Vesilintuklinikka-webinaarisarja 2026

Mitä kuuluu vesilinnuille ja niiden elinympäristöille vuonna 2026? SOTKA levähdysalue -hankkeen Vesilintuklinikka-webinaarisarjassa perehdytään vesilintuihin, niiden tutkimukseen ja elinympäristöihin.

Liity Teamsiin

19.3. klo 17:30 Riina Rahkila ja Maarit Satomaa

Yhteistyöllä parempia elinympäristöjä vesilinnuille.

”Vesistöjen rehevöityminen on yksi vesilintukantoihin vaikuttava tekijä. Klinikalla kuulet, miten sektori- ja toimijarajat ylittävällä valuma-aluelähtöisellä yhteistyöllä voidaan hillitä rehevöitymistä ja samalla toteuttaa esimerkiksi erilaisia kosteikkokohteita, jotka toimivat myös vesilintujen elinympäristöinä.
Teemaa avaavat ympäristöasiantuntija ja VYYHTI-verkoston koordinaattori Riina Rahkila sekä pitkään kosteikkojen parissa toiminut maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista/ProAgria Pohjois-Suomesta.”

Teams linkki 19.3. kello 17:30-19:00: https://teams.microsoft.com/meet/34975433447605?p=e71O4WJLxxJAu9pw4f

Vesilintuklinikka-webinaari sopii kaikille vesilinnuista kiinnostuneille. Jokaisessa webinaarissa on mukana oman alansa vesilintu- tai elinympäristöjen hoidon asiantuntija.

Vesilintuklinikat 2026

12.3.2026 Heli Siitari, MTK

Luonnonarvokauppa vauhdittamaan kosteikkotyötä

Mitä on luonnonarvokauppa ja miten sitä voi hyödyntää kosteikko- ja muiden elinympäristöhankkeiden rahoittamisessa. Luonnonarvokauppa on verrattain uusi asia, missä yritykset voivat rahoittaa luonnon monimuotoisuuden parantamista monin tavoin, ja maanomistaja tuottaa myytäviä luontoarvoja. Klinikalla esitellään kauppamuotoja ja tapoja toimia. Tutustutaan samalla käsitteeseen luonnonarvohehtaari.

5.3.2026 Jyri Mononen

Suomen riistakeskus – Helmi-vieraspetohanke

Vaikuttava predaationhallinta rehevillä lintusisävesillä – mikä on tarpeeksi?

Helmi-vieraspetohankkeessa on Suomen riistakeskuksen koordinoimana toteutettu keväästä 2022 alkaen tehostettua vieraspetojen pyyntiä 15 erilaisella luonnonsuojelualueella Uudellamaalla. Tehdyn työn paikallista vaikuttavuutta voidaan jo arvioida ainakin Turun yliopiston supikoiraindeksiseurannan sekä sorsanmunilla toteutettujen keinopesäkokeiden perusteella. Positiivisia signaaleja on havaittavissa paikoin linnustolaskentojenkin perusteella. Osalla kohteista tekeminen näyttäisi jo positiivisesti vaikuttavan ja osalla kohteista ainakaan vaateliaimman vesilinnuston taantumaa ei vielä ole saatu pelkin vieraspetopetopyynnein pysähtymään. Esitän tässä katsauksessa omia alustavia näkemyksiäni / arvauksiani siitä, miksi joillain kohteilla työ näyttäisi vaikuttavan positiivisesti ja miksi joillain kohteilla toistaiseksi ei.

Onnistumisia on osoittaa suhteellisen pienimuotoisestikin organisoiduista kohteistamme ja juuri nämä ovat kannustavia sellaisia mittakaavaesimerkkejä, joita voisi realistisesti toteuttaa myös hankkeiden ulkopuolella, esimerkiksi paikallisin resurssein, joita voisi löytyä myös yksittäisiltä vesiosuuskunnilta, pienriistaorientoituneilta metsästysseuroilta sekä riistanhoitoyhdistyksistä.

Katso tallenne Youtubesta

26.2.2026 Heikki Helle

Museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Vesilintukannat muutoksessa - vapaaehtoisia laskijoita tarvitaan
Suomalaisten vesilintukantojen kehitystä on seurattu vuodesta 1986 lähtien. Tulevana keväänä vesilintulaskennat täyttävät siis 40 vuotta. Vesilintulaskentoja tehdään sekä metsästäjien että lintuharrastajien toimesta. Laskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Nykypäivänä laskentojen tulokset on helppo tallentaa Laji.fi-järjestelmään, mistä tulokset ovat suoraan tutkijoiden käytössä. Tieto vesilintukantojen kehityksestä edellyttää laskentojen toistamista samoilla paikoilla. Laskentaan voi osallistua joko olemassa olevilla laskentakohteilla tai perustamalla uuden. Viime vuosina laskettujen kohteiden määrä on ollut laskusuuntauksessa, joten uusia laskijoita kaivataan - tervetuloa mukaan! Tallenne tulossa.

Katso tallenne Youtubesta:

Heikki Helle kaukoputken äärellä

19.2.2026 Jari Ullakko

Vesilintuasiantuntija, BirdLife Suomi; Sotka-levähdysaluehanke

Entä jos luonnonsuojelu ei olekaan nollasummapeli? Levähdysaluehanke käytännössä.
Luonnonsuojelu mielletään usein nollasummapeliksi ja luonnonsuojelua ja riistanhoitoa koskevat ratkaisut herättävät usein vastakkainasettelua, vaikka niiden ekologinen perusta olisi vahva. Taustalla vaikuttavat päätöksenteon psykologiset mekanismit: koetut menetykset painavat ihmisten arvioissa enemmän kuin vastaavat hyödyt. Käyttäytymistaloustieteen opit auttavat ymmärtämään, miksi positiiviset ekologiset ratkaisut eivät aina saa hyväksyntää ja miten niiden viestintää ja toteutusta voidaan muotoilla niin, että ne koetaan yhteisenä hyötynä eikä nollasummapelinä. Esityksessä tarkastellaan, miten näitä oppeja voidaan soveltaa vesilintujen suojeluun ja SOTKA-levähdysaluehankkeen kaltaisiin käytännön ratkaisuihin.

Katso tallenne youtubesta

Vesilintuklinikat vuonna 2025

6.2. Ismo Laakso, Metsähallitus luontopalvelut, Luonnonsuojelun erityisasiantuntija: Lintuvesikunnostukset – havaintoja ja kokemuksia Pohjois-Savosta. Katso webinaari tästä.

13.2. Heather Warrender, BASC, Scientific Advisor: Siipinäytekeräyksestä saatava tieto ja sen hyödyntäminen (esityskieli englanti) Katso webinaari tästä.

6.3. Ismo Laakso, Metsähallitus luontopalvelut, Luonnonsuojelun erityisasiantuntija: Vesiensuojelu ja monimuotoisuuden edistäminen. Katso webinaari tästä.

13.3. Antti Piironen, Ducks Unlimited Canada, Tutkijatohtori: Taantumasta kasvuun - 50 vuotta lumihanhikannan kehitystä Tyynellä valtamerellä.
Katso webinaari tästä.

3.4. Jyri Mononen, Suomen Riistakeskus Helmi-vieraspetohanke, Riistasuunnittelija: Dronen käyttö ruovikoiden supikoirapyynnissä Katso webinaari tästä.

10.4. Mikko Alhainen, Suomen Riistakeskus, SOTKA kosteikot -hanke, erikoissuunnittelija: Vesilinnustuksen säätely Katso webinaari tästä.

24.4. Veijo Hämäläinen, Osakaskunta vesilintutoimijana. Kato webinaari tästä.

8.5 Kim Jaatinen, Saaristo- ja vesilinnut ihmisen muokkaamassa maailmassa. Katso webinaari tästä.

15.5. Antti Saarenmaa, Turvetuotantoalueiden potentiaali monimuotoisuuden lisääjinä.

Katso myös Vesilintuklinikan aiempia tallenteita

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Veli-Matti Pekkarinen

lintuvesiasiantuntija

SOTKA-hanke

+358 50 472 8724

etunimi.sukunimi

metsastajaliitto.fi