Metsästäjät pyrkivät tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella Lounais-Suomessa, toisin kuin pääkirjoitustoimittaja Annikka Mutanen kirjoituksesta saattaa ymmärtää (HS 7.7.2021).

Metsästäjien tavoitteena peurakannan harventaminen

12.07.2021 10:30
Metsästäjät pyrkivät tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella Lounais-Suomessa, toisin kuin pääkirjoitustoimittaja Annikka Mutanen kirjoituksesta saattaa ymmärtää (HS 7.7.2021).

Metsästyskortin haltijat omistavat yksityismaista 40 prosenttia, joten metsästäjät jakavat muiden maanomistajien huolen peurakannan koosta.

Viime jahtikaudella toteutetun ennätyksellisen kaatomäärän ansiosta valkohäntäpeurakannan piti kääntyä laskuun Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuodentakaisen arvion mukaan. Tänä keväänä julkaistu Luken uusi arvio kuitenkin osoitti, että peurakanta kasvoi edelleen. Tosiasia on, että tilannekuva ei ole ollut riittävä, kun käytössä ei ole ollut luotettavaa peurojen kanta-arviota. Luke on nyt kehittämässä peurakannan arviointia saman kaltaiseen suuntaan kuin miten hirvikantaa arvioidaan.

Tänä vuonna asetettiin ensimmäisen kerran peurakannan tiheystavoitteet riistaviranomaisen Suomen riistakeskuksen alueellisissa riistaneuvostoissa. Tavoitteet ohjaavat paikoin jopa puolittamaan peurojen alueellisen määrän.

Metsästäjien etujärjestö Suomen Metsästäjäliitto esitti jo aiemmin peuratavoitteiden asettamista ja kannattaa nyt määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, vaikkei Metsästäjäliitolla olekaan edustusta lakisääteisissä alueellisissa riistaneuvostoissa.

Maltillisen ravintohoukuttimen käyttö mahdollistaa tehokkaan peurajahdin erityisesti metsäalueilla, joista voisi muodostua peurapankkeja houkuttelun loppuessa. Metsästyksen houkutteluruokinnan lisäksi on perinteistä riistaeläimien ylläpitoruokintaa talvien yli. Peuran osalta riistasektorilla on syytä laatia tarkistetut ruokinnan ohjeet.

On tärkeää huomata, että metsästäjien ruokinnan lisäksi peuroille on nykyään runsaasti ruokaa pelloilla. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään kuuluvat riistapellot ja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi viljellyt kerääjäkasvit tarjoavat riistalle ravintoa ympäri vuoden. Viljamarkkina on muuttunut niin, että viljaa puitaessa kevyet jyvät puhalletaan puimurista takaisin peltoon. Ennen pellot kynnettiin syksyllä, nyt ne pyritään pitämään kasvipeitteisinä talven yli. Siksi puidut pellot vihertävät kirkkaina syksyn tullen tarjoten ruokapöydän riistalle, myös peuroille.

Peurakantaa on lounaisessa Suomessa alennettava, se on selvä, vaikka valkohäntäpeura on arvostettu riistaeläin. Positiiviset merkit tilanteen kääntymisestä ovat näkyvissä, kun peurakolarien määrä liukuvassa 12 kuukauden seurannassa osoitti alkuvuodesta kolarimäärän vähentyneen.

Metsästäjät tekevät parhaansa, jotta peurakanta saadaan pienenemään. Peuroja on kaadettu vuodesta 2015 alkaen vuosi vuodelta kaatoennätykset rikkoen. Tulevalle syksylle metsästysseurat hakivat peuran pyyntilupia riistakeskukselta taas huippumäärän eli lähes neljänneksen viime vuotta enemmän.

Jaakko Silpola

toiminnanjohtaja, Suomen Metsästäjäliitto ry

Annikka Mutasen pääkirjoituksen voit lukea Helsingin Sanomista

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 504 064 836