Ruotsissa on keskusteltu pitkään siitä, kenellä kansalaisella tai ympäristöjärjestöllä tulisi olla oikeus valittaa esimerkiksi suupetojen poikkeuslupapäätöksistä. Ympäristöjärjestöt ja metsästystä vastustavat järjestöt ja yhdistykset valittavat järjestelmällisesti lupapäätöksistä ja vievät lääninhallituksen päätökset oikeuskäsittelyyn.
Ruotsin Kristillisdemokraatit, Ruotsidemokraatit, Maltillinen kokoomus ja Keskustapuolue ovat tehneet asiassa yhteistyötä ja pyrkineet siihen, että ympäristöjärjestöjen valitusoikeutta poikkeuslupiin rajoitetaan. Viime viikolla puolueet olivat Ruotsin ympäristö- ja maatalousvaliokunnan kuultavana.
Asiaan kriittisesti suhtautuvat sanovat, että valitusoikeuden rajoittaminen heikentää merkittävästi kansalaisten mahdollisuutta valittaa päätöksistä. Heidän mukaansa rajoitus olisi Århusin sopimuksen mukaan laitonta. Århusin sopimus on kansainvälinen yleis- ja ympäristösopimus, joka solmittiin Tanskassa vuonna 1998. Sopimuksen tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksiin, jotka koskevat heidän elinympäristöään. Sopimuksessa mukana olevat valtiot takaavat ympäristöasioissa kansalaisilleen oikeuden osallistua päätöksentekoon ja oikeuden valittaa päätöksistä. Sekä Ruotsi että Suomi ovat mukana sopimuksessa.
Esityksen takana olevien puolueiden mukaan asiassa on kyse Århusin sopimuksen tulkinnasta. Kansanedustaja ja ympäristö- ja maatalousvaliokunnan varajäsen Peter Helanderin mukaan tavoitteena on, että vain asianosaiset kansalaiset ja ympäristöjärjestöt voivat jatkossa valittaa poikkeusluvista. Hänen mielestään on outoa ja järjetöntä, että täysin eri paikkakunnalla asuva taho voi valittaa esimerkiksi suurpetojen lupapäätöksistä.
Seuraavaksi asia siirtyy Ruotsissa hallituksen käsiteltäväksi.
Uutisen lähde: https://www.jaktjournalen.se/riksdagen-sa-ja-skyddsjaktbeslut-ska-inte-kunna-overklagas-av-icke-berorda/
