Suurpetojen kanta-arvioiden pohja pettämässä

Viime talvena ilveshavaintojen määrä romahti tätä edeltävään talveen nähden kolmanneksella noin 3 900 Tassu-järjestelmään kirjattuun havaintoon, kertoo Luken tuore ilvesraportti. Runsasluminen talvi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden havainnointiin.

Vuosi sitten ilveksen vuoden 2023 kanta-arvioon tuotettiin 5 700 havaintoa. Tuolloin Luke ennusti, että kanta kasvaisi 10 prosenttia, mikäli metsästys olisi vähäistä. Ilveksiä ei metsästetty viime talvena käytännössä lainkaan, kun hallinto-oikeus hylkäsi ilvesluvat. Pienentyneen havaintomäärän vuoksi Luke arvioi nyt ilveksen minimikannan pudonneen viidellä prosentilla 2 260 ilvekseen, vastoin aiempaa ennustettaan. Luke tosin viestii, että muut havainnot eivät puolla arviota kannan laskusta. Tutkimuslaitos ei siten ilmeisesti enää kykene arvioimaan luotettavasti ilveskannan suuruutta.

Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke pystyi ilmoittamaan tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän. Pentueiden minimimäärän arvioitiin havaintoaineiston puutteellisuuden takia laskeneen 410 pentueeseen vuoden takaisesta 438 pentueesta, vaikka ilvestä ei ole metsästetty. Pentueiden määrä määrittää käytössä olevassa kanta-arviomallissa ilvesten kokonaismäärän.

Metsästäjäliiton mukaan metsästäjien arkipäivän havainnot kertovat ilvesten määrän olevan aivan eri tasolla kuin mitä Luke arvioi. Kanta-arviomallin oletuksena on, että ilvespentueet vaativat vähintään 20 kilometrin etäisyyden toisistaan. Metsästäjien havaintojen perusteella ilvespentueita on monin paikoin tiheämmässä. Tämän vuoksi ilveksiä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä kanta-arvioon verrattuna.

Pieneen 40 kilometriä pitkään kuntaan mahtuu kanta-arvion lähtöoletuksen mukaan vain kaksi ilvespentuetta. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueita voi yksittäisessä kunnan osassa tai jopa yhdellä kylällä olla useampia. Kanta-arviossa havainnot lähekkäisistä eri pentueista yhdistetään yhdeksi ja samaksi pentueeksi.

”Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan passivoitumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti. Ilman metsästysmahdollisuutta metsästäjien aktiivisuus havainnoida suurpetoja on hiipumassa”, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä tekee parhaillaan työtä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Työryhmän tuleekin luoda esitys kanta-arviojärjestelmän korjaamiseksi ja esitettävä riittävät resurssit niin tutkijoille kuin metsästäjille kanta-arviotyön luotettavuuden palauttamiseksi.