Sunnuntaina vietettävä YK:n Kansainvälinen Kosteikkopäivä muistuttaa vesiluonnon tärkeydestä koko luonnon hyvinvoinnille. Maailmalla kosteikot ovat elinympäristöistä kaikkein uhanalaisimpia. Myös Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan seurauksena.

Järvenlaskut historiaa, tilalla kosteikkojen kunnostustyöt

Kosteikkojen kuivatustoiminta vähensi Suomessa vuosisadan aikana voimakkaasti luonnontilaisia soita ja kausikosteikkoja. Vesistöjen pintoihin vaikuttaneet järvenlaskut ovat jääneet historiaan. Silti kuivatusten seurauksena runsaslajisia rantaluhteja puuttuu maisemasta edelleen. 

Sisävesien kunnon osalta on olennaista vähentää niihin kohdistuvaa ravinne- sekä kiintoaineskuormitusta. Kosteikkojen kunnostustyöstä hyötyy niin vesiensuojelu, eliöstö kuin ihminen.

Vesistöjen osalta hyviin tuloksiin päästään kestävästi toteutetulla maankäytöllä, valuma-aluesuunnittelulla sekä vesiensuojelurakenteilla. Myönteistä kehitystä on näkyvissä, sillä Suomessa on meneillään historiallisen paljon yksittäisiä hankkeita ja laajoja ohjelmia vesiluonnon ja sen eliöstön hyväksi.

Suomi on Euroopan merkittävin pesimäalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille

Merkittävä osa Euroopassa talvehtivista vesilinnuista pesii Suomessa. Pitkät valoisat yöt ja ravinnon määrä ovat syy myös kahlaajalintujen runsaaseen pesintään.

Elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Suomessa tapahtuva hyvälaatuisen vesi- ja kosteikkoluonnon kutistuminen pienentää erityisesti vesilintujen kantoja pesimätuloksen heikkenemisen myötä.

Myös vieraspedot syövät poikueita. Tämä lisää lintujen ahdinkoa, lentokykyisten lintusukupolvien huvetessa. Elinympäristökunnostusten lisäksi vesilintukantoihin voidaan vaikuttaa asentamalla poikastuotantoalueille petoturvallisia pesäputkia.

Putkipesät mahdollistavat erityisesti puolisukeltajille - kuten sinisorsalle - mahdollisuuden munia ja hautoa turvallisesti ilman ilma- tai maapetojen häirintää. Saalistusvaikutusta voidaan edelleen pienentää haitallisten vieraspetojen tehopyynnillä. 

Vesilintuklinikka: oikealla tiedolla lintukantojen kasvuun

YK:n kosteikkopäivän kunniaksi Suomen Metsästäjäliitto aloittaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa jo toista kertaa Vesilintuklinikka-webinaarisarjan Kyseessä on kaikille avoin webinaari osoitteessa metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka. Suositun Vesilintuklinikan toinen kausi jatkaa kosteikkoteemaa helmikuusta huhtikuuhun.

Ensimmäisenä alustajana torstaina 6.2.2025 toimii Metsähallituksen luontopalveluiden erityisasiantuntija Ismo Laakso. Ilmoittaudu 6.2. webinaariin.

Linkit

• Tietoisku vesilintujen tilanteesta Suomessa
• Vesilintuklinikka-webinaarisarja

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Oy Eräkontti Ab on jälleen osoittanut, kuinka liiketoiminnan menestyksellä voi tehdä hyvää.

Liiton hallitus päätti ohjata Eräkontin vuoden 2023 tuloksesta peräti 35 000 euroa piirien ja jäsenseurojen nuorisotyön tukemiseen. Eräkontti investoi näin tulevaisuuteen, jossa nuorilla on mahdollisuus kokea luonnon tarjoamat elämykset.

Vuoden 2024 aikana 63 toimijaa haki tukea. Jokaisella oli mahdollisuus hakea korkeintaan 500 euron tukisumma. Näillä varoilla järjestettiin lukuisia tapahtumia ja tehtiin hankintoja, jotka avasivat lapsille ja nuorille portin metsästyksen, eränkäynnin ja riistanhoidon maailmaan.

Teemapäivissä nuoret pääsivät kokeilemaan uutta, oppimaan luonnosta ja viettämään aikaa yhdessä. Tuen ansiosta myös tarvittavia varusteita voitiin hankkia, mikä voi osaltaan mahdollistaa säännöllisen ja pitkäjänteisen harrastamisen nuorelle pitkälle tulevaisuuteen.

Tämä kaikki on mahdollista teidän, aktiivisten ja innokkaiden asiakkaidemme ja seuratoimijoiden ansiosta – kiitos, että teette arvokasta työtä nuorten parissa! Jokainen tapahtuma ja hetki luonnossa on sijoitus paitsi tulevaisuuteen myös nuorten nykyhetken hyvinvointiin ja harrastuksemme jatkumoon.

Kaikkien tukea saaneiden kesken arvotaan metsästysvirtuaalisimulaattori yhteistyössä kumppanimme GAIMin kanssa. Onnea arvontaan – ja ennen kaikkea kiitos siitä, että olette mukana luomassa unohtumattomia elämyksiä nuorille!

Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi kannustavat riistanhoitoyhdistyksiä, seuroja, ja metsästäjiä yhteiseen suurpetojen havainnointitempaukseen. Tempaus järjestetään Varsinais-Suomessa helmikuun toisena viikonloppuna 8-9.2.2025. Mikäli lumi- ja sääolosuhteet eivät olisi tuolloin suotuisat, tempaus siirretään eteenpäin.

Koulutuskutsu

Tempausta ennen järjestetään yhteinen, kaikille avoin koulutustilaisuus lumijälkien tunnistamisesta ja DNA-näytteiden keruusta to 23.1.2025 klo 18.00 Teamsissä. Toivomme, että seurojen ja seurueiden avainhenkilöt aktiivisesti organisoivat havainnoinnin omalla alueellaan, ja tarvittaessa ohjaavat halukkaat osallistumaan koulutukseen.

Linkin koulutukseen saa mari-anna.hovi@metsastajaliitto.fi tai jorgen.hermansson@riista.fi

Tavoite

Tempauksen tarkoitus on varmistaa, että virallisiin kanta-arvioihin kertyy riittävästi havaintoja ja DNA-näytteitä. Vaikka tempauksen tavoitteena ei ole tuottaa omaa erillistä laskentatulosta, havaintomateriaalista piirtyy tarkempi kuva paikallisesta suurpetotilanteesta, erityisesti susilaumojen ja ilvespentueiden määristä.

Tärkeitä kansallisia päätöksiä suurpetojen metsästyksen mahdollistamiseksi on tehty viime syksynä. Suurpetoja koskevaan päätöksentekoon tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ajantasaista ja luotettavaa, kattavista seurannoista kerättyä tietoa suurpedoista.

Menetelmä

Metsästysseurat ja seurueet organisoivat tempauksen kykynsä ja intonsa mukaan omalla alueellaan. Metsästäjät havainnoivat suurpetojen jälkiä, jotka ilmoitetaan paikallisille suurpetoyhteyshenkilöille. Nämä varmistavat havainnot tehtävänsä mukaisesti ja kirjaavat ne sitten Tassuun.

Myös susien DNA-näytteitä kerätään. DNA-näytteitä kaivataan kaikista oletetuista laumoista ja erityisesti alueista, josta aikaisemmin on kerätty vähän tai ei ollenkaan näytteitä. Näytteitä kaivataan myös laumojen raja-alueista.

Susien ulostetta kerätään ja ne toimitetaan keräysvastaaville. Tarkempi ohje aiheesta löytyy Luken sivuilta osoitteesta Suden DNA-seuranta.

Lisätietoja:
Marko Laine, Suomen Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja
Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi, riistapäällikkö

Maria Karjalaisen omistama lyhytkarvainen collie Papi oli Karjalaisen isän Heikki Virtasen mukana päivälenkillä traktorin mukana.

– Isä oli ajamassa traktorilla uraa puupinoille ja Papi juoksi tapansa mukaan lähellä. Sudet olivat hyökänneet koiran kimppuun tiellä, vain sadan metrin päässä traktorista. Pitää vain toivoa, ettei Papi kärsinyt pitkään, Maria Karjalainen kertoo.

Seitsemänvuotias Papi-collie oli kahden perheen koira. Sitä jäävät kaipaamaan erityisesti Karjalaisen lapset, joiden leikeissä koira oli usein mukana.

Petoyhdyshenkilö kävi tarkastamassa susien jäljet ja paikalta löytyi ainakin kahden eri kokoisen pedon tassunjäljet ja paljon myös vanhempia jälkiä.

”Susia on hälyttävän paljon”

Siikajoen Revonlahdella, 8-tiellä sattui viime viikolla kolari, jossa kuoli yksi susi. Kolaripaikalla nähtiin ainakin kolme muuta sutta.

– Susista on paljon havaintoja ja muutama hirviseura keskeytti jahtinsa niiden vuoksi. Hirvikoiria ei ihme kyllä meidän alueellamme jäänyt susille. Sudet ovat olleet paljon lampaiden kimpussa, ja alueella on edelleen voimassa oleva Riistakeskuksen vahinkoperusteinen kaatolupa yhdelle sudelle, Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Mustonen kertoo.

Siikajoen varrella on paljon susia. Mustonen arvioi oman yhdistyksen alueen susimääräksi 20–30 sutta ja rajayhdistysten alueella liikkuu lisäksi 10–20 sutta.

– Susia on hälyttävän paljon. Niiden reviirit menevät päällekkäin ja sudet sietävät vieraan lauman yksilöitä entistä paremmin.

Edellisen kerran sudet hyökkäsivät koiran kimppuun Siikajoen seudulla Siikalatvalla joulukuun lopulla, jolloin ainakin kaksi sutta oli tappanut ketunajossa olleen ajokoiran.

Metsästäjäliitto maksaa DNA-ulostenäytteistä

Susikannan arvioinnissa DNA-näytteet ovat tärkeässä roolissa. Vuosittainen susien virallinen kanta-arvio perustuu Tassu-järjestelmän havaintojen lisäksi muun muassa DNA-näytteisiin. Ulosteesta saatavan DNA:n avulla sudet voidaan yksilöidä, joten näytteiden avulla saadaan tietoa susien ajallisista ja alueellisista liikkeistä, sukupuolesta ja sukulaisuussuhteista.  

Suomen Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä keräämään DNA-näytteitä. Talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä Metsästäjäliitto maksaa keräyspalkkiona 50 euroa per näyte liiton jäsenseuroille. 

Somerolla tapahtui viikonloppuna onnettomuus metsästyksen yhteydessä. Yksikin onnettomuus on liikaa, toteaa Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

- Metsästyksen turvallisuuden varmistaminen kuuluu meistä jokaiselle, Partanen toteaa.

Suomen Metsästäjäliitto muistuttaa neljästä turvallisuusohjeesta, joista on aina apua. Tuoreella koulutusvideolla Jussi Partanen kertaa neljä turvallisuusohjetta:

1. Asetta on aina käsiteltävä kuin se olisi ladattu
2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua (piippukontrolli)
3. Pidä sormi pois liipaisimelta (sormikontrolli)
4. Ole varma kohteesta

Partanen muistuttaa, että oman turvallisuutensa lisäksi jokaisella metsästäjällä on vastuu toisten turvallisuudesta ja metsästysaseiden käsittelystä.

- Jos huomaat, että jahtikaverisi aseenkäsittely on turvatonta, sinulla on oikeus ja myös velvollisuus mainita siitä hänelle. Jos taas metsästyskaverisi pyytää sinua itseäsi olemaan huolellisempi aseen käsittelyssä, älä ota siitä nokkiisi, vaan kiitä jahtikumppania. Pohdi, kuinka voisit joka tilanteessa pitää kiinni neljästä turvallisuusohjeesta, toteaa Partanen.

Linkkejä turvalliseen metsästysaseen käsittelyyn:

Suomen Metsästäjäliiton Turvallisuus-sivusto

Opas turvalliseen metsästysammuntaan ja aseen käsittelyyn

Videoita aseturvallisuudesta

Jussi Partasen tuore koulutusvideo neljästä aseturvallisuusohjeesta

Metsästäjäliitto järjesti joulun alla jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin jäsenistön tyytyväisyyttä liiton suurpetoedunvalvontaan ja aiheeseen liittyvään viestintään. Kysely järjestettiin ennen joulua verkossa.

Vastaajia reilussa kolmessa päivässä kertyi lähes 900. Vastaamisessa aktivoituivat odotetusti erityisesti koiran avulla metsästävät, sillä vastaajilla tai heidän perheessään 64 prosentilla on yksi tai useampia metsästyskoiria.

Asuinpaikka vaikuttaa usein osaltaan vastauksiin. Vastaajista haja-asutusalueella asuu yli puolet eli 54% ja taajamissa 23%. Taajama-asujien määrä kyselyssä oli yhtä suuri kuin kaupungissa asuvien vastaajien määrä.

Maakuntien mukaan tehty vastaajien alueellisen jakauman terävin kärki painottui tällä kertaa etelään, sillä suurin osuus vastaajista (12%) asui Uudellamaalla ja toisena tuli Pirkanmaa (10,3%). Etelän vastapainona kolmanneksi tuli Pohjois-Savo 9,1% osuudella vastaajista.

Neljä tiukkaa kysymystä - jäsenistöltä yläpeukkua

Ensimmäisessä kysymyksessä, joka koski Metsästäjäliiton onnistumista suurpetoedunvalvonnan linjauksessaan, sai arvosanaksi keskiarvon 3,5 / 5. Annettujen vastausten mediaani eli vastaajien yleisin antama arvosana kysymykseen oli 4/5. Näin ollen merkittävä osa vastaajista antoi vahvan tukensa liiton edunvalvontatoimille.

Toiseksi kysyttiin jäsenistön mielipidettä liiton uutisoinnin sisällöstä metsästyskoirakuolemien osalta. Tämä liittyy tiedottamiseen, jolla Metsästäjäliitto uutisoi syksyn aikana susien tappamista ja raatelemista metsästyskoirista. Tiedottaminen sai jäsenistön keskuudessa arvosanan 4/5 sekä keskiarvona että mediaanina, eli jäsenistö on tyytyväinen tehtyihin viestintätoimiin.

Suurpetolainsäädännön ja -hallinnon kehittäminen vaatii päättäjien huomion. Mahdollistaakseen jatkossa kannanhoidollisen metsästyksen susikantojen hallitsemiseksi Metsästäjäliitto kampanjoi loppuvuodesta suomalaisen metsästyskoiran "kuolinilmoituksella". Tähän liittyen kyselyn kolmas kysymys tiedusteli mielipidettä mainittuun kampanjaan.

Vastausten arvosanaksi muodostui kakkoskysymyksen tapaan 4/5 sekä keskiarvoksi että mediaaniksi, joka on selvä signaali vahvasta jäsenistön tuesta kampanjalle.

Neljännessä kysymyksessä tiedusteltiin jäsenten näkemystä tuoreeseen uutiseen, jossa liitto alkaa maksaa susien DNA-näytteiden eli susien ulosteiden keruusta palkkiota. Liitto kannustaa jäseniään ulostenäytekeruuseen, jotta susien kanta-arviosta saataisiin mahdollisimman kattava.

Jäsenistön antama arvosana liiton linjauksesta maksaa DNA-näytteiden keruusta palkkio jäsenseuroille sai niin ikään arvosanaksi 4/5 sekä keskiarvoltaan että mediaanin osalta. Tulos kertoo jäsenistön näkemyksen tukevan tarvetta kannustaa DNA-keräystä palkkiolla.

Kyselyn sanallisissa vastauksissa oli luonnollisesti mukana myös kärjekkäitä ja kriittisiä kommentteja liittyen liiton toimintaan, mikä on selvää erityisesti suurpetojen kyseessä ollen - eletäänhän juuri nyt suurpetorintamalla historiallisen haastavia aikoja. Turhautuminen ja pettyminen tilanteeseen aiheuttaa ymmärrettävästi tunnekuohuja. Yhtä kaikki vastauksista koostetut tilastollisesti selkeät, myönteiset luvut antavat vahvan selkänojan liiton suurpetoedunvalvontatyölle ja -viestinnälle.

Tästä on hyvä yhdessä jatkaa työtä kohti suurpetojen kestävää kannanhoitoa.

Jägarförbundet betalar ett insamlingsarvode på 50 euro per varg- eller hundvargsprov för DNA-avföringsprov som samlats in under vintern 2024–2025. Arvodena betalas till jaktföreningar som ska vara medlemmar i Jägarförbundet. En enskild jägare kan inte få arvodet.

Medlemmarna i en jaktförening kan samla in prover inom ramen för allemansrätten och således också utanför föreningens område.

"Jägarförbundet uppmuntrar sina medlemsföreningar till ömsesidigt samarbete för att observera flockarnas placering i realtid och organisera insamlingsverksamheten så att vargarna i flock- och parreviren kan kartläggas så bra som möjligt genom insamlingen av DNA-prover", motiverar Jägarförbundets verksamhetsledare Jaakko Silpola arvodet.

Förbundet betalar ersättning för en enskild varg högst tre gånger i kronologisk ordning utifrån uppgifterna i analysresultatet på Naturresursinstitutets sida Naturresursdata, provtagningsdatumet och ansökan om arvode. Webbplatsen för analysresultaten finns här (välj fliken "Varg"; och under den "DNA-prover").

Arvode kan sökas för varg- eller hundvargsprov som har samlats in under insamlingsperioden 15.11.2024–28.2.2025. Identifieringsnumret för vargens DNA-prov fås av Lukes insamlingsansvariga, som provet överlåts till. Av analysresultatet som identifieras med ett provnumret framgår om provet gällde en varg eller hundvarg. Arvode betalas inte för andra djur eller för prover som inte kan analyseras. Vanligtvis kan cirka 70–80 procent av proverna analyseras beroende på provets kvalitet.

Arvodet kan sökas elektroniskt från Jägarförbundet från och med den 1.2.2025. Förbundet bereder en ansökningsblankett till nätet som den sökande föreningens kontaktperson fyller i. I ansökan inkluderar den sökande uppgifter om DNA-analysresultatet för varje prov som arvode söks för. Utbetalningen sker från förbundet två gånger i månaden, dvs. i två veckors cykler.

Utbetalningen av arvoden inleds 15.2.2025. Föreningen bör ansöka om ersättning för de prover som samlats in under vintern senast 15.8.2025. Naturresursinstitutet publicerar resultaten på sidorna i fråga i två omgångar, de första proverna i februari och resten senast i samband med publiceringen av uppskattningen av stammen.

DNA-provpåsar fås från Naturresursinstitutet och provernas leveranslogistik sköts enligt deras och de insamlingsansvarigas anvisningar. Mer information om Lukes insamlingsanvisningar och en utbildningsinspelning om insamling finns här.

De insamlade DNA-proverna blir synliga på webbplatsen Petohavainnot.fi

Användare som registrerat sig på webbplatsen Petohavainnot.fi som upprätthålls av en privat aktör kan märka ut insamlingspunkterna för DNA-prover av varg. De insamlade DNA-proverna jämte provnummer kan anmälas till webbplatsen enligt insamlingsdag.  Observationskartan på webbplatsen är tillgänglig för alla utan inloggning. De insamlade DNA-proverna symboliseras på kartan med en brun bajskorvsikon.

"På kartan kan man se var och när vargar har observerats, det vill säga var man kan få DNA-prover och var man redan har tagit prover", berättar webbplatsens administratör Ari Alinen.

Webbplatsens vargobservationer stöder insamlingen av DNA-prover. Webbplatsen har över 2 300 registrerade användare. I december 2024 hade webbplatsen 240000 besökare.

"Jägarförbundet rekommenderar att alla prover som redan samlats in under denna insamlingsperiod och alla prover som samlas in i fortsättningen märks ut på kartan. På så sätt kan alla aktörer på eget initiativ följa upp hur många avföringsprov som redan har samlats in från varje känt vargrevir", uppmuntrar verksamhetsledare Silpola.

Information om hur insamlingen av DNA-prover framskrider lokalt och om dess täckning fås också av de insamlingsansvariga i det egna området.

Jägarförbundet påminner ännu separat om att alla observationer av stora rovdjur ska anmälas till kontaktpersonerna för stora rovdjur. Kontaktpersonen för stora rovdjur ska anteckna observationerna i Tassu-systemet så att materialunderlaget för uppskattningen av stammen ska behållas heltäckande.

Metsästäjäliitto maksaa talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa per susi- tai koirasusinäyte. Palkkiot maksetaan metsästysseuroille, joiden tulee olla Metsästäjäliiton jäseniä. Yksittäinen metsästäjä ei voi palkkiota saada.

Metsästysseuran jäsenet voivat kerätä näytteitä jokaisenoikeuden puitteissa ja siten myös seuran alueen ulkopuolelta.

"Metsästäjäliitto kannustaa jäsenseurojaan keskinäiseen yhteistyöhön laumojen reaaliaikaisen sijainnin havainnoinnissa ja keräystoiminnan organisoimisessa niin, että lauma- ja parireviirien sudet saataisiin mahdollisimman hyvin kartoitettua DNA-näytteiden keruulla", perustelee palkkiota Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Korvauksia liitto maksaa yksittäisestä sudesta enintään kolme kertaa Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivulta löytyvän analyysituloksen tietojen perusteella, näytteenottopäiväyksen ja palkkion hakemisen aikajärjestyksessä. Analyysitulosten sivusto löytyy täältä (valitse välilehti "Susi"; sen alta "DNA näytteet").

Palkkiota voi hakea suden tai koirasuden osoittavista näytteistä, jotka on kerätty keräyskaudella 15.11.2024–28.2.2025. Suden DNA-näytteen yksilöintinumeron saa Luken keräysvastaavalta, jolle näyte luovutetaan. Näytenumeron yksilöimästä analyysituloksesta käy ilmi, oliko näytteessä kyse sudesta tai koirasudesta. Palkkiota ei makseta muista eläimistä eikä näytteistä, joiden analysointi ei onnistu. Tyypillisesti näytteistä noin 70-80 prosenttia pystytään analysoimaan riippuen näytteen laadusta.

Palkkiota voi hakea Metsästäjäliitosta sähköisesti 1.2.2025 alkaen. Liitto valmistelee nettiin hakemuslomakkeen, jonka hakijaseuran yhteyshenkilö täyttää. Hakemukseen hakija sisällyttää tietoja DNA-analyysituloksesta kustakin haettavasta näytteestä. Maksatus tapahtuu liitosta kaksi kertaa kuussa eli kahden viikon sykleissä.

Palkkioiden maksatus alkaa 15.2.2025 alkaen. Seuran tulee hakea korvausta talvella kerätyistä näytteistä 15.8.2025 mennessä. Luke julkaisee tuloksia ko. sivuilla kahdessa erässä, ensimmäiset näytteet helmikuussa ja loput viimeistään kanta-arvion julkaisun yhteydessä.

DNA-näytepussit saa ja näytteiden toimituslogistiikka hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ja keräysvastaavien ohjeistamalla tavalla. Lisätietoja Luken keräysohjeista ja keräämisen koulutustallenne löytyvät täältä.

Kerätyt DNA-näytteet näkyviin Petohavainnot.fi-sivustolle

Yksityisen toimijan ylläpitämälle Petohavainnot.fi -sivustolle rekisteröityneet käyttäjät voivat merkitä suden DNA-näytteiden keruupisteet. Sivustolle voi ilmoittaa kerätyt DNA-näytteet näytenumeroineen keräyspäivän mukaan.  Sivuston havaintokartta näkyy kaikille ilman kirjautumista. Kerättyjä DNA-näytteitä symboloi kartalla ruskea kakkakokkareen kuvake.

"Kartalta voi katsoa missä ja milloin susia on havaittu, eli mistä DNA-näytteitä voi saada, ja mistä näytteitä on jo otettu", sivuston ylläpitäjä Ari Alinen sanoo.

Sivuston susihavainnot tukevat DNA-näytteiden keräämistä. Sivustolla on yli 2300 rekisteröitynyttä käyttäjää. Joulukuussa 2024 sivustolla kävi 240000 kävijää.

"Metsästäjäliitto suosittelee kaikkien tällä keruukaudella jo kerättyjen näytteiden ja kauden aikana jatkossa kerättävien näytteiden merkitsemistä kartalle. Näin kaikki toimijat voivat omaehtoisesti seurata, miten monta ulostenäytettä kultakin tiedossa olevalta susireviiriltä on jo kerätty", kannustaa toiminnanjohtaja Silpola.

DNA-näytekeräyksen paikallisesta etenemisestä ja kattavuudesta saa tietoa myös oman alueen keräysvastaavilta.

Metsästäjäliitto muistuttaa vielä erillisenä asiana, että kaikki suurpetohavainnot tulee muistaa ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Suurpetoyhdyshenkilön tulee merkitä havainnot Tassu-järjestelmään, jotta kanta-arvion aineistopohja säilyy kattavana.

Moni metsästäjä ihmetteli tiedotteessa käytettyä otsikkoa: "Erätarkastaja saa jatkossa tutkia metsästäjän repun". Laajasti median jakama tiedote otsikoineen on johtanut väärinkäsityksiin, joita Suomen Metsästäjäliiton on täytynyt oikoa. 

Metsästäjäliitto korostaa, että reppujen tarkastaminen ilman rikosepäilyä ei ole sallittua. Yksityiselämän suoja on kirjattu perustuslakiin. Edes poliisilla ole oikeutta puuttua siihen ilman laissa säädettyjä perusteita.

Vaikka Metsähallituksen artikkelissa rikosepäily mainittiin, jäi se sivuhuomautuksen tasolle. Sitä ei nostettu selvästi esiin tutkinnan välttämättömänä edellytyksenä. Metsästäjillä, kuten kaikilla kansalaisilla, on yhtäläinen oikeus yksityisyyteen.

Metsästäjien lainkuuliaisuus korostuu

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästäjät noudattavat tarkasti säädöksiä, ja metsästysrikoksia tapahtuu äärimmäisen harvoin. Tarkastuksissa havaitut vähäiset rikkomukset liittyvät tyypillisesti teknisiin yksityiskohtiin kuten aseen suojuksen vetoketjun jäämiseen epähuomiossa auki.

Metsästäjien omavalvonta toimii hyvin, sillä yhteisiin sääntöihin kohdistuvia rikkomuksia ei hyväksytä.

- Tuomioon johtavat metsästysrikosilmoitukset näyttävät olevan lähes poikkeuksetta muiden metsästäjien ilmoittamia, vaikka asiasta ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa, kertoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Lakimuutoksen yhteydessä muutettiin myös kalastuslain 108 §:ää ja metsästyslain 89 §:ää, jotka säätelevät valvontaviranomaisen tarkastusoikeuksia. Säännökset koskevat kaikkia luonnossa liikkujia, joita epäillään suojeltuihin lajeihin liittyvästä rikoksesta, kalastus- tai metsästysrikoksesta, luvattomasta pyynnistä tai saaliin kätkemisestä.

Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä yhteistyöhön valvontaviranomaisten kanssa ja muistuttaa, että repun sisällön saa aina vapaaehtoisesti luovuttaa tarkastettavaksi.