Metsästäjäliiton pääsiäisenä toteuttamaan suurpetoja koskevaan jäsenkyselyyn vastasi 4400 jäsentä. Lähes kaikki vastaajat katsovat, että suden kannanhoidollinen metsästys on saatava käyntiin. Mikäli tilanne ei parane, puolet metsästyskoiran omistajista joutuu rajoittamaan koiran käyttöä ja lähes neljäsosa on luopumassa koiran pidosta. Myös karhujen ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys tulisi aloittaa.

Metsästäjäliiton kysely: 87 prosenttia metsästäjistä arvioi nykyisen susitilanteen haittaavan omaa metsästysharrastustaan

28.04.2025 14:30
Karju ja susia.
Metsästäjäliiton pääsiäisenä toteuttamaan suurpetoja koskevaan jäsenkyselyyn vastasi 4400 jäsentä. Lähes kaikki vastaajat katsovat, että suden kannanhoidollinen metsästys on saatava käyntiin. Mikäli tilanne ei parane, puolet metsästyskoiran omistajista joutuu rajoittamaan koiran käyttöä ja lähes neljäsosa on luopumassa koiran pidosta. Myös karhujen ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys tulisi aloittaa.

Metsästäjäliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan peräti 96 prosenttia metsästäjistä pitää tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin. ”Hyvin tärkeänä” asiaa pitää 88 prosenttia ja ”melko tärkeänä” 8 prosenttia vastaajista.

Myös muiden suurpetojen metsästys saa jäsenistöltä vahvan tuen. Karhujen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä pitää tärkeänä 94 prosenttia ja ilveksen 91 prosenttia metsästäjistä.

29 prosenttia vastaajista harkitsee tauon pitämistä hirvenmetsästyksestä tai siitä luopumista, kunnes suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tilanne saadaan ratkaistua. Peräti 87 prosenttia arvioi nykyisen susitilanteen jatkumisen ”haittaavan paljon” tai ”jonkin verran” omaa metsästysharrastustaan tai lopettavan sen kokonaan. Yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että oman metsästysalueen sisälle syntyy alueita, joilla ei voi enää metsästää lainkaan.

Myös karhu- ja ilveskantojen kehittymiseen kohdistuu tyytymättömyyttä. Jos kantojen kokoon ei puututa, 70 prosenttia katsoo, että ilvesten määrästä tulee olemaan jonkinasteista haittaa omalle harrastukselle, ja noin puolet on samaa mieltä karhuista.

Useat vastaajat nostavat esiin huolen siitä, että suurpedot, erityisesti sudet ja karhut, verottavat vasoja ja heikentävät hirvikannan kestävyyttä. Tämä vähentää halua metsästää, kun saalista ei enää ole tai lupia jahtiin ei jaeta tarpeeksi.

Alueilla, joilla on suurpetojen tihentymiä, tilanne on vielä edellä todettua synkempi. Erityisen vaikeana suurpetotilanteen näkevät metsästyskoirien omistajat.

Metsästysmotivaatio laskee, jos koirien käyttö vaikeutuu

Vastaajien enemmistö, 60 prosenttia, sanoo omistavansa yhden tai useamman metsästyskoiran. Viime vuonna raportoitiin kymmeniä susien aiheuttamia koirakuolemia. Jos nykytilanne jatkuu, noin puolet metsästyskoiraharrastajista arvioi joutuvansa rajoittamaan koiran käyttöä jossain määrin ja lähes neljäsosa heistä uskoo luopuvansa kokonaan koiran pidosta. Tällä hetkellä 11 prosenttia vastaajista suojaa koiriaan piikkiliivillä ja 85 prosenttia selvittää metsästysalueen suden jälkiä ennakolta.

Vastauksista käy ilmi, että koiria ei nähdä ainoastaan harrastukseen liittyvinä työvälineinä vaan myös perheenjäseninä. Monet kertovat pelkäävänsä koiran joutumista suden uhriksi. Koirien käyttö on monella alueella käytännössä loppunut, mikä heikentää metsästäjien motivaatiota osallistua jahtiin. Ilman koiraa metsästäminen koetaan "turhaksi", "mielettömäksi" tai "ei enää harrastukseksi". Koirattomuus vähentää osallistujia ja vaikeuttaa metsästystä etenkin ikääntyvässä harrastajakunnassa.

”Hirvikoiran omistajana koiran käyttö alkaa olla hankalaa, jolloin tauon pitäminen/lopettaminen on käynyt mielessä”, kommentoi kyselyyn osallistunut metsästäjä.

Myös kokonaiset seurat, joissa metsästys perustuu koirien käyttöön, ovat vaarassa ajautua tauolle tai lopettaa, jos koirien käyttö ei ole turvallista.

Metsästäjäliiton jäsenkysely toteutettiin 18.-22.4.2025 sähköpostilinkin kautta jaettuna online-kyselynä, ja siihen saatiin 4 415 vastausta.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 50 406 4836