Metsästäjäliitto esittää, että kiintiömetsästys ulotetaan kaikkiin suurpetoihin – suteen, karhuun, ilvekseen ja ahmaan – eikä rajoiteta vain suteen. Kiintiömetsästys tulee ulottaa koko maahan. Tämä mahdollistaa suurpetojen tasapainoisen kannanhoidon, vähentää konflikteja ja tukee luonnon monimuotoisuutta.

Metsästäjäliitto korostaa, että kiintiömetsästys on hallinnollisesti selkeä ja nopea järjestelmä, joka vähentää tarpeettomia valituksia ja tehostaa viranomaisten resurssien käyttöä.

Susikannan nopea kasvu vaatii toimenpiteitä

Susikanta on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina: vuosina 2017–2021 kanta kaksinkertaistui ja vuosina 2021–2025 kasvu on ollut edelleen 75 %. Länsi-Suomen lauma- ja parireviirien määrä on kasvanut huomattavasti. Itärajan yli on tullut erityisesti poronhoitoalueelle poikkeuksellisen paljon susia Luoteis-Venäjältä.

Myös muualle Suomeen on tullut geenivirtaa Venäjältä, mikä on parantanut susikannan geneettistä monimuotoisuutta. Luken kanta-arvioennusteen mukaan maassamme saattaa olla jopa tuhat sutta ensi keväänä ilman kannanhoidollista metsästystä.

Suden suotuisan suojelutason viitearvo tulee päivittää tieteellisesti perustellulle tasolle: liitto esittää uudeksi viitearvoksi 165 yksilöä, mikä vastaa EU:n viitearvo-ohjeistusta ja huomioi susikannan viimeaikaisen kasvun sekä geenivirran Venäjältä.

Suden metsästyskausi tulisi liiton näkemyksen mukaan aloittaa elokuun alusta, jotta metsästyspaine kohdistuu nuoriin yksilöihin ja susien ihmisarkuus säilyy. Metsästäjäliitto painottaa, että ja vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely tulee säilyttää kiintiömetsästyksen rinnalla.

Liitto on valmis osallistumaan lain jatkovalmisteluun ja tarjoamaan asiantuntemustaan suurpetopolitiikan kehittämiseksi.

Metsästäjäliitto ilmaisi kantansa metsästyslain luonnokseen sitä koskevassa lausunnossaan. Lausunto kokonaisuudessaan löytyy Metsästäjäliiton lausunnot-sivulta.

Lausuntoaikaa metsästyslain muutokseen on jäljellä 24. lokakuuta saakka osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=43b2e386-2cfc-4b8f-a432-5fb78f7bf81f

Hyökkäys jänisajossa olleen Lempin kimppuun tapahtui lähestulkoon talon pihassa Väärämäen kylällä.

– Tapahtumapaikka oli kuusikossa vain 50 metrin päässä asutusta talosta. Lähimmät piharakennukset olivat vain parinkymmenen metrin päässä hyökkäyspaikasta, koiran omistaja kertoo.

Lempi oli kuitenkin onnistunut pääsemään karkuun hyökkääjältään. Se tuli talon pihaan, josta talon asukkaat ennättivät nähdä koiran. Tappelukaveri ei näyttäytynyt ja Lempi jatkoi pihasta matkaansa tietä myöten autolle, jossa sen kanssa metsällä ollut isäntä odotteli.

Isäntä huomasi koirasta valuvan verta. Siinä vaiheessa Lempi alkoi jo näyttää huonovointiselta. Se kiidätettiin Parikkalaan eläinlääkäriin ja sieltä vielä Kouvolaan eläinklinikalle.

Lempissä oli useita pistomaisia haavoja rintaontelossa ja vatsassa. Ennuste niistä selviämisestä oli huono, joten koira päädyttiin lopettamaan.

Tapahtumapaikalla vain harmaita karvoja

Petojen jälkiin perehtynyt paikallinen asiantuntija kävi myöhemmin tarkistamassa hyökkäyspaikan ja löysi sieltä harmaita karvoja. Paikalle jääneet karvat olivat varmuudella koiraeläimestä ja ne viedään DNA-tutkimukseen.

– Paikalla ei kuitenkaan ollut esimerkiksi sorkkien jälkiä, joita olisi jäänyt villisiasta, jos hyökkääjä olisi ollut sika suden tai koirasuden sijaan, koiranomistaja sanoo.

Lempi oli erinomainen jäniskoira, jonka ajosta kaadettiin viiden vuoden aikana peräti 99 jänistä.

– Lempi oli varma jäniskoira, joka ei sotkeutunut sorkkaeläimiin koskaan. Se oli aika herkkä luonteeltaan ja jätti kissatkin rauhaan, kun kerran sai sellaiselta nenilleen.

– Eniten tässä harmittaa 9-vuotiaan tyttäreni puolesta. Juttelimme hiljattain seudulla liikkuvista susista ja hän kysyi, voisiko susi tappaa Lempin. Nyt joudun kertomaan hänelle menetyksestä, vaikka olin aiemmin vakuutellut, ettei Lempille käy mitään.

Kyseessä on 20. tapaus, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvalla jahtikaudella.

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat yhteisessä kannanotossaan vaatineet kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Sunnuntaiaamu koitui 4-vuotiaan Riitu-koiran viimeiseksi, kun se joutui susihyökkäyksen kohteeksi Pohjois-Satakunnassa kesken hirvenmetsästyksen.

– Päästin koiran irti aamupäivällä yölliselle hirvenjäljelle Lauhavuoren kansallispuiston reunamilla, jossa metsästysseuramme jäsenet olivat jahdissa. Riitu juoksi siitä hirven perään kansallispuiston puolelle ja kävi passilinjamme sisäpuolella vielä hirven kanssa, mutta karkasi sitten uudelleen puistoon, koiranomistaja Toni Tunturi kertaa tapahtunutta.

Hän kuvailee kansallispuistoa isoksi alueeksi, jonne on lähimmältä tieltä ja asutuksesta matkaa noin kaksi kilometriä. Maasto on enimmäkseen suota ja osin kuivempaa puustoa, johon koira helposti jumahtaa haukulle. Tällä kertaa omistaja ei saanut koiraansa tulemaan sieltä pois.

– Tutkassa näkyi muutama Riitun juoksema pyörähdyslenkki. Ajattelin ensin Riitun jäävän haukulle. Mutta kun sen panta lakkasi liikkumasta, tiesin jo, mitä oli tapahtunut. Minulla oli toinenkin koira samaan aikaan metsässä, jonka liikkeitä seurasin, mutta se tuli takaisin. Sillä välin kaksi metsästyskaveria lähti etsimään tutkan mukaan yhä paikoillaan olevaa Riitua.

Koira syötiin melkein kokonaan
 

Tapahtumapaikalta löytyivät vain koiran jäännökset, jotka olisivat Tunturin mukaan mahtuneet vaikka taskuun. Taistelutantereella näkyi enää nahan paloja, karvatuppoja, verijälkiä ja pahoin purtu panta. 

– Väittäisin, että asialla oli ollut useampi susi. Alueella on aiemmin nähty pyörivän susilauma. Viime syksynä naapurikunnan puolella meni hirvikoira.

Susihyökkäyksestä on oltu yhteydessä tapahtumapaikan sijainnin perusteella Isojoen kunnan maaseutusihteeriin, jonka mielestä tapaus on ollut selvästi suden tekemä.

Riitun menettäneellä Tunturilla on kotona vielä kolme metsästyskoiraa, joista kaksi on harmaata norjanhirvikoiraa ja yksi suomenajokoira. 

– Jatkossa ajattelin ottaa koiran mukaan metsälle kaikesta huolimatta, mutta entistä varovaisempi aion olla. Periksikään en haluaisi antaa ja lopettaa metsästystä. Haluan uskoa, että susien kannanhoidolliseen metsästykseen tulisi lopulta järkeä.

Kyseessä on 19. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys ovat yhteisessä kannanotossaan vaatineet kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

– Metsästyksen turvallisuus alkaa asenteesta. Kun tuttuja asioita kerrataan säännöllisesti, ne pysyvät mielessä yllättävissäkin tilanteissa, sanoo liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Kertaa neljää aseturvallisuusohjetta 

Partasen mukaan jokaisessa jahtiporukassa olisi hyvä pitää lyhyt aseturvallisuuskertaus ennen jahtia, vaikka asiat tuntuisivat itsestään selviltä.

– Turvallisuus ei ole vain oma asia, vaan myös jahtikaverin. Jos siis huomaat toisen toimivan turvattomasti, sinulla on velvollisuus puuttua asiaan. Jos taas sinulle itsellesi huomautetaan aseturvallisuuden paremmasta haltuunotosta, ota palaute vastaan vakavasti ja rakentavasti, Partanen muistuttaa.

Neljä ehdotonta aseturvallisuusohjetta

1. Kohtele asetta aina kuin se olisi ladattu.
2. Älä koskaan osoita piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan.
3. Pidä sormi poissa liipaisimelta, kunnes olet valmis ampumaan.
4. Varmistu aina kohteesta ja sen taustasta.

Säännöt perustuvat amerikkalaisen Jeff Cooperin kehittämään turvallisuusfilosofiaan, joka on maailmanlaajuisesti tunnustettu aseturvallisuuden perusta.

Metsästäjäliitto tarjoaa videoita ja oppaita turvalliseen aseen käsittelyyn liiton verkkosivuilla:

• Partasen lyhytvideo neljästä aseturvallisuusohjeesta
• Turvallisuus-sivusto
• Opas turvalliseen aseen käsittelyyn

Tulosta tästä neljä aseturvallisuusohjetta ja jaa ne oman jahtiporukkasi kanssa ennen seuraavaa jahtia.

Koira oli ajamassa peuraa sunnuntaina puolen päivän jälkeen omistajansa Ville Kotkan kanssa Länsi-Porin metsästysalueella aivan taajaman liepeillä, missä on paljon liikennettä.

– Meitä oli siinä metsästysalueen ympärillä useampi koiran kiinniottaja. Rolle otti heti ajon ja toi passiketjuun kaksi peuraa. Ne pääsivät ketjusta läpi ja koira painui perässä.

Rolle jatkoi ajoa metsästysalueen ulkopuolelle. Kotka yritti kiertää metsätietä pitkin autolla sitä vastaan, mutta tie oli suljettu lukitulla puomilla.

– Pysäytin autoni edessä olleen puomin taakse ja lähdin juoksemaan metsätietä pitkin, mutta en ehtinyt tien ylityspaikalle ajoissa. Rolle ehti juosta metsätiestä yli ja 200 metrin päähän, jossa sen haukku loppui, Kotka kuvaa tapahtuman kulkua. 

– Jotain kummallista siinä oli, kun koira oli tutkan mukaan paikoillaan, joten lähdin kohti sen paikkatietoa. Kun vihelsin pilliin, paikkatieto lähtikin toiseen suuntaan eli koira oli jo suden suussa, kun se loittoni siitä vielä toiset 200 metriä. Juoksin paikalle, mutta en löytänyt Rollea, vaikka meitä etsijöitä oli lopulta siinä neljä. Viimein koira löytyi kuolleena tutkapanta kaulassa sammalten alta, jonne susi oli sen ehtinyt piilottaa.

Omistaja kertoo, että koiran vatsanpeitteet oli revitty auki ja niska purtu poikki. Kaikki merkit viittasivat suden tekemiksi. Löytöpaikalla oli mukana myös suurpetoyhdyshenkilö. Susihyökkäyksestä on ilmoitettu myös maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka käy paikan päällä toteamassa tapahtuneen.

Hyökkäyksen takana mahdollisesti aiemminkin koiran tappanut susi
 

Tapahtumapaikalla oleva maasto kasvaa harvaa männikköä, mutta sen pohjalla on korkea heinikko, jonka notkelmasta koira löytyi. Suden iskupaikasta on alle 500 metriä lähimpään taloon.

– Minulla on vahva epäilys, että asialla oli sama susi, joka tappoi metsästyskoiran lähialueella viime vuoden syksyllä, Kotka arvelee.

– Metsänomistajille olisi myös pyyntö, että puomit eivät olisi lukossa, jotta metsäautotietä pääsee ajamaan tällaisissa tilanteissa, hän toivoo.

Rolle oli lupaavin koira omistajansa aiemmista metsästyskoirista, joista kotona odottaa enää yksi.

– Tämä on oikeasti kestämätön tilanne, kun menettää rakkaita perheenjäseniä, Kotka muistuttaa päättäjiä.

Kyseessä on 18. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä jahtikaudella. 

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Karsikonsalmen Martta, 2,5 vuotta, oli ennättänyt juosta aamusta metsässä vain puolen tunnin ajan, kun susi hyökkäsi sen kimppuun.

– Ensin luulin, että Martta löysi hirven, kun se haukahti. Nuorella koiralla hirvihaukku voi alkuunsa olla vingahtelua ja haukahtelua. Sitten koira alkoi rääkyä ja juoksin kovasti huutaen kohti koiraa, Martan isäntä Marko Kosti kertoo.

Kosti oli vain noin sadan metrin päässä koirastaan 15-vuotiaan poikansa kanssa.

– Varmasti susi kuuli tulomme ja se päästi irti koirasta. Olihan tämä kurja aloitus pojallekin, kun oli ensimmäistä kertaa koiramiehenä mukana metsällä tänä syksynä ja tällaista joutui todistamaan.

Susi oli nopea tappaja, ja Martta makasi hengettömänä maassa kyljellään isännän ennättäessä paikalle. Maasto tapahtumapaikalla oli niin peitteinen, ettei Kosti ennättänyt nähdä sutta. Todennäköisesti susi kuitenkin tiesi ihmisten olevan lähettyvillä ennen hyökkäystä, koska kävely jäisellä sammalikolla ja risukossa aiheutti ääntä tyynellä kelillä. Ihmisten läsnäolo ei kuitenkaan estänyt sen toimintaa. Petoyhdyshenkilö kävi paikalla toteamassa suden jäljet. Sammalikkoon jääneiden painaumien perusteella he arvioivat paikalla olleen vain yhden suden.

Tämä susi on ehkä tappanut koiria ennenkin

Nuorella ja lupaavalla Martalla olisi ollut kaikki vielä edessä. Martan kanssa oli ennätetty tehdä yksi näyttelykäynti ja tänä syksynä oli tarkoitus alkaa koetoiminta.

– Martta oli myös tärkeä perheenjäsen. Meillä on myös beagle ja siperianhusky, mutta kyllä tässä tilanteessa saa kaivella motivaatiota, että viitsisi hankkia uutta hirvikoiraa tai ylipäätään metsästyskoiraa.

Martan kimppuun käynyt susi oli todennäköisesti sama yksilö, joka on kierrellyt Keiteleellä jo pidemmän aikaa. Sen uhriksi joutui mäyräkoira elokuun lopulla. Susi ei ole jäänyt kertaakaan riistakameroihin, joita on runsaasti alueella, ja ilmeisesti se kiertelee lähellä asutusta.

Kostin arvion mukaan noin vuoden aikana kehkeytynyt susitilanne vaikeuttaa kaikkea metsästystä.

– En tiedä miten meidän hirvet nyt saadaan pois metsästä, jos koiria ei voi käyttää. Ajomiesten saaminen on tosi haasteellista. Toivottavasti seura saisi kyläläisiä siihen avuksi, Marko Kosti pohtii.

Kyseessä on 17. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä jahtikaudella.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Palosalmen maatilan pihapiiri Perhossa ei ole koskaan täysin hiljainen. Lähellä laiduntaa 80-päinen ylämaankarja, ja lampolassa asustaa noin 65 lammasta. Lauantai-iltana pihassa liikuttiin ahkerasti, kun lämmitettiin paljua. Silti vieraaksi oli tullut petoeläin, todennäköisesti susi.

– Emäntä päästi koiran ulos pissille noin yhdentoista aikoihin. Meni vain muutama sekunti, kun alkoi kauhea huuto, ja koira juoksi takaisin sisälle. Huomasimme, että sillä oli kylki auki ja veristä jälkeä myös takaosassa ja jalassa, tilan isäntä Ismo Peltokangas kertoo.

Mori kiidätettiin Kruunupyyhyn eläinlääkärille, joka totesi purujälkien näyttävän suden tekemiltä. Eläinlääkärillä oli niistä kokemusta ennestään. Petoyhdyshenkilö kävi tutkimassa jälkiä pihasta, mutta mitään varmaa ei maahan jääneiden kynnenjälkien perusteella voinut sanoa.

Hätyyttikö sama peto kissaakin?
 

Palosalmen pihassa tapahtui jotain jo pari tuntia aiemmin samana iltana. Talon kissa oli rääkäissyt kovaan ääneen ja juossut kohti tupaa. Tuvan nurkalla se oli huutanut vielä uudelleen ja kiivennyt läheiseen mäntyyn.

– Outoa oli jo kissan käytös, mutta se pääsi vammoitta karkuun. Morillakin oli onnea, etteivät vauriot olleet kovin pahat. Kyljestä oli revennyt vain nahka. Takaosan päällä oli syvempi, pikkusormen pään kokoinen reikä, jonka eläinlääkäri arvioi tulleen kulmahampaasta.

Vaikka perheen pojat olivat vain 30 metrin päässä paljussa, eivät he nähneet pihan tapahtumia. Hyökkäys tapahtui pimeässä nurkassa, näköyhteyden estäneen vanhan tuvan kulmauksessa.

Nyt pihan liikkeitä tarkkaillaan myös riistakameroilla.

– Pistää tämmöinen miettimään pimeän aikaan liikkuessa. Eläimet eivät olleet tapahtuma-aikana kuitenkaan levottomia, ja ylämaankarja osaa puolustautua tarvittaessa. Lampolan ovet on nyt pidetty kiinni öisin.

– Mori on kyllä nuuhkinut ja katsellut metsän suuntaan, kun sitä on nyt toipilaana käytetty hihnassa tarpeillaan.

Kyseessä on 16. koiriin kohdistunut susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Poronhoitoalueen susikanta on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti Ukrainan sodan aikana. Emeritusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kehityksen taustalla on todennäköisimmin Venäjän metsästyksen väheneminen.

– Venäjän puolella susien metsästys ei ole jatkunut entiseen tapaan, mikä on mahdollistanut niiden vapaamman lisääntymisen ja liikkumisen, toteaa Kojola. 

Historiallisten havaintojen mukaan Venäjän susikanta on kasvanut myös aiempien sotien aikana, kuten toisen maailmansodan vuosina. Suomen puolella susille riittää runsaasti ravintoa etenkin poroista, mikä houkuttelee niitä lisääntymään pohjoisen itärajan tuntumaan. Susivahingot ovat lisääntyneet paitsi poronhoitoalueilla, myös etelän lammastiloilla.

– Susi lisääntyy nopeasti ja kanta kasvaa, ellei sitä rajoiteta. Suomen puolella suurpetoja odottaa ”katettu pöytä”, Kojola kuvailee tilannetta.

Neljä viidestä sudesta Venäjältä

Venäjältä Suomeen tulleilla susilla on ollut merkittävä vaikutus poronhoitoalueen tilanteeseen, sillä susien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet selvästi.

– Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poronhoitoalueella kaadettiin vuosina 2022–2023 noin 50 sutta vuodessa, kun aiemmin määrä oli vain 10–20. DNA-tutkimusten mukaan myös noin 80 prosenttia viime vuosina poikkeusluvilla kaadetuista susista on peräisin Venäjältä, Kojola sanoo. 

Kojolan mukaan vuodesta 2025 näyttää muodostuvan susivahinkojen osalta ennätyksellinen. Eniten rajan ylittäneitä susia on havaittu alueella, joka ulottuu Suomusalmelta Kuusamon, Sallan ja Savukosken kautta pohjoiseen. 

Finnmarkissa rajanylittäjiä enemmän kuin neljään vuosikymmeneen 

Vaeltavat sudet kulkevat parhaimmillaan jopa 1000 kilometriä vuodessa. Rajan ylittävät sudet ovat yleensä nuoria, 1–2-vuotiaita yksilöitä, jotka etsivät omaa reviiriään. Poronhoitoalueelle saapuu vuosittain myös pitkän matkan kulkijoita, useimmiten uroksia, mutta myös naaraita.

Lisäksi osa pentuelaumoista liikkuu säännöllisesti rajan molemmin puolin. Susia saapuu Suomeen paitsi idästä, myös Skandinaviasta.

– Mielenkiintoista on, että Norjasta, erityisesti Kirkkoniemen alueelta, on tullut rajan yli enemmän susia kuin 19 vuoteen. Norjalaiset tutkijat arvelevat tämänkin voivan liittyä Ukrainan sotaan. Näyttää siltä, että Venäjän sudet ovat levittäytyneet Norjan puolelle, Kojola kertoo.

Norjan Finnmarkissa on kahden viime vuoden aikana havaittu enemmän susia kuin edeltävien 39 vuoden aikana yhteensä, raportoi viime marraskuussa Norjan kansallinen suurpetotiedon tuottaja Rovdata. Heille toimitettu grafiikka osoittaa myös, että sekä kaadettujen susien määrä että arvioitu ahmakanta ovat nopeassa nousussa Suomen poronhoitoalueella.

LUKE: Venäjältä poronhoitoalueen ulkopuolelle noin kaksi sutta pysyvästi vuosittain 

Poronhoitoalueen eteläpuolisista tunnetuista rajalaumoista Luonnonvarakeskus ilmoittaa huomioivansa suden kanta-arviossa 50 prosenttia. Sen sijaan susikannan ennuste poronhoitoalueen ulkopuolelle ei huomioi rajalla asuvia laumoja samalla tapaa.

Kuinka susien muuttoliike Suomen ja Venäjän välillä huomioidaan ennustemallissa, vaikka rajareviirit eivät ole siinä mukana, suden kantaennustemallin matemaattisesta mallinnuksesta vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi?

– Vuonna 2021 kehitetty susikannan ennustemalli perustuu siihen, että Venäjän susikannan oletetaan pysyvän vuosien 2010–2020 -tasolla. Oletus on, että Suomeen jää Venäjältä vuosittain oleskelemaan keskimäärin noin kaksi sutta pysyvästi. Määrä voi vaihdella vuosittain nollasta yli kymmeneen yksilöön. Susien tekemiä yksittäisiä rajanylityksiä tapahtuu molempiin suuntiin luonnollisesti huomattavasti enemmän, avaa Mäntyniemi Suomen luonnonvarakeskuksen käyttämää ennustemallia, joka on Suomessa nyt tehtyjen päätösten taustalla koskien suojeltavan susikannan kokoa.

Suurpetotutkija Ilpo Kojolan haastattelu on julkaistu alun perin Jahtimediassa 10.10.2025. Jahtimedia on Metsästäjäliiton julkaisema verkkomedia.

Asiantuntija taustalla

Ilpo Kojola on kansainvälisesti arvostettu suurpetotutkija ja tieteellisten julkaisujen tekijä. Hän jäi eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta (Luke) vuonna 2024 ja toimii nykyisin laitoksella vierailevana asiantuntijana.

Korjaus 15.10. klo 9 alkuperäisen kysymyksen muotoilu "Miksi ennustemalli ei ota rajalaumoja huomioon" muutettu muotoon "Kuinka susien muuttoliike Suomen ja Venäjän välillä huomioidaan ennustemallissa, vaikka rajareviirit eivät ole siinä mukana?"
Myös väliotsikko muutettu huomioimaan että ennustemalli koskee nimenomaan poronhoitoalueen ulkopuolista aluetta.

Beagle ennätti ajaa jänistä perjantaiaamuna reilun puolen tunnin ajan.

– Olin noin 200 metrin päässä, kun kuulin koiran hädän. Huusin kovasti ja silloin susi ilmeisesti päästi koirasta irti. Koira pakeni, mutta susi iski uudelleen, Tanen isäntä kertoo.

Susi hyökkäsi hyvin peitteisessä maastossa, alueella, jossa niitä ei ole tämän syksyn aikana aiemmin nähty.

– Olin käynyt tuolla alueella koko syksyn ajan, eikä sieltä ollut havaintoja susista.

Tane ei menehtynyt heti saamiinsa puremiin. Sillä oli niin pahoja haavoja päässä, selässä ja takaosassa, että isäntä kiirehti sen heti eläinlääkärille. Eläinlääkäri totesi beaglen vammat niin vakaviksi, että koira päätettiin lopettaa. Tapahtumapaikalla käyneet petoyhdyshenkilö ja maaseutusihteeri arvioivat koiran kimpussa olleen kaksi sutta.

Kokeet jäivät käymättä
 

Lemmenlaakson Tane oli beagle parhaassa iässään. Haku ja ajo alkoivat sujua jo siihen malliin, että sen omistaja suunnitteli aloittavansa koekäynnit tänä syksynä.

– Tane oli sitkeä ajuri ja hyvä kotikoira. Se oli kaikkien kaveri ja lastenlasten lemmikki. Näyttelyissä ennätimme käydä kahdesti ihan hyvällä menestyksellä.

Koirattomaksi jäänyt isäntä pohtii uuden beaglen hankkimista. Pennun löytäminen tähän aikaan vuodesta ei vain ole helppo homma. Toki Nurmeksen susitilannekin arveluttaa.

– Ilmeisesti suurin osa Pohjois-Karjalan susista on täällä Nurmeksessa. Tietääkseni susia on yli 20 Nurmeksen alueella, useampi laumakin.

Kyseessä on 15. koiriin kohdistunut susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto uutisoi tällä jahtikaudella. Uutiset on koottu oheiselle kartalle.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Kaksivuotias bretagnenbassetti Luna oli harjoittelemassa kuukauden päästä pidettäviin SM-kisoihin lauantaina alkuillasta. Koira oli ajanut jo sen verran, että sen kasvattaja Jari Virta ja omistaja Minna Furu päättivät ottaa sen kiinni. Koiran kulku keskeytyi kuitenkin ennen kuin he pääsivät paikalle.

– Olimme ajamassa autolla lähemmäs, noin puolen kilometrin päässä, kun näin, että Luna pysähtyi. Soitin tutkapantaan ja ensimmäinen puhelu meni vielä läpi, toinen ei, ja tutkapanta pimeni, Minna Furu kertoo.

Metsäautotie päättyi 200 metrin päähän koirasta. Välissä oleva maasto oli vaikeakulkuista ja ojien ylitykset vaikeita. Susi oli vielä saaliinsa ääressä ja katseli paikalle tulleita ihmisiä uhmakkaasti.

– Susi ei ollut pelokas. Se oli valtavan iso, ja tilanne oli niin järkyttävä, että jähmetyin vain paikoilleni. Jari onneksi osasi toimia, metelöi ja juoksi kohti käsiä huitoen. Peto vilkaisi meitä muutamaan kertaan ja lähti viimein. Mutta susi ei mennyt poispäin, kaarsi vain meidän sivuitse ja kulki läheisten talojen suuntaan.

– Olen aina itsekin uskonut, että susi kyllä väistää, mutta tämä vain seisoi paikoillaan meidät nähdessään. Jos joku ihmettelee, että tunnistaako suden, kun ei ole sellaista aiemmin nähnyt, niin kyllä sen tunnistaa, Minna Furu toteaa.

Luna oli arvokas jalostuskoira

Susi oli kymmenessä minuutissa ennättänyt syödä koiran miltei kokonaan. Käytännössä paikalle jääneessä pannassa oli vain pää ja muutamia luita kiinni. Tapahtumailtana poliisi kävi katsomassa koiran jäänteet ja kuulemassa tapahtuman Furun kotona, ja myös petoyhdyshenkilöön oltiin yhteydessä.

Luna oli suuri menetys. Se oli Minna Furun harrastuskoira ja hänen 15-vuotiaan poikansa lemmikki.

– Luna oli kaikki kaikessa pojalleni, jonka vieressä koira nukkuikin. Luna oli kiltti, säyseä, todella rakas kaikille. Metsästyskoirana se oli erittäin riistaverinen ja ajoi kaikkea paitsi hirveä ja suurpetoja. Luna oli myös sen verran nopea, että sitä piti olla kaksi ihmistä ottamassa kiinni, Minna Furu kertaa.

Kasvattajalle Luna oli sijoituskoirana arvokas jalostusyksilö.

– Luna ajoi ensimmäisen ykköstuloksen kauriilla viime vuonna 1,5-vuotiaana ja oli sen pohjalta menossa SM-kokeisiin tänä syksynä. Siitä olisi tullut helposti käyttövalio tänä vuonna. Luna oli ensimmäisen bretagnenbasset-pentueeni ainut narttupentu ja siksi arvokas nuori jalostuskoira, jolla kaikki oli vielä edessä, Jari Virta harmittelee.

Niin Suomen Ajokoirajärjestön kuin Suomen Kennelliiton palkitsema ajokoirakasvattaja kauhistelee Kokemäen susitilannetta.

– Olen pystynyt susien vuoksi treenaamaan koirilla vain noin kymmenen prosenttia siitä mitä aiempina vuosina. Toissavuonna oli läheltä piti tilanne ajokoiran ketunajokokeessa, kun susipari tuli Sääksjärven rantaan heti sen jälkeen, kun olin ottanut koirani sieltä kiinni. Kyllä koirametsästys on nyt ihan jäissä täällä.

Ikäviä kommentteja ja syyttelyä somessa

Susien ja metsästyskoirien kohtaamiset herättävät monenlaisia tunteita somessa. Minna Furu laittoi suden tappaman Lunan kuvan Facebookiin omalle sivulleen. Muutama kaveri jakoi kuvan Minnan luvalla, ja se sai nopeasti myös ikäviä kommentteja ulkopuolisilta.

– Vähän harmittaa, kun heti alkoi tulla kommentteja ”miksi viet koiran metsään” ja että tämmöiseen pitää tottua, kun kerran on valintansa tehnyt. Syyttely alkaa nopeasti kaiken surun ja järkytyksen keskellä.

– Ei ilmeisesti ymmärretä, millaista elämä maaseudulla on, eikä haluta ymmärtää tätä harrastusta. Veimme Lunaa mielestämme turvallisiin paikkoihin, missä oli tiestöä ja asutusta lähellä. Eikä tuolla alueella, missä sen nyt menetimme, olisi uskonut susien olevan niin lähellä asutusta.

Metsästäjät tekevät arvokasta luonnon- ja riistanhoitotyötä. Ilman metsästäjien tekemää hirvieläinkantojen verotusta eläinkolareissa loukkaantuisi ja kuolisi huomattavasti enemmän suomalaisia vuosittain.

Kyseessä 14. koiriin kohdistunut susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tällä metsästyskaudella.

Metsästäjäliitto: susien esitetty viitearvo kohtuuton
 

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi 10.10.2025 susikannan suojelun viitearvoksi, että susia tulee olla Suomessa vähintään 273. Metsästäjäliiton mielestä se on liian paljon, sillä Ruotsissa viitearvo on 170.  

Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi. Suomeen susia tulee Venäjältä kymmenittäin joka vuosi, mitä ilmentää mm. poronhoitoalueella poistettujen susien alkuperä.

– Ei ole mitenkään perusteltavissa, että Suomen viitearvo on 103 sutta eli 60 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, kritisoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.