Alusta asti on ollut selvää, että lyijyhaulien käyttöä rajoittavaan REACH asetukseen sisällytetty Ramsar-määritelmä tulee aiheuttamaan ongelmia erityisesti Pohjois-Euroopan valtioille johtuen kosteikon yleisluontoisesta määritelmästä.

Huomioiden eri puolilla toimivien metsästäjien yhdenvertaisen kohtelun sekä oikeusvarmuuden toteutumisen, Tukes on nyt määritellyt tarkemmin ne alueet, jotka kuuluvat kyseisen rajoituksen piiriin. Otettaessa huomioon säännöksen tavoite (vesilintujen suojelu) ja kansalliset erityispiirteet tällaisia, vesilintujen tyypillisiä elinympäristöjä Suomessa ovat kaikki seuraavat:

• meret (syvyys 6 m tai alle), järvet, joet, lammet, kanavat, tekojärvet, altaat ja muut vastaavat suuremmat vesialueet (maastokartoilla viivoina kuvatut ojat ja purot eivät ole tällaisia vesialueita);
• niityt, jotka rajautuvat edellä mainittuihin vesialueisiin;
• vesikivet ja vesikivikot;
• maatuvat vesialueet, tulva-alueet, matalikot ja avoimet vesijättöalueet;
• vaikeakulkuiset puuttomat suot;
• sekä kaikki 100 metrin säteellä edellä mainituista alueista olevat alueet (suojavyöhyke).

Tukes on kertonut myös suunnittelevansa karttapalvelua rajoituksen ympärille. Karttapalvelu olisi Metsästäjäliiton mielestä erittäin tarpeellinen. Rajoitusalueista tulisi selviä metsästäjille ja toisaalta valvojan ei tarvitsisi tehdä tulkintaa. Karttapalvelu ei ole kuitenkaan toteutumassa aivan lähiaikoina.

"On erinomaista, että Tukes on nyt selkeämmin rajannut lyijyhaulien kieltoalueet”, kiittää Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan ampumaradoilla noudatetaan samoja rajoja kuin metsästyksessä eli jos haulikkoradan ampumapaikka on kosteikolla tai 100 metrin suojavyöhykkeen sisällä, niin lyijyhauleja ei saa käyttää. Alustavissa keskusteluissa Tukesin kanssa rajoituksessa oli tarkoitus huomioida ampumasuunnat ampumaradoilla. Tämä vedettiin pois viime hetkillä ja Tukes oli sitä mieltä, että sillä ei ole lakisääteisiä perusteita suojavyöhykkeen muuttamiseen säännökseen kirjatusta 100 metristä.

Käytännössä ampujan selän taakse, poispäin ampumasuunnasta jäävä lasketusallas ja sen ympärille muodostuva 100 metrin suojavyöhyke saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että trap-radalla ei saa enää käyttää lyijyhauleja, mutta hieman kauempana olevalla skeet-radalla saa. Kummaltakaan radalta ei edes ammuta altaan suuntaan, sillä ampumasuunnat ovat tarkkaan määritelty ja tiedossa.

”Saimme tietää, että ampumasuuntia ei huomioida radoilla, vasta muutama päivä sitten ja laitoimme vielä eilen Tukesille esimerkkikarttoja järjettömistä tilanteista, johon se tulee johtamaan”, sanoo Partanen.

Valvonnassa käytetään harkintaa

Tukes täsmentää, että lyijyhauleilla ammuttaessa ampumisen tulee tapahtua kokonaisuudessaan muualla kuin kosteikkoalueella tai sen suoja-alueella. Sallittua sen sijaan on patruunoiden siirto kosteikkoalueen läpi lailliselle ampumapaikalle. Tukesin mukaan tämä voi olla esimerkiksi siirtymistä kosteikkoalueen kautta sen ulkopuolella olevalle metsästysalueelle. Metsästäjällä/ampujalla on kuitenkin näyttötaakka, eli hänen on kyettävä uskottavasti selvittämään, ettei ole ampunut tai aikonut ampua kosteikkoalueella tai 100 metriä tätä lähempänä.

”Metsästäjäliitto pitää tätä Reach-asetuksessa velvoitettua käänteistä metsästäjän todistustaakkaa osoittaa syyttömyytensä länsimaisen oikeusajattelun vastaisena. Vaatimus on sama kuin, että autoilijan pitäisi osoittaa, ettei aio ajaa ylinopeutta ”, Partanen kritisoi velvoitetta.

Lyijyhaulien käyttö- ja hallussapitokielto kosteikoilla perustuu EU:ssa tammikuussa 2021 hyväksyttyyn REACH-asetukseen ja se tulee voimaan koko EU:n alueella sekä ETA maissa. 

Lyijyhaulien rajoituksen valvonnassa metsästyksen yhteydessä käytetään Tukesin mukaan ainakin metsästyskauden 2023–2024 aikana erityistä harkintaa tapauskohtaisesti siitä, onko teosta perusteltua määrätä sakko, vai onko huomautus, ohjaus ja neuvonta riittävä toimenpide vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Tämä on huojentava tieto metsästäjille, sillä epäselviä tilanteita on varmasti luvassa.

Metsästäjäliitto järjestää jäsenilleen aiheesta Ajankohtaista lyijystä-webinaarin tiistaina 14.2.2023 klo 18 alkaen. Ilmoittautumislinkki webinaariin tästä

Linkki Tukesin uutiseen https://tukes.fi/-/lyijyhaulien-kaytto-kielletaan-kosteikkoalueilla-tukes-tarkentaa-kosteikkoalueen-maaritelmaa#0f2d03a2

– Tiesittehän, että Werraton-ruokien kananmuna on parasta proteiinia koiralle. Rovio Pet Foods on ainoa valmistaja maailmassa, jonka koiranruoissa on näin suuri osuus tuoretta kokonaista kananmunaa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Tero Rovio.

– Metsästäjäliitto sopii meille kumppaniksi erinomaisesti. Pääsemme tarjoamaan suomalaisille metsästäjille ja heidän koirilleen kotimaista, korkealaatuista ruokaa, joka takaa jaksamisen raskaissakin töissä.

– Kun yhteistyö Vipstore Oy:n kanssa sovittiin päättyväksi kuluneena syksynä, aloimme heti etsimään kotimaista kumppania, joka jakaisi perusarvomme turvallisuuden, kertoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kumppanuus tulee näkymään muun muassa hyvinä ruokatarjouksina liiton jäsenille. Ostamalla Werraton tai Rehti -koiranruokia liiton OmaMetso-palvelun tai Eräkontin kautta, voi samalla tukea suomalaista metsästystä.

Metsästäjäliitto on allekirjoittanut sopimuksen Assently Oy:n kanssa. Sopimuksen kautta Metsästäjäliiton jäsenseurat voivat halutessaan ottaa käyttöön sähköiseen allekirjoittamiseen liittyvät palvelut alennetuin hinnoin.

Alennetun palvelun hinta* Assentlyn on 10 € / kk eli 120 € / vuosi (sis. alv. 24 %). Tällä hinnalla seura saa käyttöönsä 5 kpl asiakirjoja / kk (60 kpl/ vuosi) allekirjoituksineen. Näin ollen etu on merkittävä moneen muuhun markkinoilla tarjolla olevaan järjestelmään.

(*Etuun on laskettu keskimäärin 3 allekirjoittajaa / asiakirja. Ylimenevien asiakirjojen hinta 2,05 € / kpl. Isommista määristä ja tarpeista sovittava aina palveluntarjoajan kanssa erikseen.)

Kaikissa sopimukseen liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä Assentlyyn sähköisesti osoitteella myyntiassently.com

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monissa suomalaisissa auttamisen halun ja Metsästäjäliitolta on kyselty myös mahdollisuuksia järjestää keräyksiä Ukrainan avuksi. Metsästäjäliitto on luottamushenkilöiden kanssa pohtinut asiaa ja todennut, että Metsästäjäliitolla ei ole avustamiseen tarvittavaa osaamista kriisialueilla toimimiseen.

−Metsästäjäliiton jäsenet ovat varmasti järkyttyneitä Ukrainan tilanteen takia, mutta liitolla ei valitettavasti ole kriisiavustamiseen tarvittavaa asiantuntemusta, osaamista, resursseja eikä kanavia. Toivomme kuitenkin, että myös metsästäjät auttavat ukrainalaisia antamalla apua ukrainalaisille tunnettujen toimijoiden kautta. Sosiaalisessa mediassa pyörii nyt lukuisia rahankeräyskampanjoita. Rahankeräysten laillisuus kannattaa aina varmistaa, koska auttamisenhalu houkuttelee myös huijarit liikkeelle, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Vastuullinen lahjoittaminen ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. Suomen Metsästäjäliitto on yksin VaLan jäsenjärjestöistä. VaLan jäsenyhteisöt edustavat noin miljoonaa lahjoittajaa ja tukijaa.

Suomessa on useita järjestöjä, jotka auttavat kriisien ja katastrofien sattuessa maailmalla. Lahjoituksilla toteutetaan humanitaarista apua kriisialueella monin tavoin mm. jakamalla hätäaputarvikkeita ja auttamalla arjen perusasioissa avustustyöntekijöiden voimin. Tutustu keräyksiin, joita yhteisöt toteuttavat Ukrainan tilanteen auttamiseksi täällä:

https://www.vala.fi/b/rahalahjoitukset-ukrainaan

Myös CIC (International council for game and wildlife conservation) kerää rahaa: https://payment.cic-wildlife.org/purchasable/760

Hankkeen tavoitteena on luoda parempaa ymmärrystä metsästysjousen ja metsästyskiväärin eroihin ja yhtäläisyyksiin käyttötarkoitukseltaan, teholtaan ja eettisen riistatilanteen näkökulmasta.

Tutkimuksen aikana metsästettiin 130 valkohäntäpeuraa jousella ja nuolella ja 100 valkohäntäpeuraa metsästyskiväärillä. Saalistilannetiedon keräämiseen osallistui yhteensä noin sata vapaaehtoista metsästäjää. Vertailtaessa eri metsästystapoja havaittiin, että jousiase on peuran kokoisen riistaeläimen kaadossa yhtä vaikuttava kuin kivääri. Pakomatka molemmilla osoittautui olevan noin 55 metriä. Suurin ero löytyy käytetyssä ampumamatkassa, jossa keskimääräinen jousimatka on reilu 17 metriä ja kiväärillä 63 metriä.

Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa sanoo, että löydökset vastaavat käytännön kokemuksia siitä, että jousella ja nuolella metsästäminen on täysin verrattavissa muihin metsästysmenetelmiin. Tutkimus tuo tarvittavaa tutkimustietoa myös eettisen riistatilanteen näkökulmasta.

”Tällaista tutkimusta ei ole ollut käytettävissä Suomesta. Esimerkiksi pohdittaessa jousen soveltuvuutta hirven metsästykseen on jouduttu nojautumaan kymmeniä vuosia vanhoihin tanskalaisiin tietoihin metsäkauriista ja amerikkalaisiin kokemuskuvauksiin hirven kaadoista jousilla. Muistakaan lähteistä ei ole ollut luotettavaa lähdeaineistoa saatavilla”, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Yksityiskohtainen tieteellinen tutkimusaineisto kerättiin neljän vuoden ajanjaksolla 2019–2023. Alustavia tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran tammikuussa järjestetyillä Riistapäivillä Jyväskylässä. Hanketta johtaa eläinlääkäri Mikaela Sauvala, joka tekee analyysin osana tohtoritutkimustaan.

Lisätietoja:
Metsästäjäliitto
Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Suomen Jousimetsästäjäin liitto
Puheenjohtaja Antti Saarenmaa, puh 050 513 1163, puheenjohtajajousimetsastys.fi

Maailman kosteikkojen päivää vietetään kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja koskevan yleissopimuksen perustamisen vuosipäivänä. Yleissopimus allekirjoitettiin Ramsarissa Iranissa 2. helmikuuta 1971. Ramsarin yleissopimuksena tunnettu hallitustenvälinen sopimus tarjoaa puitteet kosteikkojen suojelulle ja järkevälle käytölle. Ramsar-sopimus on vanhin nykyaikaisista maailmanlaajuisista hallitustenvälisistä ympäristösopimuksista. YK:n vahvistaman kosteikkopäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota kosteikkoluontoon ja sen merkitykseen.

Kosteikot ovat alueensa lajirunsauden keskittymä. Samaan aikaan kosteikoista on tullut yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä maailmalla. Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on huvennut maankäytöstä johtuvan kuivatustoiminnan kautta. Samalla kun pieniä vesistöjä, soita ja kosteikkoja on kuivatettu, ovat rikkaiden elinympäristöjen määrät pienentyneet. Kuivatustoiminnan vaikutukset ovat siirtyneet valuma-alueita pitkin vesistöihin, joissa mataloituminen ja ravinnetason nousu ovat pienentäneet vesilinnuille sopivia elinalueita sekä samalla vähentäneet onnistuneiden pesintöjen mahdollisuuksia.

Suomessa on viime vuosikymmeninä aloitettu metsästäjien toimesta useita yksittäisiä kosteikkojen perustamistoimia sekä laajempia valtakunnallisia hankkeita. Vesilintujen poikastuotanto hyötyy uusista monimuotoisuuskosteikoista ja hyvin hoidettu kosteikko tarjoaa kauden aikana suojaa ja luonnonravintoa jäiden tulon saakka.  

"Kosteikkojen ennallistamisen aika"

Maailman kosteikkopäivällä on vuosittain vaihtuva teema, joka korostaa kosteikkojen merkitystä. Vuoden 2023 teema on ”Nyt on kosteikkojen ennallistamisen aika”. EU komission tuoreessa ennallistamislakipaketissa ennallistaminen ei koske vain metsiä vaan myös mm. soita ja kosteikkoja, joilla metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöhallinto ovat tehneet jo pitkään yhdessä töitä vesilintujen elinympäristöjen hyväksi.

”Elinympäristöjen laadun huononeminen ja luontaisten ympäristöjen väheneminen vaikuttaa rajoittavasti poikastuotantoon ja tätä kautta syysaikaisten lintujen määrään”, sanoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen. Umpeenkasvu pienentää linnuille tärkeää avovesialaa ja ravinteet vääristävät kalakannat särkikalavoittoisiksi, vähentäen näin poikasravinnon määrää.  

Levähdysalueita vesilinnuille

Helmi-ohjelmaan kuuluvassa SOTKA -hankekokonaisuudessa pyritään vastaamaan elinympäristömuutoksiin perustamalla uusia kosteikkoja, tehostamalla pienpetopyyntiä, hoitamalla valuma-alueita, lisäämällä tutkimusta, etsimällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja elinympäristötöihin sekä pilotoimalla syysaikaisen levähdysalueiden verkosto. Metsästäjäliitto on mukana toteuttamassa SOTKA-hankekokonaisuutta levähdysalue-hankkeessa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Hankkeessa lisätään vapaaehtoisuuteen perustuvia syysaikaisia häirintävapaita vesilintukohteita sekä ohjataan koulutuksella ja neuvonnalla entistä vastuullisempaan vesilintukantojen hoitoon.

Lisätietoja:

SOTKA -levähdysaluehanke, lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen
puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinenmetsastajaliitto.fi ()

Ennallistaminen parantaa riistakantoja:
https://jahtimedia.fi/luonnossa/ennallistaminen-parantaa-riistakantoja

SOTKA-levähdysaluehanke:
https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke

Otsikkokuvassa Keihäsjärven kosteikko. Kuva: Heikki Helle.

Viitaten maa- ja metsätalousministeriön 25.1.2023 hybridisusitiedotukseen Metsästäjäliitto ehdottaa, että lainsäädäntöä koirasusiongelmassa tulee  kehittää niin, että valtio vastaa jatkossa SRVA-tyyppisesti (suurriistavirka-apu) metsästysoikeuden haltijoiden hyväksynnällä ja paikallisten metsästäjien toimesta koirasusilaumojen poistamisesta ilman, että metsästäjien tulee hakea poikkeuslupaa. Tällaisen lauman poistomahdollisuuteen on lainsäädännössä oltava aidosti selvät ja nopeasti toteutettavat toimintamallit.

Metsästäjäliitto esitti asiaan liittyviä näkemyksiään avoimella kirjeellä eduskunnalle ja maa- ja metsätalousministeriölle jo 11.1.2023:
Avoin kirje luettavissa alapuolella. 

Ylämaan hybridisusilaumalle paikallinen metsästäjä haki poistamisen poikkeuslupaa jo lokakuussa, jonka perusteella riistahallinto antoi kuukausien harkinnan jälkeen hybridisusilauman poistamisen poikkeusluvan 21.12.2022. Tämän jälkeen Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan yhdistys teki luvasta valituksen. Sen jälkeen Itä-Suomen hallinto-oikeus kielsi koirasusia sisältävän lauman metsästyksen torstaina 22.12.2022. Metsästäjäliitto avusti juristin tukemana luvan saanutta metsästäjää tekemään hallinto-oikeudelle perustellun esityksen toimeenpanokiellon kumoamisesta tapaninpäivänä 26.12.2022, mutta hallinto-oikeus ei muuttanut kantaansa. 

Metsästäjäliitto tiedotti valituksesta ja toimeenpanokiellosta 23.12.2022 seuraavasti:
23.12. https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-hallinto-oikeuden-perusteltava-koirasusien-metsastyksen-toimeenpanokielto

Avoin kirje 11.1.2023:

Metsästäjäliitto esittää, että eduskunta ja maa- ja metsätalousministeriö käynnistävät toimet koira- eli hybridisusien poistamiseen tähtäävän lainsäädännön kehittämisestä. Hybridisusien poistamiseen Suomen luonnosta ei ole toimivaa lakiin pohjautuvaa mekanismia, mikä nousi yksiselitteisesti ilmi Itä-Suomen hallinto-oikeuden asetettua Ylämaan koirasusilauman poistamiseen tähtäävän poikkeusluvan toimeenpanokieltoon 22.12.2022 (viite: Metsästäjäliiton tiedote 23.12.2022).

Perusongelma on se, että kansallisissa linjauksissa puhutaan yksittäisen hybridisuden poistamisesta, esim. suden kannanhoitosuunnitelman toimenpideosiossa todetaan: ”Epäillyt luonnossa esiintyvät koirasudet varmistetaan yksilön DNA-analyysien perusteella ja todetut koirasudet poistetaan Suomen riistakeskuksen päätöksellä.” Metsästystilanteessa yksittäisen koirasuden tunnistaminen on kuitenkin mahdotonta, jolloin käytännön ratkaisuna on vain koko lauman poisto. Tähän ei ole lainsäädännöllisesti toimivia mekanismeja.

Valtiolla tulee olla välittömät ja nopeat keinot koirasusien poistamiseen koirasutta koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti. Kansallisesti koirasusi määritellään haitalliseksi vieraslajiksi, joka on poistettava luonnosta. Liitämme tämän kirjeen mukaan hakemuksen, jolla Ylämaan koko hybridisusilauman poistamiseen poikkeusluvan saanut toimija perusteli Itä-Suomen hallinto-oikeudelle toimeenpanokiellon perumista. Hakemuksessa on yksilöity perustelut koko hybridisusilauman poistamisesta. Hakemuksen laadintaa avusti Suomen Metsästäjäliittoa konsultoiva juristi ja hakemus julkaistaan poikkeusluvan saajan luvalla.

Maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee parhaillaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan metsästyslain 41a pykälän kehittämistä. Suomen Metsästäjäliitto toivoo, että samassa yhteydessä käsitellään akuuttina asiana esiin nousseet puutteet hybridisusien poistamisessa. Lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että koirasusien ja samassa laumassa elävien susien poistamisesta vastaa valtio metsästyksen mahdollistaen ilman, että metsästäjien tulee hakea tehtävään poikkeuslupaa. Poistamisen on tapahduttava viivyttelemättä eikä kuten nyt, että DNA-näytteiden tulosten saamisen jälkeen vasta runsaan puolen vuoden päästä lauman poistamista selvitetään oikeutta myöten.

Riihimäellä 11. tammikuuta 2023
Suomen Metsästäjäliitto

Liite:  Ylämaan susilaumaa koskeva Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitettu hakemus täytäntöönpanokiellon peruuttamiseksi, 26.12.2022.

− Aleksi Lumme on eri tavoin pohtinut ja kehittänyt metsästykseen liittyvää julkista keskustelua, joka varsinkin somessa usein polarisoituu, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Aleksi Lumme yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

– On rohkaisevaa, että Metsästäjäliitto palkitsee nimenomaan rakentavasta keskustelusta. Se on saatu hyvään alkuun mm. radikaalia asiallisuutta harjoittavan metsästäjäsyndikaatin toimesta. Syndikaatti on 11 metsästäjästä koostuvat joukko, joka haluaa löytää tärkeimmät ihmisiä askarruttavat kysymykset metsästykseen liittyen ja vastata niihin kysyjää kunnioittaen. Olemme jo nyt nähneet, että informatiiviselle metsästyssisällölle ja aktiiviselle, asialliselle osallistumiselle keskusteluun on iso kysyntä. Näemme, että tämän mahdollistamat yhteydet erityisesti kuplan ulkopuolelle ovat se työkalu, jonka avulla luontokeskustelua saadaan kehitettyä eteenpäin. Nyt toimiva tapa on löytynyt. Toivomme mahdollisimman monen metsästäjän lähtevän siihen mukaan, Aleksi Lumme sanoo.  

Aleksi Lumme vastaanotti Wadén-palkinnon Jyväskylässä Riistapäivien yhteydessä 17. tammikuuta. Vuonna 2021 palkinnon sai Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Sari Penttinen. Palkintorahoilla Lumme aikoo tuottaa Reagis Oy:n kanssa ensiapukoulutusvideoita Ukrainaan.

Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon sekä kunniakirjan. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Lisätietoja:
Aleksi Lumme, puh. 040 748 3841, metsastakirjagmail.com

Jahtimediassa julkaistussa Aleksi Lummen juttusarjassa pohdittiin sitä, miten metsästyksen maineeseen voi vaikuttaa, onko julkinen metsästyskeskustelu rikki ja mitä asioille voi tehdä. Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi keskustelu on metsästäjän näkökulmasta raskasta.

https://jahtimedia.fi/luonnossa/hyvinsanottu-metsastajan-kokemus

Kyseisten metsästysmuistojen tuonti ei ole ollut vapaata tähänkään asti, vaan sitä säädellään tarkasti kansainvälisen CITES-sopimuksen mukaisilla luvilla. Sopimus asettaa tiukat ehdot eläinten osien kaupalle ja kuljetukselle. Tämän hetkinen CITES-luvitus huomioi ja tukee uhanlaisten lajien kantojen kehitystä antamalla lupia tuontiin vain maista, joissa kyseisen lajin kannankehitys ja hoito on hyvällä mallilla. Näin luvanvarainen kaupallinen metsästys tukee kantojen kehitystä ja maat, jotka haluavat lajin viennin piiriin, joutuvat parantamaan kannan tilaa, elinympäristöä, lainsäädäntöään ja kitkemään laitonta tappamista.  

Metsästäjäliitto teki paljon töitä eläinlajeille vahingollisen kategorisen metsästysmuistojen tuontikiellon poistamiseksi luonnonsuojelulakiesityksestä. Metsästysmuistojen tuontikieltoa ei käsitelty lain valmistelutyöryhmissä, vaan se ilmestyi vasta käsittelyn jälkeen valmiiseen lakiesitykseen. Liitto jätti eriävän mielipiteen lakiluonnoksiin, lausui ja teki lausuntojen ulkopuolista poliittista vaikuttamistyötä. Hallituspuolueet olivat lain sisällön pitkälti sopineet, mutta edunvalvontatyön tuloksena alkuperäinen rajoitus, jonka mukaan laissa tarkoitettujen lajien metsästysmuistojen tuonti olisi kiellettyä kaikkialta, myös EU:n jäsenmaista, saatiin lopulta rajattua koskemaan EU:n ulkopuolelta tuomista. Tämä mahdollistaa EU:n alueella kestävästi metsästettävien CITES-luvanvaraisten lajien, kuten karhun tuonnin edelleen vaikkapa Virosta ja Ruotsista Suomeen. Sen sijaan EU:n ulkopuolelta tuonti jäi kielletyksi ehdotuksessa mainittujen lajien osalta. Hallitus hyväksyi muutetun lakisisällön hyvin pitkälti sellaisenaan tuntematta kunnolla lain sisältöä, eikä tarpeellisille muutoskeskusteluille jätetty lainkaan tilaa.

Liitto vie tuontirajoituksen EU-tuomioistuimeen

EU:n ulkopuolelta tuonnin rajoittamiselle on kansallisessa päätöksenteossa selvästi suuremmat mahdollisuudet kuin EU:n sisäisen tavaran liikkuvuuden rajoittamiselle. Metsästäjäliitto on kuitenkin valittamassa uudesta laista edelleen EU:hun heti kun se on mahdollista. Perusteluna on, että kansallinen laki on ristiriidassa kansainvälisen CITES-sopimuksen kanssa, johon EU on sitoutunut. EU:ssa asiaa hankaloittaa se, että sen päätöksenteossa on nähtävissä selkeää myötätuulta kaikenlaisille metsästys- ja metsästysmuistorajoituksille. Vaikka CITES huomioi hienosti eläinkantojen runsauteen pyrkimistä, EU:n oman CITES-asetuksen muuttaminen epäedullisemmaksi vesittää toimivaa CITES -järjestelmää.

Valitettavasti metsästysmuistojen vastaisen ideologian laajenemisen suurimmat kärsijät ovat kyseiset eläinlajit. Metsästysmuistorajoitukset pohjautuvat lyhytnäköiseen metsästyksenvastaisuuteen, joka taas on lähtöisin julkisuutta saaneista laittomaan eläinten osien kauppaan tai epäeettisiin menetelmiin pohjautuneista esimerkkitapauksista. Pääsääntöisesti kaupallinen metsästys on kestävää ja luontoympäristöjä hyödyttävää, sillä ilman kestävää eläinkantaa ei ole toimintaakaan.

Trofeemetsästyksellä tarkoitetaan sitä, että metsästäjä hyödyntää ja säilyttää itsellään muitakin osia kaadetusta eläimestä kuin lihan. Nykyaikainen metsästys on luvanvaraista ja luvat myöntävät paikalliset ja kansainväliset viranomaiset. Lupien saaminen pohjautuu tieteelliseen arvioon kantojen kestävyydestä.

Metsästäjäliitto vastustaa voimakkaasti laitonta tappamista ja korruptiota. Säädelty metsästys ja laillisten metsästysmuistojen hallussapito vähentävät laitonta tappamista ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta monella eri mekanismilla. Metsästystoiminnan ansiosta monet alueet ovat luonnontilaisia ja sisältävät runsaasti alkuperäislajeja, jotka ennen kaupallista metsästystä olivat häviämässä. Jos erilaisin metsästykseen liittyvin rajoituksin riistaelinkeino muuttuu kannattamattomaksi, on toimeentulo haettava viljely- tai karjataloudesta, jossa villieläinlajit muuttuvat arvottomiksi tai tappiota aiheuttaviksi. Tästä on useita esimerkkejä Afrikassa.

Suomen ja Euroopan Unionin olisi parempi keskittää voimat varsinaisiin ongelmiin, kuten laittoman tappamisen kitkemiseen ja Aasian laittomaan luukauppaan kuin laillisen, alkuperäisluontoa tukevan elinkeinon tuhoamiseen.

Lue lisää:

Jahtimedia: Trofeet apuna riistakantojen tutkimuksessa

Metsästäjäliiton lausunnot: Eriävä mielipide Luonnonsuojelulain uudistushankkeen esitykseen 88 §:stä

Metsästäjäliitto pilotoi rahoituksella Varsinais-Suomen piirin kanssa nuorten nuorisovaihdon. Mukana suunnittelussa oli piirin toimikuntien jäseniä sekä ohjelmaan valikoituneet nuoret. Kevättalvella 2023 Varsinais-Suomessa järjestetään kuuden päivän mittainen kansainvälinen nuorten metsästäjien tapahtuma, johon osallistuu seitsemän nuorta Suomesta, Virosta ja Tanskasta. Tapahtuma keskittyy suomalaiseen metsästyskulttuuriin ja riistahoitoon sekä havainnollistaa luonnon monimuotoisuuden vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti valkohäntäpeurat kiinnostavat ulkomaalaisia nuoria. Nuorisovaihto ei ole kuitenkaan metsästysmatka vaan toiminnan tavoitteena on oppia monipuolisesti metsästykseen liittyviä asioita kokemusten kautta.

Kansainvälisillä kontakteilla metsästyksen suosio kasvuun?

Hankkeeseen osallistuvien maiden kesken on alustavasti sovittu, että seuraava tapahtuma järjestetään vuorostaan joko Virossa tai Tanskassa. Metsästäjäliitossa nähdään, että tulevaisuudessa metsästäjäkunnan ikääntyessä nuorisotoiminnalla ja kansainvälisillä verkostoilla on entistä suurempi merkitys.

Hankkeessa mukana olevat nuoret toivovat saavansa uusia kavereita, kokemuksia ja erilaista näkemystä metsästysharrastukseen. Asian kiteyttää hyvin Nikolas: ”Itse KV-osuuden kautta haluaisin pystyä näyttämään asioita mitä omasta mielestä Suomessa tehdään hyvin ja ulkomaisten vieraiden kanssa oppia heidän metsästyskulttuuria ja ottaa hyviä oppeja sieltä.”

Organisaatiot voivat ohjelman avulla vaihtaa hyviä käytänteitä, kehittää yhteisiä järjestötoiminnan oppimiskokonaisuuksia, luoda uusia toimintamalleja ja menetelmiä, kehittää nuorisotyön käytäntöjä ja edistää yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Aikuiset ovat toiminnassa mukana mutta pääsääntöisesti tukemassa ja mahdollistamassa nuorten omaehtoisen osallisuuden.

Lisätietoja:

Elina Mäkelä, nuorisotyön asiantuntija, puh. 050 468 8917
Mari-Anna Hovi, Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja, puh. 040 551 6266
mari-anna.hovi(at)metsastajaliitto.fi

https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/erasmus-ohjelma-2021-2027