Viestintäpäällikön tehtävänä on Metsästäjäliiton ja metsästyksen julkisuuskuvan kehittäminen sekä viestinnän organisointi ja toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen yhdessä liiton viestintätiimin, koko henkilöstön ja jäsenpiiriemme kanssa. Tehtävänä on myös liiton monikanavaisen viestintästrategian toteuttaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen liiton strategian mukaisesti. Digitaalisen viestinnän kehittäminen on yksi painopisteistä. Viestintäpäällikkö tukee Metsästäjäliiton markkinointia ja edunvalvontaa sekä liiton Eräkontti-verkkokaupan markkinointia.

Tutustu tehtävään tarkemmin  

Mikäli tehtävä kiinnostaa, jätä hakemuksesi konsultille 27. elokuuta 2024 mennessä ilmoituksen ohjeiden mukaisesti.

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Eräkontti on viimeiset kolme vuotta onnistunut liiketoiminnassaan. Liiton hallitus onkin päättänyt ohjata Eräkontin vuoden 2023 tuloksesta 35 000 euroa piirien ja jäsenseurojen tekemän nuorisotyön tukemiseen.

Rahoitushakemukset käsitellään Metsästäjäliitossa. Hakemuksiin on hyvä liittää osallistujien nimilistat, iät (edellytys alle 20 vuotta) ja kuittikopiot sekä kuvaus siitä, mitä varoilla on tehty nuorten hyväksi.

Vuoden päätteeksi kaikkien toimintaa järjestäneiden ja avustusta hakeneiden kesken arvotaan virtuaalisimulaattori kumppanimme GAIMin kanssa.

Eräkontti on Metsästäjäliiton ja piirien omistama osakeyhtiö, joka perustettiin palvelemaan Metsästäjäliiton jäseniä 1976. Hyvän tuloksen on mahdollistanut vuonna 2020 tehty liiketoimintasuunnitelman muutos ja verkkokauppamyytiin siirtyminen. Kiitos kaikille Eräkontissa asioineille!

Hae Eräkontin nuorisoavustusta v.2025 lomakkeella >>

Valkohäntäpeurakanta on saatu taittumaan metsästyksellä. Monilla alueilla kanta on saatu tavoitetiheyteen. Silti paikoin peurakanta on edelleen tavoitetta tiheämpi.  Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, on tihentymäalueilla peurakantaa leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vähentämiseksi.

Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta uudelleen poikkeusluvan keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä kaudelle 2024-2025. Lupa on aiempaan tapaan myönnetty yhdeksi vuodeksi ja kattaa edellisvuosien tapaan rajatun alueen valkohäntäpeuran tihentymäalueella Lounais-Suomessa. Poikkeusta voi käyttää vain lupa-alueella sijaitsevat metsästysseurat ja -seurueet, jotka ilmoittautuvat Metsästäjäliitolle luvan käyttäjäksi. Poikkeuslupa käsittää poikkeuksen keinovalon tai aseeseen kiinnitettävän yöammuntaa varten tarkoitetun tähtäinlaitteen käytön.

Poikkeuslupa on voimassa 1.9.2024–15.2.2025 Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Näiden riistanhoitoyhdistysten alueilla valkohäntäpeuran pyyntilupaa hakeneen seuran tai seurueen koko metsästysalue on käytettävissä riistanhoitoyhdistysten rajoista riippumatta. Poikkeusluvan piiriin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet.

Poikkeusluvan käyttöön hakeutuneen seuran tai seurueen metsästyksenjohtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja sitoutuu poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamiseen Metsästäjäliitolle. Tekniikoita voi käyttää vain vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa. Metsästyksen johtaja vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja poikkeusluvalla pyydetyn saaliin ilmoittamisesta.

− Poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius muistuttaa.

Ilman poikkeuslupaa metsästyslaki pääsääntöisesti kieltää valojen ja yötähtäinten käytön metsästyksessä, koska Bernin kansainvälisen sopimuksen mukaisesti keinovalon ja yötähtäimien käyttö on kiellettyä hirvieläinten metsästyksessä. Keinovaloa ja yötähtäinlaitteita voi käyttää ilman poikkeuslupaa supikoiran pyynnissä ja villisian metsästyksessä.

Poikkeuslupaa voi käyttää hakeutumalla luvan piiriin Metsästäjäliiton kautta

Keinovalon ja yötähtäimien käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on mahdollista vain, kun pyyntiluvan saaja on hakeutunut poikkeusluvan piiriin Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla tavalla ja sitoutuu luvan edellyttämään raportointiin. Poikkeuslupa on voimassa vasta, kun Metsästäjäliitolta on saatu vahvistus. Metsästäjäliitto on tehnyt ohjeet siitä, kuinka seurat ja seurueet voivat halutessaan ilmoittautua poikkeusluvan piiriin ja kuinka asiaa hallinnoidaan >> https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/valkohantapeura

Metsästäjäliitto haki jatkoa poikkeusluvan käytölle metsästyskaudelle 2024-2025, jotta vertailuaineistoa saadaan lisää ja selvitetään, miten tekniikoita osataan ja voidaan hyödyntää, mikäli lumiolosuhteet ovat erilaiset kuin edellisillä hyvälumisilla jahtikausilla.

Poikkeusluvan turvin on vuosittain kaadettu 1700-2000 peuraa. On hyvin tärkeää, ja lupaehtojen edellytys, että kaikki poikkeustekniikalla kaadetut peurat ilmoitetaan seurantaan.

Tutkimus: Poikkeuslupa on parantanut riistalaukauksia ja turvallisuutta

Metsätalousinsinööriksi opiskelleen Iida Forsströmin vuonna 2024 valmistuneen opinnäytetyön mukaan valon ja yötähtäimien käyttö on metsästäjien antaman palautteen mukaan parantanut riistaeläimen tunnistusta, riistalaukauksia ja metsästyksen turvallisuutta. Hän käytti aineistonaan poikkeusluvan kyselypalautteita vuosilta 2021-2024. Metsästäjäliitolle tehdyn tutkimuksen mukaan vastanneista eri vuosina 76-89 prosenttia koki, että eettinen riistalaukaus parani. Saaliin tunnistamisen koki parantuneen vastaajista 54-90 prosenttia käytetystä poikkeuslupamenetelmästä riippuen. Turvallisuuden koki parantuneen 63-82 prosenttia vastaajista.

Metsästäjäliitossa tapahtui puheenjohtajia koskevia henkilömuutoksia kevätliittokokouksessa huhtikuun lopulla. Liittoa vuodesta 2017 lähtien johtanut Tuomas Hallenberg ilmoitti hieman yllättäen jättävänsä liiton puheenjohtajuuden kesken kauden. Toki hän oli aiemmin ilmoittanut jättävänsä paikkansa tämän vuoden lopussa. Tuomaksen päätöstä aikaistivat hänen uudet haasteelliset työtehtävänsä Stora Enson metsädivisioonan johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä. 

Olemme Tuomaksen kanssa olleet liiton puheenjohtajistossa vuoden 2017 alusta alkaen. Tulimme silloin liiton johtoon aivan uusina henkilöinä. Emme myöskään tunteneet toisiamme entuudestaan. Tuomaksen puheenjohtajuuden aikana liitto on uudistunut melkoisesti. Jo heti ensimmäisenä vuonna aloitimme liiton uudistaminen. Liiton strategia uudistettiin vuosille 2019–2023, samoin liiton arvot ja tapamme toimia, lisäksi liitolle luotiin selkeä tavoiteohjelma vuosille 2019–2027. Otimme käyttöön myös uuden sloganin ”Koti kaikille metsästäjille”. Kaikki edellä mainitut ovat ohjanneet liittomme toimintaa viime vuodet. Toki strategiaa on matkan varrella jonkin verran tarkistettu ja päivitetty.

Omalta osaltani yhteistyö Tuomaksen kanssa on sujunut hyvin ja mutkattomasti. Meillä on ollut myös selkeä työnjako keskenämme. Tuomakselle ovat kuuluneet liiton ja liittotoimiston johto sekä kansainväliset asiat. Tuomas on ollut myös NHA:n puheenjohtaja ja FACE:n puheenjohtajistossa. Minulle on kuulunut hänen tuurauksensa, Eräkontti Oy ja varainhankinta. Kiitän Tuomasta siitä valtavasta ja antaumuksellisesta työpanoksesta, jota hän on pyyteettömästi liiton ja metsästäjien eteen tehnyt puheenjohtajavuosinaan.

Koko tämän yhteisen ajan meillä on ollut yksi iso haaste, suurpedot ja erityisesti sudet. Liitto on tehnyt paljon edunvalvontatyötä, jotta suurpetojen, erityisesti suden, ilveksen ja karhun, metsästys voisi jatkua. Kun aloitin liiton varapuheenjohtajana, pidin susiasiaa kyllä tärkeänä, mutta hieman etäisenä Punkalaitumella asuvalle metsästäjälle, susi ei ollut iso ongelma täällä. Nyt alle 10 vuoden jälkeen asun Suomen susitiheimmällä alueella! 

Suden kanta-arviot ilmestyivät samalla viikolla, kun tätä kirjoittelen. Uudet kanta-arviot ovat herättäneet paljon keskustelua tavallisten metsästäjien keskuudessa. Itsestänikin tuntuu aika mahdottomalta, etteikö susikanta olisi viime vuosina kasvanut, kun kannanhoidollista metsästystä ei ole ollut lainkaan. On täysin ymmärrettävää, että suurpetohavainnot ovat vähentyneet. Perussyy on selvä: kun ei ole metsästystä, ei ole havaintojakaan. Myös innostus DNA-näytteiden ja Tassu-kirjausten suhteen on ilman muuta vähentynyt, kun moni kokee, ettei siitä ole mitään hyötyä metsästyksen suhteen.

Vaikka tilanne on mikä on, jatkaa liitto painokkaasti työtä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aikaansaamiseksi kansallisella tasolla. EU:n kautta polku on pitkä ja kivinen, sen varaan emme voi jäädä.
 

Ilkka Mäkelä

varapuheenjohtaja, vt puheenjohtaja

Aloitteen tekijät ehdottavat, että viranomaiset ryhtyvät lainvalmisteluun, jossa säädetään selkeästi kielletyksi ja siten rangaistavaksi kissojen kytkemättömänä pito omistajan oman pihan/tontin ulkopuolella ja kissojen kytkemättömänä pito taajamassa, mukaan lukien omistajan tontilla/pihalla.

Aloitteen perustelutekstissä todetaan (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12504), että vapaana pidettävät kissat tappavat Suomessa vuosittain miljoonia luonnonvaraisia eläimiä ja aiheuttavat valtavasti rahallisia vahinkoja. Aloitteessa todetaan myös, että epäselvä laintulkinta aiheuttaa eripuraa kansalaisten kesken ja että vapaana pidettäviä kissoja kuolee muun muassa liikenteen takia ja petoeläinten tappamana. Aloitteen tekijöiden mukaan valistus vastuullisesta kissanomistuksesta toimii, mutta liian hitaasti, sillä edelleen löytyy ihmisiä, jotka vetoavat vastuuttomassa kissanomistajuudessaan epäselvästi kirjoitettuun lakiin.

Kinturinkujan toimiston henkilökunta lomailee heinäkuussa.

Toimisto on kokonaan suljettuna 15.-26.7.2024.

Asiantuntijoiden yhteystiedot >>

Hyvää kesää!

Metsästyksen tuntemus ja hyväksyntä nuorten osalta:

• Osaaminen: 18 % 18–24-vuotiaista vastaajista tuntee metsästyssäädöksiä ja -käytäntöjä, mikä on huomattavasti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.
• Laaja hyväksyntä: 77 % nuorista aikuisista (18–24) hyväksyy laillisen ja säännellyn metsästyksen periaatteet, mikä osoittaa myönteistä asennetta luonnonsuojeluun ja luonnonvaraisten eläinten kannanhoitoon. 

Yleinen hyväksyntä:

• Laaja yksimielisyys: Tutkimus korostaa metsästyksen vahvaa yleistä hyväksyntää Romaniassa ja 75 % vastaajista on sitä mieltä, että metsästys on hyväksyttävää, jos sitä harjoitetaan laillisesti ja eettisesti.
• Sukupuolierot: Miehet tuntevat ja hyväksyvät metsästystä enemmän kuin naiset, mikä viittaa siihen, että kohdennettu koulutus naisille voisi lisätä julkista metsästyksen hyväksyntää entisestään. 

Karhukannan hallinnan haasteet Romaniassa

Romaniassa elää EU:n suurin karhukanta, mikä johtaa usein ihmisten ja karhun välisiin konflikteihin. Suurpetojen metsästys lopetettiin vuonna 2016, minkä jälkeen karhut ovat lisääntyneet hallitsemattomasti. Esimerkiksi vuonna 2019 karhut tappoivat kahdeksan ja raatelivat 76 ihmistä. Samana vuonna 72 karhua kuoli liikenneonnettomuuksissa.

Tuore tutkimus osoittaa, että paikallinen väestön sietokyky on ylittynyt ja monet tukevat suurpetojen metsästystä kannattavana ratkaisuna tilanteeseen.  

Bukarestin yliopiston tuoreessa artikkelissa korostetaan seuraavia teemoja:

• Riittämättömät, faktoihin perustumattomat toimet suurpeto-ongelman ratkaisemiseksi johtavat uusiin, jatkuviin konflikteihin ja suurpetojen yleisen suvaitsemisen vähenemiseen.
• Yleinen luottamuksen puute suurpetoja hallinnoivien viranomaisten päätöksiä kohtaan on merkittävää erityisesti niillä alueilla, joilla on paljon karhuja. 

Keskeiset kannanhallintatoimenpiteet:

• Ihmistoiminnan rajoitukset: 55 % vastaajista pitää tehokkaina toimenpiteinä jätehuollon kohentamista ja karhujen ruokintarajoituksia, joilla vähennetään karhun tottumista ihmiseen.
• Käytännön kannanhallinta: 42,1 % vastaajista pitää myönteisenä strategiana ongelmakarhujen kannanhallintaa (metsästystä) asutusalueilla. 

Johtopäätös:

Molemmat tutkimukset yhdessä osoittavat romanialaisten nuorten keskeisen roolin kestävän metsästyksen ymmärtämisessä ja hyväksymisessä. Näiden tutkimuksiin perustuvien johtopäätösten yhdistäminen voi parantaa ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa Romaniassa.

FACE (The European Federation for Hunting and Conservation) kehottaa päättäjiä ja luonnonsuojelijoita hyödyntämään romanialaisten nuorten positiivista suhtautumista metsästykseen ja toteuttamaan suurpetokantojen hallintaa käytännön näyttöön perustuvilla toimilla. Romania voisi näin toimien johtaa Eurooppaa tehokkaaseen samanaikaiseen suurpetojen kannanhallintaan ja suojeluun.

Lisätietoja karhututkimuksesta: Neagu, A. C., & Rozylowicz, L. (2024). Insufficient scientific evidence hinders large carnivore management in Romania. University of Bucharest, Faculty of Geography. Retrieved from https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4838613 

Riistakeskuksen mukaan sen lupaharkintaa ohjasi vahvasti suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö. Riistakeskuksen mukaan vallitseva oikeuskäytäntö edellyttää, että metsästyksen päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti ja että hakemusten suurin puute oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen.

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että Suomessa nyt käytetty suurpetojen hallinnointimalli on toimimaton. Oikeuslaitos on aiemmin kumonnut myönnetyt suurpetojen metsästyksen poikkeusluvat. Nyt riistakeskus ei enää haettuja lupia myönnä.

Metsästäjillä ei ole riittävää tietoa ja taitoa laatia tieteellisiä ja oikeudellisesti kattavia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia siinä laajuudessa, kuin mitä lupaviranomainen Suomen riistakeskus tai maamme oikeuslaitos edellyttävät.

Tästä on osoituksena niin nyt riistakeskuksen hylkäämät karhun metsästyksen poikkeuslupahakemukset, kuin viime vuoden lopulla riistakeskuksen hylkäämät suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemukset.

Metsästäjäliitto onkin jo pitkään esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön täysin uusi Ruotsissa käytössä oleva suurpetojen hallinnointimalli. Siinä kunkin suurpedon kannanhoitotavoitteet, kanta-arviot kuin myös kannanhoidollisen metsästyksen perustelut tuotetaan viranomaistyönä maakuntatasolla.

Tällöin suurpetojen kannanhoito ja siihen liittyvä kannanhoidollinen metsästys on lupien perusteluja myöten yksityiskohtaista ja EU-lainsäädännön sekä kansallisen oikeuslaitoksen tarkastelun kestävää. Ruotsissa karhun, suden ja ilveksen kantojen kasvua rajoitetaan ja ihmisarkuutta ylläpidetään kannanhoidollisella metsästyksellä.

Myönnetyistä poikkeusluvista on Ruotsissa valitettu EU:n luontodirektiiviin vedoten, mutta maan oikeuslaitos on hylännyt valitukset.

Riistakeskuksen uutiseen >>

Riski siihen, että uudet koirasusisukupolvet hakeutuvat uusille reviireille ja pariutuvat susien kanssa on korkea.

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta kannustaa välittämään tietoa epäillyistä koirasusista paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle sekä Suomen riistakeskukselle.

Lue koko vieraslajiasioiden neuvottelukunnan tiedote vieraslajit.fi

Kauppatieteiden maisteri Christer Fallström Metsästäjäliiton talous- ja henkilöstöpäälliköksi

Metsästäjäliiton hallitus on 26.6.2024 kokouksessaan valinnut Metsästäjäliiton talous- ja henkilöstöpäälliköksi Christer Fallströmin. Talouspäällikön tehtävään yhdistetään nyt liitossa uutena asiana henkilöstöpäällikön tehtävät.

Helsinkiläinen Fallström on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja farmaseutti. Hänellä on työkokemusta niin yksityisyrittämisen, liike-elämän kuin järjestökentän työtehtävistä. Kolmenkymmenen vuoden työura on tuonut hänelle osaamista talous-, markkinointi-, henkilöstö-, sopimus, ICT-, kiinteistö- ja sijoitustoiminnan hallinnosta.

– Tiedostan, että motivoitunut henkilöstö tekee parhaan ja vaikuttavimmin työn ja siksi pyrin aina kuuntelemaan, sparraamaan ja tukemaan kollegoitani. Olen analyyttinen, ajattelen asioita kokonaisvaltaisesti ja olen sisäistänyt, että työyhteisöjen tulee osata muuntautua yhteiskunta- ja toimintaympäristön muutosten asettamiin uusiin vaatimuksiin. Muutostarpeet tulee mieltää mahdollisuuksina, Fallström kertoo itsestään.

Christer Fallström aloittaa tehtävässä 12. elokuuta. Liiton nykyinen talouspäällikkö Jaana Aalto tukee Christeriä tehtävässään vuoden vaihteeseen asti, jolloin Jaana siirtyy työelämästä oloneuvokseksi.

Antti Mäkinen Metsästäjäliiton vakinaiseksi nuorisotyön asiantuntijaksi

Metsästäjäliiton hallitus on 26.6.2024 kokouksessaan vakinaistanut Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntijan tehtävään yhteisöpedagogi (YAMK), liikunnanohjaaja (AMK) Antti Mäkisen.

Antti on sijaistanut tehtävässä toiminutta ja opintovapaalla ollutta Elina Mäkelää syksystä 2023 alkaen. Elinan siirtyessä liitosta uusiin tehtäviin elokuun alusta alkaen Antti ottaa tehtävän vastaan vakinaisena työntekijänä.

Nuorisotyössä Antin tehtäviin kuuluu Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Tehtävään sisältyy myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja raportointi ja viestintä sekä hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. Edellisen tehtävien lisäksi Antti avustaa myös yleisissä järjestötehtävissä kuten jäsenten ja piirien neuvonnassa sekä järjestötoiminnan tapahtumajärjestelyissä sekä erilaisten koulutusten järjestämisessä. 

– Odotan innolla Metsästäjäliiton nuorisotyön prosessien ja tukipalveluiden kehittämistä sekä metsästysharrastuksen osallisuuden ja saavutettavuuden edistämistä. Näin voimme yhteisesti Metsästäjäliitossa olla osaltamme varmistamassa innostavaa ja vetovoimaista järjestökenttää tulevaisuuteen. Nuorisotyöllä on aina positiivinen kaiku, Mäkinen toteaa.