Suurpedot ihmisten arjessa

Miksi suurpetoja metsästetään Suomessa?

Pohjalainen hirvipäällikkö kertoo, miten lisääntyvät suurpetokannat vaikeuttavat hirvikannan säätelyä.

Nousiaislainen perheenäiti kertoo, millaista on lähettää pieniä lapsia koulumatkalle susitihentymäalueella.

Haminalainen suurriistavirka-avun tekijä kuvailee miksi suurpetojen metsästys on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta.

Kunnan edustaja kertoo, miten suurpetotilanne on vaikuttanut oppilaiden koulumatkoihin Varsinais-Suomessa.

Metsästäjäliiton edustaja tuo esille, miksi suurpetojen metsästys on tärkeää konfliktien hallinnan kannalta.

Metsästyksen myötä konfliktit hallinnassa

Metsästyksen myötä konfliktit ovat hyvin hallinnassa, karhukanta on ihmisarka ja karhu on arvostettua suurriistaa. Suurpedoistamme juuri karhun ja ilveksen kannat ovat meillä vieläpä suuremmat kuin todennäköisesti 175 vuoteen.

Liitto pitää karhuvalituksia perusteettomana. Metsästäjäliitto toteaa, että tehdyt valitukset kohdistuvat vieläpä pääosin sinne, missä karhuja on maassamme kaikkein eniten ja kanta tihein. Lajin kannanhoito estyy ja tihentymäalueiden karhumäärät nousevat kestämättömälle tasolle, jos karhuja ei metsästetä. Varoittava ääriesimerkki Euroopassa löytyy Romaniasta, jossa kaikki suurpetojen kannanhoidollinen metsästys kiellettiin vuonna 2016.

Tuoreimpana tilastovuonna 2019 karhuhyökkäyksissä kuoli 8 ja loukkaantui 23 ihmistä. Myös maaseudun elinkeinot, karjanhoito ja mehiläistarhaus joutuvat vaikeuksiin, jos karhujahti tiheän kannan alueella estyy.

Metsästäjäliitto on huolissaan siitä, että metsästäjien motivaatio kanta-arvion havaintojen ja DNA-näytteiden tuottamiseen heikkenee. Vastaava tapahtui viime talvena, kun suden DNA-keräyksessä pääasiassa metsästäjien toimittama näytemäärä pieneni 40 prosenttia suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien toimeenpanokieltojen jälkeen. Ilman metsästäjien havaintoja kanta-arvioiden tekeminen on mahdotonta.

Metsästäjäliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä

Metsästäjäliitto vaatii, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurpetojemme karhun, ilveksen ja suden liitesiirrot luontodirektiivissä liitteestä IV liitteeseen V (metsästettävät lajit) on nostettava välittömästi työlistalle. Ranskan ja Ruotsin päättäjät ovat sitä osaltaan jo esittäneet.

Metsästäjäliitto edellyttää, että on luotava kansallinen suurpetolainsäädäntö, joka toisaalta huomioi luontodirektiivin vaatimukset ja toisaalta pakottaa oikeuslaitosta ottamaan huomioon direktiivissäkin mainitut EU-subsidiariteetin mukaiset kansalliset sosioekonomiset sekä alueelliset ja paikalliset näkökulmat.

Metsästäjäliitto esittää myös, että poikkeuslupien myöntämistä on aikaistettava puolella vuodella ja hallinto-oikeuksilta on edellytettävä kohtuullista käsittelyaikaa. Nykymallilla mahdollisten valitusten oikeuskäsittely menee automaattisesti metsästysajan päälle. Tämä on mahdoton malli metsästyksen suunnittelulle ja toteutukselle.

Lisäksi Århusin sopimuksen tulkinta suurpetojen poikkeuslupia koskevasta valitusoikeuksien rajaamisesta on myös Suomessa arvioitava uudelleen Ruotsin tapaan. Valitusoikeus on vain paikallisilla toimijoilla, mikä ei voi tarkoittaa sitä, että valituksia tehtaillaan paikallisen pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä toiselta puolelta Suomea.

Liiton mielestä suurpetojen metsästyslainsäädöntä on muutettava, Ruotsin lainsäädäntö toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Liitto on tehnyt päättäjille juridisia selvityksiä ja esityksiä lakimuutoksiksi. Metsästäjäliiton ajama hallitusohjelman kirjaus "Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä" antaa hyvän pohjan työlle.

Metsästäjäliitto on pitkään esittänyt, että suurpetoja koskeva lainsäädäntö on päivitettävä niin, että lupia ei enää voida oikeuskäsittelyssä hylätä. Esitämme lainsäädännön kehittämistä niin, että poikkeusluvat pysyvät voimassa mahdollisten valitusten jälkeen oikeuskäsittelyssä, että niitä ei siis oikeuslaitos voi hylätä. 

Ruotsinkin osalta toisinaan kerrotaan, että maassa ei olisi suurpetoasioissa valitusoikeutta. Kyllä Ruotsissa on suurpetojen metsästystä koskeva valitusoikeus ja valituksia tehdään vuosittain. Oikeuslaitos ei vain valituksia hyväksy, vaan pitää luvat voimassa, mikä johtuu Ruotsin Suomea tarkemmasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka pohjautuu luontodirektiiviin. 

Viimeksi 6.10.2023 Ruotsin metsästäjäliitto uutisoi, että Ruotsin korkein hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen, joka koski karhun metsästyksen poikkeuslupia vuodelta 2021. Päätöksellään oikeus hyväksyi tapahtuneen karhujen kannanhoidollisen metsästyksen, jossa karhuista noin viidennes oli tuolloin metsästettävissä.

Tähän työhön ministeriö ei koe voivansa ryhtyä argumentoiden, että lakia ei voida kehittää. Metsästäjäliitto on asiasta eri mieltä ja on tuottanut juridista materiaalia osoittaen, että Ruotsin mallin mukainen suurpetolainsäädäntö on mahdollista luoda myös Suomeen.

Asiantuntijatyöryhmä on nimetty pohtimaan suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämistä Suomessa (MMM 12.3.2024)

Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus asetuksesta, joka sujuvoittaa suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämistä. Tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Työryhmän tulee ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää.

Työryhmässä puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila (MMM) Asiantuntijajäsen Sami Niemi.

• Varatuomari Marjo Anttoora, ministeri Essayahin erityisavustaja
• Anna-Rosa Asikainen MTK:ssa luonnonsuojelujuristi
• Sauli Härkönen, Suomen Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö
• Jarmo Kiuru, Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori
• Kai Kokko, Helsingin yliopiston ympäristö- ja kestävyysoikeuden professori
• Maria Westerman, ympäristöministeriön erityisasiantuntija.

Asiantuntijatyöryhmän toimikausi on 1.4.2024–15.10.2024. Siltä odotetaan väliraporttia 15.6. mennessä ja asetusmuutosta siten, että se voi astua voimaan 1.7.2024.

Suurpetojen kannanhoidollinen tilanne marraskuussa 2023

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola päivittävät suurpetojen kannnanhoidollista tilaa marraskuussa 2023

• 00:00 Suurpetoasiat puhuttavat ja tilanne on käynyt hyvin hankalaksi
• 00:30 Suurpetometsästys on jumissa lain puutteiden ja oikeuden päätösten myötä
• 1:44 Esitämme Suomeen Ruotsin mallia
• 3:44 Miten Ruotsin malli saadaan tehdyksi
• 5:48 Ymmärrämme jäsenten harmin ja toivottomuuden tunteen, mutta toivomme malttia
• 9:03 Liitto tekee aktiivista edunvalvontaa joka päivä. Meillä on poliittinen tuki asiallamme. On löydettävä teknisiä lain ja hallinnon kehittämisen ratkaisuja ja niitä löytyy Ruotsista.
• 11:15 Liitto tekee systemaattista vaikuttamistyötä asian eteen.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Metsästäjäliitto tekee suurpetoasian eteen?

Nyt syntyneen valituskierteen pysäyttäminen vaatii muutoksia kotimaisiin ja kansainvälisiin säädöksiin. Valitusoikeus seuraa kansainvälisistä sopimuksista ja lajien status EU-säädännöstä. Metsästäjäliitto tekee jatkuvasti työtä näiden säädösten muuttamiseksi. Poliittinen vaikuttamistyö ei ole usein näkyvää. Joko vaikutamme ja luomme suhteita poliitikkoihin tai revittelemme suureellisesti, joka katkaisee yhteydet päättäjien suuntaan. Joudumme tasapainoilemaan näiden välillä ja saamme jäseniltä usein palautetta myös liian voimakkaista ulostuloista.

Liitto on tehnyt ja tekee jatkuvasti vaikuttamista kotimaisiin poliitikkoihin, meppeihin ja asioi virkamiesten kanssa. Yhteispohjoismaisen ja Eurooppalaisen yhteistyön avulla vaikutamme EU-päätöksentekoon ja pyrimme saamaan muutoksia mm. suurpetojen statukseen luontodirektiivissä niin, että luvanmyöntöprosessi olisi mahdollista tehdä valitusten kestävästi. Jotta näin tapahtuu, pitää saada enemmistö EU-valtioiden edustajista kannattamaan muutosta eri maiden metsästäjäorganisaatioiden yhteistyöllä. Yhteistyötä koordinoidaan Pohjoismaiden NHA:ssa ja Euroopan kattavassa FACEssa.

Metsästäjäliitto ei esitä valitusoikeuden poistamista. Se on epärealistinen ajatus. Ajamme lainsäädännön kehittämistä niin, että poikkeusluvat pysyvät voimassa mahdollisten valitusten jälkeen oikeuskäsittelyssä, että niitä ei siis oikeuslaitos voi hylätä.

Ruotsinkin osalta toisinaan kerrotaan, että maassa ei olisi suurpetoasioissa valitusoikeutta. Kyllä Ruotsissa on suurpetojen metsästystä koskeva valitusoikeus ja valituksia tehdään vuosittain. Oikeuslaitos ei vain valituksia hyväksy, vaan pitää luvat voimassa, mikä johtuu Ruotsin Suomea tarkemmasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka pohjautuu luontodirektiiviin.

Viimeksi 6.10.2023 Ruotsin metsästäjäliitto uutisoi, että Ruotsin korkein hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen, joka koski karhun metsästyksen poikkeuslupia vuodelta 2021. Päätöksellään oikeus hyväksyi tapahtuneen karhujen kannanhoidollisen metsästyksen, jossa karhuista noin viidennes oli tuolloin metsästettävissä.

Tuliko tilanne yllätyksenä?

Karhuluvissa valitusongelmaa ei juurikaan ole aiemmin ollut. Susiluvissa liitto on opastanut hakijoita. Liitto on jo aiemmin varoittanut lainsäätäjiä, että nykymenolla oikeuslaitoksesta tulee riistapolitiikan tekijä ja lupaviranomainen. Tämä näyttää nyt olevan toteutumassa.

Pitäisikö liiton käynnistää SRVA-lakko?

SRVA-lakko on huono vaikuttamisen tie, sillä se on metsästäjien toteuttamaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskunta ei jätä sitä tekemättä ja vaihtoehtona on hoitaa asia muulla tavoin. Siitä ei ole enää pitkä matka siihen, että myös muita metsästyksen osa-alueita hoidetaan toisella lailla muodostetun ja organisoidun toimintavan avulla. Suurpetojen metsästyksen jatkuvuus on myös SRVA-palvelulle tärkeä asia.

Miten tehdä ilveksen poikkeuslupavalitus?

(Lisätty 15.11.2023)

Metsästäjäliitto avustaa juridisilla perusteluteksteillä niitä ilvesluvan saaneita, jotka ovat saaneet poikkeusluvasta tehdyn valituksen takia vastinepyynnön hallinto-oikeudelta.

Metsästäjäliiton saaman tiedon mukaan hallinto-oikeudet ovat äskettäin pyytäneet valituksenalaisista ilveksen kannanhoidollisista poikkeusluvista vastinetta kyseisten lupien haltijoilta. Tulevalle talvelle ilveksen kannanhoidollisin perustein myönnetyistä poikkeusluvista tehtiin Suomessa kaikkiaan toistasataa valitusta.

Liiton yhteistyöjuristi on nyt laatinut ilvesluvansaajien käyttöön vastineeseen tarvittavan perustelutekstin. Yleisluontoista vastineen juridista perustelutekstiä kannattaa mahdollisuuksien mukaan vielä täydentää kyseisen alueen yksityiskohtaisilla lisätiedoilla. Vastine toimitetaan vastinepyynnön mukaiseen osoitteeseen hallinto-oikeuteen.

Lataa teksti Word-dokumenttina

Lisätietoja

BBC: Brown bear attacks: Deaths spark fear in Romania

Luonnonvaratieto-palvelussa esitetään suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitetut karhu-, susi, ilves- ja ahmahavainnot sekä susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitiedot, aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa. Lisäksi palvelussa kerrotaan suurpetotutkimukseen liittyvää taustatietoa.

Sivu päivitetty 20.5.2024