24.06.2025 11:02 Suden ympärillä käydään Virossa varsin samankaltaista vääntöä kuin Suomessakin. Susilupien käyttö on Virossa haastavaa, kanta-arvioiden haarukka suuri ja ääripäiden mielipiteet poteroituneet kauaksi toisistaan. Andres Lillemäe on seurannut Viron susikeskustelua keskeisiltä paikoilta yli 30 vuotta. Hän on toiminut muun muassa paikallisen metsästäjäliiton toiminnanjohtajana ja varatoiminnanjohtajana. Keskustelu on muuttunut kovasti sen jälkeen, kun Viro liittyi EU:n jäseneksi. Nykyisin siinä on suomalaisittain tuttuja sävyjä. Esimerkiksi susimäärästä ei ole yksimielisyyttä viranomaisten ja metsästäjien välillä. – Susimäärän haarukka on ollut iso ja todellisuutta ei tiedä kukaan, sanoo Lillemäe. Lillemäe arvioi, että viralliset kanta-arviot ovat liian pieniä. Totuutta ei kuitenkaan saada selville ilman kunnollista lumijälkilaskentaa, joka taas on leutoina nykytalvina haastavaa. Susikohtaamiset kasvussa Lillemäen mukaan susien kaatokiintiö on ollut vuosien ajan pienempi kuin pentutuotanto. Kasvanut susikanta, elintilan pieneneminen, ruoan väheneminen ja jahdin vaikeutuminen näkyy suoraan siinä, kuinka usein susi ja ihminen kohtaavat. Lillemäellä on omakohtaistakin kokemusta. – Tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämässäni kotitaloni pellolla käveli susi vastaan ja se ei väistänyt. Tulin autosta ulos ja taputin, mutta se vain käveli pois. Suurpetojen metsästys on kuitenkin Virossa viime aikoina vaikeutunut, sillä haetuista luvista istutaan lähes aina oikeudessa. – Joskus oikeus on pohtinut jahdin laillisuutta kuukauden tai kaksi. Sen jälkeen metsästyskausi jää lyhyeksi, ei välttämättä ole lunta maassa ja kiintiöt jäävät käyttämättä. Myös ilmi tulleet salakaadot ovat vaikuttaneet. Valtio on kiristänyt niin suurpeto- kuin rankaisupolitiikkaakin, kertoo Lillemäe. Latviassa susijahti sujuu Virossa susijahti alkaa marraskuun alussa ja päättyy helmikuun loppuun. Naapurimaassa Latviassa jahtikausi on monta kuukautta pidempi. Pidemmälle aikavälille sattuu todennäköisesti enemmän otollisia jahtikelejä. Myös pirstaleiset riistanhoitopiirit vaikeuttavat Virossa suden metsästystä, sillä lupa saattaa olla voimassa vain puolen seuran alueella. Luvat myönnetään vahinkojen perusteella, ja jos alueella ei ole esimerkiksi lammastiloja, susilaumat jäävät ilman metsästystä. Tässä vaiheessa Lillemäe palaa taas Latviaan. – Latviassa on koko maan kokoinen kaatokiintiö. Ei ole rajoja, että tässä voit ampua ja tässä et. Se olisi oikeudenmukainen: kun kiintiö on täynnä niin jahti kiinni. Suomalaisille kiitos EU-vinkeistä EU-säädökset eivät varsinaisesti ole Virossa susijahdin esteenä. Lahden takana susi ja ilves ovat olleet liittymisneuvotteluiden tuloksena EU-direktiivin liitteessä viisi, vain karhu jäi aikoinaan liitteeseen neljä. – Nyt kiitän koko Suomen kansaa ja Suomen metsästäjiä. Suomen Metsästäjäliiton edesmennyt toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko ja kumppanit neuvoivat meitä, kuinka pitää käyttäytyä neuvotteluissa. Lopuksi saamme Virosta terveiset Suomen susikeskusteluun. – Sudella ja kaikilla suurpedoilla on oikeus erää. Määrien pitää kuitenkin olla sovittu ja yhteiskunnassa pitää olla sosiaalinen sovinto. Kannan pitää olla tasapainossa sen maan ja saatavilla olevan ruoan kanssa. Ihmisillä ei saa olla vaaraa, maallakin pitää voida kävellä kouluun ja maasta pitää saada elinkeino. Andres Lillemäeä haastatteli Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Mika Muukkonen.