”Halusimme lisätä määrärahaa Suomen Metsästäjäliitolle. Korotimme aiemmin 100 000 euron määrärahan nyt 150 000 euroon. Tämä raha on tarkoitettu mm. vieraslajien torjuntaan ja vesilintujen hyväksi tehtävään kosteikkotyöhön. Metsästäjäliitto ja suomalaiset metsästäjät tekevät arvokasta ympäristö- ja riistanhoitotyötä. Lisäksi ohjaamme erillisen 100 000 euron rahoituksen villisikojen leviämistä ehkäisevään työhön, tavoitteena pienentää afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä”, toteaa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä riistan- ja luonnonhoidon tukemisen ja edistämisen. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla.

”Avustus on hieno osoitus siitä, että Metsästäjäliitto tunnustetaan nykyään virallisesti valtakunnallisesti merkittävänä sekä luonnonhoito- että nuorisotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä”, Metsästäjäliiton luonnon ja riistanhoidon päällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää myönnetystä avustuksesta.

Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa

Metsästäjäliitossa on edistetty vuosia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla eri tavoin. Kosteikkojen rakentaminen ja hoito parantaa luonnon kokonaismonimuotoisuutta, josta hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autetaan myös Itämerta ja muita vesistöjä: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit elpyvät.

Liitto auttaa jäsenseurojaan ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa ja tarjoaa asiantuntemustaan ammuslyijyn korvaamiseen liittyvissä asioissa.

Kari Kuusiniemi toteaa puheessaan toistuvasti, että liian tiheä karhukanta Suomessa voi aiheuttaa ongelmia, jotka edellyttävät karhukannan pienentämistä. Hän muistutti puheessaan: ”Vielä kerran muistutan, että myös KHO:n ratkaisujen mukaan liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa sellaisia ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää kannan harventamista, eikä ole poissuljettua, että karhukannan tihentymisestä johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventämistä hallitusti karhujen määrää vähentämällä voitaisiin pitää hyväksyttävänä poikkeamisperusteena.”

Hän muistuttaa, että perusteeksi karhukannan harventamiseen ei kuitenkaan riitä yleinen viittaus metsästysperinteeseen tai mukautuvaan kannanhoitoon, vaan oikeudellisen argumentin tulee perustua johonkin tiettyyn alueelliseen ongelmaan tai tilanteeseen, johon on poikkeusluvan avulla puututtava. Kuusiniemi käyttää poikkeusluvan perustelun esimerkkinä karhukannan liiallista kasvua.

Kun Kuusiniemi viittaa erityiseen ongelmaan tai tapauskohtaisuuteen, hän ei tarkoita yksilöllisesti tunnistettuja ongelmakarhuja tai ylipäänsä yksittäisiä karhuja. Antamalla puheessaan esimerkin karhukannan liiallisesta kasvusta hän viittaa alueellisiin karhutihentymiin Suomessa. Hän totesi puheessaan: ”Korkein hallinto-oikeus edellytti, että poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella.”

KHO:n presidentin näkemys tarkoittaa, että suurpedoille tarvitaan nyt nykyistä alueellisempaa suupetojen hallinnointijärjestelmää poikkeuslupien käsittelyyn ja myöntämiseen.

Suomeen tarvitaan Ruotsin mallin mukainen suurpetojen hallinnointi

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa: ”KHO:n presidentti Kuusiniemen puhe osoittaa, että Suomessa tarvitaan nyt sitä, mitä on tehty Ruotsissa. Siellä karhun kannanhoidollista metsästystä perustellaan tarpeella lieventää hallitusti karhukannan tiheydestä johtuvia sosiaalisia ja muita ongelmia. Kuten KHO:n presidentti totesi puheessaan viitaten Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden tuoreeseen karhupäätökseen lokakuulta, tällaisia asioita ovat karjataloudelle aiheutuvien vahinkojen välttäminen ja suurpetokantojen sosiaalisen hyväksyttävyyden ja turvallisuuden tunteen lisääminen suurpetojen kanssa elinpiirinsä jakaville kansalaisille. KHO:n presidentin puhe tarjoaa nyt täydentävän näkökulman ja mahdollisuuden kehittää Suomen poikkeuslupajärjestelmää."

Linkki KHO:n presidentti Kari Kuusiniemen puheeseen: https://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/presidentinpuheita/vallanjakojaoikeusvaltionpuolustaminen-puheylituomaripaivillahelsingissa7.12.2023.html#

Nykyinen valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista on puutteellinen kannanhoidollisten poikkeuslupien edellytysten arvioinnin osalta. Puute olisi korjattavissa säätämällä Ruotsin mallin mukainen suurpetoasetus. Siinä olisi yhtenä asiana esimerkiksi paikallisuuden huomiointi. Riistaneuvostot ja muut paikallisyhteisöt olisivat keskeisiä lausunnon antajia arvioitaessa paikallisalueen sosioekonomisesti kestäviä suurpetomääriä ja suotuisan suojelun tason saavuttamista tai ylläpitämistä.

Paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkemykset sekä suurpetojen paikallinen määrä arvioitaisiin suurpetoalueittain, joita Ruotsissa on neljä. Ruotsissa arvioinnin tekee erikseen nimetty yhteistoimintaneuvosto. Malli olisi tarpeen ottaa käyttöön myös Suomessa, jotta suurpetojen suojelun rinnalla pystyttäisiin huomioimaan paikallisten ihmisten tarpeet lain ja oikeuden näkökulmasta pitävällä tavalla luontodirektiivin kirjausten mukaisesti.

Valtioneuvoston olisi edelleen mahdollista antaa eduskunnalle riistantutkimukseen perustuva suurpetoihin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet huomioiva selonteko Suomen suurpetopolitiikasta.

Kansainvälisen lakitoimiston lausunto osoittaa mahdollisuudet lain kehittämiseen

Luontodirektiivi ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöt mahdollistavat suurpetoja koskevan lainsäädännön kehittämisen Suomessa, osoittaa Metsästäjäliiton kansainväliseltä Stibbe-lakitoimistolta tilaama selvitys. EU-jäsenvaltio voi suurpetojen suojelua koskevaa luontodirektiiviä toteuttavassa lainsäädännössään sisällyttää lakiin direktiivissäkin mainittuja sosioekonomisia ja paikallisuutta koskevia lisäyksiä. Näin on tehty myös Ruotsin metsästysasetuksessa, jonka mukaan Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto saa sisällyttää poikkeuslupiin ehtoja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ​​tiheiden suurpetopopulaatioiden esiintymisen aiheuttamien haittojen kannalta.

Raportti osoittaa edelleen, että suurpetojen suojelusta voi poiketa ja kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia voidaan tietyin edellytyksin myöntää, vaikka kyseessä olevan lajin suojelun taso olisi epäsuotuisa. Suomessa on myös keskusteltu mahdollisista EU:n uhkasakoista, mutta raportin mukaan sellaista riskiä ei käytännössä ole.

Metsästäjäliiton ajankohtainen videotervehdys jäsenille

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola päivittävät suurpetojen kannanhoidollista tilaa marraskuussa 2023.

• 00:00 Suurpetoasiat puhuttavat ja tilanne on käynyt hyvin hankalaksi
• 00:30 Suurpetometsästys on jumissa lain puutteiden ja oikeuden päätösten myötä
• 1:44 Esitämme Suomeen Ruotsin mallia
• 3:44 Miten Ruotsin malli saadaan tehdyksi
• 5:48 Ymmärrämme jäsenten harmin ja toivottomuuden tunteen, mutta toivomme malttia
• 9:03 Liitto tekee aktiivista edunvalvontaa joka päivä. Meillä on poliittinen tuki asiallamme. On löydettävä teknisiä lain ja hallinnon kehittämisen ratkaisuja ja niitä löytyy Ruotsista

Lakiasiaintoimisto Stibbe on johtava, riippumaton ja kansainvälinen asianajotoimisto, jolla on toimistot Brysselissä, Lontoossa, Amsterdamissa ja Luxemburgissa. Yritys on tarjonnut korkealaatuista oikeudellista neuvontaa asiakkaille monilla käytännön aloilla. Yritys on mm. avustanut jäsenvaltioiden hallituksia EU:n luonnonsuojelulainsäädännön tulkinnassa.

– Riista- ja kalakerhojen tavoitteena on tutustuttaa nuoria luontoon, eränkäyntiin, metsästykseen ja kalastukseen liittyviin teemoihin. Samalla luodaan heille uusia harrastusmahdollisuuksia ja tarjotaan tilaisuus eräaiheiseen toimintaan yhdessä samanikäisten kanssa, kertoo Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen.

Kerhoja voivat järjestää niin yhdistykset kuin yksittäiset aktiivit. Metsästäjäliitto on jo vuosien ajan koordinoinut avustushakemuksia riista- ja kalakerhoille, ja mukaan mahtuu uusiakin toimijoita.

Metsästäjäliiton hakeman avustuksen piiriin pääsee mukaan toimittamalla kerhon alustavan toimintasuunnitelman ja järjestäjän yhteystiedot 10.12.2023 mennessä nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkiselle. Avustuksella tuetaan kerhoja, joiden toiminta sijoittuu aikavälille 1.8.2024–31.5.2025 ja kohderyhmänä ovat 7–18-vuotiaat lapset ja nuoret.

Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätösten ja 4/2022 ilvespäätöksen myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdotonta nykyisen lain puitteissa. Metsästäjäliitto ajaa lain täydennystä Ruotsin mallin mukaisesti, missä nämä tekijät on otettu huomioon suojelun ohessa kannanhoitoalueittain. Ruotsissa on parlamentti myös määritellyt suurpetojen suotuisan suojelun tasot (susi 300, karhu 1400, ilves 870, ahma 700 eläintä), toisin kuin Suomessa. Tätä suurempi petomäärä on kannanhoidollisesti metsästettävissä.

Keskustelun alussa olevalla videolla todetaan, että pohjoisessa Suomessa susia on vähän. Tämä johtuu siitä, että poronhoitoalueella porovahinkoja aiheuttavat susia voidaan poistaa tehokkaasti ja matalalla kynnyksellä. Videolla todetaan virheellisesti, että suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, jos susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettäisiin. Korkein hallinto-oikeus on ilvespäätöksessään linjannut, että hoitosuunnitelmat eivät ole oikeudellisesti sitovia dokumentteja eikä niitä siten huomioida oikeuden päätöstä tehtäessä, koska hoitosuunnitelmat ovat liian yleispiirteisiä yksittäisten lupien myöntämiseen. Talven 2015-2016 metsästettyjen susien suureen määrään vaikutti se, että tuolloin myönnettiin kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia ja sen lisäksi poliisi myönsi susien poistolupia. Metsästäjäliitto ei hyväksy laittomuuksia kuten eläinten salatappamista.

Suurpetoasia alkaa ajassa 24:43 https://areena.yle.fi/1-63939490

Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa esiintyvät maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah; maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jenna Simula; Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, erikoistutkija Katja Holmala; maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksiön päällikkö, eräneuvos Vesa Ruusila sekä metsästäjien pohjoismaisen etujärjestön NHA:n lainopillinen asiantuntija, juristi Johan Svalby. Tilaisuudessa esitetään myös Metsästäjäliiton asiantuntijoiden puheenvuoroja ajankohtaisista asioista.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa osoitteessa metsastajaliitto.fi/edunvalvontaseminaari

Uutista päivitetty 20.11.

Kansanedustaja Simula korosti, että metsästyksellä on merkitystä koko yhteiskunnalle. Metsästys on hänen mukaansa ratkaisu, ei ongelma ja korosti, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen on välttämätöntä.

Vaikka Euroopan Unionissa hänen mukaansa puhaltaa muutoksen tuulet, tarvitaan myös kansallisia toimia. Edustaja Simula korostikin, että maa- ja metsätalousvaliokunta on jo linjannut, että on asetettava vähimmäisrajat suurpedoille.

Simula lähetti terveisiä metsästäjille todeten, että haasteita tulee eteen kaikkialta. Siihen hän kuitenkin lisäsi: ”Sydämestäni lupaan, että töitä teemme täysillä. Yhteistyössä on voimaa, käytetään sitä, yli puoluerajojen.” Lopuksi hän vielä muistutti: ”Ollaan yhdessä ylpeitä siitä, että olemme metsästäjiä.”

Linkki: kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj Jenna Simulan esitys (PDF) 

Svalbyn mukaan komissio on muuttanut suhtautumistaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään EU-lainsäädännön poikkeuksia susien aiheuttamissa ongelmissa sanoen: ”Hyödyntäkää voimassa olevia EU-lainsäädännön poikkeuksia täysimääräisesti”.

Direktiivi: Suojelussa huomioitava taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaatimukset

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt kaksi tärkeää ja hyödyllistä päätöstä koskien sudenmetsästystä Suomessa, analysoi Svalby tilannetta. Vuoden 2007 päätöksessä, joka koski metsästystä vahinkojen ehkäisemiseksi, EU-tuomioistuin selvensi, että Suomi voi soveltaa metsästystä koskevia poikkeuksia vaikkei susikanta olisikaan saavuttanut suotuisan suojelun tasoa.

Vuonna 2019 annetussa päätöksessä (ns. Tapiolan tapaus), EU-tuomioistuin näytti vihreää valoa kannanhoidolliselle metsästykselle, jonka tarkoituksena on vähentää salametsästystä ja ratkaista susien sosiaalista hyväksyntää koskevia ongelmia.

Ruotsin korkein hallinto-oikeus on vedonnut Suomea koskeviin tapauksiin perusteena Ruotsin suurpetokantojen hoitotavalle. Lokakuussa Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti, että on perusteltua pienentää karhukantaa metsästyksen avulla Jämtlandin maakunnassa 20 prosentilla ja koko maassa 17 prosentilla.

Ruotsin sudenmetsästystä koskevasta rikkomusmenettelystä Svalby totesi, että se ei ole estänyt Ruotsia harjoittamasta luvallista sudenmetsästystä jo yli vuosikymmenen ajan. Kyseinen menettely tulee nähdä vuoropuheluna Ruotsin hallituksen ja komission välillä, missä selvitetään lainsäädäntöä ja sen tulkintaa koskevat rajat. Sillä välin sudenmetsästys on jatkunut. Viime talvena susien kaatolupia myönnettiin 75 kappaletta, kun arvoitu susikanta oli 460 yksilöä. Ruotsin susikannan viitearvo on 300 yksilöä.

Svalbyn kannustaa Suomea muuttamaan kansallista lainsäädäntöään ja ottamaan käyttöön Ruotsin tyyppisen tai muun Suomelle sopivan kannanhoitotavan. EU-lainsäädäntö on laadittu siten, että asia on annettu kansallisten poliitikkojen hoidettavaksi. ”Heidän, ei komission, tehtävänä on antaa merkitys EU:n luontodirektiivin säännöksille saattamalla ne osaksi kansallista lainsäädäntöä”, toteaa Svalby.

Direktiivin tekstin pelkkä kopioiminen ja liittäminen kansalliseen lakiin ei yksin riitä, kuten Suomessa on tehty, koska direktiivin teksti ei vastaa kaikkiin olennaisiin kysymyksiin, muistuttaa Svalby. EU:n luontodirektiivissä säädetään muun muassa, että kaikissa lajien suojeluun tähtäävissä toimissa on otettava huomioon taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Mutta direktiivi ei määrittele kuinka tämä tulisi tehdä. ”Tämä työ kuuluu kansallisille päätöksentekijöille maan erityisolosuhteiden mukaisesti.”

Johan Svalbyn Metsästäjäliiton 16.11.2023 seminaarissa pitämän videopuheenvuoron tekstitys suomeksi.

Kirjaus kuuluu: ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.”

Ministeriössä on valmisteltu susiasetus, joka on lausunnoilla. Ministeri alleviivasi: ”Haluamme tehdä kaikkemme sen eteen, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien lisäksi myös kannanhoidollinen metsästys olisi pian mahdollista.” Ministerin mukaan suden suojelua on tehtävä tavalla, joka on myös sosiaalisesti kestävää.

Sudet ovat hyökänneet lukuisille lammas- ja hevostiloille eri puolilla Suomea. Tilalliset ovat kertoneet ministerille, että sudet ovat kadottamassa ihmisarkuuttaan ja suojaustoimenpiteet käyvät hyödyttömiksi. Sudet lisäävät huolta ja pelkoa ihmisissä sekä herättävät kysymyksiä elinkeinon harjoittamisen tulevaisuudesta. Lampaiden laiduntaminen on myös keskeinen osa perinnebiotooppien suojelua, muistutti ministeri.

KHO:n karhupäätös ministeriössä tyrmistyneesti vastaan

”KHO:n karhupäätös otettiin vastaan ministeriössä suorastaan tyrmistynein tunnelmin”, kertoi ministeri Essayah seminaarissa.

Hänen mukaansa päätös kaventaa kansallisen liikkumavaran suurpetojen kannanhoidollisessa metsästyksessä hyvin pieneksi ja nakertaa pohjaa kannanhoidolta. Mikäli karhun kannanhoidollinen metsästys estyy, karhukanta runsastuu ja sen ihmisarkuus vähenee, mikä lisää todennäköisyyttä ihmisen ja karhun kohtaamiselle ja mahdollisille ongelmatilanteille.

Ministerin mukaan kansallisen lainsäädännön on oltava hyvin yksityiskohtaisesti linjassa luontodirektiivin kanssa. Luontodirektiivissä ei hänen mukaansa ole käytännössä kansallista liikkumavaraa, minkä vuoksi on vaikutettava myös EU-tasolla. Ministeri toivoo, että EU komission susia koskenut tiedonkeruu muuttaa EU:n suurpetopolitiikan suuntaa ja tuottaa uusia linjauksia. Maa- ja metsätalousministeriössä etsitään ratkaisuja, joilla luontodirektiivin liitteiden päivittämistä voidaan vauhdittaa.

Selvitys vahinkoa aiheuttavien susien tehokkaammasta poistamisesta

Vahinkoperusteisten poikkeuslupien käytännöt eivät tällä hetkellä ole kovin sujuvat, totesi ministeri. Hän teettää aiheesta selvityksen, jonka tehtävänä on löytää sekä toiminnallisia että lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vahinkoa aiheuttavien susien tehokkaampaan poistamiseen.

Ministeri muistutti, että metsästäjillä on elintärkeä yhteiskunnallinen rooli toimia suurriistavirka-apu (SRVA) tehtävissä viranomaisten tukena, harventaa hirvieläinten kantoja ja lisätä näin liikenneturvallisuutta vähentämällä hirvi- ja peurakolareita. Ministeri kiitti Metsästäjäliittoa hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä.

Hän muistutti myös, että metsästäjät ovat ainoa tuki, kun Suomi käy taisteluun afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi. Ministeriössä viimeistellään lakimuutosta, jolla mahdollistetaan pimeänäkölaitteiden käyttö villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa.

Linkki ministeri Essayahin puheeseen Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa 16.11.2023.