Sinisorsanaaraan hautomisurakkaa seurattiin Metsästäjäliiton livekamerassa huhtikuusta lähtien. 11 poikasta kuoriutui pesäputkessa torstaipäivän aikana, ja perjantaiaamuna 26.5. ne hyppelehtivät veteen emon kannustaessa äänekkäästi. Pesinnän onnistuminen on aina hyvä uutinen, sillä rakennetussa pesässä eli sorsatuubissa pesintä onnistuu moninkertaisesti maapesintää paremmin. Merkittävänä tekijänä vesilintujen lisääntymiseen vaikuttavat myös elinympäristöjen muutokset. Suomi on Euroopan tärkeimpiä lisääntymisalueita.

Ainikki-sorsan pesintä livekamerassa onnistui – untuvikkoja kuoriutui 11

26.05.2023 11:08
untuvikkoja kuoriutui 11
Sinisorsanaaraan hautomisurakkaa seurattiin Metsästäjäliiton livekamerassa huhtikuusta lähtien. 11 poikasta kuoriutui pesäputkessa torstaipäivän aikana, ja perjantaiaamuna 26.5. ne hyppelehtivät veteen emon kannustaessa äänekkäästi. Pesinnän onnistuminen on aina hyvä uutinen, sillä rakennetussa pesässä eli sorsatuubissa pesintä onnistuu moninkertaisesti maapesintää paremmin. Merkittävänä tekijänä vesilintujen lisääntymiseen vaikuttavat myös elinympäristöjen muutokset. Suomi on Euroopan tärkeimpiä lisääntymisalueita.

– Maahamme lisääntymään muuttaneista riistasorsista pesinnöissään menestyy parhaiten sinisorsa, joka on runsautensa takia yleisin pesäputken asukki. Ihmisen rakentamista pesälaitteista hyötyvät myös muut vesilinnut kuten tavi, haapana, nokikana ja telkkä. Pöntöillä, pesälaatikoilla ja putkipesillä voi vaikuttaa paikallisesti pesintöjen onnistumiseen, toteaa sorsatubilivestä vastaava Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Vesilinnut ovat lisääntymis- ja talvehtimisalueiden sekä muuttoreitin yhteinen huoli, jota voidaan hoitaa kansainvälisellä yhteistyöllä. Eurooppalaisessa vesilinnustossa on havaittu taantumista alueellisesti sekä lajikohtaisesti.

– Keskeinen kantojen taantumista selittävä tekijä on elinympäristöjen muutos. Suomessa ylirehevöityneet vesistöt umpeutuvat ja muuttuvat kalakannoiltaan särkikalavoittoisiksi. Myös veden värisyyden muutos vaikuttaa vesilintujen ravinnon saantiin. Nykytilanne on tulosta eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joihin voidaan vaikuttaa muun muassa SOTKA-hankkeiden sekä Helmi-ohjelman keinoin. Onneksi tällä hetkellä vesi- ja elinympäristöjen hoitoon on saatavissa historiallisen paljon tukea ja siitä löytyy hyvin tietoa mm. rahatpintaan.fi sivuston kautta, sanoo Pekkarinen.

Miten vesilintuja voidaan auttaa?

Kosteikoilla ja luonnollisilla pesimäalueilla sorsatuubit eli putkipesät tarjoavat veden yläpuolelle  asennettuina lintuemoille rauhalliset pesintäolosuhteet. Pesän pitkä muoto estää suurten lokki- ja varislintujen pesärosvouksen ja pesän jalkoihin kiinnitetyt nousuesteet maapetojen ryöstely-yritykset.

Metsästäjäliiton ja BirdLifen yhteinen SOTKA-levähdysalueverkosto -hanke edistää vesilintujen kestävää käyttöä vapaaehtoisuuteen perustuvien levähdysalueiden avulla. 

Levähdysalueet ovat laadukkaita vesilintuympäristöjä, ja ne pidetään vesilinnustuksen ulkopuolella koko metsästyskauden ajan. Häiriövapailla kohteilla vesilinnut voivat valmistautua syysmuuttoon rauhassa kasvaen ja höyhenpukua kehittäen sekä tankaten luonnollista vararavintoa. Levähdysaluekohteina toimivat kohteet voivat olla perustettuja kosteikkoja, kokonaisia vesistöjä, osia suuremmistä vesistöistä tai esimerkiksi lähellä toisiaan sijaitsevien pienkohteiden rypäs. 

Tänä keväänä Ainikin haudontaa seurattiin Savitaipaleella SOTKA Levähdysalue -hankkeeseen kuuluvalla kosteikolla osoitteessa Jahtimedia.fi/sorsatuubilive, jossa tallenne kuoriutumisesta on vielä katsottavissa. Live välittää kuva- ja äänimaailmaa kosteikolta kesäkuun loppuun asti.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Veli-Matti Pekkarinen
Veli-Matti Pekkarinen
lintuvesiasiantuntija
+358 50 472 8724
SOTKA-hanke