Toiminnanjohtajan tervehdys: Suurpetokysymykseen on löydettävä ratkaisut

Lieksaan tälle syksylle myönnetty karhun metsästyksen poikkeuslupa meni jäihin, kun hallinto-oikeus julisti luvan Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Karelia ry:n valituksen jälkeen toimeenpanokieltoon. Poronhoitoalueen ulkopuolella ei ole nyt voimassa olevia karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia. Viime talvena ei Riistakeskus myöntänyt poikkeuslupia suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ilveksen osalta oikeus jäädytti kaikki paitsi kolme kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupaa. Suurpetojen kannat kasvavat. Vahingot lisääntyvät ja vakavat kohtaamiset ihmisten kanssa ovat ajan kysymys.

Valtion tahtotila on, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista. Edellinen eduskunta viime töinään keväällä 2023 tarkensi kannanhoidollisen metsästyksen lain perusteluja, mutta siitä eivät hallinto-oikeudet ole piitanneet. Asiaa koskevia lakeja ja hallintoa on siis kehitettävä. Metsästäjäliittoa kuultiin pääministeri Orpon hallitusohjelmaneuvotteluissa ja hallitusohjemassa luvataan hyvin yksiselitteisesti: ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä.”  Päättäjät ymmärtävät vaikean tilanteen ja lupaukset on annettu – nyt heiltä tarvitaan vaikuttavia tekoja.

Metsästäjäliittoa avustava juristi on tukenut suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakijoita jo muutaman vuoden ajan. Samoin hän on tukenut lupien haltijoita valitusprosessien vastineiden laadinnassa. Nyt käsillä olevassa tämän syksyn karhulupa-asiassa on sovittu, että liitto avustaa Ilomantsiin (Itä-Suomen hallinto-oikeus) ja Kuhmoon (Pohjois-Suomen hallinto-oikeus) haettujen karhulupien hylkäämisestä tehtävän valituksen laatimisessa ja maksaa kustannukset. Valitus koskee sitä, että riistakeskuksen olisi pitänyt myöntää haetut poikkeusluvat.

EU:n luontodirektiivi, jonka tulkinta meillä Suomessa näyttää estävän suurpetojen metsästyksen, ei kumma kyllä estä sitä EU-maa Ruotsissa. Maiden ero on siinä, että Ruotsissa suurpetojen metsästyksen puitteet on tarkoin määritelty lainsäädännössä ja hallinnossa. Esimerkiksi suurpetojen minimimäärät eli suotuisan suojelun taso, on tarkoin määriteltynä. Kun kanta on raja-arvoa suurempi, esimerkiksi suden osalta yli 300 eläintä, on kannanhoidollinen metsästys silloin mahdollista. Maassa on myös luotu tarkasti toimiva paikallishallinnon malli, jossa viranomaiset tuottavat suurpetojen metsästyksen paikalliset perustelut hyvin kattavalla valmistelulla. Suomessakin KHO on edellyttänyt kannanhoidollisilta poikkeusluvilta juuri paikallisia perusteluja. Tapahtuneen perusteella näyttäisi selvältä, että metsästäjien voimilla oikeuskäsittelyn kestäviä lupien perusteluja ei pystytä tuottamaan.

MMM asetti maaliskuussa suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseen juridisen asiantuntijatyöryhmän, jossa on mukana Metsästäjäliiton ja MTK:n edustajat. Alkukesästä työryhmä tuotti varsin hyvän esityksen suurpetojen vahinkoperusteisia poikkeuslupakäytäntöjä sujuvoittavista muutoksista. Niitä koskeva asetus astui voimaan heinäkuussa. Asetus kaipaa toki vielä hienosäätöä. Nyt ryhmässä on purettava kannanhoidollisen metsästyksen konkelot ja pantava Suomen suurpetolainsäädäntö- ja hallinto uusiin puihin, Ruotsin mallin mukaisesti. Työryhmällä on muutama kuukausi aikaa. Metsästäjäliiton ja MTK:n edustajilla on työryhmälle perusteelliset esitykset, jos niitä vain oikeasti maamme riistahallinnossa halutaan kuunnella.