Luonnonvarakeskuksen (Luke) 30.9.2025 julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa oli 430 sutta maaliskuussa 2025. Luke arvioi, että marraskuussa 2025 poronhoitoalueen eteläpuolella ilman rajalaumoja susia on 557 yksilöä.

– Kanta-arvio on nyt entistä realistisemmalla pohjalla, vaikka arvio ei pysty koskaan koko susikantaa osoittamaan. Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on nyt pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään tänä syksynä, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskuksen ennustemallin mukaan Suomessa saattaa olla ensi kesänä pentujen syntymän jälkeen jopa 1000 sutta poronhoitoalueen eteläpuolella, ellei kannanhoidollista metsästystä aloiteta.

Kanta-arviosta puuttuu susia ja laumoja

Kanta-arvio on aina varovaisuusperiaatteella tehty. Esimerkiksi Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ilmoittaa, että Tassu- ja DNA-havaintojen puuttumisen vuoksi kanta-arviosta puuttuu arviolta viisi laumaa ja noin 30 sutta.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laine kertoo, että puuttuvia laumoja ovat Kustavin laumaan kanta-arviossa sisällytetty Taivassalon lauma, Kemiönsaaressa kaksi laumaa on merkitty yhdeksi, Somerniemen reviiriin kaksi laumaa on merkitty yhdeksi laumaksi, Mynämäellä on kaksi laumaa yhden sijaan ja Aurassa on paikallisten mukaan kaksi laumaa. Myös Alastaro-Virttaa-Oripää alueella on kanta-arviosta ulos jäänyt parireviiri.

– Vähäisen havaintoaktiivisuuden vuoksi kanta-arviosta puuttuu Varsinais-Suomen lailla varmasti myös muualta Suomesta laumoja ja susipareja. Toivonkin, että jatkossa yhä tarkemmin kaikki havainnot saataisiin kartalle, jotta susien määrä saataisiin tarkasti arvioiduksi ja kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, muistuttaa Silpola.

Laumaa ei myöskään merkitä kanta-arvioon laumaksi, kun lisääntyvistä aikuisista toinen on laumasta hävinnyt. Laumaa ei merkitä, vaikka tutkitusti kolme neljästä laumasta saa uuden alfayksilön kuolleen tai kadonneen tilalle. Jatkossa tähän on saatava muutos, edellyttää Metsästäjäliitto.

Kanta-arviossa huomioitava paremmin Venäjältä tulevat sudet

Metsästäjäliiton mielestä susikannan ennustemallissa ei huomioida riittävästi poronhoitoalueen susia, ei Suomen ja Venäjän rajan tuntuman susia eli rajalaumoja eikä Venäjältä Suomeen tulevia susia.

EU:n uusi tulkintaohje kehottaa huomioimaan todennetulla tavalla EU:n ulkopuolelta tulevien susien vaikutuksen maan susikannan geneettiseen monimuotoisuuteen ja niiden vaikutuksen susipopulaation kokoon.

Kiitos metsästäjille havaintojen ilmoittamisesta ja DNA-keruusta

Susien havainnointiaktiivisuus on kasvanut merkittävästi, todetaan kanta-arviossa.

– Metsästäjät ovat tehneet hyvää työtä ilmoittaessaan susihavainnoista, jotka suurpetoyhdyshenkilöt kirjaavat Tassu-havaintokantaan. Kiitettävästi on kerätty myös DNA-näytteitä, mihin Metsästäjäliitto osaltaan kannusti maksamalla kerätystä suden DNA-näytteestä 50 euroa, sanoo toiminnanjohtaja Silpola.

Aktiivisuutta täytyy pitää yllä, toteaa Marko Laine oheisella videolla.

Faktaa sudesta:

– Olimme sunnuntaiaamuna Ipelin kanssa peltoaukean laidalla olevassa lähimetsässä, jossa päästin koiran irti. Vartin juostuaan se löysi heti ensimmäisellä haulla tuoreen hirven jäljen, ja kello kymmenen aikaan koiralla oli jo henki pois, kertoo omistaja Juha Visuri.

– Olin itse 800 metrin päässä, kun äkillinen susihyökkäys tapahtui. Koira liikahti tutkan mukaan vauhdikkaasti, ja seuraavaksi kuului jo rytinää päästyäni 100 metrin päähän Ipelistä. Pellolla käyty kamppailu kesti arviolta alle minuutin.

Myös petoyhdyshenkilö kävi paikan päällä toteamassa selvät suden puremajäljet koiran päässä, kaulassa ja takajalassa. Sen koko rintalasta ja kaula oli revitty auki.

Ensimmäiseltä kamppailupaikalta löytyi myös karvaa ja siitä viiden metrin päästä runsaasti verta. Sen jälkeen susi oli jälkien perusteella raahannut koiran 400 metrin päähän, jonne jätti saaliinsa tultuaan häirityksi.

Susihyökkäys tapahtui Visurille ennestään tutussa paikassa, hänen appivanhempiensa pellolla Urjalan Jouttunkulmalla. Tapahtumapaikalta on lähimpään asuttuun taloon matkaa vähän yli kilometri. Sieltä noin 10 kilometrin päässä oli edellisenä päivänä tehty susihavainto.

Visuri kuuluu paikalliseen metsästysseuraan, mutta asuu perheineen Varsinais-Suomen Kaarinassa.

– Ipeli oli vaimoni silmäterä ja minun metsästyskaverini, hän huokaisee.

Kyseessä oli kymmenes susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut tämän jahtikauden aikana. Uutisoidut tapaukset löytyvät oheiselta kartalta.

Liittojen esitys: suurpedoille kiintiömetsästys koko maahan

Ministeri Sari Essayah (kd.) on esittänyt, että susien kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lakiesitys on annettu lausunnoille.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

– Susihyökkäys sattui heti lauantaiaamusta, kun treenasin 3,5-vuotiasta Rapea. Se ehti haukkua hirveä noin 20 minuuttia, kunnes joutui suden yllättämäksi. Kuului enää vain yksi ulahdus ja koira oli eloton. Koko hyökkäys oli ohi viidessä minuutissa, omistaja Heikki Laukkanen kuvailee tilannetta.

Hän oli tapahtumahetkellä noin 300 metrin päässä koirastaan, kun susi kävi tämän kimppuun harvassa kuusikossa. Paikalta löytyivät raahausjäljet, jotka johtivat 100 metrin päähän koiran löytymispaikkaan.

Hyökkäyksen vahvistivat suden tekosiksi paikan päällä käynyt petoyhdyshenkilö sekä myöhemmin myös eläinlääkäri, joka havaitsi koirassa 6–8 hampaiden pistoreikää.

 Tapahtumapaikalta on lähimpään asutukseen 800 metriä. Alueella ei ole tiettävästi tehty susihavaintoja aiemmin tänä syksynä.

– Kaverin koira oli ollut samoilla alueilla haukkumassa hirveä koko edellisen päivän, enkä olisi aamulla osannut edes kuvitella siellä olevan susia, Laukkanen harmittelee.

– Nyt olen vielä varovaisempi toisen koirani kanssa, ja pohdin tarkoin, menenkö sen kanssa metsälle. Pieni viha nousi nyt entisestään susia kohtaan.

Tämä on yhdeksäs susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on tiedottanut tämän jahtikauden aikana.

Liittojen esitys: suurpedoille kiintiömetsästys koko maahan

Ministeri Sari Essayah (kd.) on esittänyt, että susien kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskeva lakiesitys on annettu lausunnoille.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat esittäneet, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä koko maassa. Järjestöt ovat esittäneet tammikuussa julkaistuun EU:n tieteelliseen ohjeistukseen nojautuen, että suden suotuisan suojelutason viitearvoksi määriteltäisiin 165 sutta. Ruotsissa maan hallituksen linjaamalla tavalla viitearvo on 170 sutta.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola tapasivat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemen ja oikeusneuvos Jaakko Aution maanantaina 23. syyskuuta 2025. Hyvähenkisessä ja rakentavassa keskustelussa todettiin, että nykyisen lupa-aikataulun myötä oikeuslaitokselle jää kovin vähän aikaa mahdollisten valitusten käsittelyyn ennen metsästysajan alkamista. Keskustelussa käsiteltiin myös KHO:n lausuntoa keväällä käsitellystä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevasta metsästyslain muutoksesta. Yhtenä yleisen tason puheenaiheena oli lisäksi kiintiömetsästyksen perustelujen yhteensovittaminen luontodirektiivin vaatimusten kanssa.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys esittävät, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys järjestetään koko Suomessa kiintiömetsästyksenä.

Vastaavalla tavalla kiintiömetsästyksenä on tähän asti järjestetty karhun kannanhoidollinen metsästys poronhoitoalueella. Kiintiömetsästys on toteutunut, vaikka karhu on myös poronhoitoalueella luontodirektiivissä tiukasti suojeltu IV-liitteen laji.

– Kiitän ministeri Sari Essayahia aamuisesta ilmoituksesta esittää suden metsästyksen käynnistämistä juuri kiintiömetsästyksenä tammikuun alusta alkaen. Esitämme, että suden lisäksi myös kaikkien muiden suurpetojen metsästys toteutettaisiin kiintiömetsästyksenä koko Suomessa, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Suden metsästys alkamaan elokuun alussa

Kiintiömetsästyksen toimintamallissa järjestöt esittävät, että suden metsästys alkaisi tulevina vuosina elokuun alussa ja se jatkuisi helmikuun loppuun asti, mikäli pyyntikiintiötä olisi käytettävissä. Suden metsästys on tähän asti alkanut tammikuun 1. päivänä.

– Metsästyksen alkamiselle elokuun alusta on olemassa vankat perusteet. Loppukesästä susipari alkaa opettaa pentujaan, jolloin myös metsästyksen tulisi alkaa. Alkusyksystä pyynti voitaisiin kohdistaa erityisesti laumojen nuoriin, samana vuonna syntyneisiin susiyksilöihin, jolloin nuoret sudet ovat vielä koon perusteella tunnistettavissa. Metsästyksen tavoitteena ei välttämättä tulisi olla koko lauman poisto, vaan metsästyspaine tulisi kohdistaa useisiin laumoihin metsästyskiintiön sallimissa rajoissa ihmis- ja koirapelon luomiseksi susiin, muistuttaa Lampinen.

Mikäli suden metsästys alkaisi vasta myöhemmin syksyllä, tulisi metsästys sallia kotieläinten, niiden laidunten ja karjasuojien läheisyydessä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi elokuun alusta alkaen.

Latviassa suden metsästys alkaa heinäkuun 15. päivänä.

Riistahallinto vastaamaan kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelusta

Suomen riistakeskuksella on kiintiömetsästykseen valmis ohjeistus ja toimiva hallintomalli, joka on sovellettavissa ja otettavissa käyttöön kaikkien suurpetojen kiintiömetsästyksessä.

Riistakeskuksen johdolla tehtäisiin kannanhoitoalueelle suunnitelma kannanhoidollisesta metsästyksestä kanta-arvion, kannanhoitosuunnitelman ja alueen toimijoiden kuten alueellisten riistaneuvostojen, kaupunkien ja kuntien sekä eri sidosryhmien kuulemisten perusteella.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tapahtuu kiintiömetsästyksenä mm. Ruotsissa ja Baltian maissa. Myös esim. harmaahylkeen ja itämerennorpan pyynti tapahtuu niin Suomessa kuin Ruotsissa kiintiömetsästyksenä.

Kannanhoidollisen metsästyksen rinnalla tulee säilyttää vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien petojen poistamiseksi riistakeskuksen tai poliisin luvalla koko maassa. Käyttämätön kannanhoidollinen lupa ei saa estää todellisten vahinkoja aiheuttavien eläinten poistopyyntiä poikkeusluvalla samalla alueella.

Lakiin petokantojen suojelu yksilöiden sijaan

Kannanhoidollista metsästystä koskevan metsästyslakimme mukaan suurpetoa koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi. Laissa tulisi kuitenkin suojella eri suurpetolajeja petoyksilöiden sijasta. Siten laissa tulisi kirjata, että petoja poistetaan kannanhoidollisella metsästyksellä kiintiömetsästyksenä tietyn lukumäärän rajoissa.

– Ministeriön asettaessa asetuksella tietylle suurpetolajille kannanhoidollisen metsästyksen kiintiön, oletuksena tällöin toki on, että kyseinen laji kestää vaarantumatta kiintiön mukaisen metsästyksen, perustelee puheenjohtaja Lampinen.

Liite: Metsästäjäliiton, MTK:n ja Paliskuntain yhdistyksen esitys kiintiömetsästyksestä kaikille suurpedoille.

Metsästäjäliiton syyskuussa 2025 teettämän kyselyn (n=82) perusteella paikoin Suomessa on havaittu hirvitorneihin kohdistunutta ilkivaltaa.

Ilkivalta ja häirintä näyttävät kyselyn perusteella olevan satunnaisia, mutta laajalle levinneitä ilmiöitä koko maassa. Erityisesti Kymen, Uudenmaan ja Pohjois-Savon piireistä ilmoitettiin useita havaintoja.

Alueellisesti raportoitiin jopa kahdeksankymmenen tornin sabotaasista. Yleisimmät ilkivallan muodot olivat tornien kaataminen ja rakenteiden sahaaminen.

Metsässä liikkuvien terveys ja elämä vaarannettu 

Hirvitornien vahingoittajat vaarantavat kaikkien luonnossa liikkujien terveyden. Esimerkiksi lapset ja nuoret kokevat helposti houkutusta nousta metsästystorniin. Metsästystorneihin kohdistuvasta ilkivallasta onkin aina ilmoitettava poliisille. 

– 90 prosenttia kyselyymme vastanneista ilmoitti, että tornit rakennetaan seurassa ampumaturvallisuuden parantamiseksi. Tornista ammuttaessa luoti päätyy kohteen lävistettyään maahan. Ilman tornia luoti jatkaa matkaa ilmassa, kertoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Kolme neljästä kyselyyn vastaajasta ilmoitti tarkastavansa tornin kunnon aina ennen torniin nousua. Metsästysseurat kehottavat neljässä tapauksessa viidestä toimimaan näin.

”Olisi voinut käydä vielä pahemmin”

Yksi loukkaantuneista on salolainen Marko Laine, joka putosi ansaksi muutetusta tornista heinäkuussa. Laineelta murtui sormi, myös polven nivelsiteet venähtivät.

– Sekä polvi että sormi särkevät edelleen, enkä pysty suoristamaan sormea kunnolla. Olisi voinut käydä pahemmin, jos olisin lyönyt pääni tai murtanut niskan, kertoo Laine.

Laine on kiitollinen, ettei torniin noussut hänen sijaansa kukaan hänen seuransa vanhemmista metsästäjistä. Alueella on torneja rikottu aiemminkin. Myös Liedossa 10-tien varrella oleva torni kaatui viime kesänä pienestä tönäisystä.

– Ei tarvitse olla lääkäri ymmärtääkseen, että hirvitornista putoaminen voi johtaa vakaviin vammoihin, toteaa metsästäjä ja lääkäri Saku Ruohonen.

Metsästystä häiritään lainvastaisesti

Noin 16 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeneensa myös muuta metsästyksen häirintää kuin tornien rikkomista. Esimerkiksi hirvipassimiehiä saavutaan häiritsemään ja metsästysalueella liikutaan ja melutaan tarpeettomasti.

Laillisen metsästyksen häirintä on rikos metsästyslain 31§ mukaisesti.

– Kyse on elämästä piittaamattomuudesta hyvinkin laajassa mielessä. Hirvenmetsästys vähentää tutkitusti hirvikolareita. Eläinkolarien väheneminen on metsästyksen olennainen seuraus yhteiskunnassa, muistuttaa Ere Grenfors.

Hirvitorneihin kohdistuneesta ilkivallasta raportoitiin mm. seuraavilla alueilla:

Aura, Espoo, Hämeenlinna, Hollola, Iitti, Joroinen, Järvenpää, Kalajoki, Kausala, Kouvola, Kuopio, Lieto, Liperi, Marttila, Mäntsälä, Nokia, Nurmijärvi, Salo, Säkylä, Tampere, Tuusula ja Virrat.

Muuta metsästyksen häirintää ilmoitettiin seuraavilla alueilla:

Espoo, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iitti, Joroinen, Kouvola, Lieto, Liperi, Mäntsälä, Nokia ja Riihimäki.

Ylen uutisen mukaan susien suuhun on mennyt touko-elokuussa yli 1300 poroa. Oivangin poroisäntä Juha Kujala kertoo, että vahinkoja on jo nyt enemmän kuin koko viime vuonna.

– Meillä ei ole pelkoa, että susikanta ei olisi vahva, Venäjän puolelta niitä tulee. Jos ihmiset eivät rajoita kasvua, niin ongelmiahan siitä tulee.

Alueella on arviolta 25 sutta tekemässä vahinkoa. Susista on kaadettu muutamia vahinkoperusteisilla luvilla. Vahinkokertymä on kuitenkin päässyt valtavaksi, sillä jahtia ei voi aloittaa ennen vahinkojen ilmenemistä. 

– Jos olisimme saaneet luvat keväällä ja olisimme päässeet poistamaan susilaumat joita sinne tuli, emme olisi tässä tilanteessa.

Poronhoitoalueen tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että petokorvausten maksukatto on tullut vastaan. Viime vuodelta petokorvauksia jää maksamatta noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kannanhoidollinen metsästys saatava käyntiin

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola katsoo haastattelussa, että vahinkoperusteisilla luvilla paikataan vain jo olemassa olevia ongelmia.

– Vahinko- tai uhkaperusteisia lupia saadaan aika hyvin, mutta kannanhoitoa ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Susikanta kasvaa, samoin kuin karhukanta.

– Se näkyy meillä poronhoitoalueen etelärajalla. Kun kannanhoidolliseen metsästykseen ei päästä, niin siellä on ennätyskovat vahingot, toteaa puolestaan Kujala. 

Suurpedot myös käyvät entistä rohkeammiksi, kun niitä ei metsästetä. Silpola muistuttaa, että kannanhoidollinen metsästys palauttaisi niin susille kuin karhuillekin ihmisarkuutta. Metsästystilanteet eivät yleensä ole ohitse nopeasti, vaan metsästyksen luoma paine aiheuttaa oppimisreaktion. Silpola vertaa tässä tapauksessa sutta kotikoiraan.

– Koirakin ottaa sen elintilan, jos sen antaa melskata vapaasti. Koiraeläimenä susi toimii samoin.

Silpolan mukaan yleistyneet pihakäynnit kertovat paitsi kannan kasvusta, myös entistä rohkeammista yksilöistä.

– Meillä on noin 7000 pihakäyntiä jo rekisteröity susista, sata metriä asuinrakennuksesta. Se on yli puolitoista kertaa enemmän viime vuoteen verrattuna.

Metsästäjäliitto esittää EU:n ohjeisiin pohjautuen suden suotuisaksi suojelutasoksi 165 eläintä. Sen jälkeen tärkeää on saada metsästyslainsäädäntö korjatuksi siten, että tästä ylimenevää osuutta voidaan metsästää kannanhoidollisessa metsästyksessä.

Katso koko haastattelu MTV:n Huomenta Suomesta. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Suomi lähenee suurpetopolitiikassa eräänlaista valittajien harvainvaltaa. Näin kokevat Metsästäjäliiton kolme itäistä piiriä sekä Satakunnan piiri, jotka kirjelmöivät 18.9.2025 turhautumistaan suurpetopolitiikan ratkaisemattomuuteen. 

Rehupaali on kallis sipsipussi

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät toistuvat valitukset suurpetojen kaatoluvista ovat johtaneet hallinto-oikeuden toimeenpanokieltoihin. Esimerkiksi rehupaaleja sipsipusseina hotkivan karhukannan kannanhoito on estynyt, vaikka suurpetojen pihavierailut ovat ennennäkemättömällä tasolla.

Metsästäjäliiton itäisen Suomen piirit tuovat turhautumisensa esiin yhdessä MTK:n paikallispiirien kanssa avoimessa kirjeessä Luonnonsuojeluliitto Tapiolalle.

”Suurpetojen kannanhoito ja siihen liittyvä metsästys on hyväksytty demokraattisesti eduskunnassa ja valmisteltu tieteeseen perustuen ministeriön toimesta. Riistakeskus vastaa suunnitelmien toteutuksesta metsästäjien avustuksella.”

”Teidän valitustenne vuoksi tämä yhteiskunnallisesti hyväksytty toiminta on nyt estetty”, piirit muistuttavat.

Itä: Tapiola metsälaitumille paimeneen 

Piirien edustajat toteavat, että Tapiolan seuraukset ulottuvat laajasti maaseudun elinkeinoihin ja arkeen. Koska yksi järjestö on valituksillaan aktiivisesti vaikuttanut siihen, ettei suurpetojen kannanhoidollista metsästystä voida toteuttaa, idän piirit pitävät kohtuullisena vaatia Tapiolaa osallistumaan aiheuttamiensa seurausten hallintaan:

”Me allekirjoittaneet edellytämme, että Luonnonsuojeluliitto Tapiola kantaa vastuuta ja osallistuu käytännön toimiin:

• turvaamalla lasten koulutiet syrjäseudulla
• vartioimalla karjankasvattajien eläimiä metsälaitumilla,
• suojaamalla rehupaaleja karhutuhoilta öisin,
• avustamalla petoaitojen rakentamisessa ja huoltamisessa.”

Länsi: laki ei toimi

Satakunnan piiri ja MTK Satakunta toteavat yhteisessä vetoomuksessa Satakunnan kansanedustajille paikallisten jäävän vaille oikeussuojaa, kun metsästyslaki ei anna viranomaisille ja kansalaisille riittäviä työkaluja tilanteen hallintaan.

”Susi on opportunistinen peto, jonka käyttäytymistä ei voi ennustaa pelkästään ravintotilanteen perusteella. Läntisen Suomen vahvoista hirvieläinkannoista huolimatta kotieläinvahinkoja tapahtuu jatkuvasti. Tutkimus ei anna takeita, että ravinnon vähentyessä sudet siirtyisivät pois alueelta; päinvastoin ne mukautuvat uusiin ravinnonlähteisiin, mikä kasvattaa riskejä”, kirjoittaa Satakunta.

Piiri muistuttaa poliisin todenneen lausunnossaan, että susikannan tulee säilyä ihmisarkana, jotta vaaratilanteilta ja poliisin toimenpiteiltä vältytään.

”Maatalousyrittäjät ovat tehneet kalliita investointeja kotieläinten suojaamiseksi. Nämä kustannukset eivät palaudu markkinoilta. Taloudellisen taakan lisäksi henkinen kuormitus, unettomat yöt ja jatkuva huoli jää yksin kannettavaksi.”

Kirjoittajien mukaan epäsuhta nakertavaa Satakunnan elinvoimaa.

”Tämä ei ole vain yksittäisten perheiden kokemus, vaan koko yhteiskunnan toimintaa muuttava ilmiö.”

Kuva: Anne Talvensaari/Vastavalo. 

EU:n tammikuussa 2025 antaman viitearvon laadintaohjeistuksen mukaisesti Metsästäjäliitto ja MTK ovat jo aiemminkin esittäneet, että 25 lisääntyvää paria kolmella kerrottuna riittää turvaamaan susikantamme elinvoimaisuuden. Varmuusmarginaalin kanssa järjestöt ovat esittäneet susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 165 sutta. 

Tämä määrä susia Suomessa yhdessä Venäjältä vuosittain tulevien vähintään kymmenien susien kanssa riittää turvaamaan maamme susikannan geneettisen elinvoimaisuuden.

Ruotsi on jo raportoinut EU:lle vastaavasta maansa viitearvosta, 170 sudesta. Ruotsin hallitus ohjeisti kesäkuussa ympäristövirastoa laskemaan aiemman 300 yksilön viitearvon 170:een.

-Liian suuri susikanta aiheuttaa yksinkertaisesti maataloudessa vahinkoja, joihin ei ole varaa, totesi Ruotsin maatalousministeri Peter Kullgren SVT:lle 26.6.2025.

Ruotsi on EU:n jäsenenä metsästänyt kannanhoidollisesti sutta keskeytyksettä vuodesta 2016 toisin kuin Suomi.

EU-ohje: Venäjältä tulevat sudet huomioitava
EU-ohjeistus painottaa, että Venäjän rajan yli tapahtuva susien tulo Suomeen on olennainen osa suotuisan suojelutason arviointia.

Ylen 9.9.2025 julkaisemassa reportaasissa kerrottiin, että suurin osa poronhoitoalueella tavatuista susista tulee Venäjältä. Luonnonvarakeskuksen DNA-analyysien mukaan viime talvena alueella tapetuista lähes 30 sudesta vain neljä oli entuudestaan tunnettuja suomalaisia yksilöitä.

Rajan yli kulkevien susien määrä on kasvanut Ukrainan sodan vuoksi, kun Venäjällä suurpetokantoja aiemmin hoitaneet metsästäjät ovat rintamalla.

Ratkaisu on poliittinen
EU:n hyväksymät viitearvon laadintaohjeet tarjoavat yhtenäisen viitekehyksen jäsenmaiden päätöksenteolle. Ohjeissa kuitenkin korostetaan, että lopullinen päätös suurpetojen suojelun viitearvosta kuuluu kansallisille päättäjille. Jäsenvaltioiden vastuulla on määritellä, mikä on maan kestävä suojelutaso kullekin suurpetolajille.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola painottaa, että linjaus on tehtävä sekä EU-raporttiin, tieteeseen että kotimaiseen poliittiseen päätöksentekoon nojaten: 

-165 suden viitearvo turvaa suden elinvoimaisuuden ja huomioi rajan yli tulevan susien geenivirran. Susikantaa rajoittava, kestävä kannanhoidollinen metsästys pitää yllä susien ihmisarkuutta. Lisäksi se rajoittaa karja- ja poratalouden vahingot kohtuulliselle tasolle ja mahdollistaa metsästyskoirien käytön.

- Ilman selkeää ja toimivaa lainsäädäntöä menetämme suurpetokantojen hallinnan. Luottamus päättäjiin ja viranomaisiin heikentyy, Silpola sanoo.

Metsästäjäliiton loppuvuodesta 2024 toteuttaman kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta näkee, että suurpetoja voidaan metsästää kestävästi siten, että niiden suojelu turvataan. Samalla ylläpidetään petoeläinten ihmis- ja koirapelkoa. Vain 14 prosenttia suomalaisista vastustaa kannanhoidollista metsästystä. 

Lähteet:

EU:n ohjeistus suurpetojen viitearvon määrittelyyn:
Developing methodology for setting Favourable Reference Values for large carnivores in Europe (Linnell & Boitani 2025).

• s. 5: Franklinin jo vuonna 1980 esittämä 50/500-sääntö on edelleen kansainvälisesti hyväksytty geneettisen elinkelpoisuuden arviointimalli, ja Euroopan komissio käyttää sitä suotuisan suojelun raja-arvojen perustana.

• s. 39: Rajan yli tapahtuva todennettu geenivirta on olennainen osa suotuisan suojelutason arviointia:

Kirje on lyhennelmä Metsästäjäliiton avoimesta kirjeestä kansanedustajille.