Suurpedot suomalaisten arjessa

Miksi suurpetoja metsästetään Suomessa?

Suurpetojen kannat ovat olleet kasvussa Suomessa jo vuosien ajan. Taustalla tässä on kannanhoidollisen metsästyksen estyminen tai vaikeutuminen myönnetyistä luvista tehtyjen valitusten vuoksi. Kannanhoidollinen metsästys on keino pitää suurpetokannat yhteiskunnallisesti kestävällä tasolla. Samalla metsästys lisää tutkitusti suurpetojen ihmis- ja koira-arkuutta, mikä vähentää vahinkoja myös ennaltaehkäisevästi. Metsästyksen vaikutusta ihmisarkuuten on käyty läpi kattavasti tällä sivulla: Ajankohtaista sudesta

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kävivät muun muassa suurpetoasiaa läpi videolla marraskuussa 2025.

Nousiaislainen perheenäiti kertoo, millaista on lähettää pieniä lapsia koulumatkalle susitihentymäalueella.

Haminalainen suurriistavirka-avun tekijä kuvailee miksi suurpetojen metsästys on tärkeää yhteiskuntarauhan kannalta.

Kunnan edustaja kertoo, miten suurpetotilanne on vaikuttanut oppilaiden koulumatkoihin Varsinais-Suomessa.

Metsästäjäliiton edustaja tuo esille, miksi suurpetojen metsästys on tärkeää konfliktien hallinnan kannalta.

Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista.

Samalla Metsästäjäliitto yhteistyössä MTK:n ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa vaatii, että kannanhoidollinen metsästys ulotetaan koskemaan suden lisäksi myös muita suurpetoja. 

Suomen suurpetokannat ovat olleet vuosien ajan jatkuvassa kasvussa. Tämä johtuu siitä, että niiden kannanhoidollinen metsästys on estynyt. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan suomessa oli maaliskuussa 2025 430 sutta, syksyllä 2024 2084 karhua ja samaten syksyllä 2024 2882 ilvestä.

Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita on korjattu ylöspäin tänä vuonna. Aiempaa tarkemmista arvioista huolimatta Metsästäjäliitto kritisoi kanta-arvioiden oikeellisuutta. Esimerkiksi Varsinais-Suomesta puuttuu liiton keräämien tietojen mukaan susilaumoja. Samaten ilvesten osalla arkihavainnot osoittavat, että ilvespentueet pystyvät elämään huomattavasti lähempänä toisiaan, kuin mitä on pidetty rajana laskentamallissa. 

Suurpedoista kirjatut Tassu-havainnot ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2025 aikana. Kaikkiaan havaintoja havaintoja on kirjattu marraskuun alkuun mennessä 67 000 eli 70 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. 

EU:n jäsenmaat hyväksyivät kesäkuussa 2025 suden liitesiirron, jolla susi siirrettiin tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Suojelutason muutos täytyy viedä vielä erikseen kansalliseen lainsäädäntöön. Parhaillaan (marraskuu 2025) meneillään on metsästyslain muutosesityksen käsittely, jonka mukaan suden metsästys toteutetaan kiintiömetsästyksenä. Hallituksen tavoitteena on, että suden kannanhoidollinen metsästys alkaa tammikuussa 2026. 

Suomi on ilmoittanut lokakuussa 2025, että suden suotuisa suojelutaso on Suomessa 273 yksilöä tunturialueen eteläpuolella. Metsästäjäliitto katsoo, että lukema on liian suuri, ja esittää EU:n ohjetta noudatellen suojelutasoksi 165 eläintä.

Ruotsi raportoi samaksi luvuksi 170 sutta. Ruotsissa katsotaan, että tämä määrä riittää pitämään maan susikannan geneettisesti riittävän monimuotoisena, jos susia saapuu maahan yksi kolmen vuoden välein. 

Suomen susikanta on jatkuvassa yhteydessä Venäjän susiin. Tästä on osoituksena se, että poronhoitoalueelta vahinkoperusteisilla luvilla kaadetuista susista 80 prosenttia on peräisin Venäjältä. Vuosina 2022–2023 vahinkoperusteisilla luvilla on poronhoitoalueella kaadettu noin 50 sutta vuosittain.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Metsästäjäliitto tekee suurpetoasian eteen?

Nyt syntyneen valituskierteen pysäyttäminen vaatii muutoksia kotimaisiin ja kansainvälisiin säädöksiin. Valitusoikeus seuraa kansainvälisistä sopimuksista ja lajien status EU-säädännöstä. Metsästäjäliitto tekee jatkuvasti työtä näiden säädösten muuttamiseksi. Poliittinen vaikuttamistyö ei ole usein näkyvää. Joko vaikutamme ja luomme suhteita poliitikkoihin tai revittelemme suureellisesti, joka katkaisee yhteydet päättäjien suuntaan. Joudumme tasapainoilemaan näiden välillä ja saamme jäseniltä usein palautetta myös liian voimakkaista ulostuloista.

Liitto on tehnyt ja tekee jatkuvasti vaikuttamista kotimaisiin poliitikkoihin, meppeihin ja asioi virkamiesten kanssa. Yhteispohjoismaisen ja Eurooppalaisen yhteistyön avulla vaikutamme EU-päätöksentekoon ja olemme saaneet muutoksia mm. suurpetojen statukseen luontodirektiivissä niin, että luvanmyöntöprosessi olisi mahdollista tehdä valitusten kestävästi. Yhteistyötä koordinoidaan Pohjoismaiden NHA:ssa ja Euroopan kattavassa FACEssa.

Metsästäjäliitto ei esitä valitusoikeuden poistamista. Se on epärealistinen ajatus. Ajamme lainsäädännön kehittämistä niin, että poikkeusluvat pysyvät voimassa mahdollisten valitusten jälkeen oikeuskäsittelyssä, että niitä ei siis oikeuslaitos voi hylätä. Suden kannanhoidolliseen metsästykseen on suunniteltu koko maahan ulottuvaa kiintiöjärjestelmää. Asetuksella annettava kiintiö ei ole niin herkkä valituskierteelle kuin nykyinen lupakäytäntö. Lähtökohtaisesti Metsästäjäliitto pitää kiintiöjärjestelmää hyvänä, mutta ajaa sen ulottamista myös muihin suurpetoihin koko maahan.

Ruotsinkin osalta toisinaan kerrotaan, että maassa ei olisi suurpetoasioissa valitusoikeutta. Kyllä Ruotsissa on suurpetojen metsästystä koskeva valitusoikeus ja valituksia tehdään vuosittain. Oikeuslaitos ei vain valituksia hyväksy, vaan pitää luvat voimassa, mikä johtuu Ruotsin Suomea tarkemmasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka pohjautuu luontodirektiiviin.

Pitäisikö liiton käynnistää SRVA-lakko?

SRVA-lakko on huono vaikuttamisen tie, sillä suurriistavirka-apu on metsästäjien toteuttamaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskunta ei jätä sitä tekemättä ja vaihtoehtona on hoitaa asia muulla tavoin. Siitä ei ole enää pitkä matka siihen, että myös muita metsästyksen osa-alueita hoidetaan toisella lailla muodostetun ja organisoidun toimintavan avulla. Suurpetojen metsästyksen jatkuvuus on myös SRVA-palvelulle tärkeä asia.

Miten tehdä ilveksen poikkeuslupavalitus?

Metsästäjäliitto avustaa juridisilla perusteluteksteillä niitä ilvesluvan saaneita, jotka ovat saaneet poikkeusluvasta tehdyn valituksen takia vastinepyynnön hallinto-oikeudelta.

Metsästäjäliiton saaman tiedon mukaan hallinto-oikeudet ovat äskettäin pyytäneet valituksenalaisista ilveksen kannanhoidollisista poikkeusluvista vastinetta kyseisten lupien haltijoilta. Tulevalle talvelle ilveksen kannanhoidollisin perustein myönnetyistä poikkeusluvista tehtiin Suomessa kaikkiaan toistasataa valitusta.

Liiton yhteistyöjuristi on nyt laatinut ilvesluvansaajien käyttöön vastineeseen tarvittavan perustelutekstin. Yleisluontoista vastineen juridista perustelutekstiä kannattaa mahdollisuuksien mukaan vielä täydentää kyseisen alueen yksityiskohtaisilla lisätiedoilla. Vastine toimitetaan vastinepyynnön mukaiseen osoitteeseen hallinto-oikeuteen.

Lataa teksti Word-dokumenttina

Lisätietoja

BBC: Brown bear attacks: Deaths spark fear in Romania

Luonnonvaratieto-palvelussa esitetään suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitetut karhu-, susi, ilves- ja ahmahavainnot sekä susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitiedot, aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa. Lisäksi palvelussa kerrotaan suurpetotutkimukseen liittyvää taustatietoa.

Sivu päivitetty 21.11.2025.