Suomen riistakeskus myönsi tälle syksylle poronhoitoalueen ulkopuolelle karhulle 197 poikkeuslupaa. Useasta poikkeusluvasta on äskettäin valitettu hallinto-oikeuksiin. Valitukset koskevat 111 poikkeuslupaa, joista 92 on myönnetty Pohjois-Karjalaan, 18 Kainuuseen ja yksi Pohjois-Hämeeseen. Koska hallinto-oikeuskäsittelyt vievät tyypillisesti aikaa kuukausista jopa vuosiin, Metsästäjäliitto näkee asiassa ison riskin, että hallinto-oikeudet saattavat asettaa poikkeusluvat pikaiseen toimeenpanokieltoon, mikä käytännössä estäisi kyseisten lupien käyttämisen kuluvana syksynä. Valitusten ulkopuolella on yhteensä 86 poikkeuslupaa, jotka voidaan näillä näkymin käyttää syksyn karhujahdissa.
Valitusten taustalla on muun muassa helmikuussa 2022 saatu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös, joka koski ilveksen poikkeusluvan laillisuutta Varsinais-Suomessa. KHO totesi poikkeusluvan laittomaksi, sillä KHO:n mukaan ”poikkeusluvalla tavoiteltua päämäärää hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ollut kyetty tukemaan selvin ja täsmällisin perusteluin”. Kyseisen päätöksen vaikutukset heijastuvat nyt kaikkien luontodirektiivin liitteessä IV (tiukan suojelun lait) olevin suurpetojemme (karhu, ilves, susi) kannanhoidollisen metsästyksen lupien perusteluihin. Kestävän käytön mukainen metsästys ja lajin kannanhoito ei ole KHO:n tulkinnan mukaan enää hyväksyttävä ja riittävä peruste. Myös muun muassa lupien kohdentamista pitäisi pystyä tekemään aiempaa paremmin eläinyksilötasolla, mikä on mahdotonta.
Metsästäjäliitto pitää valituksia perusteettomina
Metsästäjäliitto muistuttaa, että karhun kannanhoito on toiminut Suomessa tähän saakka erinomaisesti. Karhukanta on kasvanut kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelmallisuuden ansiosta suotuisalle suojelutasolle ja ollut siinä jo pitkään. Metsästyksen myötä konfliktit ovat hyvin hallinnassa, karhukanta on ihmisarka ja karhu on arvostettua suurriistaa. Suurpedoistamme juuri karhun ja ilveksen kannat ovat meillä vieläpä suuremmat kuin todennäköisesti 175 vuoteen.
Metsästäjäliitto toteaa, että tehdyt valitukset kohdistuvat vieläpä pääosin sinne, missä karhuja on maassamme kaikkein eniten ja kanta tihein. Liitto pitää valituksia perusteettomana. Lajin kannanhoito estyy ja tihentymäalueiden karhumäärät nousevat kestämättömälle tasolle, jos karhuja ei metsästetä. Varoittava ääriesimerkki Euroopassa löytyy Romaniasta, jossa kaikki suurpetojen kannanhoidollinen metsästys kiellettiin vuonna 2016. Tuoreimpana tilastovuonna 2019 karhuhyökkäyksissä kuoli 8 ja loukkaantui 23 ihmistä.
Myös maaseudun elinkeinot, karjanhoito ja mehiläistarhaus joutuvat vaikeuksiin, jos karhujahti tiheän kannan alueella estyy.
Metsästäjäliitto on huolissaan siitä, että metsästäjien motivaatio kanta-arvion havaintojen ja DNA-näytteiden tuottamiseen heikkenee. Vastaava tapahtui viime talvena, kun suden DNA-keräyksessä pääasiassa metsästäjien toimittama näytemäärä pieneni 40 prosenttia suden kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien toimeenpanokieltojen jälkeen. Ilman metsästäjien havaintoja kanta-arvioiden tekeminen on mahdotonta.
Metsästäjäliitto vaatii välittömiä toimenpiteitä
Metsästäjäliitto vaatii, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Suurpetojemme karhun, ilveksen ja suden liitesiirrot luontodirektiivissä liitteestä IV liitteeseen V (metsästettävät lajit) on nostettava välittömästi työlistalle. Ranskan ja Ruotsin päättäjät ovat sitä osaltaan jo esittäneet. Lisäksi Århusin sopimuksen tulkinta suurpetojen poikkeuslupia koskevasta valitusoikeuksien rajaamisesta on myös Suomessa arvioitava uudelleen Ruotsin tapaan.
Lisätietoja:
https://metsastajaliitto.fi/uutiset/ranskan-presidentti-tukee-suden-liitesiirtoa-luontodirektiivissa
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
metsastajaliitto.fi
metsastajaliitto.fi
