Puolustusvoimien sotaharjoituksen vuoksi osaan Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä astuu voimaan metsästyskielto ajalle 27.11.–4.12.2025. Oheisen kartan punaisilla alueilla metsästys on kokonaan kielletty kyseisenä aikana. Sotaharjoituksen aikana alueilla liikkuu henkilöitä maastoväreihin sonnustautuneina. Metsästyskiellolla taataan ihmisten turvallisuus harjoituksen aikana. 

Sinisen viivan sisäpuolella muilla kuin punaisella merkityillä alueilla tapahtuvassa metsästyksessä tai muussa maastossa tapahtuvassa liikkumisessa on sotaharjoitus otettava huomioon. 

Alueet on hallintopäätöksellä otettu Puolustusvoimien käyttöön harjoitustoimintaa varten ja metsästyskielto perustuu lakiin puolustusvoimista. 

Puolustusvoimien viesti koskien metsästyskieltoa

Oheisessa karttakuvassa punaisella värillä merkattu metsästyskieltoalueet 27.11.–4.12. väliselle ajalle. 

Punaisella merkatut alueet on kielletty kokonaan metsästykseltä, ajokoiratoiminnalta tai vastaavalta perustuen lakiin puolustusvoimista (14 § ja 15 §). Alueet on otettu hallintopäätöksen 2.10.2025 myötä Puolustusvoimien käyttöön harjoitustoimintaa varten. Tällä takaamme ihmisten turvallisuuden ja tässä ei tehdä mitään poikkeuksia.

HUOM! Sinisen viivan sisäpuolelle jäävä hallintopäätöksemme alue on silti otettava huomioon liikkuessa tai metsästäessä sinisen viivan alueella (pois lukien punaiset alueet jotka ovat kokonaan kielletty). Koko sinisen viivan sisälle jäävällä alueella liikkuu sotilasjoukkoja maastopuvuissa vuorokauden ympäri eikä meillä ole huomioliivejä päällä.

Olkaa tästä tarvittaessa yhteydessä vääpeli Tuomas Miromäkeen. Jos harjoituksemme aikana tapahtuu jotain sinisen viivan sisäpuolella, joka olisi syytä saattaa meidän tietoomme, olkaa suoraan yhteydessä TURVA-TIKEEN tai harjoituksen turvallisuuspäällikkö Jukka Saarelaan.

Lakitaustaa:

Laki Puolustusvoimista (Kiinteistöjen käyttäminen ja kiinteistöjä koskevat rajoitukset 14 § ja 15 §):

Jos sotilaalliset syyt tai ulkopuolisten suojaaminen vaaroilta sitä vaatii, Puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen, varuskunnan päällikkö tai harjoituksen johtaja voi kieltää asiattomilta Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkumisen tai rajoittaa sitä. Kiellon rikkomisesta tuomittavista rangaistuksista säädetään rikoslaissa. (13.6.2025/330)

Harjoituksen johtaja voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen puolustusvoimien käytössä tilapäisesti harjoituksen järjestämistä varten olevalla alueella tai kohteessa, jota käytetään materiaalin säilytykseen, joukkojen ryhmitykseen tai jolla tapahtuva toiminta voi aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille.

Yhteystiedot:

vääpeli Tuomas Miromäki p. 0299 431 121 / tuomas.miromakimil.fi
turvallisuuspäällikkö kapteeni Jukka Saarela p. 0299 421 330 / turvallisuus.kaartjrmil.fi
Harjoituksen aikana 24/7 toimiva TURVA-TIKE p. 0299 421 112 (huom. toiminnassa vain 27.11.-4.12.)

Metsästäjäliitto kiittää riistahallinnon 25.11.2025 julkaisemaa esitystä asettaa metsästyskiintiöksi sata sutta.

– Kentän ääntä on susikysymyksessä nyt selkeästi kuultu. On myös erinomaista, että kiintiöitä on asetettu eri puolille Suomea. Kiintiöiden perustelut ovat myös kunnossa: susikantaa on kaiken kaikkiaan harvennettava, metsäpeurakannan elinvoima on varmistettava ja koirasudet on saatava pois luonnosta, kiittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys alkaa päivittyvän lainsäädännön myötä nyt vuoden alusta.

– Ongelmaksi jää edelleen se, että lainsäädäntö muuttaa vain suden kannanhoidollista metsästystä. Muut suurpedot jäävät hoitamatta. Metsästäjäliitto katsoo, että samalla kertaa lakia nyt työstettäessä olisi kiintiömetsästyksen keinoin pitänyt mahdollistaa myös karhun, ilveksen ja ahman kannanhoidollinen metsästys ensi vuotta silmällä pitäen, muistuttaa Lampinen.

Laumojen poisto ei lisää susien ihmis- ja koirapelkoa
 

Metsästäjäliitto katsoo, että nyt päätetty malli poistaa kokonaisia susilaumoja ei lisää merkittävästi maamme susikannan ihmis- ja koirapelkoa. Liitto on laumapoistojen sijaan esittänyt, että metsästyksen tulisi kohdistua mahdollisimman moniin laumoihin.

Suden metsästyksen tulisikin Metsästäjäliiton mielestä jatkua ensi vuoden alun metsästyksen jälkeen uudelleen elokuun 2026 alussa. Alkusyksystä samana vuonna syntyneet nuoret sudet ovat tunnistettavissa. Tällöin metsästyspaine voidaan kohdistaa niihin ja voidaan poistaa eri laumoista 1–2 sutta. Moniin eri laumoihin kohdistuessaan metsästys lisäisi nopeasti susien ihmis- ja koirapelkoa.

Metsästys alkusyksystä estäisi ennalta kotieläinvahinkoja mm. lammastiloilla. Susilaumat opettavat syksyllä pentujaan metsästämään, ja tällöin metsästyksen ansiosta kotieläintiloilla voitaisiin välttyä vahingoilta.

Metsästäjäliitto ei näe mahdollisena sitä, että laumojen poisto lisäisi susipopulaation geneettistä monimuotoisuutta, mitä laumapoiston perusteluna on esitetty. Kun yksittäinen lauma alueelta poistetaan, tyhjentynyt reviiri täyttyy naapurilaumoista, joissa on yleensä sukulaisuutta poistetun lauman kanssa.

DNA-analyysejä on tehtävä nopeutetusti
 

Kiintiömetsästyksen yksi tavoite on poistaa luonnosta koirasusia. Tähän asti DNA-tulosten saaminen on kestänyt kuukausia. Nykykäytännön jatkuessa saaliiksi saadut koirasudet vähentävät käytettävissä olevaa susikiintiötä, sillä suden metsästysaika ehtii loppua, ennen kuin DNA-tulokset saadaan. Sen vuoksi lajimääritystä koskevat DNA-tulokset tulisi saada päivissä, ei kuukausissa.

Metsästäjäliiton uutinen koskien riistakeskuksen esitystä löytyy Metsästäjäliiton sivuilta.

Kasvaneen susikannan seurauksena turvallisuushuolet, kotieläinvahingot sekä poliisin suurpetotehtävät ovat lisääntyneet. Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettu, tarvitaan myös metsästykseen perustuvaa kannansäätelyä.

Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason, jonka viitearvon maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut 273 sudeksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan marraskuussa 2025 Suomessa on 557 sutta.

Esitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Turvallisuutta ja vahinkojen ehkäisyä

Suomen riistakeskuksen esityksessä kiintiöalueet on valittu ennen kaikkea turvallisuus- ja vahinkoperustein. Painopiste on alueilla, joilla on esiintynyt huomattavia susien aiheuttamia vahinkoja tai turvallisuushuolia. Suuri osa kiintiöstä kohdistuu Länsi-Suomeen, jossa susikanta on vahvin.

Lisäksi metsästystä kohdennetaan metsäpeura-alueille sekä laumoihin, joissa on havaittu Luken aineistojen perusteella koirasusia tai susien lähisukulaisuutta.

Kiintiöalueiden valinnassa on hyödynnetty laajasti erilaisia tietolähteitä, kuten vahinkotilastoja, havaintotietoja, DNA-aineistoa, suurriistavirka-aputilastoja ja tietoa poikkeusluvista.

Hallittua ja ennakoitavaa kannanhallintaa

Metsästyksen tavoitteena on pienentää nykyistä susikantaa ja ehkäistä suden aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastata suden tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista.

Vuosien 2015 ja 2016 kannanhoidollisen metsästyksestä kertyneiden kokemusten perusteella on päädytty laumakohtaiseen kiintiömetsästykseen. Laumakohtaisen kiintiömetsästyksen vaikutukset susikantaan ovat hyvin ennakoitavissa. Samanlaista mallia on käytetty Ruotsissa vuosia.

Koirasusien poistaminen on tärkeää Suomen luonnolle

Koirasusien metsästys on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden ja Suomen susikannan suojelua. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geenipuhtautta. Risteymät voivat olla kesympiä kuin puhtaat sudet, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.

Koirasudet on poistettava luonnosta, jotta ne eivät pääse lisääntymään ja risteytymään susien kanssa.

Koirasusialueita koskee oma erillinen kiintiö, jolla varmistetaan metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.

Koulutus ja seuranta

Metsästyksen johtajat koulutetaan joulukuussa, ja Suomen riistakeskuksen riista.fi-sivustolla julkaistaan kiintiöalueittainen kiintiölaskuri, jossa metsästyksen etenemistä seurataan lakisääteisten saalisilmoitusten perusteella.

Riistakeskuksen esittämät kiintiöalueet ja -määrät löydät oheisesta linkistä sekä alueet kartalta.

Riistakeskuksen esitys kiintiöalueista ja -määristä

Marko Laine

Marko Laine on kulkenut metsällä koko ikänsä ja suorittanut metsästyskortin 12-vuotiaana. Erityisen mieluista hänelle on metsästys koirien kanssa, ja vuosien varrella koiria on ollut hirvikoirista lintukoiriin. Tärkein asia metsästyksessä ei kuitenkaan liity saaliin saamiseen.

– Luonnon kanssa symbioosissa oleminen on minulle merkityksellisin asia metsästyksessä. Ajattelen, että jos luonto ja riista voivat hyvin, silloin meillä on mahdollisuus nauttia niistä. Jos emme pidä huolta luonnosta, emme voi pyytää riistaakaan.

Laine on toiminut Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana ja lähti ehdolle varapuheenjohtajaksi, koska haluaa hyödyntää kokemustaan koko järjestön hyväksi. Tällä hetkellä metsästyksen ympärillä puhuttaa erityisesti suurpetopolitiikka ja siihen myös Laine haluaa vaikuttaa.

– Olen saanut omakohtaisesti perehtyä asiaan. Asumme lammastilalla keskellä susireviiriä ja olemme joutuneet sopeuttamaan elämäämme paljon suurpetotilanteen vuoksi. Olen oppinut susista paljon vuosien saatossa ja uskon, että kaikki se kokemus auttaa vaikuttamistyössä.

Suurpetopolitiikkaan kytkeytyy myös suurpetokantojen arviointi. Metsästäjät kokevat, etteivät nykyiset kanta-arviot vastaa todellisuutta. Tutkijataustainen Laine näkee tähän useita syitä.

– Käytössä olevissa malleissa on rakenteellisia ongelmia. Esimerkiksi ilvesten kohdalla malli ei huomioi toisiaan lähellä olevia pentueita. Lisäksi kanta-arvio on niin hyvä kuin siihen syötetty data, ja jos havaintojen määrä on vähäinen, tuloskin vääristyy. Järjestelmässä on susireviirejä, joissa on yksi tai kaksi dna-näytettä koko alueelta. Reviirin koon ja yksilöiden lukumäärän arviointi jää silloin pitkälti TASSU-havaintojen varaan.

Siksi Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä ilmoittamaan havaintoja mahdollisimman tarkasti TASSU-järjestelmään.

– Kaiken päätöksenteon pitäisi pohjautua faktoihin, ei väärään informaatioon tai oletuksiin. Siksi tarkka ja oikea kanta-arvio on erittäin tärkeä suurpetoihin liittyvän poliittisen päätöksenteon kannalta. Toivon, että saamme avoimemman ja toimivamman keskusteluyhteyden tässä myös Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Harri Käsmä

Jo lapsena Harri Käsmä kulki isän ja vanhempien veljien mukana metsällä ja metsästyskortin hän suoritti 13-vuotiaana. Alkuvuosina metsästys painottui pienriistaan, ja viimeisen vuosikymmenen ajan pääkohteena on ollut suurriista, kuten karhu ja hirvi. Hänelle ovat vuosien varrella olleet tärkeitä myös metsästyskoirat, joista tällä hetkellä mukana kulkee kaksi jämtlanninpystykorvaa.

– Metsästyksessä parasta on luonnosta nauttiminen, koirien työskentelyn seuraaminen ja yhdessäolo metsästyskavereiden kanssa.

Käsmä on toiminut kahdeksan vuotta Kainuun piirin puheenjohtajana ja sitä ennen piirihallituksessa. Metsästäjäliiton liittohallituksessa vuosia on kertynyt jo seitsemän ja mukaan on mahtunut myös useita vuosia työvaliokunnassa.

– Olen saanut hyvin tuntumaa metsästäjien ajatuksiin myös käytännössä, sillä toimin aktiivisesti kolmessa eri metsästysseurassa.

Ehdolle varapuheenjohtajaksi Käsmä lähti useiden piirien toivomuksesta.

– Minut on liittohallitusvuosina opittu tuntemaan hyvin muuallakin ja ajattelin, että tuon toimintaan myös hyvää alueellista tasapainoa pohjoisen ehdokkaana.

Hän pitää suurpetopolitiikkaa keskeisenä vaikuttamiskohteenaan. Entistä rohkeammat pedot ja kasvaneet kannat ovat saaneet hänet huolestumaan.

– Koirien omistajana tiedän, että koirien kanssa metsästäminen on nykyisin hyvin riskialtista. Itsenäisesti työskentelevät koirat ovat joka kerta vaarassa, vaikka kuinka yrittäisi varmistaa alueen turvallisuuden. Haluan, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia metsästyksestä, kuten itse olen aina nauttinut, ja siksi kaikki suurpedot on saatava kannanhoidollisen metsästyksen piiriin.

Toiseksi Käsmä haluaa vaikuttaa jäsenyyteen liittyviin asioihin. Hänen mukaansa jäsenmäärän kasvattaminen vahvistaisi edunvalvontaa ja loisi parempia taloudellisia edellytyksiä sen hoitamiseen. Hän uskoo, että jäsenyydestä saadaan vetovoimaisempi, kun se tarjoaa konkreettista arvoa metsästäjille esimerkiksi hyödyllisten jäsenetujen muodossa.

– Liiton jäsenyyden pitäisi olla metsästäjien keskuudessa niin arvostettu ja kiinnostava, että kaikki haluavat kuulua liittoon. Sen pitäisi sloganin mukaan olla koti kaikille metsästäjille. Siten äänemme kuuluisi paremmin myös päättäjien suuntaan.

Vahvempi johtajuus kahden puheenjohtajan mallilla

Syysliittokokouksessa hyväksytyn sääntömuutoksen myötä liiton puheenjohtajisto vahvistuu. Puheenjohtajan, Petteri Lampisen kausi jatkuu normaalisti, varapuheenjohtajia on uudessa mallissa yhden sijasta kaksi. 
 

Lue lisää uudesta mallista Metsästäjäliiton uutisesta. 

Syysliittokokouksessa jaettiin liiton korkein ansiomerkki, kultainen ansiomerkki laakerilehvin. Kyseinen tunnustus annetaan liittohallituksen yksimielisellä päätöksellä henkilölle, joka on tehnyt valtakunnallisesti merkittävän työn Suomen Metsästäjäliiton ja metsästysolojen hyväksi. 

Merkin sai Pauli Nyström Pohjois-Hämeen piiristä. Hän on aloittanut piirihallituksessa vuonna 1995 ja ollut mukana siitä lähtien. Piirin puheenjohtajana on toiminut 2008–2018. Nyström on vastannut myös piirin haulikkoammunnan vetämisestä. Liittohallituksessa hän on toiminut varajäsenenä vuosina 2014–2016 ja varsinaisena jäsenenä 2017–2025.

Metso-reliefi myönnettiin ansiokkaasta seuratoiminnasta Jupon Erälle. Seura on ollut uranuurtaja Metso-leiritoiminnassa. 

Metsästäjäliiton ansiomerkeillä palkitut

Kultainen ansiomerkki Laakerinlehvin
Pauli Nyström
(kuvassa neljäs vasemmalta)

Ansioviiri
Heikki Taskinen
(kolmas oikealta)

Ansioviiri
Juha Haapamäki
(neljäs oikealta)

Kultainen ansiomerkki
Hannu Wäre
(ei kuvassa)

Kultainen ansiomerkki
Janne Saarinen
(viides vasemmalta)

Kultainen ansiomerkki
Pasi Parviainen
(ei kuvassa)

Ansioviiri
Ere Grenfors, 20 vuoden palvelus
(kolmas vasemmalta)

Hopeinen ansiomerkki
Suvi Honkavaara, 10 vuoden palvelus
(viides oikealta)

Reliefi
Jupon Erä, metsoleiritoiminnan käynnistämisestä
(noutajana Veikko Piuva, toinen oikealta)

Maa‑ ja metsätalousministeriö (MMM) kertoi eilen lähettäneensä eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaa susien kannanhoidollisen metsästyksen kiintiömetsästyksenä. Esityksessä suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu, ja susien metsästysajasta sekä kiintiöistä säädettäisiin jatkossa asetuksella. (Maa- ja metsätalousministeriö)

Suomen Metsästäjäliitto pitää linjausta myönteisenä, mutta muistuttaa 23.10.2025 annetusta lausunnostaan, jonka mukaan:

• Kiintiömetsästys tulee ulottua kaikkiin suurpetoihin – eli susien lisäksi karhuun, ilvekseen ja ahmaan.

• Suden metsästyskausi on jatkossa aloitettava elokuussa, jolloin pyynti voidaan kohdistaa saman vuoden keväällä syntyneisiin nuoriin yksilöihin. Ainoastaan laaja-alainen metsästys mahdollistaa ihmisarkuuden lisäämisen koko Suomen alueella.

Metsästäjäliitto katsoo, ettei muutaman susilauman poisto riitä muuttamaan Suomessa asuvien susien käyttäytymistä ihmisasutuksen läheisyydessä. 

— Ihmis- ja koirapelon istutus kohdistamalla metsästys moniin laumoihin mahdollistaa suden ja ihmisen välisen rinnakkaiselon turvallisesti. Ihmispelkoa laumaan ja susiyksilöihin luo suden näkökulmasta itse metsästystapahtuma, korostaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto seuraa tarkasti lain käsittelyä ja 24.11. alkavalla viikolla annettavien asetusten luonnoksia.

Otto oli potenut kipeitä korvia kesästä lähtien, mutta nyt ongelmat oli selätetty ja se pääsi torstaina toisen kerran metsään tämän syksyn aikana.

– Päästin Oton metsään aamupäivällä Elimäellä. Se haki hyvin ja löysi hirven, joka juoksikin aika haipakkaa parin kilometrin verran Uudenmaan puolelle, Pukarolle. Siinä koira ennätti haukkua 20 minuuttia, kunnes susi hyökkäsi ja tappoi sen, omistaja Mikko Rantala kertoo.

Haukun päättyessä Rantala oli kahden kilometrin päässä ja aikaa meni autolla kiertäessä paikalle reilusti niin, että susi olisi halutessaan ennättänyt syödäkin koiran.

– Susi oli vain tappanut koiran. Ottoa oli purtu niskaan, etu- ja takajalkaan ja vatsan alla oli kulmahampaan tekemä reikä. Susi oli riepotellut koiraa niin, että veriroiskeita oli 2–3 metrin säteellä.

Susi tuli asutuksen suunnalta
 

Rantala oli kulkenut koiransa luokse härmäisen pellon yli ja arvasi puhtaat sudenjäljet nähdessään Otolle käyneen huonosti. Paikalla käynyt petoyhdyshenkilö totesi myös jälkien perusteella, että tekijänä oli ollut yksi susi. Tappopaikka sijaitsi metsässä 150 metrin päässä peltoaukealta ja noin puolen kilometrin päässä lähimmistä taloista. Suden jäljet tulivat asutuksen suunnalta.

Otto oli kuusivuotias, koira parhaassa iässä. Rantalalla on myös kaksi suomenajokoiraa, mutta nekään eivät lähde ihan heti isännän kanssa metsästysreissulle.

– Tuskin tulee hommattua uutta hirvikoiraa, jos susitilanne jatkuu tällaisena. Meidän metsästysseuran maiden läpi menee isoja teitä, joiden varsille hirvet helposti hakeutuvat, mutta sinne ei uskalla koiraa liikenteen vuoksi viedä. Ja sitten toisaalla näköjään partioivat sudet.

Kyseessä on 29. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista suden lisäksi myös muihin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Rauno Sissonen tuli perjantaina töistä ja lähti hakemaan hirven metsästyksessä käytettäviä jämtlanninpystykorvanarttuja Idaa ja Karaa sisälle piha-aitauksesta. Toisen panta oli lähtenyt kaulasta ja Sissonen joutui etsimään sitä taskulampun valossa. Panta löytyi ja hän sai sen koiran kaulaan, mutta ei ehtinyt kiinnittää hihnoja, kun aitauksen ovi napsahti auki ja molemmat koirat säntäsivät salamana ulos.

– Metsästyskoirat eivät korvia omista, kun pääsevät tuolla tavalla irti. Vaikka kuinka huusin perään, kumpikaan ei kuunnellut. Ei siinä auttanut kuin toivoa, että ne tulevat takaisin omia aikojaan, kun ovat saaneet aikansa seikkailla, Sissonen kertoo.

Koiria ei kuulunut ja Sissonen lähti illalla etsimään niitä. Hän ei ehtinyt juuri kotipihaa pidemmälle, kun Ida-koira tuli vastaan.

– Se oli aivan sekaisin, etsi pakopaikkaa, minne pääsee karkuun. En siinä vaiheessa epäillyt vielä mitään, mutta ihmettelin sen käytöstä.

Vain tassu löytyi
 

Sissosen avovaimo oli huolissaan kahdeksan kuukauden ikäisestä Karasta, joka oli virallisesti hänen ensimmäinen oma metsästyskoiransa. He jakoivat illalla Facebookissa ja Whatsappissa katoamisilmoituksen ja saivatkin yöllä puhelinsoiton, että puolentoista kilometrin päässä oli kuultu koiran haukkuvan. Pariskunta lähti etsimään, mutta koiraa ei löytynyt.

Etsinnät jatkuivat viikonlopun tuloksetta. Lauantaina kuultiin, että kylässä oli tehty viikolla susihavainto ja myöhemmin vielä toinen. Maanantaina Sissosen isä liittyi mukaan etsintöihin.

– Iltapäivällä kahden-kolmen aikaan isä soitti, että metsästä löytyi tassu. Karasta ei ollut jäänyt mitään muuta jäljelle kuin toinen etutassu.

Kylässä tehtyjen susihavaintojen ja jälkien perusteella todennäköiseksi syylliseksi paljastui susi. Niiden lisääntynyt määrä saa alueen koiranomistajat mietteliääksi.

– Tämä susihomma on mennyt sellaiseksi, että kukaan ei kohta enää uskalla ottaa koiraa. Muistakin metsästysseuroista on tullut nyt viestiä, että susia on nähty, joten koirien käyttö metsällä taitaa olla nyt siinä. Ei niitä viitsi tarkoituksella sinne viedä, Sissonen toteaa.

– Tässä oli mahdollisuus, että menee kaksi koiraa samalla kertaa. Onneksi ei mennyt. Kara ehti juuri täyttää kahdeksan kuukautta ja ennusmerkit olivat ilmassa, että siitä olisi saattanut tulla hyvä metsäkoira.

Kyseessä on 28. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista suden lisäksi myös muihin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Suomen Metsästäjäliitto kokoontui torstaina 20.11.2026 Riihimäen Erätalolle syysliittokokoukseen. Metsästäjäliiton päivitettyjen sääntöjen myötä liitolle valittiin kaksi varapuheenjohtajaa. 

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin maaseutuyrittäjä, MMM, FT Marko Laine liiton Varsinais-Suomen piiristä. Hänet valittiin kahdeksi vuodeksi. Laine vastaa uudessa hallituksessa sovitusti metsästyskysymyksistä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kokouksessa Harri Käsmä Kainuun piiristä. Hänet valittiin vuodeksi, koska 2. varapuheenjohtajan kaudet seuraavat puheenjohtajan kausia. Käsmä vastaa järjestöasioista.

— Luotettavat suurpetojen kanta-arviot ovat pohja, jolle suurpetohallinto perustuu. Haluan korostaa, että metsästäjät voivat itse vaikuttaa siihen, kuinka hyviä kanta-arviot ovat ilmoittamalla kaikki suurpetohavainnot petoyhdyshenkilöille. DNA-näytteiden keruu on toinen tärkeä asia. Se on kriittistä erityisesti alueilla, joilla ei vielä tunneta reviirejä tai yksilöiden lukumäärä reviirillä on epäselvä, totesi Marko Laine.

— Minulla on kaksi tärkeää asiaa, joita aion ajaa Metsästäjäliitossa: suurpetojen metsästämistä, joka on saatava osaksi normaalia metsästystä, ja Metsästäjäliiton kehittämistä tuotteena. On tärkeää, että jäsenyys myy itse itsensä, sanoi Harri Käsmä.

Puheenjohtajat valitaan Metsästäjäliittoon vuorovuosin. Metsästäjäliiton puheenjohtajana kaksivuotiskauttaan jatkaa vuosi sitten valittu Petteri Lampinen liiton Suur-Savon piiristä.

Puheenjohtaja Lampinen totesi, että kahden puheenjohtajan malli mahdollistaa vaikuttamistyön tekemisen leveämmin hartein kuin mitä tähän mennessä on tehty.

— Metsästys tarvitsee edunvalvontaa. Säädösvalmistelun laatua on parannettava. Samoin päätöksenteon tueksi tuotettavaa tutkimustietoa on kyettävä tuottamaan laajemmalla pohjalla. Direktiivien ja EU-säädösten sisältämää kansallista joustovaraa on käytettävä rohkeammin.

Liittokokous päätti, että liiton tulee kehittää toimia, jotka innostavat nuoria metsästysharrastuksen pariin ja edesauttavat nuorten pääsemistä metsästysseuroihin. Liittokokous päätti myös, että liiton tulee ajaa riistahallinnon kokonaisuudistuksen tarkistamista.

Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa päätetty uusi hallitus on:

- Etelä-Hämeen piiri: Ahti Lukkaroinen, varalle Kimmo Salo

- Kainuun piiri: Juhani Voutilainen, varalla Jyrki Leinonen

- Keskipohjan piiri: Anne Tölli, varalla Miikka Annunen

- Keski-Suomen piiri: Veijo Turpeinen, varalla Heikki Taskinen

- Kymen piiri: Toni Penttinen, varalla Kai Korpi

- Lapin piiri: Veikko Piuva, varalla Kalevi Korhonen

- Oulun piiri: Mikko Äijälä, varalla Ari Haataja

- Pohjanmaan piiri: Erja Pekkala, varalla Kimmo Rintanen

- Pohjois-Hämeen piiri: Pentti Koli, varalla Hannu Wäre

- Pohjois-Karjalan piiri: Antti Kuivalainen, varalla Veikko Sorsa

- Pohjois-Savon piiri: Arto Nykänen, varalla Kai Ruhanen

- Satakunnan piiri: Juha Kuusisto, varalla Timo Mäkelä

- Suur-Savon piiri: Kimmo Kolehmainen, varalla Ari Teittinen

- Svenska Österbottens distrikt: Sören Finne, varalla Mats Tuomela

- Uudenmaan piiri: Mika Muukkonen, varalla Rauno Pekkola

- Varsinais-Suomen piiri: Kimmo Suominen, varalla Martti Toivola

Hallitus valitsi keskuudestaan työvaliokuntaan:

Petteri Lampinen, Marko Laine, Harri Käsmä, Antti Kuivalainen, Veikko Piuva ja Jaakko Silpola (tj.)

Kuvassa: Metsästäjäliiton 1. varapuheenjohtaja Marko Laine, puheenjohtaja Petteri Lampinen, 2. varapuheenjohtaja Harri Käsmä  

Ilomantsilainen Pentti Koskinen tuli kotiin lauantai-iltana ajokoirakokeista. Koskinen päästi suomenajokoira Havukkakallion Frodon tarhastaan. Frodo juoksee tavallisesti suoraan talon ovelle odottamaan sisälle pääsyä ja ruokailua, mutta tällä kertaa kävi toisin.

– Koska olin tuomaroimassa ajokoirakokeita, minulla oli metsävaatteet päällä, ja se oli virhe. Koira luuli vaatteista, että nyt lähdetään metsälle ja paineli tiehensä. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun koira karkasi, Koskinen selittää.

Koiraa lähdettiin etsimään. Maanpinnassa oli onneksi kuuraa, josta jäljet pystyi erottamaan.

– Kiersin lenkkiä ympäri, ja katsoin tuliko jälkiä ulos alueesta, mutta mitään ei näkynyt. Kun ajonkaan ääniä ei kuulunut, aavistin jotain pahaa tapahtuneen.

Frodoa etsittiin apuvoimin yötä vasten otsalamppujen valossa, mutta tuloksetta. Etsintöjä jatkettiin varhain sunnuntaiaamuna. Lopulta ajokoira löytyi kuolleena ja suden syömänä.

– Se oli hirmu sakeassa kuusikossa, jossa voi kymmenestäkin metristä kulkea ohi. Etäisyyttä oli vain 300 metriä talostani. Koiralta puuttuivat suolet ja kylkiluita. Niskassa oli selkeät puremajäljet.

Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja kävi toteamassa suden olleen asialla. Susi oli poistunut alueelta ja sen jäljet saatiin mitattua.

Susitilanne kestämätön
 

Frodo oli 3,5-vuotias suomenajokoirauros, joka ajoi mallikkaasti jänistä. Ajokokeissa tämä oli saanut kolme ykkössijaa eli kyseessä oli yhtä ykkössijaa vaille käyttövalio.

– Koira olisi ollut parhaimmillaan vuoden tai parin päästä. Tulevaisuus olisi ollut hyvä. Tämä oli sellainen todella ihmisystävällinen ja sosiaalinen koira.

Nykyistä susitilannetta Pentti Koskinen pitää kestämättömänä.

– Eihän näitä koirien kuolemia saisi sattua. Kunnioitan kaikkia luonnon elämiä, mutta joku tolkku täytyisi olla. Susikanta on kasvanut liian suureksi ja susien ihmispelko on hävinnyt. Ei se ole enää salojen eläin, jos noin läheltä asutustakin tullaan koira tappamaan.

Pitkään ajokoirien kanssa metsästystä ja kilpailua harrastanut sekä ajokokeiden ylituomarina toiminut Koskinen ei aio heti hankkia uutta koiraa.

– Täytyy seurata, miten tämä susipolitiikka kehittyy. Ei sitä viitsi kasvattaa ja kouluttaa susille lounasta, hän toteaa.

Kyseessä on 27. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.