Riittävän kattavalla näytekeräyksellä saadaan susista tietoa, jota ei millään muulla menetelmällä ole saatavissa. DNA-näytteiden keräysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun.

Näytekeräys on täydessä käynnissä ja etenee suunnitellusti aikataulussa. Näytteitä on 28.1. mennessä toimitettu tutkimukseen 485 kpl. Reviireillä keräystä koordinoi 40 vapaaehtoista keräysvastaavaa ja näytteitä on toimittanut 77 vapaaehtoista keräjää. Eniten näytteitä on toimitettu Pohjois-Karjalan (146 kpl), Kainuun (122 kpl) ja Oulun (81 kpl) aluetoimistojen alueilta. 

Kiitokset kaikille keräykseen tähän mennessä osallistuneille. Keräysaika on nyt parhaimmillaan ja aikaa on jäljellä reilu kuukausi. Joten uudetkin kerääjät ehtivät vielä mukaan.

Luke, Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö järjestävät ”Suden jätöksillä” -teemaviikon 8.-13.2.2021. Viikon aikana on tarkoitus nostaa esille DNA-näytekeräykseen ja -tutkimukseen liittyviä asioita uutisina ja somepäivityksinä. Viikko on myös tuenosoitus ja kiitos vapaaehtoisille kerääjille. Huipennus on lauantai 13.2., jolloin jalkaudutaan yhdessä keräämään DNA-näytteitä.

Lisätietoa DNA-näytekeräyksestä:

DNA-näytekeräyksen tilanne 22.1.2021

Lue lisää DNA-seurannasta

Keräysvastaavien yhteystiedot

Lisätietoja:

Antti Härkälä, Luke, puh. 050 560 5714, antti.harkalaluke.fi  (näytekeräys)

Mia Valtonen, Luke, puh. 029 532 2428, mia.valtonenluke.fi  (DNA-tutkimus)

Olli Kursula, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2242, olli.kursulariista.fi

Peurasaalis on tänä metsästyskautena jo ylittänyt aiemmat ennätykset. Aiempi koko kauden saalismääräennätys noin 60 500 peuraa on viime kaudelta. Metsästäjäliitto kiittää seuroja pyyntiaktiivisuudesta, mutta kannustaa samalla tekemään pyynnissä loppukirin. Valkohäntäpeuran metsästyskausi jatkuu helmikuun puoleen väliin asti ja lumiolosuhteet helpottavat nyt pyyntiä. Pyyntilupia kaudelle on myönnetty kaikkiaan 63 260, joilla on mahdollista kaataa kannanhoito huomioiden noin 87 000 yksilöä. Yhdellä luvalla saa kaataa kaksi vasaa. Lupia on pääsääntöisesti haettu niin paljon, etteivät ne lopu kesken.

Tavoitteellinen metsästys vaatii selkeää ohjausta

Kynnysarvo, jonka ylityttyä kanta kääntyy laskuun, on Luonnonvarakeskuksen mukaan 55 127 yksilöä. Kannan kääntäminen laskuun vaatii siis merkittäviä ponnistuksia. Metsästäjäliitto pitää pyyntiluvanvaraisuutta ja pinta-alavaatimusta merkittävinä tekijöinä pyyntimäärien kasvulle ohjausvaikutuksensa vuoksi.
”Ilman niitä tavoitteellinen pyyntiponnistus ei näihin lukemiin yltäisi pyynnin rajoittuessa omaan tarpeeseen ja passissa olon mielekkyyteen”, kiteyttää Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

 Metsästysseuratoiminta on sorkkaeläinten pyynnin kulmakivi, sillä seurojen avulla pyynti hoituu luotettavasti ja vastuullisesti. Metsästävät maanomistajat omistavat yksityismaista 40 %. He voivat seurojen kautta vaikuttaa myös omien tiluksiensa oloihin ja metsästysseurojen asettamiin tavoitteisiin. ”Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyö on ollut sujuvaa ja pyyntiä on kohdistettu maanomistajien toiveiden mukaan. Myös kyttäyspaikkoja ja passilinjoja on perustettu maanomistajien kanssa sopien ja riistatietoa puolin toisin jakaen”, Teemu Simenius kertoo yhteistyöstä.

Peurakolarit lisääntyivät viime vuonna

Liikennesuoritteet eli ajetut kilometrit laskivat viime vuoden aikana noin 10 prosenttia koronaviruksesta johtuen, mutta peurakolarimäärä kasvoi kuitenkin 11 %. Tätä selittää runsas peurakanta, mutta myös vuoden 2020 lumeton kevättalvi runsaasti liikkuvine peuroineen sekä osittain liikennekäyttäytymisen muutos: rattijuopumusten määrä kasvoi 17 % ja ylinopeuksien 37 %. Toteutuneen pyyntimäärän ja runsaan lumen ansiosta peurakolareiden määrän uskotaan vähenevän tänä keväänä. ”Myös ratin taakse tulisi kuitenkin saada lisää malttia ja tarkkaavaisuutta tylsilläkin tieosuuksilla”, Simenius muistuttaa.

Lisätietoja:

Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Ehdotuksessa esitetään totaalikieltoja ja rajoituksia lyijystä valmistettujen luotien ja haulien käyttöön niin metsästyksessä kuin urheiluammunnassa. Ehdotuksessa rajoitetaan myös lyijystä valmistettujen kalastuspainojen käyttöä. Rajoitusehdotuksessa on osittaisia kieltoja myös markkinoille saattamiseen.

Kemikaaliviraston uutisen mukaan rajoitusehdotuksen sisältö pääpiirteittäin:

• Lyijyhaulit kielletään kokonaan 5 vuoden siirtymäajalla
• Lyijyluodit kielletään suurissa kaliipereissa 18 kuukauden siirtymäajalla (≥ 5.6 mm sisältää esim. .222rem ja .223rem)
• Lyijyluodit kielletään pienissä kaliipereissa 5 vuoden siirtymäajalla (< 5.6 mm ja reunasytytteiset yleisesti esim. .22lr ja .17hmr)

Rajoitusehdotuksesta on rajattu tällä hetkellä pois ainoastaan lyijyn käyttö viranomaistoiminnassa sekä sisäampumaradoilla. Lyijy olisi ehdotuksen mukaan sallittua myös esimerkiksi olympiaurheilussa tiukkaan rajatuissa olosuhteissa ja urheiluammunnassa, jossa on mahdollista käyttää luotiloukkuja.

Prosessi kestänee vuosia

Siirtymäajan laskeminen alkaa siitä, kun rajoitukset on hyväksytty kaikissa EU:n toimielimissä. Rajoitusprosessi kestänee vuosia. Seuraava vaihe on se, että rajoitusehdotus tarkastetaan riskinarviointikomiteassa (RAC) sekä sosioekonomisesta analyysista vastaavassa komiteassa (SEAC). Tämän jälkeen maaliskuun lopussa alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen.

Euroopan komissio hyväksyi aiemmin viime vuonna esityksen lyijyhaulien käytön kieltämisestä kosteikoilla. Koko kieltoprosessi kesti vuodesta 2015 aina vuoteen 2020. Lyijyhaulien käyttökielto kosteikoilla astuu voimaan Suomessa joko 15.2.2023 tai 15.2.2024 riippuen Suomen kansallisesta päätöksestä. Metsästäjäliiton viimeisen uutisen tästä rajoituksesta voit lukea tästä. Nyt alkava rajoitusprosessi on siis erillinen prosessi ja koskee lyijyn käyttöä kaikissa ammuksissa.

Rajoitusehdotuksen monimutkaisuudesta ja mahdollisista arvioinnin puutteista kertoo muun muassa se, että kemikaalivirasto on arvioinut ehdotuksen sosioekonomiset vaikutukset lavealla haarukalla. Ehdotuksen mukaan vaikutukset ovat jotakin 260 miljoonan ja 10,5 miljardin euron väliltä seuraavien 20 vuoden aikana.

Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestöllä FACElla on parhaillaan auki EU-jäsenmaiden metsästäjille osoitettu lyijyn käyttöä ammuksissa koskeva sosioekonominen kysely. Kysely on käännetty myös suomeksi. Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään asiaa koskevassa metsästäjien edunvalvonnassa. Osallistu kyselyyn osoitteessa face.eu/survey ja valitse kielivalikosta suomi.

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanenmetsastajaliitto.fi

Rajoitusehdotus englanniksi tästä https://echa.europa.eu/documents/10162/35beb3f9-6a93-4865-3ade-406a5b987e7c    

Rajoitusehdotuksen liite englanniksi tästä: https://echa.europa.eu/documents/10162/a2c9a6c6-5082-104c-5e81-cbb28fcf67db

Metsästäjäliiton hallitus on päättänyt esittää riistasektorille ja kaikille metsästäjille kolmea kehityskohdetta metsästysturvallisuuden parantamiseksi.

Pakollinen aseenkäsittelykoulutus

Metsästäjäliitto esittää, että tulevaisuudessa metsästyskortin saamisen edellytys on ampumaradalla toteutettava kuuden tunnin aseenkäsittelykoulutus. Sen sisältö on tarkoin määritelty. Koulutuksen voi tarjota mikä tahansa taho, jonka kouluttajat ovat suorittaneet kyseisen koulutuksen kouluttajakoulutuksen. 

Aseenkäsittelykoulutus voi olla esimerkiksi Metsästysammunnan ABC-koulutus, mutta yhtä hyvin jokin muu vastaava koulutus. Koulutustodistus on edellytys metsästyskortin saamiselle

Liitto perustelee esitystä sillä, että metsästäjiksi haluaa yhä enemmän kansalaisia, jotka eivät ole olleet tekemisissä aseiden kanssa kotona vanhempiensa kanssa tai eivät ole käyneet armeijaa. Aseen käsittelyrutiinit sekä onnistuneen, eettisen ja turvallisen riistalaukauksen suorittaminen ovat parhaiten opittavissa käytännön koulutuksen avulla.

On luonnollista, että esitetty uudistus edellyttää tarkkaa suunnittelua, eikä muutos tapahdu hetkessä. Mikäli on olemassa yksimielisyys kouluttaa tulevat metsästäjäpolvet entistä systemaattisemmin, keinot ovat varmasti löydettävissä.
 

Suositus huomiovärin käytöstä

Metsästäjäliitto antaa jäsenilleen vahvan suosituksen käyttää kaikessa metsästyksessä huomioväriä, joka on minimissään kolmen senttimetrin levyinen oranssi hikinauha tai vastaava. Huomiovärin käyttämistä suositellaan riippumatta muusta pukeutumisesta. Tavoitteena on, että metsästäjät voivat havaita toisensa maastossa mahdollisimman luotettavasti. 

Myös kiinteä kyttäyspaikka esimerkiksi naakka-, kyyhky- ja sorsajahdissa suositellaan merkittäväksi huomiovärillä.

Metsästäjäliitto on yhteydessä eri ulkoilmaharrastejärjestöihin selvittääkseen yhteistyömahdollisuudet ulkoilun kokonaisturvallisuuden parantamiseen sairauskohtausten ja loukkaantumisten sekä liikenne- ja metsästysturvallisuuden parantamiseksi. 

Olisi toivottavaa, että järjestöt yhteistyössä voivat kartoittaa riskit ja miettiä keinot turvallisuuden parantamiseen. Järjestöt voivat halutessaan suositella jäsenilleen esimerkiksi huomiovärien käyttämistä, kuten Metsästäjäliitto suosittelee omille jäsenilleen.
 

Turvallisuusohjeisto metsästyksen johtajille

Metsästyksen turvallisuuden lisäämiseksi seuruemetsästyksessä sekä metsästyksen johtajan ja varajohtajien aseman turvaamiseksi suositellaan, että ennen metsästyksen aloittamista metsästyksen johtaja käy seurueensa kanssa läpi yhtenäisen valtakunnallisen turvallisuusohjeistuksen. 

Metsästäjäliitto esittää, että ohje laadittaisiin yhteistyössä riistasektorin eri toimijoiden kesken. Ohjeistukseen sisältyy muun muassa aseturvallisuus, turvallinen riistalaukaus ja toiminta passissa. 

Suosituksen mukaan metsästyksen johtajat käyvät ohjeistuksen läpi suullisesti ennen metsästyksen aloitusta. Sama ohje suositellaan samalla jaettavaksi kirjallisesti tai sähköisesti esimerkiksi WhatsApp-palvelulla kaikille metsästäjille. 

Kun metsästyksen johtaja on tarkistanut voimassa olevat metsästyskortin ja ampumakoetodistuksen, turvallisuusohjeistuksen vastaanotosta olisi mahdollista ottaa kuittaus kaikilta seurueen metsästäjältä. 

Systematisoidulla menettelyllä varmistetaan, että kaikki seurueen metsästäjät tuntevat turvallisuusohjeet. Ohjeistuksen antaminen ja vastaanottaminen on kätevää dokumentoida allekirjoituksin. 

Tämä menettely parantaa metsästysturvallisuutta ja turvaa niin metsästyksen johtajan kuin varajohtajien asemaa mahdollisissa vahinkotilanteissa. Monissa seurueissa tässä kuvattu toimintamalli on jo käytössä.

OSALLISTU KYSELYYN >> https://zef.fi/s/e0g6rjgm/

Uudet säännöt tulevat voimaan 1.1.2022.

Tällä hetkellä noudatetaan 1.1.2017 voimaan tulleita metsästysampumasääntöjä ja liiton kisasivuilla (www.smlkilpailut.fi) mainittuja sääntöjen tarkennuksia ja täydennyksiä.

Kysely sulkeutuu 28.2.2021. Vastaukset tulevat Suomen Metsästäjäliiton kilpailutyöryhmän käyttöön ja käsitellään täysin anonyymisti.

PS. Jos tunnet iäkkäämpiä metsästysampumalajien harrastajia, niin kysy myös heidän ajatuksia ja laita ne kyselyyn.

Metsästys, kalastus, luonnossa liikkuminen ja muu ulkoilmassa harrastaminen. Siinä on liuta asioita, jotka yhdistävät sekä Metsästäjäliiton jäseniä että Subarun omistajia. Siinä on myös muutama vuosi sitten alkaneen yhteistyön ydin. Uusi yhteistyösopimus on nyt allekirjoitettu vuodelle 2021.

- Subaru on yksi markkinoiden kolariturvallisimmista autoista ja turvallisuus on myös metsästyksessä avainasia. Siksi Subaru on myös Metsästäjäliiton näkökulmasta luonnollinen kumppani, toteaa Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen.

- Subaru huolehtii, että metsästäjät pääsevät nelivedon ansiosta perille turvallisesti, Salonen toteaa.

Metsästäjäliiton jäsenet ovat Subarulle tyypillistä asiakaskuntaa ja yhteistyö on ollut varsin mutkatonta. 

- Suurin osa Subarun omistajista on ulkoilmaihmisiä, joille auto mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden monipuolisen kuljettamisen harrastuksen ääreen. Metsästäjät tarvitsevat luotettavan auton, joka vie perille asti heikompaakin kärrypolkua ja nelivetoinen Subaru on juuri sellainen auto. Siksi jo nyt Subaru on yksi metsästäjien suosikkimerkeistä, painottaa Subaru Nordicin markkinointijohtaja Fredrik Tottie. 

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
Yhteyspäällikkö
Jaska Salonen
040-5615076
jaska.salonenmetsastajaliitto.fi

Subaru Nordic Ab
Marketing manager
Fredrik Tottie
+46 40 618 49 21
ftottieimnordic.com
 

Muista metsästysturvallisuus!

Tällä jahtikaudella on sattunut kaksi ihmishengen menetykseen johtanutta metsästysonnettomuutta. Neljä henkeä on loukkaantunut. Useimmissa tapauksissa onnettomuuksissa on ollut osallisena toinen metsästäjä. Lehtitietojen perusteella metsästäjän virhetulkinta on vaikuttanut monessa onnettomuudessa.

Neljä turvallisuussääntöä varmistavat turvallisen riistalaukauksen:

• Asetta on aina käsiteltävä kuin se olisi ladattu.
• Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua.
• Pidä sormi pois liipaisimelta.
• Ole varma kohteesta.

Metsästäjäliitto suosittelee jäseniään käyttämään huomioväriä kaikessa metsästyksessä. Ellei laki muuta määrää, jo huomiovärinen päähine tai siinä oleva värinauha lisää näkyvyyttä. Oli kanssakulkijoilla väritystä tai ei, vastuu riistalaukauksesta on aina aseen käsittelijällä.

llmoita susihavainnoista ja auta DNA-näytteiden keruussa

Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä ilmoittamaan tuoreista susien jäljistä Tassu-järjestelmään ja keräämään DNA-näytteitä talteen. Vain havaintojen avulla on mahdollista aloittaa suden kannanhoidollinen metsästys samalla tavoin kuin tapahtuu ilveksen ja karhun osalta. Kanta-arviot pohjautuvat merkittävältä osalta vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamiin havaintoihin. Susien DNA-näytekeräyksellä voidaan esim. tunnistaa liki toisiaan asustavat erilliset laumat ja parantaa kanta-arvion tarkkuutta.

Mikäli kanta-arvio osoittaa susia olevan enemmän kuin määrittelytyön alla oleva suotuisan suojelun taso edellyttää, ensi talvena susien kannanhoidollinen metsästys voi toteutua. Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritetty 30 susilaumaa ja 300 yksilöä. Koska susikanta on maassa tätä korkeampi, on kannanhoidollinen metsästys voitu siellä jo aloittaa. Kartta, joka kuvaa DNA-keräyksen tilannetta päivittyen noin kahden viikon välein, löytyy täältä: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/ajankohtaista

Nyt on aika vaikuttaa kanta-arvion tarkkuuteen keräämällä näytteitä ja tuottamalla havaintoja. DNA-näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun. Saat lisätietoa DNA-kerääjistä ja toiminnasta esimerkiksi Metsästäjäliiton piireistä: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/ajankohtaista-sudesta/susihavainnot-ja-dna-kerays

Riistanhoitoyhdistysten (RHY) valtionavustukseen on lisätty uudeksi tukielementiksi DNA-keräystoiminta suurpetoyhdyshenkilötoiminnan rinnalle. Näiden osuus voi olla 4 % maksettavan tuen suuruudesta. Kun valtakunnassa jaetaan RHY-tukea runsaat 2,5 miljoonaa euroa, suurpetoyhdyshenkilöiden ja DNA-keräämisen tuen osuus on siten noin 100 000 euroa. RHY saa maksaa kulukorvauspalkkiota halutessaan suurpetoyhdyshenkilöille ja DNA-näytekerääjille.  Metsästäjäliitto esitti DNA-keräämiselle maksettavaksi tukea viime syksyn susineuvotteluissa.

Valkohäntäpeura

Valkohäntäpeurajahdissa ollaan lupien käytössä viime vuotta noin 10 % edellä riistakeskuksesta saadun tiedon mukaan. Koko maan saalis oli 14.1.2020 noin 52 400 yksilöä. Kaikkialla on nyt lunta, mikä helpottaa peurojen kyttäämistä. Jahti etenee siis hienosti ennätysvauhdilla, mutta niin pitääkin, jotta peurakanta saadaan tihentymäalueilla oleelliseen laskuun. Valkohäntäpeuran tiheän kannan alueilla Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, osin Etelä- ja Pohjois-Hämeessä sekä läntisellä Uudellamaalla tulisi pyrkiä hyödyntämään vahtimismetsästystä helpottava lumitilanne mahdollisimman hyvin niin, että saavutetaan mahdollisimman korkea lupien käyttöaste.

Ilves

Ilvesluvat edellyttävät ilveshavaintoja. Kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain ilveksen vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen, mikä tarkoittaa, että alueelta tulee olla tietoa alueen suurpetoyksilöistä Luonnonvarakeskukselle toimitettujen Tassu-järjestelmään kirjattujen, petoyhdyshenkilöiden varmistamien havaintojen muodossa. Tassu-havainnoissa tärkeimpiä ovat ilvespentuehavainnot, niillä on keskeisin painoarvo kannan elinvoimaisuutta ja metsästyskelpoisuutta arvioitaessa. Nyt on aika ja hyvät edellytykset ilveshavaintojen tekoon samalla, kun jahti vielä monin paikoin jatkuu.

Edunvalvonnassa nyt

Suden kannanhoidollinen metsästys, metsästys suojelualueilla ja lyijyammuskysely:

Suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen käsittely ja kuulemiset maa- ja metsätalousvaliokunnassa alkavat luultavasti maaliskuussa. Valiokunnassa on käsiteltävänä runsaasti hallituksen lakiesityksiä ja muutamia aikaisempia kansalaisaloitteita samalla kun koronan vuoksi edustajien läsnäoloa vaativia virallisia valiokunnan kokouksia pidetään normaalia harvemmin.

Metsästyskoirajärjestöjen listauksen mukaan kuluvalla metsästyskaudella sudet ovat tappaneet 44 metsästyskoiraa ja lisäksi raadelleet 23 koiraa.

Viimeksi Ylivieskan ja Haapajärven kaupungit ovat tehneet esitykset susien kannanhoidollisen metsästyksen helpottamiseksi. Myös Nivalan ja Haapaveden kaupungit sekä Kärsämäen kunta ovat vaatineet toimia metsästyksen aloittamiseksi. Susitilanne koetaan alueilla vaikeaksi ja mm. lapsille on jouduttu tarjoamaan koulukyytejä.

Maaseudun Tulevaisuus -lehden vaalipaneelissa 11.1.2021 perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan puheenjohtajat olivat valmiit lisäämään tai helpottamaan suden kannanhoidollista metsästystä, vihreiltä asia ei saanut kannatusta. SDP:n edustaja ei osallistunut paneeliin.

Lyijyhaulikielto

Vastaa lyijyammusten kieltoa koskevaan kyselyyn. Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestön FACE:n tutkimuksella selvitetään lyijyammusten mahdollisen käyttökiellon sosioekonomisia vaikutuksia Euroopassa. Useissa EU maissa on puutteelliset arviot metsästäjien omistamista/käyttämistä ampuma-aseista sekä vuosittain ammutuista patruunamääristä, joten kemikaalivirasto (ECHA) saattaa aliarvioida lyijyammuskiellon sosioekonomiset vaikutukset. Kyselyä varten ei kerätä henkilötietoja, joten voit vastata täysin anonyymisti. Lue täältä lisää ja vastaa kyselyyn.

Suojelualueet

Suojelualueilla tulee voida harjoittaa kestävää metsästystä silloin, kun suojelualueen varsinainen tosiasiallinen tarkoitus on elinympäristön säilyttäminen. Tämä tulee varmistaa lainsäädännöllä ennen suojelualueiden jatkovalmistelua. Varsinkin alle 100 hehtaarin suojelualueet ovat usein pienten elinympäristöjen alueita, joilla on suuri sirpaloittava vaikutus metsästysseuroille.

1. Kestävä metsästys ja kalastus sen enempää kuin muiden uusiutuvien luonnontuotteiden hyödyntäminen, kuten sienestys ja marjastus, eivät ole tosiasiallisesti ristiriidassa elinympäristöjen suojelun kanssa
2. Metsästäjäliitto kannattaa sellaisten suojelualueiden perustamista, joilla metsästystä ei rajoiteta, mutta joiden avulla elinympäristöt säilyvät.
3. Muu virkistyskäyttö alueilla tapahtuu pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, pääsääntöisesti viikonloppuisin. Lisäksi suurin osa esitetyistä suojelualueista ei ole maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vilkkaan virkistyskäytön piirissä merialueella eikä myöskään sisämaassa, joten ristiriitoja metsästyksen sovittamisessa muiden käyttömuotojen kanssa ei käytännössä ole.
4. Yleiset vesialueet kuuluvat kaikkien metsästyskortin lunastaneiden Suomen kansalaisten metsästysmahdollisuuksiin. Merialueet ovat yhtä lailla tärkeitä metsästysmahdollisuuden tarjoajia kuin Pohjois-Suomen metsästyslain 8 §:n alueet kyseisen alueen metsästäjille.
5. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyden parantaminen ja kestävä vapaa-ajankalastuksen, metsästyksen sekä luonnontuotteiden keräilyn ja jokaisenoikeuksien turvaaminen ovat hallitusohjelman tavoitteita!

Kymin merialueiden suojelua ja metsästystä koskevaan tuoreeseen tiedotteeseen voit tutustua täällä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastys-ei-ole-uhka-merialueiden-luonnon-monimuotoisuudelle

Pohjois-Karjala:

• Metsästys on luonnonsuojelulain nykysäädösten mukaan lähtökohtaisesti kielletty Pohjois-Karjalaan parhaillaan suunnitteilla olevilla suojelualueilla. Metsästäjäliiton mielestä metsästyksen laaja jatkuminen näillä alueilla on perusteltua.
• Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan jäniseläinten osalta tulisi sallia metsäjäniksen lisäksi myös rusakon pyynti. Molemmat lajit ovat elinvoimaisia ja maakunnan alueella esiintyviä lajeja. Pohjois-Karjalassa metsästävät Metsästäjäliiton jäsenseurat ovat esittäneet myös, että ketun ja näädän metsästys tulisi sallia minkin ja supikoiran lisäksi. Samoin vieraslajina Suomessa elävän kanadanmajavan ja sekä kanalinnuille suuria pesätappioita aiheuttavien varislintujen metsästys koetaan alueella tarpeelliseksi.
• Pyy on rajattu metsästettävien lajien ulkopuolelle siitä huolimatta, että pyy voi erittäin hyvin Pohjois-Karjalassa. Riistakolmioilta kerätystä aineistoista voidaan todeta, että pyykannat ovat viime vuosina jatkaneet Suomessa nousua laajoilla alueilla ja ne lähestyvät paikoin riistakolmioiden monikymmenvuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä.
• Kestävä metsästys on tärkeä osa virkistystä ja suomalaista kulttuuriperintöä.

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-esittaa-metsastyksen-laajempaa-mahdollistamista-pohjois-karjalaan

Edellisten lisäksi on vireillä kansallispuistohankkeet Lapissa Sallatunturin alueella, Hämeenlinnan Lammilla Evolla ja Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus Pohjois-Savossa. Metsästäjäliitto edellyttää metsästyksen laajaa mahdollistamista näillä hankealueilla.

- Tuoteyhteistyön kautta korostetaan metsästyksessä tärkeitä arvoja vastuullisuudesta ja eettisestä riistalaukauksesta, toteaa Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen.

Metsästäjäliiton perinteinen sidosryhmähirvijahti, joka juhlavuoden kunniaksi järjestetään Etelä-Pohjanmaan Peräseinäjoella, toteutetaan ”Naturalis -jahtina”.

- Lapuan valmistama Naturalis -metsästyspatruuna on erinomainen valinta suomalaiselle metsästäjälle. Patruunalla on pitkä historia lyijyttömien ja laadukkaiden metsästyspatruunoiden joukossa ja siksi se sopii erinomaisesti satavuotiaan liiton juhlajahdin keulakuvaksi, kertoo NorDis Oy:n toimitusjohtaja Marko Ala-Ketola.

- Alkanut vuosi on tuplajuhlavuosi, sillä myös NorDis Oy juhlii 20-vuotistaivaltaan! Ajatuksenamme on ollut varustaa suomalainen metsästäjä huippumerkein sekä metsälle että ampumaradalle. Yhteistyö Metsästäjäliiton kanssa syntyi luontevasti, sillä jaamme samat arvot nykyaikaisesta metsästyksestä.  Haluamme tuoda markkinoille mahdollisuuksien mukaan kestävää kehitystä kunnioittavia tuotteita, kuten BioAmmo, lisää NorDis Oy:n toimitusjohtaja Marko Ala-Ketola.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
Yhteyspäällikkö
Jaska Salonen
040-5615076
jaska.salonenmetsastajaliitto.fi

NorDis Oy
Toimitusjohtaja
Marko Ala-Ketola
050-5973208
marko.ala-ketolanordis.fi

Metsästäjäliitto ei voi hyväksyä suunniteltavia luonnonsuojelualueita, jos ne rajoittavat metsästystä summittain ja perusteluitta. Yleisillä vesialueilla tapahtuvat rajoitukset koetaan erityisen huolestuttavina. Kymenlaaksoon liittyy Uudenmaan tavoin suuria yleisiä merialueita luotoineen ja saarineen. Jos suojelualueet perustetaan esityksen mukaan, tulee Kymenlaaksoon laajoille alueille voimaan merkittäviä uusia metsästysrajoituksia. Metsästäjäliiton mielestä esitettyjen suojelualueiden valmistelu tulee tämän takia keskeyttää ja luonnonsuojelulakia muuttaa metsästyksen huomioivaksi ennen hankkeiden jatkovalmistelua.

Metsästys tuo turvaa vieraslajeilta

Metsästys merilinnustuksineen ja hylkeenpyynteineen on tärkeää paitsi saariston kulttuurille, myös kalastuselinkeinon turvaamiselle. Erityisen tärkeässä roolissa on vieraslajien poisto lintukantojen suojelun näkökulmasta, motivaattorinaan muu metsästys.

”Tulee muistaa, että tällä hetkellä emme tiedä mikä riistalaji, tulokaslaji tai uusi vieraslaji muodostuu menestyjäksi ilmastonmuutoksen edetessä. Nämä lajit saattavat yllättäen alkaa viemään elintilaa muilta lajeilta tai muodostaa muita vahinkoja tai riskejä, kuten joidenkin suojeltujen lajien kohdalla on käynyt”, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. 

Luonnonsuojelulaki nykyjäykkyydessään vastaa tällaisiin yllättäviin haasteisiin huonosti. Siksi suojelualueille on mahdollistettava joustavan ja sopeutuvan metsästyslain sallima metsästys luonnonsuojelulain suojelualuemääräyksiä muuttamalla. Muutaman riistalajin ajon mahdollistaminen alueelta ei ole metsästyksen sallimista, vaan metsästyksen mittavaa rajoittamista.

Metsästäminen ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta

Yleiset vesialueet saarineen ovat kaikkien kansalaisten kansallisomaisuutta, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kestäviin tapoihin nauttia luonnosta ja luonnonantimista metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen merkeissä. Yleisellä vesialueella on aiempien suojelualuehankkeiden jäljiltä jäljellä enää hyvin vähän sellaisia saaria ja luotoja, joille voi rantautua. Näistä lopuistakin kaikille kulkijoille avoimista saarista valtaosaa uhkaa rantautumis- ja metsästysrajoitukset. Meriympäristössä metsästäminen on ainutlaatuinen helmi suomalaisessa metsästyksessä, ja tämä perinne on uhattuna jo lähes koko Suomenlahdella.

Metsästys ei ole uhka luonnon monimuotoisuudelle, sillä metsästyksen kestävyyttä säädellään tarkoin metsästysajoilla, saaliskiintiöillä ja alueellisilla rajoituksilla, jotka perustuvat vuosittaisiin riistalaskentoihin ja tutkimukseen.  Sisämaahan suunnitellut suojelualueet ovat olleet metsästyskäytössä pitkään vaarantamatta niiden luontoarvoja. Metsästys kohdistuu näillä alueilla säädellysti ja kestävästi riistalajeihin kulloistenkin kannankehitykseen mukautuvien sääntelyiden mukaisesti. Metsästys ei vaikuta suojelualueisiin, joita suojellaan elinympäristön tai luontotyypin säilyttämiseksi. Esimerkiksi merenpohjan, vanhan metsän, suon tai maisemakallion säilyttämisen vuoksi tehty metsästysrajoitus aiheuttaa perusteettomana vain luonnonsuojelun vastustamista ihmisissä, jotka arvostavat ja parantavat elinympäristöjä.

”Luonnonsuojelun hyväksyttävyyden parantaminen ja kestävä vapaa-ajankalastuksen, metsästyksen sekä luonnontuotteiden keräilyn ja jokaisenoikeuksien turvaaminen ovat hallitusohjelman tavoitteita”, Teemu Simenius muistuttaa.

Lisätietoja:
Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi ()