Suden kannanhoidollinen metsästys matkalla kohti umpikujaa

Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa ja maa- ja metsätalousministeriön asetusmuistiossa kannanhoidollisen metsästyksen lähtökohdaksi on otettu susien monivaikutuksellisuus. Suunnitelman mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on muun muassa susikannan säätely ja sitä kautta suden sosioekonomisten konfliktien vähentäminen, suden hyväksyttävyyden edistäminen ja suden laittoman tappamisen ehkäiseminen. Näiden tavoitteiden toteuttamista ei hallinto-oikeudessa nähty riittävänä perusteena poikkeusluvan myöntämiselle. Poikkeuslupapäätöksestä ei hallinto-oikeuden mukaan käynyt selvästi ja täsmällisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään myönnetyllä poikkeamisella oli pyritty. Hallinto-oikeuden mukaan poikkeusluvassa ei myöskään kyetty riittävän selkeästi osoittamaan täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla tavoiteltu päämäärä kyetään juuri kohteena olevalla alueella saavuttamaan. 

”Herää kysymys, miten ja millä keinoin edellä mainittuja tavoitteita enää voidaan jatkossa ylipäänsä käyttää lupaperusteluina kannanhoidollisessa metsästyksessä. Miten käytännössä pystytään nykyistä tarkemmin perustelemaan ja osoittamaan vieläpä tieteellisesti etukäteen, että myönnetty poikkeuslupa vähentää sosioekonomista konfliktia, edistää hyväksyttävyyttä ja vähentää laitonta tappamista juuri sillä kyseisellä alueella, johon poikkeuslupaa haetaan”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ihmettelee.

Lauhanvuoressa susien metsästyksen perusteena lupahakemuksessa sosioekonomisten ongelmien lisäksi oli muun muassa alueelle istutettujen metsäpeurojen turvaaminen kansallispuistossa ja alfaparin lähisukulaisuus. Metsäpeuroja ja sisäsiittoisuutta ei kuitenkaan huomioitu lupapäätöksessä.