Uusi jäsenrekisteri, Jahtirekisteri, otettiin käyttöön 1.6., ja käyttöönotto sujui kokonaisuutena hyvin. Käyttöönotto herätti suurta kiinnostusta, ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien palvelua on käytetty aktiivisesti. Liiton laajuus ja käyttäjämäärät huomioiden käyttöönotto on edennyt erittäin hallitusti.

Laskutustoiminnallisuudet otettiin käyttöön porrastetusti 4.6., ja saadun palautteen perusteella laskutus on seuroissa lähtenyt toimimaan pääosin suunnitellusti. Yksittäisiä huomioita ja korjaustarpeita on noussut esiin, mutta niitä on käsitelty ja korjattu nopeasti sitä mukaa, kun ne ovat tulleet liiton ICT-palveluiden tai järjestelmätoimittaja CRM-servicen tietoon.

Käyttöönoton aikana on ymmärrettävästi ollut myös kysymyksiä ja yksittäisiä haasteita. Esille tulleet tilanteet ovat liittyneet pääosin siihen, miten tieto on järjestelmässä näkynyt käyttäjille, ja näitä on korjattu tarkentamalla tietokannan viittauksia ja näkymiä. Korjaukset on tehty sitä mukaa, kun havaintoja on tullut. Rekisterin tietosisältöjen osalta ei ole havaittu datan eheyteen liittyviä ongelmia.

Kehitystyö jatkuu koko ajan

Kehitystyö on ollut ketterää, mikä on mahdollistanut joustavan etenemisen käyttöönoton aikana. Saadun palautteen perusteella järjestelmää on pystytty tarkentamaan nopeasti, ja suunta on selkeästi kohti valmista ja vakaata kokonaisuutta.

Haluamme kiittää kaikkia seuroja ja rekisterin käyttäjiä aktiivisuudesta sekä arvokkaasta palautteesta. Palautteella on ollut keskeinen rooli siinä, että mahdolliset puutteet ja kehityskohteet on tunnistettu ja ratkaistu nopeasti. Yhteistyö kentän kanssa on ollut käyttöönoton onnistumisen kannalta erittäin tärkeää.

Järjestelmän kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti käyttökokemusten ja palautteen perusteella. Tavoitteena on varmistaa sujuva, selkeä ja luotettava arjen käyttö kaikille käyttäjille.

Jäsenrekisterin tukipalvelut

Järjestelmätoimittajan tuki on tällä hetkellä ajoittain ruuhkautunut, koska käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä ja selvityksiä on paljon. Tämän vuoksi vastausajat voivat paikoin venyä. Moniin yleisimpiin kysymyksiin löytyy kuitenkin jo valmiit ohjeet ja opastusvideot liiton verkkosivuilta: 

https://metsastajaliitto.fi/seuroille/neuvontaa-ja-vastauksia/jahtirekisterin-ohjeet

Ohjeita päivitetään jatkuvasti käyttöönoton edetessä.

Seuraava järjestelmän seuratason koulutus järjestetään alkusyksystä, kun kesätauon jälkeen käyttäjät aktivoituvat jälleen rekisterin käyttöön ja järjestelmän yksityiskohtia on viimeistelty pidemmälle.

Rekisterin tunnusten tilaaminen

Käyttäjätunnusten hallinta tapahtuu keskitetysti Jahtirekisterin kautta. Käyttäjätunnukset tilataan jatkossa piirin kautta, eikä niitä luoda suoraan seurassa. Seura toimittaa pyynnön piiriin, piiri tekee tilauksen rekisterissä piirin jäsenkortin kautta ja liitto luo tunnukset.

Huomioithan, että jokaiselle käyttäjälle tulee tehdä oma palvelupyyntö. Samalla pyynnöllä ei voi luoda useampia tunnuksia.

Tunnusten tilaamiseen ja hallintaan liittyvät ohjeet löytyvät liiton verkkosivuilta: 
https://metsastajaliitto.fi/kayttajatunnusten-hallinta

Muistutuksena, että jatkossa yhdellä käyttäjätunnuksella voidaan ylläpitää vain yhden seuran tietoja. Tämä toimintamalli perustuu tietoturvan, tietosuojan ja vastuunhallinnan vaatimuksiin. Kun jäsenrekisteri rinnastetaan aserekisteriin, vaatimustaso nousee erittäin korkeaksi. Tavoitteena on varmistaa, että:

· kaikki järjestelmässä tehtävät toimenpiteet ovat selkeästi jäljitettävissä
· pääsy tietoihin on rajattua ja hallittua
· vastuut ovat yksiselitteisiä

Kun käyttöoikeudet sidotaan yhteen organisaatioon, voidaan varmistaa, että kaikki muutokset rekisterissä kohdistuvat selkeästi oikeaan tahoon. Tämä parantaa lokituksen luotettavuutta, tukee tietosuojan toteutumista ja rajaa mahdollisten virheiden tai väärinkäytösten vaikutuksia.

Käytännössä merkittävin riski ei liity teknisiin murtotilanteisiin, vaan inhimillisiin virheisiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että käyttöoikeudet ovat selkeästi rajattuja ja hallittuja.

Tunnukset aktivoituvat viiveellä, sillä ne luodaan tietoturvasyistä kootusti yöaikaisessa järjestelmäajossa.

Erävedet-webinaari 

Aika: ma 17.8.2026 klo 9.00–16.00

Paikka: Finlayson Meetings, Satakunnankatu 18A, 33210 Tampere

Suomen Metsästäjäliitto järjestää Erävedet-seminaarin, joka kokoaa yhteen asiantuntijapuheenvuoroja vesilintuympäristöistä, niiden muutoksesta sekä vaikutuksista vesilintukantoihin. Itse seminaari on jo valitettavasti täynnä, mutta voit edelleen osallistua tapahtumaan etänä.

Asiantuntijat ja ohjelma

Päivän aikana kuulemme laajasti alan huippuasiantuntijoita. 

Puhujina:

• Ere Grenfors ja Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto
• Taina Ihaksi, Baltic Sea Action Group
• Heikki Helle, LUOMUS
• Antti Piironen, Luonnonvarakeskus
• Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto
• Jyri Mononen ja Matti Kervinen, Suomen Riistakeskus
• Claus Lind Christensen, Danmarks Jægerforbund

Päivän päätteeksi järjestetään paneelikeskustelu, jonka juontaa Aleksi Lumme. 

Kenelle seminaari on tarkoitettu?

Tapahtuman kohderyhmänä ovat muun muassa:

• ranta- ja vesielinympäristöjen kunnostajat
• alan hankkeiden parissa työskentelevät
• suunnittelijat sekä toteuttajat
• vesialueiden omistajat
• viranomaiset ja organisaatiot.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot

Seminaari on jo valitettavasti täynnä, mutta webinaariin voi osallistua verkon kautta lähettämällä sähköpostia riista-asiantuntija Leena Kankaalle, leena <piste> kangasmetsastajaliitto <piste> fi (leena[dot]kangas[at]metsastajaliitto[dot]fi) 

Lämpimästi tervetuloa!

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ilmoitti 5. kesäkuuta, että karhun kannanhoidollinen metsästys toteutetaan poikkeusluvin.

-Poikkeusluvista voidaan valittaa. Niiden myötä hallinto-oikeus on laittanut suurpetoluvat systemaattisesti toimeenpanokieltoon. Säätäessään metsästyslaista joulukuussa eduskunta edellytti karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä. Eduskunnan tahtotila ei nyt näyttäisi toteutuvan, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Metsästäjältä edellytetään juridista osaamista

Poikkeuslupien hakemisessa pyynnin perusteleminen sälytetään metsästäjien vastuulle. Luvan hakijalta edellytetään juridisia taitoja joutuessaan riistakeskuksen 5.6.2026 tiedotteen mukaisesti ratkaisemaan, minkä päämäärän hän hakemukselleen asettaa, jotta se täyttäisi luontodirektiivin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen että KHO:n oikeuskäytännön asettamat vaatimukset. 

Metsästäjäliiton mielestä metsästyksen kohdentamisen suunnittelu ja pyynnin juridinen perustelu kuuluu riistahallinnolle. Siksi suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tulisi toteuttaa kiintiömetsästyksenä samalla tavoin kuin suden metsästys toteutettiin viime talvena.

Korkein hallinto-oikeus antoi 1. kesäkuuta karhujen metsästystä puoltavan ratkaisun. Ratkaisu linjaa vuoden takaisista valituksista tehtyjä kysymyksiä. Päätöksessä otettiin kantaa poikkeuslupien päämäärän perusteluiden säädöstenmukaisuuteen. Valittajat tekevät todennäköisesti uusia valituksia uusin perustein, joita oikeus joutuu sitten tutkimaan.

Karhun metsästys tulisi riistahallinnon mukaan kohdentaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti karhun tihentymäalueille.

-Yksittäisellä luvan hakijalla ei ole päivitettyä kannanhoitosuunnitelmaa käytössään, saati perusteita määrittää ”tihentymäalueita” tai sitä, paljonko lupia tulisi hakea. Epäselvää näyttää olevan myös se, haetaanko lupia nyt turvallisuus- tai vahinkoperusteisesti vai kannanhoidollisin perustein. Ensin mainittuihin on yleensä asetettu rajoituksia muun muassa menetelmien ja saaliin hyödyntämisen osalta, Lampinen toteaa.

Metsästystä tarvittaisiin ainakin kahdeksassa maakunnassa

Metsästäjäliitto katsoo, että karhukanta on tihentynyt useissa maakunnissa. Karhun kannanhoidollista metsästystä tulisi toteuttaa ainakin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä vastuullisesti karhun pyyntiin. Kun muuta keinoa ei ole on haettava poikkeuslupia, jotta karhukannan kasvua voidaan hillitä ja jotta karhujen ihmisarkuus voidaan palauttaa. Liitto kuitenkin katsoo, että vielä olisi täydet mahdollisuudet antaa asetus eduskunnan edellyttämästä kiintiöpyynnistä.

Liitto näkee, että metsästys tulisi ulottaa 400-500 karhuun, jotta karhukannan kasvua saataisiin leikattua. MMM haarukoi pyyntimahdollisuudeksi 250-300 karhua. Kyseinen lupamäärä ei leikkaa edes kuluvan vuoden pentutuottoa, saati kuluneen neljän-viiden vuoden kannankasvua. Kanta ei siis tosiasiassa pienene.

-Viime vuonna ministeriö kuulutti, että karhujahti alkaa. Metsästäjäliitto varoitti, että luvista valitetaan ja ehkä jahti ei alakaan. Juuri näin kävi. Toivottavasti nyt ei käy samoin. KHO:n päätös olisi antanut hyvät oikeusperusteet hallinnon valmistelemille pyyntikiintiöille, mutta jostakin syystä tätä mahdollisuutta ei haluttu käyttää, toteaa puheenjohtaja Lampinen.

Kuva: Arto Hiltunen

Euroopan unionin kemikaalilainsäädäntöön (REACH) valmisteltu lyijyammusrajoitus etenee ratkaisevaan vaiheeseen, kun komissio vie esityksensä jäsenmaiden käsittelyyn 25. kesäkuuta järjestettävään REACH-komitean äänestykseen.

Vaikuttamistyö on tuottanut tulosta. Lyijyluodit on jätetty kokonaan rajoituksen ulkopuolelle. Lyijyhaulien siirtymäaikaa metsästyksessä ja ampumaurheilussa on pidennetty seitsemään vuoteen ennen niiden käytön kieltämistä. Lisäksi haulikon täyteiset eli haulikolla ammuttavaksi tarkoitetut luodit on jätetty rajoituksen ulkopuolelle.

Edunvalvontaa seitsemän vuoden ajan

Lyijyammuksiin kohdistuva sääntelyprosessi käynnistyi jo vuonna 2019 Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n valmistelutyön myötä. Alkuvaiheen esitykset herättivät laajaa huolta, sillä niiden nähtiin voivan johtaa käytännössä lähes täydelliseen lyijyammusten kieltoon metsästyksessä ja ampumaradoilla.

– Ehdotuksessa on edelleen tietyt valuviat, jotka olisi voitu korjata, mutta on pakko olla tyytyväinen, kun muistaa mistä lähdettiin liikkeelle, toteaa Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt tiivistä yhteistyötä kansallisten ja eurooppalaisten sidosryhmien, kuten FACE:n ja Nordic Hunters’ Alliance -verkoston kanssa. Tavoitteena on ollut varmistaa, että sääntely on realistista ja huomioi metsästyksen ja ampumaurheilun käytännön edellytykset.

EU-äänestys kesäkuussa

Euroopan komissio vie esityksensä REACH-komitean äänestykseen 25. kesäkuuta. Päätös tehdään määräenemmistöperiaatteella, mikä tarkoittaa, että ehdotus etenee, jos sen puolesta äänestää vähintään 15 jäsenvaltiota ja ne edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Mikäli REACH-komitea hyväksyy esityksen, se siirtyy vielä Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavaksi.

Metsästäjäliitto kutsuu messukävijät nokipannukahvin ääreen sekä kokeilemaan, oppimaan ja jakamaan eräkokemuksia yhdessä. Metsästäjäliiton elämyksellinen ulko-osasto (U480) sijaitsee keskeisellä alueella ja tarjoaa ohjelmalavallaan monipuolisen kattauksen toimintaa koko viikonlopun ajan. Lavan ohjelmiin on antanut innoituksen Metsästäjäliiton oma Erähaaste 2026, joka kannustaa kehittämään omia taitoja, kokeilemaan uutta ja haastamaan kaverinkin rohkeasti mukaan.

Nokipannukahvit, tatuointi ja tekemistä koko perheelle

Metsästäjäliiton vapaaehtoiset tarjoilevat messuvieraille jälleen maksutta Meiran sponsoroimaa Kulta Katriina -nokipannukahvia. Nuotion äärellä syntyy kohtaamisia, jotka tekevät metsästäjäyhteisöstä juuri sen, mitä se on parhaimmillaan – kaikille avoimen, lämpimän ja yhdenvertaisen.

Yksi näkyvimmistä yhteisöllisyyden ilmentymistä on mahdollisuus “leimautua metsästäjäksi” – aivan kirjaimellisesti. Osastolla voi ottaa Metsästäjäliiton siirtokuvatatuoinnin, joka toimii hauskana, näkyvänä muistona messukokemuksesta. Metsästäjäliitto osallistuu messujen aikana Lopen ampumaurheilukeskuksessa järjestettävään Erämessut Goes Range -tapahtumaan, mutta myös Riihimäellä pääsee kokeilemaan ampumista. Riistaeläintauluja tähtäillään Ecoaims-laseraseella jokaisena messupäivänä. Perheen pienimpiäkään ei ole unohdettu, vaan lapsille ja nuorille on luvassa kettupillin askartelua, suurpetojen jälkien tunnistusta sekä Nerf-leikkiaseella ammuntaa turvallisesti. Totta kai Metsästäjäliiton maskotti Mainio Metso on niin ikään paikalla ja ilahduttaa messukävijöitä olemuksellaan.

Metsästäjäliiton osastolla toimii useita kumppaneita, jotka tuovat mukanaan omaa osaamistaan ja palveluitaan. Vakuutusyhtiö Ifin asiantuntijat kertovat yhtiön vakuutuksista ja samalla liiton jäsenyyden myötä syntyvistä vakuutuseduista sekä vinkkaavat viimeisimmistä vakuutustarjouksista. Suomen Sikayrittäjät kertoo, miten metsästäjät voivat torjua afrikkalaista sikaruttoa. Turvallisen aseiden säilytyksen aatelia edustava Corrosafe tuo näytille asekaappinsa ja liiton ehkä pitkäaikaisin yhteistyökumppani Suomen Metsästysmuseo esittelee toimintaansa ja näyttelyitään.

Eräkontti 50 vuotta

Metsästäjäliiton osastolla juhlistetaan myös liiton omistajan Eräkontin 50-vuotista taivalta. Eräkontin myyntipiste toimii omassa teltassaan yhdessä kumppaneidensa Riistasiemenen (riistapeltosiemenet), Reolinkin (valvonta- ja riistakamerat) ja Canihuntin (koirien suojaliivit) kanssa.

Ohjelmalavalla pureudutaan erähaasteisiin

Ohjelmalavan runsas tarjonta rakentuu tänä vuonna Metsästäjäliiton Erähaasteiden ympärille. Voit ladata oman Erähaaste-lappusi tästä linkistä. Ohjelmassa nähdään muun muassa: 

Valmista erähenkinen lahja (Erähaaste #14) Joka päivä klo 11 Suomen Perinnenahkurien mestarit näyttävät ohjelmalavalla päivittäin kuinka arvokas riistasaalis muokataan oikeilla käsittelytavoilla tarve- tai lahjaesineiksi ikiaikaista pyyntikulttuuria kunnioittaen.

Tee sorsan pesäputki (Erähaaste #11) Pe klo 13, La klo 14:30 ja Su klo 14 Rakennetaan yhdessä sorsalle turvallinen pesäpaikka. Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen opastaa pesäputken valmistuksen ja kertoo vesilintujen elinympäristöjen parantamisesta.

Kokoa jahtiin sopiva ensiapulaukku (Erähaaste #1) Pe ja La klo 14 Turvallista jahtia! Kirjailija Aleksi Lumme näyttää kuinka kokoat toimivan ensiapupakkauksen, joka sisältää erityisesti metsästäjälle tärkeitä välineitä.

Tee uusi riistaruoka (Erähaaste #6) Pe klo 14:30-16 Inspiroidu riistakeittiöstä ja opi hyödyntämään saalis parhaalla mahdollisella tavalla. Eräkokki Matti Liipo näyttää käytännössä, kuinka syntyy uusi riistaruoka, ja antaa vinkkejä saaliin oikeaoppiseen käsittelyyn.

Teroita puukko (Erähaaste #37) Pe klo 15 Opi vuolemaan Summit Suomestakin tutun Jani Grönlundin näyttäessä yleisimmät vuolutekniikat, joilla onnistut niin arjessa kuin erällä.

Teroita puukko (Erähaaste #37) Pe klo 16:30 Opi puukon oikea teroitus Metsästysmuseon intendentti Perttu Materon vinkein ja tutustu samalla museon puukkokokoelman helmiin.

Opettele pillittämään sorsaa (Erähaaste #25) La ja Su klo 13 Houkuttelumetsästyksen uranuurtaja ja guru Aki S. Perälä opettaa, miten houkuttelet sorsat hollille oikeilla äänillä ja tekniikalla.

Kertaa ja harjoittele turvallista aseenkäsittelyä (Erähaaste #52) La ja Su klo 15 Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen antaa aina ajankohtaisen tietoiskun turvallisesta aseenkäsittelystä ja kertoo myös viimeisimmät kuulumiset lyijyammusten tulevaisuudesta.

Huolla metsästys- tai muut eräilyvarusteet (Erähaaste #24) La klo 15:30 Metsästysmuseon johtaja Timo Kukko esittelee museon kokoelmista löytyvän polttoainekeittimen huoltoa ja antaa samalla vinkit erä- ja retkeilyvälineiden pitkäikäiseen käyttöön.

Kokeile uutta pyyntimenetelmää (Erähaaste #9) La klo 16 Jos et vielä ole kokeillut pienpetojen, kuten haitallisiksi vieraslajeiksi luettavien supikoiran tai minkin pyyntiä, niin nyt on hyvä aika aloittaa. Parhaat vinkit loukuttamiseen antaa armoitettu pienpetopyytäjä Petri Passila.

Sytytä tuli ilman tulitikkuja (Erähaaste #38) La klo 16:30 Tulet ilman tulitikkuja sytyttää peurannahkoihin pukeutuva Erämies Erkkiläinen (alias Perttu Matero), joka tarinoi samalla menneiden aikojen pyyntikulttuurista.

Tee suunnitelma seuraavaan jahtikauteen (Erähaaste #12) Pe klo 16, La ja Su klo 12:30 Entä jos lähtisitkin tulevalla jahtikaudelle ulkomaille pyyntiin? Tule kuuntelemaan Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen tarinoita elämyksellisiltä jahtimatkoilta eri maailman kolkista ja nappaa talteen parhaat vinkit, mitä kannattaa huomioida, kun lähtee jahtiin kotikontuja kauemmas.

Tee suunnitelma seuraavaan jahtikauteen (Erähaaste #12) joka päivä klo 12 Miltä näyttää susitilanne alkavalla jahtikaudella ja miten suojata metsästyskoira tehokkaasti? Jari Seppälä kertoo koirien suojaliivien merkityksestä ja esittelee eri vaihtoehtoja ja käytännön kokemuksia kentältä.

Tervetuloa osastollemme!

Metsästäjäliiton osasto U480 on enemmän kuin messuosasto – se on Suomen suurimman metsästäjäyhteisön kohtaamispaikka! Lämpimästi tervetuloa!

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei Suomen riistakeskuksen tekemä päätös karhujen poikkeusluvasta ole ollut hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa mainituilla perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota riistakeskuksen päätöstä. Koska poikkeusluvassa asetettu määräaika on kuitenkin päättynyt, enempi lausuminen asiasta raukeaa. 

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että nyt saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös antaa hyvän pohjan päättää karhun kiintiömetsästyksestä. Metsästäjäliitto odottaa, että kiintiöitä myönnetään useisiin maakuntiin, joissa karhukanta on kasvanut jo liian suureksi. 

Riistakeskus myönsi heinäkuussa 2025 poronhoitoalueen eteläpuolelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun kaatamiseen. Näistä 107 tuli Pohjois-Karjalaan, 20 Keski-Suomeen ja 2 Pohjois-Savoon. Luonnonsuojelujärjestöjen tekemien valitusten vuoksi hallinto-oikeus asetti lupia täytäntöönpanokieltoon 14.8. Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi tammikuussa päätöksen, jonka mukaan osa luvista olisi ollut lainvastaisia. 

Nyt annettu päätös koskee 15 karhun poikkeuslupaa Pohjois-Karjalassa.

KHO: yksittäisten karhujen poisto ei ratkaise ongelmia

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ihmisten ja karhujen väliset ongelmatilanteet ovat lisääntyneet karhukannan kasvamisen myötä. Sen mukaan poikkeuslupa-alueen karhukanta on tihentynyt niin paljon, etteivät pelkästään vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla poistettavat yksittäiset karhut estä riittävästi ihmisten ja karhujen kohtaamisia. Kannan kasvun seurauksena myös karhujen esiintyminen pihoilla ja asutuksen läheisyydessä on lisääntynyt. Tämä lisää myös merkittävästi ihmisten ja karhun kohtaamisten riskiä. 

Korkein hallinto-oikeus tämän vuoksi katsoo, että poikkeuslupa-alueella on osoitettu olevan luontodirektiivissä edellytetty ja sen soveltamista koskevassa komission ohjeasiakirjassa tarkoitettu ongelma, johon tulee puuttua ja jonka ratkaisemiseksi direktiivin 12 artiklassa säädetyistä kielloista on mahdollista poiketa direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädetyin perustein. Tämän vuoksi myös kannanhoidollinen metsästys on KHO:n mukaan mahdollista. 

Uutista täsmennetty klo 12:09: Tarkennettu, että KHO:n päätös koskee 15 karhun poikkeuslupaa Pohjois-Karjalassa.

Metsästäjäliiton jäsenrekisterijärjestelmä on vaihtunut OmaJahdiksi aikataulun mukaisesti. Vanha rekisteri on siirtynyt historiaan, kun liiton, piirien ja seurojen uusi Jahti-rekisteri on otettu käyttöön.

Mikä on OmaJahti?

OmaJahti korvaa aiemman OmaMetso-palvelun. Uudessa palvelussa jäsenet voivat helposti ylläpitää omia yhteystietojaan, tarkastella jäsenyyksiään ja hoitaa muita liiton jäsenyyteen liittyviä asioita sähköisesti.

Pääset kirjautumaan uuteen palveluun suoraan osoitteessa: https://omajahti.fi/login

Toimi näin, kun kirjaudut ensimmäistä kertaa:

1. Siirry OmaJahti-palveluun yllä olevan linkin kautta.
2. Seuraa sivuston ohjeita ensimmäistä kirjautumista varten.
3. Tarkista, että tietosi ovat ajan tasalla uudessa järjestelmässä.

Metsästäjäliitto kiittää jäseniään kärsivällisyydestä käyttökatkon aikana ja toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi käyttämään uutta, nykyaikaista OmaJahti-palvelua.

Laskutuksen osalta rekisteri alkaa toimia torstaina 4.6.2026.

Kysyttävää palvelusta? Täältä luet kaikki vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 

Jäsenrekisterin tukipalvelut

Jahtirekisterin käyttöön liittyvissä asioissa seurojen rekisterikäyttäjiä palvelee CRM Servicen käyttäjätuki.

• Puhelinpalvelu: ma–pe klo 14.00–16.00 (alkaen 1.6.)
• Puhelin: +358 931 589 891
• Sähköposti: jahtirekisteri(@)crm-service.fi

Käyttäjätuki avustaa jäsenseurojen rekisterikäyttäjiä muun muassa jäsenhallintaan ja jäsenmaksulaskutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Kaikille avoin kuuleminen on osa komission laajempaa sääntelyn yksinkertaistamistyötä, jonka tavoitteena on tarkastella EU:n lainsäädännön toimivuutta sekä varmistaa, että luonnonsuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.

Julkisen kuulemisen tarkoituksena on kerätä sidosryhmien ja suuren yleisön näkemyksiä lintu- ja luontodirektiivien täytäntöönpanosta.

Luonto- ja lintudirektiiveissä määritetään muun muassa eri lajien, kuten suurpetojen, suojelustatukset. 

Toimivatko luonto- ja lintudirektiivit tehokkaasti?

Voidaanko direktiivien tavoitteet saavuttaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti?  

Kuulemiseen voi osallistua verkkokyselyssä Euroopan komission sivuilla tästä linkistä.

EU:n lintu- ja luontodirektiivit ovat EU:n tärkeimmät luonnonsuojelusäännökset. Ne koskevat EU:n luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. 

Lue direktiivien sisällöstä tarkemmin ympäristöministeriön sivuilta

Valkeakosken Saarioisjärvi on merkittävä alueellinen vesilintukohde, joka useiden muiden lintukohteiden tavoin kärsii rehevöitymisen aiheuttamasta umpeenkasvusta. Oikolanjoen valuma-alueen vesiä valuu Saarioisjärven läpi, mikä selittää suuren ravinteiden kertymisen runsaan 50 hehtaarin järveen. Järven kunnon parantamiseksi perustettu hoito- ja kehittämisyhdistys on saanut toteutettua vesialueella muun muassa ruoppausta sekä vesikasvien kasvun rajoittamista pressutuksen avulla. 

Vesilinnuille kohde on arvokas.

– Saarioisjärvihän on mitä parhain vesilintuympäristö. Täällä on rikkonaiset rantaviivat, täällä on paljon vesikasvustoa ja niin kuin äänestä kuuluu niin muutoinkin lajirikas ympäristö, toteaa vesilintuasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen Viiden jälkeen -haastattelussa. 

Birdlifen Juhani Kairamo kertoo, että monella vesilintulajilla kanta on jyrkkenevässä ja pitkäaikaisessa taantumassa. 

– Lähtökohtaisesti ehkä merkittävin syy on vesistöjen rehevöityminen. Se aiheuttaa umpeenkasvua kosteikoilla ja heikentää ravintotilannetta, sanoo Kairamo.

Levähdysalueet lihottavat sorsat syysmuutolle

Avovesiosa kuuluu Sotka-levähdysaluehankkeen verkostoon, jolla metsästys on kielletty ympäri vuoden. Levähdysalueet mahdollistavat sen, että vesilinnut voivat myöhentää syysmuuttoaan ja voimistua ennen talvehtimista. 

– Onhan niin, että hyväkuntoinen syysmuuttaja on sitten vahva lisääntyjä keväällä, sanoo Pekkarinen.

Metsästäjät suhtautuvat levähdysalueisiin myönteisesti, sillä he ymmärtävät niiden tarpeen vesilintujen näkökulmasta, arvioi Pekkarinen. Saarioisjärvellä Saarioispuolen Metsästysseuralla on silti tärkeä osa levähdysalueen hoidosta, sillä he vastaavat haitallisten vieraslajien eli minkin ja supikoiran poistosta alueella.

Lisäksi jutussa puhutaan muun muassa vesilintujen tunnistamisesta sekä lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyöstä. Katso koko juttu: 

Katso Viiden jälkeen MTV Katsomosta (Ilmainen, ei kirjautumista)

– Edellytämme asetusta karhun kiintiömetsästyksestä niin, että karhun kannanhoidollinen metsästys pääsee alkamaan 20. elokuuta. Karhukanta on kasvanut merkittävästi ja karhut hakeutuvat jo laumoina asutusten läheisille nurmipelloille syömään. Turvallisuuden huomioiminen on mahdotonta, koska karhuihin voi törmätä missä ja milloin vain. Eri puolilta maata saadaan jatkuvasti ilmoituksia asutuksen piiriin tulevista karhuista, muistuttaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan karhuja on koko Suomessa nyt 2800. Ilveksiä on koko maassa ennusteen mukaan nyt noin 4000.

Karhujen määrä on kasvanut Luken mukaan vuodesta 2024 vuoteen 2025 16 prosenttia. Ilvesten kanta on kasvanut runsaat 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut samanlaisena viimeisten vuosien ajan, koska suurpetojen metsästys on valitusten ja oikeuden päätösten vuoksi estynyt.

Metsästäjäliiton arvion mukaan ilveksiä on enemmän kuin Luken kanta-arvio osoittaa. Ilveskannan tiheys on joillain alueilla saavuttanut jo biologisen kantokyvyn rajan, mitä ilmentää havaitut nälkiintyneet ilvekset. Ilveksen kiintiömetsästys tulee käynnistää ensi talvena kannan kasvun rajoittamiseksi.

Kuva: Kahdeksan karhua kuvattiin syömässä lieksalaisella pellolla yhtä aikaa 14.5.2026. Kuvaaja: Arto Hiltunen.

Ilveksen tuorein kanta-arvio (18.5.2026)
Luke: Ilveskanta jatkaa kasvuaan poronhoitoalueen ulkopuolella