Metsästäjäliiton liittohallitus päätti 31. maaliskuuta kokouksessaan tiedustella jäseniltään pikakyselyllä, mitä jäsenet ajattelevat suurpetoja koskevan lainsäädännön kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Onko perusteltua kiirehtiä lainsäädäntötyötä karhulupien vuoksi, vai onko parempi työstää säädökset mahdollisimman valmiiksi niin, että muidenkin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys toteutuisi?
Kysely oli auki runsaan puolen vuorokauden ajan. Vastauksia saatiin 8 369 kappaletta. Vastaajista 87 prosenttia kannatti seuraavaa kyselyssä mainittua toimintatapaa:
”Haluan, että metsästyslaki valmistellaan huolellisesti ja säädöksiin tehdään kaikki tarvittavat muutokset, jotta kolmen suurpedon (karhu, susi, ilves) kannanhoidollinen metsästys toteutuu. Hyväksyn, että tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin viivästystä aikatauluihin ja ainakin karhun kannanhoidollisen metsästyksen lupien saaminen voi siirtyä vuoteen 2026.”
Vastaajista 13 prosenttia valitsi vaihtoehdon:
”Haluan lainsäädäntöä kiirehdittävän, että syksyllä 2025 karhunmetsästys voisi olla mahdollista. Hyväksyn siinä tapauksessa, että suden ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys ei kuitenkaan ehkä toteudu, koska tarvittavia säädösmuutoksia ei luultavasti ehdittäisi tekemään.”
Myös liiton piirit haluavat kaikkien suurpetojen kannanhoidon mahdollistavan lainsäädännön
Metsästäjäliitto kysyi myös kuudentoista maakunnallisen piirinsä tahtotilaa lainsäädännön painopisteen tunnistamiseksi. Kuten jäsenistö, myös piirit katsoivat, että lain valmistelussa tulee huomioida kaikki kolme suurpetoa (karhu, susi, ilves) niin, että kiire karhun kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi ei saisi heikentää muiden suurpetojen kannanhoidon asemaa lainsäädäntötyössä.
Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii saamaan lain pikaisesti eduskuntaan, jotta syksyn 2025 karhunmetsästystä varten voitaisiin hakea lupia tulevana kesänä.
Metsästäjäliitto katsoi suurpetojen kannanhoidollista lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että lakiesitystä tulisi korjata varsin paljon, jotta laki varmasti mahdollistaisi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen (Metsästäjäliiton lausunto luettavissa täällä). MTK:n lausunto nosti esille samoja liiton huomioimia asioita. Myös korkein hallinto-oikeus lausui, että lakiesitystä olisi tarpeen tarkentaa.
Metsästäjäliiton mielestä tulevassa metsästyslain muutoksessa tulee lausunnolla olleeseen lakiesitykseen lisätä vähintäänkin kannanhoitosuunnitelmien juridisen aseman määrittely. Lisäksi sosioekonomiset seikat tulisi huomioida kannanhoidollisen metsästyksen päämäärän asettamisessa laissa Bernin sopimuksen mahdollistamalla tavalla. Edelleen suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelylle tulisi muotoilla oma pykälänsä, jonka mukaan MMM antaa viitearvoa koskevan asetuksen.
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
