Suomeen tarvitaan uusi suurpetojen hallinnointimalli

Riistakeskuksen mukaan sen lupaharkintaa ohjasi vahvasti suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö. Riistakeskuksen mukaan vallitseva oikeuskäytäntö edellyttää, että metsästyksen päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti ja että hakemusten suurin puute oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen.

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että Suomessa nyt käytetty suurpetojen hallinnointimalli on toimimaton. Oikeuslaitos on aiemmin kumonnut myönnetyt suurpetojen metsästyksen poikkeusluvat. Nyt riistakeskus ei enää haettuja lupia myönnä.

Metsästäjillä ei ole riittävää tietoa ja taitoa laatia tieteellisiä ja oikeudellisesti kattavia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia siinä laajuudessa, kuin mitä lupaviranomainen Suomen riistakeskus tai maamme oikeuslaitos edellyttävät.

Tästä on osoituksena niin nyt riistakeskuksen hylkäämät karhun metsästyksen poikkeuslupahakemukset, kuin viime vuoden lopulla riistakeskuksen hylkäämät suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupahakemukset.

Metsästäjäliitto onkin jo pitkään esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön täysin uusi Ruotsissa käytössä oleva suurpetojen hallinnointimalli. Siinä kunkin suurpedon kannanhoitotavoitteet, kanta-arviot kuin myös kannanhoidollisen metsästyksen perustelut tuotetaan viranomaistyönä maakuntatasolla.

Tällöin suurpetojen kannanhoito ja siihen liittyvä kannanhoidollinen metsästys on lupien perusteluja myöten yksityiskohtaista ja EU-lainsäädännön sekä kansallisen oikeuslaitoksen tarkastelun kestävää. Ruotsissa karhun, suden ja ilveksen kantojen kasvua rajoitetaan ja ihmisarkuutta ylläpidetään kannanhoidollisella metsästyksellä.

Myönnetyistä poikkeusluvista on Ruotsissa valitettu EU:n luontodirektiiviin vedoten, mutta maan oikeuslaitos on hylännyt valitukset.

Riistakeskuksen uutiseen >>