Valkohäntäpeurakantaa tulee vähentää paikoitellen reilusti

Metsästäjäliitto ja sen jäsenpiirit kannustavat jäsenseurojaan valkohäntäpeuran pyyntilupamäärien kasvattamiseen pahimmilla tihentymä-alueilla. Lupamääriä on syytä kasvattaa myös, jos peurakannat ovat voimakkaassa kasvussa ja riskinä on ylitiheän kannan muodostuminen. Asia on ajankohtainen nyt, koska hirvieläinten pyyntilupia haetaan Suomen riistakeskukselta huhtikuun ajan.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio osoittaa, että valkohäntäpeurakanta on edelleen suuri tihentymäalueilla Varsinais-Suomessa sekä osissa Uusimaata, Etelä- ja Pohjois-Hämettä sekä eteläisen Satakunnan alueilla. Valkohäntäpeuroja on erityisen runsaasti noin kymmenen riistanhoitoyhdistyksen alueella.

­− Luonnonvarakeskuksen peurakanta-arvio osoittaa, että peuratilanne ei ole pahimmilla ongelma-alueilla juuri muuttunut, vaikka viime vuonna metsästys onnistui lumettomuudesta huolimatta hyvin. Pyyntiponnistus sai kannan kasvun kuitenkin pysähtymään, mikä oli olosuhteisiin nähden erinomainen saavutus. Siitä suuri kiitos kuuluu aktiivisille metsästäjille ja metsästysseuroille, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Valkohäntäpeurat ongelma viljelmillä ja teillä
 

Runsas valkohäntäpeurakanta näkyy vahinkoina maa- ja metsätaloudessa, sillä ne aiheuttavat vahinkoja puutarhoille, viljelmille ja taimikoille. Tieliikenteessä tiheä peurakanta näkyy kasvaneena kolaririskinä.

Peuran metsästystä ja kannan leikkausta tulisi Metsästäjäliiton mukaan tehostaa mm. sallimalla peuran ajojahdit kyttäysjahtien täydentäjänä myös hirvijahdin aikaan, sallimalla entistä jouhevammat vieraslupakäytännöt sekä valikoimalla saaliiksi aikaisempaa enemmän aikuisia naaraita. Kaikkien maanomistajien tulisi sallia valkohäntäpeuran metsästys maillaan.