Tule tapaamaan meitä ja juttelemaan metsästyksestä nokipannukahvin äärelle! 

Metsästäjäliiton osastolla esitellään laajasti liiton toimintaa ja jäsenetujamme. Järjestömme tämän vuoden teema on turvallisuus, joka näkyy osastolla monin tavoin. Ohjelmalavalla nähdään liiton omia staroja ja vierailevia tähtiä kertomassa ajankohtaisista aiheista ja perehdyttämässä messukävijöitä metsästyksen ja saaliinkäsittelyn saloihin.

Myös Metsästäjäliiton Sotka-levähdysalueverkoston, Mökkiläiset vieraspetopyyntiin ja Ampumaratojen Ympäristölupahankkeen asiantuntijat ovat paikalla kaikkina messupäivinä.

Osastolla on Eräkontti Oy:n myyntipiste sekä useita liiton kumppaneita kuten ST1, Subaru, If ja Corrotech. Lisäksi edustettuna ovat Suomen Ampumaurheiluliitto ja Metsästysmuseo.

Kivaa tekemistä lapsille ja nuorille löytyy liiton toimintapisteeltä Outdoor Activity Parkista, joka on vain kiven heiton päässä osastoltamme.

Toinen etäpisteemme löytyy Lopen ampumaradalta, jossa on testattavana Metsästäjäliiton kehittämä Luoticompak-ammunta. Lopelle on non-stop-bussikuljetus messualueen ja ampumaradan välillä.

Tervetuloa viettämään turvallinen hengähdystuokio messuhulinan keskellä Metsästäjäliiton osastolle U480.

Ohjelmalavalla:

Pe, la ja su klo 12
Tule tutustamaan metsästyksen aseturvallisuuteen! Samalla opit aseturvallisuuden neljä sääntöä. Metsästäjäliiton asiantuntija esittelevät myös turvalipun käyttöä.

Pe klo 13, la klo 11 ja su klo 14
Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen valmistaa sorsan pesäputkia eli pesätuubeja ja kertoo SOTKA Levähdysalueverkosto -hankkeesta.

Pe ja la klo 14
Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeen vetäjä Petri Passila esittelee ja virittää erilaisia pienpetoloukkuja pyyntiin.

Pe klo 15
“Tule seuraamaan majavan nahan muokkausta perinnenahkurimestari Hanna Noren opastuksella! Nahan jäljillä -kirjan tekijä esittelee nahkurin työkaluja, sekä luonnonmukaisen parkitustavan majavan nahalle ja majavan hännälle. Tule tapaamaan Hannaa ja tutustumaan nahkurin maailmaan!

La klo 15
Kansainvälinen trofeetuomari CCM Tiina Eklund kertoo trofeiden arvioinnista ja mittaa valkohäntäpeuran sarvet.

La klo 13 ja su klo 11
Kuusinkertainen olympiakävijä ja kiväärin olympiahopeamitalisti Juha Hirvi vierailee Metsästäjäliiton osastolla haastateltavana. Juhan haastattelun yhteydessä Suomen Ampumaurheiluliiton kivääriammunnan nuorten maajoukkueampujat Minea Terkola ja Sonja Myllys demoavat kilpavarusteissa ampumasuoritusta ja Juha kertoo, mikä suorituksessa on tärkeää.

Pe klo 14:30 ja su klo 11
Pariisin olympialaisiin valmistautuva haulikkoampuja Eetu Kallioinen (s. 1998) vierailee Metsästäjäliiton osastolla. Ala-Hämeen Ampujia edustava Kallioinen kilpailee skeet-ammunnassa ja on myös aktiivinen

Pe, la ja su klo 13:30
Suomen Riistanhoito-Säätiön asiamies Antti Saarenmaa kertoo uusista tavoista auttaa vesilintukantojamme ja edistää kestävää metsästystä.

Pe klo 11, la klo 16 ja su klo 13
Metsästysmuseon asiantuntijat kertovat metsästysturvallisuuden historiasta ja sen kehityksestä. Perjantaina aiheena on menneiden vuosien metsästysonnettomuudet ja niistä uutisointi lehdistössä, lauantaina käsitellään metsästysturvallisuuteen liittyvien varusteiden ja vaatetuksen kehittymistä ja sunnuntaina metsästyksen turvallisuuden edistyminen lainsäädännön näkökulmasta.

Viime talvena ilveshavaintojen määrä romahti tätä edeltävään talveen nähden kolmanneksella noin 3 900 Tassu-järjestelmään kirjattuun havaintoon, kertoo Luken tuore ilvesraportti. Runsasluminen talvi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden havainnointiin.

Vuosi sitten ilveksen vuoden 2023 kanta-arvioon tuotettiin 5 700 havaintoa. Tuolloin Luke ennusti, että kanta kasvaisi 10 prosenttia, mikäli metsästys olisi vähäistä. Ilveksiä ei metsästetty viime talvena käytännössä lainkaan, kun hallinto-oikeus hylkäsi ilvesluvat. Pienentyneen havaintomäärän vuoksi Luke arvioi nyt ilveksen minimikannan pudonneen viidellä prosentilla 2 260 ilvekseen, vastoin aiempaa ennustettaan. Luke tosin viestii, että muut havainnot eivät puolla arviota kannan laskusta. Tutkimuslaitos ei siten ilmeisesti enää kykene arvioimaan luotettavasti ilveskannan suuruutta.

Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke pystyi ilmoittamaan tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän. Pentueiden minimimäärän arvioitiin havaintoaineiston puutteellisuuden takia laskeneen 410 pentueeseen vuoden takaisesta 438 pentueesta, vaikka ilvestä ei ole metsästetty. Pentueiden määrä määrittää käytössä olevassa kanta-arviomallissa ilvesten kokonaismäärän.

Metsästäjäliiton mukaan metsästäjien arkipäivän havainnot kertovat ilvesten määrän olevan aivan eri tasolla kuin mitä Luke arvioi. Kanta-arviomallin oletuksena on, että ilvespentueet vaativat vähintään 20 kilometrin etäisyyden toisistaan. Metsästäjien havaintojen perusteella ilvespentueita on monin paikoin tiheämmässä. Tämän vuoksi ilveksiä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä kanta-arvioon verrattuna.

Pieneen 40 kilometriä pitkään kuntaan mahtuu kanta-arvion lähtöoletuksen mukaan vain kaksi ilvespentuetta. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueita voi yksittäisessä kunnan osassa tai jopa yhdellä kylällä olla useampia. Kanta-arviossa havainnot lähekkäisistä eri pentueista yhdistetään yhdeksi ja samaksi pentueeksi.

”Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan passivoitumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti. Ilman metsästysmahdollisuutta metsästäjien aktiivisuus havainnoida suurpetoja on hiipumassa”, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä tekee parhaillaan työtä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Työryhmän tuleekin luoda esitys kanta-arviojärjestelmän korjaamiseksi ja esitettävä riittävät resurssit niin tutkijoille kuin metsästäjille kanta-arviotyön luotettavuuden palauttamiseksi.

Pohjalainen hirvipäällikkö, nousiaislainen perheenäiti, haminalainen suurriistavirka-avun tekijä, kunnan edustaja ja Metsästäjäliiton edustaja kertovat kukin omasta näkökulmastaan, miksi suurpetoja metsästys Suomessa tärkeää.

Katso kaikki videot sivulta Suurpedot ihmisten arjessa >>

Katso kaikki ajankohtaiset tiedot kesän leireistä ja löydä lähin leiri >> metsastajaliitto.fi/leirit-2024

Sivu päivittyy sitä mukaan, kuin leirejä varmistuu.

Kosteikon näkyvimpiä kesäasukkeja ovat pienet lokkilinnut, joiden satapäinen joukko pesii koloniassa kosteikon saarekkeissa. Pikku- ja naurulokkien pesintä antaa ilmasuojaa lukuisille muille vesilinnuille, jotka pesivät kohteella runsaslukuisina.

Pienistä lokkilinnuista puuttuu kuitenkin edellisvuosiin verrattuna lähes 75% ja sorsalinnuista vielä enemmän. Tarkkaa syytä muutokseen voi hakea mahdollisista lintuinfluenssan vaikutuksista sekä lisäksi viipyilevästä keväästä.

On varsin mahdollista, että osa linnuista onkin jäänyt pesimää etelämmäksi suotuisamman sään alueille.

Pesimälinnustona kohteella on lokkien lomassa muun muassa sinisorsia, haapanoita, taveja, lapasorsia sekä mustakurkku-uikkuja. Myös lukuisat kahlaajalajit ovat kosteikon laitamilla tuttu näky.

Seuraa Sorsatuubiliveä Jahtimediassa >>

Metsästyslaki muuttuu siten, että yöammuntaa varten tarkoitettuja elektronisia tähtäyslaitteita sekä keinotekoista valonlähdettä saa käyttää villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa. Lakimuutoksen tavoitteena on tehostaa villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi.

Lue maa- ja metsätalousministeriön tiedote asiasta >>

Mitä tehtävä pitää sisällään?

Sinun vastuullasi on hallinnoida Suomen Metsästäjäliiton taloutta. Pääset rakentamaan liiton taloushallintoa ja varmistamaan sen jatkuvan menestyksen. Toimit tiiviissä yhteistyössä liiton henkilökunnan kanssa ja raportoit suoraan toiminnanjohtajalle.

Mitä odotamme sinulta?

Etsimme henkilöä, jolla on vahvaa kokemusta sisäisen taloushallinnon johtamisesta, hallinnasta ja käytännön työstä. Kirjanpito tilinpäätöksineen ja viranomaisraportointeineen vie osan ajastasi. Tehtäviisi kuuluvat reskontrat, maksatus ja palkanlaskenta, mutta niiden vastapainoksi haluat kehittää prosesseja ja hyödyntää tietojärjestelmiä mahdollisimman tehokkaasti. Odotamme innostusta ja halua kehittää liiton talouden ennustamista ja tehostamista uusien, innovatiivisten ratkaisujen avulla.  Toimit mielelläsi yhteistyössä työkavereiden kanssa heitä taloushallinnossa tukien. Kokemus HR-vastuista organisaatioissa on sinulle selkeä lisäetu.

Miksi liittyä joukkoomme?

Suomen Metsästäjäliitto tarjoaa sinulle mahdollisuuden olla osa osaavaa ja kehitysorientoitunutta tiimiä. Pääset vaikuttamaan suoraan liiton tulevaisuuteen ja kehittämään sen taloushallintoa huippuosaajana. Voit työskennellä joustavasti hybridimallilla osin etänä, osin liiton toimistolla Riihimäellä. Käytössämme on kannustinpalkkiojärjestelmä, liikunta-, kulttuuri- ja lounasetu sekä kattava työterveyshuolto.

Kiinnostuitko?

Jos tunnistat itsesi tehtävän kuvauksesta ja olet valmis ottamaan seuraavan askeleen urallasi, lähetä CV:si sekä hakemuksesi palkkatoiveineen 13.5.2024 mennessä osoitteeseen www.mercuriurval.fi, FI-18135. Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Narsakka Mercuri Urvalilta (p. 040 482 1513).

Tule mukaan rakentamaan Suomen Metsästäjäliiton tulevaisuutta!

Suomen Metsästäjäliitto ry on koti kaikille metsästäjille. 103-vuotias järjestömme on vakavarainen ja yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä. Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Kosken TL Eränkävijöiden aktiivisuus hengästyttää. Seuralla on 20 hehtaarin suuruisella tontillaan viisi ulkoampumarataa (metsästyshaulikko, luodikko, hirvi-, pienoishirvi- ja villikarjuradat) ja ampumahalli, jossa on viisi elektronista ilmahirvi- ja ilmaluodikkorataa sekä ampumasimulaattori. Ampumaharjoittelu ja kilpailutoiminta on vilkasta. Sisäampumaradoilla järjestetään myös avoimia yleisövuoroja, jotka ovat houkutelleet erityisesti paikallisia nuoria.

Metsästysmajan lisäksi seuralla on kota, sauna ja uimalampi jäsenten käyttöön. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille juhliin ja kokouksiin.  

Lihankäsittelyä varten on rakennettu kolmeosaiset lihankäsittelytilat ja suurkeittiö, jotka on hyväksytetty ilmoitetuksi elintarvikehuoneistoksi ja peräti lihakaupaksi. Seura pyörittääkin talkoovoimin lihan ja lihatuotteiden myyntitoimintaa. Seura valmistaa muun muassa grilli- ja leikkelemakkaraa, lihapurkkeja ja palvilihaa, jota palvataan omassa savustuskodassa.

Alueen hyvin toimivissa tiloissa järjestetään valtavasti erilaista toimintaa. Seuran tontilla järjestetään ampukilpailuja, monenlaisia koulutuksia lihanleikkuusta ja makkarakursseista nuorten leireihin, kursseihin ja kerhoihin. Tiloja vuokraavat paitsi juhlien ja kokousten järjestäjät myös esimerkiksi VPK ja Partio omia leirejään varten.

Talkootoiminnan ja lihatuotteiden myynnin lisäksi keskuksen rakentamista ja kehittämistä on avitettu muun muassa Leader-rahoituksella. Leader-tuen avulla on hankittu muun muassa aurinkopaneelit ja hakelämpölaitos sekä seuraavaksi hirviradan ja kahden pienoiskivääriradan elektroniset taululaitteet. 

Vireä seura on yli 80-vuotias. Jäseniä on 183 ja metsästysmaita 16 500 hehtaaria, mikä käsittää käytännössä lähes koko Kosken TL kunnan alueen. Seutu on valkohäntäpeura-alueen ydintä, joten peurasta on tullut seuran pääriistalaji. Kuluneella kaudella kaadettiin noin 600 valkohäntäpeuraa. Hirviä pyydettiin 10 aikuista ja 8 vasaa, lisäksi muuta riistaa pienpedoista ilvekseen. Seurassa harrastetaan lisäksi riistanhoitoa, metsästyskoiratoimintaa ja ollaan aktiivisia SRVA-toiminnassa.

Tutustu Kosken TL Eränkävijöihin kotisivulla https://koskenerankavijat.fi

Kuvassa: Tuoma Hallenberg, seuran puheenjohtaja  Aku-Pekka Väinölä varapuheenjohtaja Kalle Kauraala, Jaakko Silpola

Paneelissa käytiin läpi monia metsästäjiä puhuttavia ajankohtaisia aiheita: toteutuvatko hallitusohjelman metsästyskirjaukset? Miten metsästysasiat huomioidaan EU-parlamenttivaaleissa?

Paneeliin osallistuivat kansanedustaja Jenna Simula (Perussuomalaiset), kansanedustaja Anne Kalmari (Keskusta), kansanedustaja Markku Eestilä (Kokoomus), kansanedustaja Anders Norrback (RKP), EU-vaaliehdokas Eija-Riitta Korhola (KD), EU-vaaliehdokas ja vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen. Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Vesa Kallionpää.

Lue lisää ja katso tallenne >>

Hallenberg perusteli ilmoitustaan vuosikokoukselle sillä, että hänet on nimitetty Stora Enson metsädivisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hallenberg katsoo, että hänen uuden työnsä ja Metsästäjäliiton puheenjohtajan tehtävän samanaikainen hoitaminen olisi haasteellista. Hallenberg ilmoitti jo uudelleen valintansa yhteydessä vuonna 2022, että hän jatkaa puheenjohtajana enää yhden kauden vuoden 2024 syysliittokokoukseen asti. Työtilanteestaan johtuen hän luopuu nyt tehtävästään puoli vuotta aiemmin ilmoitettua aikaisemmin.

Hallenberg totesi Metsästäjäliiton liittokokousväelle eroilmoituksen yhteydessä:

”Edunvalvonnallista tilannetta on tänään käsitelty järjestömme päättäjäpaneelikeskustelussa. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksissa kiteytyvät myös Metsästäjäliitolle kaikkein tärkeimmät tavoitteet. Ohjelman tavoitteet ovat erittäin myönteiset harrastuksellemme. Liiton talous on nyt hyvässä kunnossa. Olemme vakiinnuttaneet roolimme suomalaisen ja eurooppalaisen päätöksenteon ytimessä ja verkostoituneet vahvasti kotimaassa ja kansainvälisesti. Kiitän kaikkia yhteistyöstä näiden kahdeksan vuoden aikana. Pidetään ketterä yli satavuotias Suomen Metsästäjäliitto hyvässä vireessä jatkossakin.”

Hallenbergin luopumisen jälkeen Metsästäjäliiton puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä.