Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomen susien yksilömäärä ei olisi kasvanut vuoden aikana käytännössä lainkaan. Metsästäjäliitto kummeksuu tilannetta. Susilaumojen määrä on mahdollistanut metsästyksen jo pitkään.

Susien määrä mahdollistaa metsästyksen  

21.06.2022 14:30
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomen susien yksilömäärä ei olisi kasvanut vuoden aikana käytännössä lainkaan. Metsästäjäliitto kummeksuu tilannetta. Susilaumojen määrä on mahdollistanut metsästyksen jo pitkään.

Luonnonvarakeskuksen 21.6.2022 kanta-arvion mukaan Suomen susikannan yksilömäärä on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Pentuelaumojen määrä on 37 laumaa.

 Metsästäjäliitto kummeksuu Suomen susien ailahtelevaa lisääntyvyyttä, tai kannan arviointia. Vuoden 2020 kanta-arvion ennustemalli oletti, että susikanta säilyisi vuonna 2021 ennallaan. Vuoden 2021 kanta-arviossa kanta oli kuitenkin kasvanut 30 prosenttia. Nyt susikanta olisi tuoreen kanta-arvion mukaan muuttumaton.

 Luken kertoo laskentamallinsa tuloksissa olleen virheitä kahden edellisen vuoden kanta-arvioissa. Vastaavalla tavalla Luke ilmoitti virheistä susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelytyön väliraportissa viime syksynä pian raportin julkaisemisen jälkeen.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa: ”Tuoreessa kanta-arviossa esitetty susien muuttumaton määrä hämmentää. Ilmoitetut laskentaan liittyneet virheet ovat valitettavia, koska maamme kaipaa asiaan selkeyttä, yhtenäisiä määritelmiä ja perusteltua tietoa päätöksenteon tueksi. Raportin perusteella susia on maassamme runsaasti, ja on aika käynnistää kansallisessa susikannan hoitosuunnitelmassakin mainittu metsästys.”

Heikensikö vähentynyt havainnointi kanta-arviota?

Vuosi sitten koko keruukauden ajan metsästäjät tuottivat paljon aiempia vuosia enemmän DNA-näytteitä ja jälkihavaintoja. Talvella 20-21 onnistuneiden DNA-näytteiden määrä oli 1173 kpl (+ 79 % edellisvuodesta). Viime talvena 21-22 onnistuneita DNA-näytteitä kerättiin 694 kappaletta, 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kertoo, että monen metsästäjän innostus DNA-näytteiden keruuseen ja jälkihavainnointiin väheni vuoden 2022 alussa, kun kävi ilmi, että suden kannanhoidollinen metsästys ei voinut toteutua poikkeuslupavalitusten ja hallinto-oikeuksien langettamien toimeenpanokieltojen takia. Havainnointi-intoa latisti todennäköisesti myös runsasluminen talvi, kun auraamattomat metsäautotiet kävivät kulkukelvottomiksi. Lisäksi polttoaineen hinta nousi voimakkaasti.

Metsästäjäliitto on jo pitkään esittänyt DNA-näytteiden kerääjille keräyspalkkiota onnistuneesta suden DNA-näytteestä. Tällaista kannustinta ei valtiovalta ole kuitenkaan halunnut ottaa käyttöön, vaikka kaikkien suurpetojen kanta-arvio aineiston keruu perustuu pääosin vapaaehtoisten tekemään havainnointityöhön.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa: ”On hyvin tärkeää, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan lopultakin käyntiin ensi talvena. Suurpetojen eli suden, karhun ja ilveksen metsästys nousee tehtyjen valitusten ja lähes umpikujaan johtaneiden oikeuden päätösten myötä tulevien eduskuntavaalien keskusteluun.”

Lue lisää Metsästäjäliiton susi-sivuilta: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/susi

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Tuomas Hallenberg
Tuomas Hallenberg
puheenjohtaja
+358 40 528 6069
Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 50 569 8916
seuratoiminta, lakiasiat
Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 50 406 4836