Peurakannan hoitamisessa välttämättömällä seuratoiminnalla luodaan ja ylläpidetään metsästyksen infrastruktuuri kuten kyttäyspaikat, lahtivajat ja metsästysjärjestelyt. Vain riittävän suurilla alueilla esimerkiksi metsästys ajavalla koiralla on mahdollista. Seuratoiminta on myös edellytys metsästyksen turvallisuuteen.
"Metsästäjiä on kannustettava, ei haukuttava. Viime kausien pyynnissä on tehty suuri työ ja saavutus on ollut erinomainen. Tihentymäalueilla on vielä jaksettava venyä lisää kannan kääntämiseksi laskuun", Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa.
Minimipinta-alaa ei tule pienentää
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK järjesti tiistaina 11. tammikuuta 2022 ”Haasteena valkohäntäpeura” -webinaarin. Tilaisuudessa MTK esitti minimipinta-alan pienentämistä 100 hehtaariin tai pyyntilupajärjestelmän poistamista kokonaan.
Metsästäjäliitto katsoo, että voimassa oleva 500 hehtaarin valkohäntäpeuran metsästysaluevaatimus mahdollistaa yhtenäiset metsästysalueet, mikä on seuruemetsästyksen perusta. Pyyntilupajärjestelmä luo tavoitteet toiminnalle.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola vastusti webinaariesityksessään (liite) MTK:n ehdotusta varoittaen metsästysseuratoiminnan edellytysten hajottamisesta valkohäntäpeuran metsästyksessä.
Täältä voit lukea Maaseudun Tulevaisuus -lehden 14.1.2022 uutisoinnin tilaisuudesta – jutussa Metsästäjäliiton kanta on jätetty uutisoimatta. Täältä voit lukea MTK:n vaatimuksista muuttaa valkohäntäpeuran metsästyksen lainsäädäntöä.
Huonoin tilanne metsästysseurojen kestävän kannanhallinnan saavuttamiseksi on seurojen käyttämien metsästysalueiden pirstaloituminen ja eri metsästäjien lomittain tekemä sattumanvarainen pyynti. Tavoitteiden puuttuessa metsästettäisiin vain mukavuusalueella. Tällöin myös metsästysturvallisuus vaarantuu. Lopputulos on, että peurakanta kasvaisi päinvastaisista tavoitteista huolimatta.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola
metsastajaliitto.fi
