Villisika aiheuttaa tällä hetkellä suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia. Metsästäjäliiton mukaan noin 90 % metsästysseuroista on valmiita osallistumaan mahdollisen ASF-tautitilanteen hoitamiseen.

Metsästysseurat ovat valmiita osallistumaan ASF:n torjuntaan tautitilanteessa

28.03.2022 14:08
Villisika aiheuttaa tällä hetkellä suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia. Metsästäjäliiton mukaan noin 90 % metsästysseuroista on valmiita osallistumaan mahdollisen ASF-tautitilanteen hoitamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa Metsästäjäliitto kouluttaa metsästäjiä villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Metsästäjäliitto lähetti villisikahankkeeseen liittyvän kyselyn noin 500 Metsästäjäliiton jäsenseuralle joulukuussa 2021 ja uusintana ei-vastanneille helmikuussa 2022. Kyselyn tarkoitus oli mm. saada käsitys metsästysseurojen halukkuudesta avustaa mahdollisen ASF-tautipurkauksen torjunnassa.  

Taudin torjunnassa tarvitaan erityisesti henkilöresursseja. Kyselytutkimuksen mukaan metsästysseurat ovat valmiit osallistumaan ASF-ruton torjuntaan ennalta ja mahdollisesti tilanteessa, jossa ruttoa olisi päässyt maahan. Metsästäjäliitto katsoo, että viranomaisneuvotteluissa metsästäjien kanssa on kuitenkin sovittava käypäisistä kustannuskorvauksista etukäteen.

Käytännössä metsästäjien osallistuminen taudin torjuntaan tarkoittaisi kuolleiden villisikojen etsintää ja näytteenottoja kuolleista villisioista. Kyselyssä metsästysseurat ilmoittivat keskimäärin käytettävissä olevaksi henkilömääräksi kahdeksan henkilöä/seura. Työhön käytettävissä oleva tuntimäärä vaihteli 1−120 tunnin välillä viikossa.

−Tulos on hieno ja osoittaa metsästäjien suuren valmiuden toimia poikkeustilanteessa. Metsästäjäliiton villisikahankkeen tavoitteena on, että metsästäjillä on myös riittävät tietotaidot villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen ja turvalliseen saaliinkäsittelyyn, sanoo Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen

Tautitorjunnassa tarvitaan monenlaisia resursseja

Henkilöresurssien lisäksi lähes 80 % seuroista oli käytettävissä villisikojen jäljestämiseen sopivia koiria. Myös lahtivajoja oli käytössä noin 90 % seuroista. Muita ASF-torjunnassa hyödynnettäviä varusteita olivat mm. riistakamerat, lämpökamerat ja -tähtäimet sekä dronet. Metsästysseuroissa oli kyselyn mukaan hyvin käytettävissä myös erilaista kuljetuskalustoa, jolla sikoja voidaan tuoda pois maastosta.

Kyselyyn vastasi 158 seuraa, joista Etelä-Hämeen piiristä 38, Kaakkois-Suomen piiristä 31, Pohjois-Karjalan piiristä 31 ja Uudenmaan piiristä 44. Muutamasta vastauksesta ei ilmennyt seuran sijainti. Seuroissa oli ammuttu yhteensä 545 villisikaa menneen kauden aikana, mikä vastaa noin 40 prosenttia koko maan saaliista.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että ASF vaatii jo nyt metsästäjiltä ja luonnossa liikkujilta vastuuta, valppautta ja oikeita tekoja. Saaliiksi saadusta villisiasta tulee ottaa tarvittavat näytteet ja tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta

>> metsastajaliitto.fi/villisika

>> Mitä tapahtuu, jos Suomesta löytyy afrikkalainen sikarutto?

>> Villisika ja ASF -animaatio

Kansikuva: Esko Inberg