kannanhoidollisen metsästyksen aika 20. elokuuta lähestyy. Karhun metsästystä tarvitaan useiden maakuntien alueilla.

Nyt tulee selvittää ja todentaa karhun kannanhoidollisen metsästyksen perustelut alueellisesti ja paikallisesti. Samanaikaisesti on määriteltävä paikalliset kiintiöalueet ja metsästyskiintiöt. Karhukannan tiheys ja maakuntien asujien sosioekonominen näkökulma on otettava huomioon metsästyksen perusteluissa.

Eduskunnan tahdon mukaisesti kiintiömetsästyksen valmistelu tulee tehdä viipymättä. Toivottavasti valmistelussa kuullaan myös meitä metsästäjiä.

Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
Suomen Metsästäjäliitto ry

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah julkisti tänään Facebook-tilillään, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmä on päätynyt ratkaisuun, jossa valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ennaltaehkäistäisiin niiden suojametsästyksellä. Malli löytyy Ruotsista, ministeri kirjoittaa.

Metsästäjäliitto tukee tehtyä ratkaisua. Liitto on useiden vuosien ajan esittänyt, että valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia tulisi ehkäistä suojametsästyksellä, johon Ruotsissa on toimiva malli ja jota EU-komissio on osaltaan pitänyt toimivana ratkaisuna. Ruotsin mallia vastaavat mallit ovat käytössä muun muassa Virossa ja Tanskassa.

Ministeri Essayah kirjoittaa, että hän on kiirehtinyt asiaa koskevan lain valmistelua. Metsästäjäliitto toivoo, että laki suojametsästyksestä saadaan pian eduskunnan käsittelyyn ja sen hyväksyttäväksi, jotta suojametsästystä voitaisiin käyttää jo kevätmuuton aikaan.

Ministeriön myöntämällä avustuksella edistetään nuorisolain (1285/2016) tavoitteita ja lähtökohtia luomalla edellytyksiä nuorisoalan järjestössä tapahtuvalle nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle.

- Avustus on merkittävä tuki liiton nuorisotyölle. Tavoitteenamme on innostaa nuoria oppimaan vastuullista metsästystä, luonnon tuntemusta ja yhteisöllisyyttä. Avustuksen turvin aiempaa useampi nuori saa mahdollisuuden päästä harrastuksen pariin, pohtii Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen.

Kysely: koulutuksia ja viestintää nuorilta nuorille

Nuorisotoiminnan ja -viestinnän strategiaa varten liitto toteutti helmikuussa nuorisotyötä koskevan kyselyn.

- Tuoreen kyselyn mukaan nuoria kiinnostavat erityisesti käytännönläheiset koulutukset, kuten saaliin käsittely ja hyödyntäminen, metsästyskoiraharrastus sekä riistanhoito. Myös aseenkäsittely ja turvallisuus nousivat vahvasti esiin, Mäkinen kertoo.

Nuorten vastaukset kertoivat myös harrastukseen liittyvistä haasteista. Yli 40 prosenttia vastaajista koki, että nuorten on melko tai erittäin vaikeaa päästä mukaan metsästysharrastukseen. Suurimpina esteinä pidettiin sopivan metsästyskaverin tai ohjaajan puutetta, harrastuksen kustannuksia sekä vaikeutta päästä metsästysseuran jäseneksi. Sama haaste oli esillä myös puoli vuotta sitten, jolloin liitto selvitti nuorten näkemyksiä suurpetotilanteesta ja muista metsästyksen jatkuvuuteen liittyvistä aiheista.

Nuoret seuraavat metsästystä somessa

Nuoret toivovat selkeää, käytännönläheistä ja nuorilta nuorille suunnattua sisältöä, erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Instagram ja TikTok nousivat ylivoimaisesti tärkeimmiksi viestintäkanaviksi, joiden kautta nuoret haluavat saada tietoa toiminnasta.

- Tähän toiveeseen pyrimme omalta osaltamme vastaamaan Metsästäjäliiton nuorten ryhmän viestinnällä, toteaa nuorten ryhmän puheenjohtaja Karlo Ruotsalainen.

Metsästäjäliiton nuorisokyselyyn vastasi noin 450 alle 30-vuotiasta nuorta kattavasti eri puolilta Suomea. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli miehiä ja kolmannes naisia. Suurin osa nuorista oli jo aktiivisia metsästysharrastajia. Kyselyn yhteydessä järjestettiin kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvonta, jonka voitto, Eräkontin 100 euron arvoinen lahjakortti, lähti Aatulle Pohjois-Suomeen.

Kesällä 2026 avataan Metsästäjäliiton uusi jäsenrekisteri, Jahtirekisteri. Kannustamme niin metsästysseuroja kuin yksittäisiä jäseniämme päivittämään yhteystietonsa Metsästäjäliiton vanhaan rekisteriin nyt, jotta uuden Jahtirekisterin hallinnon ja viestinnän ominaisuudet ovat sinun ja jäsenseurasi käytössä heti uutta jäsenrekisteriä käyttöön otettaessa 1.6.2026.

Metsästysseuroille uusi jäsenrekisteri mahdollistaa aiempaa huomattavasti helpomman kirjanpidon, hallinnon sekä näppärän jäsenviestinnän, jota ummikkokin oppii käyttämään.

Ennen 31.3.2026 jäsentietonsa päivittäneiden jäsenten kesken arvotaan viisi 100 euron lahjakorttia Eräkonttiin ja kymmenen (10) pääsylippua Riihimäen Erämessuille.

Voittaneille ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä Metsorekisterin yhteystietojen kautta.

Näin kirjaudut OmaMetso-asiointipalveluun

Jäsentietojen päivittäminen tapahtuu OmaMetso-asiointipalvelussa, siis osoitteessa: https://omametso.metsastajaliitto.fi/Kirjautuminen/

Kirjautumissivulla voit kirjautua palveluun aiemmin luomillasi tunnuksilla. Mikäli et ole kirjautunut OmaMetsoon aikaisemmin tai olet unohtanut salasanasi, voit tilata uuden salasanan Kirjaudu-painikkeen alta löytyvän linkin “Tilaa uusi salasana tästä” kautta.

Uuden salasanan tilaaminen tapahtuu syöttämällä kenttään jäsenrekisterissä oleva sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi ohjeet uuden salasanan luomista varten.

Jos salasanan tilaamisen yhteydessä saat ilmoituksen “Käyttäjää ei löydy”, käyttämäsi sähköpostiosoite ei ole jäsenrekisterissä. Tällöin pyydämme olemaan yhteydessä oman seuran jäsenrekisterin ylläpitäjään, joka lisää sähköpostiosoitteen tietoihisi. Tämän jälkeen salasanan tilaamista voi yrittää uudelleen.

Lisäohjeita OmaMetso-palvelun käyttöön löytyy Metsästäjäliiton verkkosivuilta.

Jos et ole vielä liiton jäsen, mutta mielesi tekee kuulla lyömättömistä jäseneduistamme, lue niistä lisää täällä. 

Metsästäjät käyttävät paikannustietoa nähdäkseen päätelaitteeltaan, kuten matkapuhelimesta, metsästyskoiran ja kanssametsästäjien sijainnin. Metsästysoikeuksien hallinnointijärjestelmän avulla metsästysseura voi tuottaa jäsenilleen paikannuspalvelun karttanäkymään kuvauksen alueesta, jossa seuralla on metsästysoikeudet.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen perustelee liiton päätöstä seuraavasti:

– Markkinoilla on jo vastaavia suljettuja kaupallisia palveluja, mutta ne käyvät vuosi vuodelta yhä kalliimmiksi. Metsästäjäliiton tarkoituksena on tarjota jäsenilleen turvallinen ja kustannustehokas sijainninjakopalvelu. Metsästäjäliiton tavoitteena on tuottaa strateginen alustaratkaisu palvelemaan jäseniään eri tavoin, kyseessä ei ole pelkästään yksittäinen palvelusovellus. Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä erilaisten palvelu- ja laiteratkaisuja tuottavien toimijoiden kanssa.

Palvelujen tuottajat voivat tulla mukaan
 

Nykytilanteessa erilaiset seurantasovellukset ovat pääosin suljettuja järjestelmiä, joissa käyttäjä sidotaan tiettyyn laitteeseen ja valmistajaan. Tällöin metsästäjä joutuu maksamaan jopa useita lisenssejä. Metsästäjäliitto haluaa tuottaa metsästäjien hallinnoiman avoimen paikannus- ja karttapalvelun, jolloin metsästäjillä on mahdollisuus päästä eroon suljettujen laite-ekosysteemien riippuvuudesta. Erilaiset palvelujen tuottajat voivat tulla mukaan kehittämään Metsästäjäliiton paikannusekosysteemiä.

Teleyritysten velvoite ylläpitää 2G-verkkoa poistuu vuonna 2029. Koiratutkat, jotka toimivat vain laajapeittoisessa 2G-verkossa, lakkaavat tällöin toimimasta. Metsästäjäliiton palvelussa tähän muutokseen varaudutaan ennakolta.

– Olemme saaneet jäseniltä palautetta muutoksen tarpeesta. Metsästäjät haluavat palveluiltaan valinnanvapautta, kustannustehokkuutta sekä turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Metsästäjien omistama oma kokonaisratkaisu on kaikkea tätä. Kyseessä on merkittävä etu liiton jäsenille, summaa liiton toinen varapuheenjohtaja Harri Käsmä, jonka vastuualueeseen kehitettävä palvelu kuuluu.

Metsästäjäliitolla on jäsenenä noin 145 000 metsästäjää ja noin 2500 metsästysseuraa. Liitto on jäsenluvulla mitaten yksi Suomen suurimpia järjestöjä.

Puheenjohtaja Petteri Lampisen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan tämänkertaisessa videotervehdyksessä käydään luonnollisesti läpi sudenmetsästyksen sujumista. Puheenjohtaja Lampinen ottaa esille myös keskusteluissa käytetyt termistöt: esimerkiksi ns. Punaisen kirjan suojelustatukset ja suotuisan suojelun taso ovat kaksi täysin eri asiaa. Lampinen myös muistuttaa, että EU:n laadintaohjeen mukaan Suomen on otettava huomioon Venäjältä tuleva geenivirta suotuisaa suojelutasoa määriteltäessä. 

Samalla metsästäjiä kannustetaan edelleen keräämään suden DNA:ta sekä osallistumaan Metsästäjäliiton lumijälkitempaukseen, jonka päätavoitteena on selvittää ilvespentueiden esiintymistiheyttä. Lisätietoa ja koulutusmateriaaleja löytyy lumijälkilaskennat 2026 -sivulta. 

Lisäksi kuullaan muista ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, viimeisimmät tiedot uusista jäseneduista sekä kesäkuussa saatavasta uudesta jäsenrekisteristä. Tähän liittyen toiminnanjohtaja Silpola kehottaa seuroja täydentämään jäsenten kaikki mahdolliset puuttuvat tiedot vanhaan rekisteriin, jolloin tiedot saadaan uuteen rekisteriin mahdollisimman täydellisinä. 

Puheenjohtaja Lampinen kehottaa näin seurojen kevätkokousaikana käymään oman seuran säännöt läpi. Lampisen mukaan on olennaista karsia esimerkiksi sääntöjä, jotka turhaan vaikeuttavat esimerkiksi uusien jäsenten ottamista. Metsästäjäliiton sivuilta löytyy mallisäännöt, joita voi käyttää pohjana seuran sääntöjä tarkasteltaessa. 

Videotervehdyksessä sivutaan myös useita muita ajankohtaisia asioita. Koko tervehdyksen näet alta.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa keskustelun aluksi, että suden kiintiömetsästyksen aloittaminen oli valtiovallan tahtotila.  

– Eduskunta päätti laista ääniin 135–35, että luodaan niin sanottu kiintiömetsästyslaki. Maa- ja metsätalousministeriö päätti sitten asetuksella metsästettävästä määrästä riistahallinnon ja Luonnovarakeskuksen konsultaation perusteella. 

Metsästäjäliitto on saanut runsaasti sudenmetsästykseen liittyvää kansalaispalautetta, jonka mukaan tarve kiintiömetsästykselle on vahva. 

– En puhu pelkästään metsästäjistä, vaan karjanomistajista, maaseudun asukkaista, meillä on koulukyydityksiä ja niin edelleen. Oli vahva näkemys maakunnissa, että susia on liikaa ja niiden ihmisarkuus on vähäinen, sanoo Silpola.

Tassu-järjestelmään kirjattiin viime vuonna noin 10 000 susien pihakäyntiä, eli havaintoja alle sadan metrin päässä rakennuksista. Silpola muistuttaa, että suden suotuisan suojelun tasosta päätettäessä oli myös Luken mukaan otettava huomioon myös sosioekonomiset seikat. 

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen pitää nyt määritettyä sadan suden kiintiötä liian suurena. Hän muistuttaa, että susia kuolee lisäksi esimerkiksi liikenteessä ja poistetaan myös vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla. Silpola puolestaan muistuttaa, että syksyn kanta-arvio oli 550 sutta, joka sekin on luultavasti aliarvio. 

– Meillä valtaosalle kiintiöalueista jäi enemmän susia kuin sieltä metsästettiin. 

Silpola perustaa näkemyksensä muun muassa Metsästäjäliiton kyselyyn, joka tehtiin kiintiöalueiden metsästyksenjohtajille. Uutinen kyselystä on luettavissa täällä. 

Kannanhoidollisen metsästyksen tulee olla yksi väline jatkossakin

Silpolan mukaan metsästys tulisi aloittaa jatkossa aikaisemmin syksyllä, jolloin nuoret sudet olisivat tunnistettavissa. Lisäksi metsästystä pitäisi kohdistaa eri laumoihin kaatamalla yksi tai kaksi sutta per lauma, jolla susiin saataisiin ihmisarkuutta.  

Silpola myös muistuttaa, että alfa-yksilön kaataminen ei automaattisesti tarkoita häiriökäyttäytymisen lisääntymistä.

– Suurpetotutkijat ovat osoittaneet, että kolme neljästä alfa-yksilöstä korvautuu uudella johtajauroksella tai -naaraalla, eli se ei ole automaatti, että tapahtuu hajoamista. 

Ympäristöpäällikkö Heikkinen ei halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa suurpetoasioissa. Hän kuitenkin toivoo käyttöön enemmän ennaltaehkäiseviä keinoja. 

– Meillä on käytössä esimerkiksi turvallisuus- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat, mitä voidaan myöntää häiriökäyttäytymistilanteissa. Meillä on esimerkiksi petoaitoja, maksetaan korvauksia niiden rakentamisesta, joilla voidaan esimerkiksi elinkeinoja suojata, mutta me tiedämme, että rahat ovat täysin riittämättömät. 

– Tottahan toki näitäkin tarvitaan. Katsomme kyllä, että kannanhoidollisen metsästyksenkin tulee olla yksi väline. Siitä on tutkimustuloksia, että metsästys luo suurpetoihin ihmisarkuutta, sanoo puolestaan Silpola.

Silpola korostaa myös vastuullisuutta.

– Meidän täytyy tuntea susi- ja myöskin karhu- ja ilveskantamme entistä paremmin. Siihen pitää käyttää yhteiskunnan varoja, DNA-analyyseihin, myöskin keruupalkkioihin, polttoainekuluihin ja niin edelleen. 

Keskustelu on katsottavissa MTV:n Katsomossa. 

Suden DNA-näytteitä on saatu talteen tähän mennessä 871 kappaletta, tiedotti Luonnonvarakeskus (Luke) 6.2.2026. Luvussa on näytteet, jotka on kirjattu Luken rekisteriin 5.2.2026 mennessä.

Lisää näytteitä tarvitaan. Luken tiedotteessa tutkimusmestari Antti Härkälä toteaa:

– Alue, jolta tarvittaisiin vielä lisänäytteitä, on esimerkiksi Varsinais-Suomessa Aurasta itään, aina Somerolle saakka. Sama koskee Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla Vuolijoki-Marttisen, Tuhkakylän ja Tappojoen reviirejä.

Metsästäjäliitolta palkkio suden tai koirasuden näytteestä
 

Metsästäjäliitto maksaa 50 euron palkkion liiton jäsenseuroille niistä näytteistä, jotka ovat lähtöisin sudesta tai koirasudesta. Mikäli näyte on uudelta susireviiriltä, joka ei ollut vielä vuoden 2025 kanta-arviossa, palkkio on kaksinkertainen eli 100 euroa.

– Metsästysseurojen ja metsästäjien on tehtävä DNA-keruutyötä kaikkialla Suomessa, lisää näytteitä tarvitaan. Kattavasti kerätyt DNA-näytteet ja susihavaintojen merkinnät Tassu-järjestelmään ovat keino varmistaa mahdollisimman tarkka ja alueellisesti kattava kanta-arvio. Sitä tarvitaan, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voisi jatkua myös tulevina vuosina. Suomessa on nyt käytössä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistava laki. Suden suotuisan suojelutason viitearvo on 273 sutta, se on ehdoton minimikanta sudelle. Mitä kattavampi kanta-arvio on, sen parempi mahdollisuus on kannanhoidolliseen metsästykseen myös jatkossa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

DNA-näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun. Näytteet tulee toimittaa Lukeen mahdollisimman nopeasti, jotta niiden analyysitulokset saadaan huomioiduksi suden kanta-arviossa.

Näin haet palkkiota DNA-näytteestä (Metsästäjäliitto)
Luonnovarakeskuksen ohjeet DNA-keräykseen (Luke)
Luken tiedote DNA-keräyksen tilanteesta

Osallistu myös lumijälkien laskentatempaukseen

Suomen Metsästäjäliitto järjestää talvella 2026 lumijälkien laskentatempauksen, jonka ensisijainen tarkoitus on selvittää ilvespentueiden tiheyttä. Samalla kerätään myös susien DNA-näytteitä. 

Lue ohjeet ja ilmoita seurasi mukaan:
Lumitilanne on nyt otollinen – varmista ilveksen ja suden kanta-arvion tarkkuus alueellasi