Traagisen lopun saanut hirvenhakulenkki alkoi aamulla 2. lokakuuta. Alkuun kaikki sujui suunnitellusti Jarkon päästettyä 2,5-vuotiaan jämtlanninpystykorvansa maastoon Kauhajoen Kauhajärvellä.
– Minun piti itse lähteä töihin, ja isäni jäi toisen koiran kanssa lähialueelle. Seurasin ruokatauolla koiratutkasta, miten Sisu toimii, mutta tutkan toiminta alkoi temppuilla klo 12.25. En saanut enää paikkatietoja enkä yhteyttä koiran pantaan ja lopulta yhteys katkesi tyystin, Jarkko kertoo.
Iltapäivän ja alkuillan aikana Jarkko, hänen isänsä ja naapurit ajelivat metsäteillä etsien Sisua, turhaan.
– Kävimme myös emännän kanssa vielä illalla maastossa taskulamppujen valossa, mutta löydettiin vain tuoreet hirvenjäljet.
Kun aamu valkeni, metsästystoverit löysivät veri- ja raahausjälkiä. Koira löytyi ojasta noin 80 metrin päästä siitä, missä oli tutkapannan viimeinen paikannus. Sisusta oli jäljellä pää, selkäranka ja nahkoja, eli se oli syöty melkein kokonaan.
– Kauhajoen suurpetoyhdyshenkilö, Jari-Matti Kiviluoma, oli sitä mieltä, että tekijänä oli vähintään kaksi sutta, Jarkko sanoo.
Jarkko Kauhajärvi on metsästänyt hirviä vuodesta 1986, ollut aktiivinen SRVA-toiminnassa, toiminut suurpetoyhdyshenkilönä ja muissa riistahallinnon paikallistehtävissä. Nykyinen politiikka syö motivaatiota. Hän muistelee parin vuoden takaista prosessia, jolloin Kauhajoen, Karvian ja Honkajoen raja-alueelle haettiin yhteistä vahinkoperusteista poikkeuslupaa sudelle.
– Metsästäjillä kului valtava määrä aikaa jahdin suunnitteluun ja ennakkovalmisteluun. Vain muutamaa päivää ennen jahdin aloitusta saimme tiedon, että jahti ei onnistukaan, koska poikkeusluvasta oli valitettu. Tehty työ valui hukkaan.
Nykyinen suurpetopolitiikka turhauttaa Jarkko Kauhajärveä:
– Tilanne on mahdoton, kun susia on näin paljon. Minusta tämä on kotikutoinen ongelma, ei tällaista ole esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Virossa, hän sanoo.
Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä
Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:
Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.
Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.
Toimi näin petovahingon sattuessa
- Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
- Varo jälkien peittymistä.
- Ota kuvia.
- Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
- Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834
Lisätietoja:
- Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
- https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/