Susi tappoi kettukoiran Lieksassa

Lieksan Kylänlahdessa on liikkunut niin sanottu Höljäkän lauma, ja siksi myös Bablon isäntä on ollut koirien kanssa kulkiessaan varuillaan.

– Olen yrittänyt pysyä koirien lähellä ja pitää vähän ääntä, mutta nyt koira ennätti juosta liian pitkälle ja naapuriseuran puolelle, enkä päässyt hätiin, hän harmittelee.

Bablo oli kokenut kettukoira ja varsinainen ekspertti ilvesten kanssa.

– Aikoinaan, kun ilvestä vielä metsästettiin, oli Bablon päälajina ilves. Nytkin ajattelin ensiksi, että se oli ehkä tavoittanut ilveksen, kun näin tutkasta, että siellä oli rähinä päällä. Oli susi purrut pantaakin, mutta sen avulla vielä löysin koiran.

Susi oli käynyt koiran kimppuun peitteisessä maastossa. Paikalla käynyt petoyhdyshenkilö totesi maastojälkien perusteella, että paikalla oli ollut vain yksi susi.

Pedot seuraavat toisiaan

Pohjois-Karjalassa petoja riittää ja niiden tavat ovat tulleet tutuiksi metsästäjille.

- Pedot seuraavat toisiaan. Tässä hiljattain karhu tappoi hirven, mutta sudet tulivat pian kaadolle ja söivät hirvenraadon. Koirien kannalta pahinta aikaa on, kun keli alkaa pakastua. Silloin susien on hankalampi saalistaa ja ne alkavat puolustaa reviiriään koiriltakin.

Bablon isäntä antaa pyyhkeitä petotilanteesta niin viranomaisille kuin Suomen Metsästäjäliitollekin.

- Kukaan ei tee mitään. Ärsytti se viimesyksyinen paskankeruukampanjakin. Susia on aina ollut pilvin pimein ja uusia tulee itärajalta aina lisää. Täällä on tosi paha petotilanne; koirien juoksuttaminen ja treenaaminen alkaa olla todella vaikeaa.

Kotona on vielä kolme koiraa, joiden kanssa voisi linnustaa, pyytää pienpetoja ja käydä hirvimetsällä.

- En ole luovuttajatyyppi ja yritän etsiä koirille turvallisempia maastoja. Kyllähän metsästyskoirien on kuitenkin päästävä metsälle.

Karhut heikentävät susien ravintotilannetta

Suden jäljet varmistanut Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Raassina myöntää, että sudet aiheuttavat vaaratilanteita koirille, vaikkei susimäärä alueella ole merkittävästi kasvanutkaan.

- Heikon ravintotilanteen vuoksi sudet osittain siirtyvät muualle Lieksasta. Ne ovat ehkä myös muodostaneet uusia pareja, Raassina toteaa.

Raassinan mukaan Lieksassa alkaa olla ongelmia paisuvasta karhukannasta, joka näkyy suoraan hupenevassa hirvien määrässä. Hän arvioi, että hirvikannasta sudet syövät 20–25 prosenttia ja karhut jopa yli puolet lopuista.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelon ylläpito välttämätöntä

Alkaneen jahtikauden aikana kyseessä on seitsemäs susihyökkäys, josta liitto on uutisoinut. Viime jahtikausi vei sudelle 53 metsästyskoiraa. 

Metsästäjäliitto on tuonut esiin toistuvasti, että Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu, Suomessa ei.

– Susikanta on nyt Suomessa historiallisen suuri. Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevää kantaa saa metsästää. Metsästäjäliitto on esittänyt susikannan suotuisan suojelun tasoksi 165 sutta. Tämä taso turvaa suden säilymisen lajina. Kannanhoidollinen metsästys toteutuessaan ylläpitäisi susien ihmis- ja koirapelkoa, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Susien ihmispelkoa voi ylläpitää tehokkaasti vain ja ainoastaan metsästämällä. Valitettavasti susi ei pelkää ihmistä mitenkään sisäsyntyisesti. Susien jatkuvat hyökkäykset metsästyskoiria kohtaan kotieläinvahingoista puhumattakaan osoittavat, että susien ihmispelko on menetetty. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmisiä, kun lauman johtajasudet koulivat pentunsa ehdollistumaan pelkoon. 

Metsästäjäliiton uutisoimat metsästyskoiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.