SOTKA levähdysalueverkosto -hanke

SOTKA levähdysalueverkosto -hanke

SOTKA levähdysalueverkosto -hanke
Suomen Metsästäjäliitto on mukana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa SOTKA-elinympäristöhankkeessa.

Kaksivuotinen levähdysalueverkosto -hanke alkoi kesällä 2020 heinäkuun alussa. Ensimmäinen levähdysaluehankkeen perustama kohde on runsaan kahden hehtaarin padottu kosteikko Savitaipaleella, josta kuva ylempänä. Kuvaajana Heikki Helle.

Hanke toteutetaan yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Molemmat hankekumppanit ovat valinneet hanketyöntekijät toteuttamaan hankesuunnitelman asettamia tavoitteita. Valittujen lintuvesiasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät sivun alalaidasta.

 

Hankkeen tavoitteet

Levähdysalueverkosto -hankkeen tavoitteena on kehittää vesilintujen syysaikaisia ruokailu- ja levähtämismahdollisuuksia. Hanke perustaa eri puolille Suomea kokeiluluonteisesti, vapaaehtoisuuteen perustuvan, 25 levähdysalueen verkoston kerätäkseen tietoa ja  kokemuksia kohteiden vaikutuksista. Hanke on osin kokeilua ja suuri osa tekemisestä on tiedotusta ja koulutusta.

Vallitsevaan tilanteeseen sopeutuen pyritään käymään metsästäjien ja sidosryhmien tilaisuuksissa kertomassa vesilintukantojen hoidosta ja elinympäristöjen merkityksestä. Hankkeen seurauksena odotetaan kokeiluluontoisten levähdysalueiden yleistyneen yleiseksi riistanhoitokäytännöksi. 

 

Mikä levähdysalue on?

Syysaikaisella vesilintujen levähdysalueella tarkoitetaan luonnollista tai rakennettua vesilintujen elinympäristöä, jossa vesi- ja kahlaajalinnut voivat viipyillä rauhassa ennen syysmuuton alkamista.

Levähdysalueella linnusto viihtyy luontaisestikin, mutta pienimuotoinen tukiruokinta voi olla mahdollista. Usein syksyiset häiriövapaat elinympäristöt toimivat keväisin linnuston lisääntymisalueena, sillä riittävä suoja saalistajilta ja luontaisen ravinnon runsaus ovat viihtyvyyden avaintekijöitä.
 

 

Mihin levähdysalueita tarvitaan - eikö suojelualueita olekaan tarpeeksi?

Suomen suurimmat vesilintujen syysaikaiset kokoontumisalueet ovat lailla rauhoitettuja, kuten esimerkiksi Varsinais-Suomen Mietoistenlahti tai Liminganlahti Pohjois-Pohjanmaalla. Tämänkaltaiset kohteet keräävät syksyisin hyvin runsaan määrän muuttavia vesilintuja, jotka ovat siirtyneet sinne sisämaan lisääntymisalueilta.

Suurimmat kokoontumisalueet sijaitsevat meren välittömässä läheisyydessä ja ovat usein viimeinen pysähdyspaikka ennen linnuston siirtymistä edelleen kohti talvehtimisaleuita.

Sisämaan puolelta, eli valtaosasta maata, häirintävapaat vesilintukohteet puuttuvat käytännössä kokonaan tai ovat taajamien katveeseen jääneitä hajanaisia pienkohteita.

 

Miten perustetut levähdysalueet palvelevat vesilintukantojen hoitoa?

Mallia suomalaisen levähdysalueverkoston pilotointiin on haettu Tanskasta ja osin Pohjois-Amerikasta, joissa molemmissa niistä on saatu hyviä tuloksia. Myös Suomessa on jo parinkymmenen vuoden ajan tuotu esiin tarvetta saada vesilinnut viipymään synnyinseutujensa läheisyydessä mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi Helsingin Yliopiston pitkäaikainen vesilintututkija- ja yliopistolehtori Veli-Matti Väänänen on toistuvasti korostanut vesilintujen ennenaikaisen muuton haittoja ja ehdottanut mm. levähdysalueita maisematason ensiavuksi.

Levähdysalueen tarkoituksena on toimia loppukesän ja alkusyksyn aikaisena vesiriistan suoja-alueena. Elokuun puolenvälin tienoilla useiden vesilintujen sulkiminen, eli höyhenpuvun vaihto, voi olla vielä kesken. Myös osa saman kesän myöhäisistä uusintapesinnän poikasista saattaa olla lentokyvyttömiä. Näille yksilöille rauhallinen ja runsaasti ravintoa tarjoa ympäristö on erityisen tärkeä. Levähdysalueen tarvitsijoita voivat olla myös muut vesilinnut, jotka tankkaavat vararavintoa muuttomatkan varalle.

Mitä myöhemmin ja mitä parempikuntoisina maastamme muuttavat vesilinnut lähtevät muutolle, sitä todennäköisempää niiden paluu tutulle lisääntymisalueelleen on. Myöhäisempi muutto tarkoittaa levähdysalueen ympäristössä pidempää metsästyskautta, eivätkä metsästyksen ulkopuolelle jätetyt kohteet pienennä saaliin kokonaismäärää.
Levähdysalueista hyötyvät kaikki, niin lintukannat kuin alueen metsästäjätkin!


 

Kuinka levähdysalue perustetaan?

Kohteet perustetaan vapaaehtoisesti, maanomistajien ja esim. osakaskuntien yhteistyönä. Pilottihankkeessa ensimmäinen vaihe on yhteydenotto hanketyöntekijään. Tätä kirjoitettaessa ensimmäiset kohteen on jo ilmoitettu hankkeeseen ja kohdekäynnit suoritettu. Hankkeen lintuvesiasiantuntijat tekevät kohdearviot aluksi haastattelun ja karttatyön perusteella. Mikäli kohde sopii elinympäristöehtoihin saapuvat hanketyöntekijät tapaamaan maanomistajaa ja tutustuvat kohteeseen paikan päällä.

Kohteen tiedot kirjataan ja hoidosta sovitaan, otetaan tarvittavat kuvat ja taltioidaan kohdetta myös ilmasta lennokin avulla. Kohteen haltijan kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus keskeisistä hankeaikaisista asioista.

Hanketyön ulkopuolella kohteita voi perustaa hankesivuilla julkaistavien esimerkkien mukaisesti. Levähdysalueiden runsastuminen ja levittäytyminen auttaa vesilintukantoja Suomessa ja koko muuttoreitillä. Nyt alkaneen pilotoinnin tarkoituksena on kerätä tietoa parhaista käytännöistä ja pyrkiä monistamaan hyvät tulokset mahdollisimman laajalle alueelle.



Mitä ominaisuuksia levähdysalueella tulisi olla?

Levähdysalueiden tulisi olla paikallisesti tuottavia, sopivan reheviä lintuvesiä tai niiden osia. Keväällä hyvin poikasia tuottava vesilintukohde on todennäköisesti tärkeä elinympäristö vielä syksylläkin.

Valittavien levähdysalueiden tulisi olla riittävän suuria ja riittävän etäällä aktiivisista metsästyskohteista. Tällä tavoin linnut kokevat ne turvallisiksi, eivätkä tule karkotetuksi lähialueen sorsastuksesta. Kohteen häirintävapauden tulisi olla riittävän pitkä, useampi vuosi, jotta vesilintupopulaatioiden arvokkaimmat yksilöt eli vanhat naaraat oppivat ne.

 

Maa- ja Metsätalousministeriö: Taantuvien riistalintujen kannat nousuun SOTKA-hankkeella

Veli-Matti Pekkarinen, Mikkeli
lintuvesiasiantuntija
050 472 8724 
Metsästäjäliitto

Heikki Helle, Jyväskylä
lintuvesiasiantuntija
010 406 6209 
BirdLife

 

Jahti-ilta -podcast

Haastattelussa Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija ja hankevetäjä Veli-Matti Pekkarinen.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Vellu
Veli-Matti Pekkarinen
Lintuvesiasiantuntija
+358 50 472 8724
SOTKA-hanke