1. Kuka olet ja mistä tulet? Nimeni on Sandra Österbacka. Olen 22 vuotias ja kotoisin Teerijärveltä, Pohjanmaalta. Opiskelen biologian maisteriksi Helsingin yliopistolla tavoitteenani valmistua talven -26 ja kevään -27 välisenä aikana. Opinnäytetyönsä käsittelee ilvestä.

2. Mitä teet Metsästäjäliitossa?  Metsästäjäliitossa tulen työskentelemään projektityöntekijänä ilvesten ja susien lumijälkilaskennan yhteydessä tulevan talven aikana. Työhön kuuluu mm. koulutuksien järjestäminen, itse lumijälkilaskentoihin osallistuminen ja tietenkin datan analysointi ja raportointi.

3. Mitä metsästät? Olen ollut isäni mukana metsästämässä ihan pienestä asti. Hän oli suuri syy siihen, että kiinnostuin metsästyksestä ja riistanhoidosta. Perheelläni on myös kenneli, joka kasvattaa beagle-rotuisia metsästyskoiria. Kaikki alkoi siis näistä koirista ja jäniksen metsästyksestä. Myöhempinä vuosina aloitin metsäkauriin ja hirven metsästyksen. Minulla on myös oma metsäkaveri, neljävuotias beagle nimeltä Sitka.

4. Mikä on paras metsästysmuistosi? Metsästysmuistoja on paljon mutta paras niistä on ehdottomasti ensimmäisen hirven kaato. Olin menettänyt isäni syöpään vuosi ennen tätä niin tämä oli ensimmäinen kertani hirvimetällä ilman häntä. Vaikka minua jännitti tosi paljon, metsästyspäivä oli uskomattoman onnistunut, ja kaadoin ensimmäisen hirveni isältäni perimällä aseella. 

5. Mitä muuta harrastat? Vapaa-ajastani suuri osa kuluu koulutehtävien tekemiseen. Kun ne ovat hoidettu luen yleensä kirjaa tai olen ulkona kamerani kanssa. Pidän luonnonvalokuvaamisesta ja keskityn yleensä juuri riistäeläinten kuvaamiseen.

Eduskunta päätti maa- ja metsätalousvaliokunnan esityksen mukaisesti ulottaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen suden, karhun ja ilveksen kiintiömetsästykseen koko maassa. Päätös tehtiin eduskunnassa hyvin merkittävällä 135-35 äänten enemmistöllä yli hallitus-oppositio -rajojen.

— Eduskunnan päätöksen myötä saadaan kaikkien suurpetojen maltillinen ja vastuullinen kannanhoito liikkeelle, mitä Metsästäjäliitto on esittänyt jo vuosien ajan. Metsästäjäliiton kyselyssä vuosi sitten kaksi kolmasosaa suomalaisista kannatti ja vain 14 prosenttia vastusti suurpetojen metsästystä. Eduskunnan suuren enemmistön tuki laille heijastaa kansalaisten tuntoja, kiittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Kiintiömetsästys on luontodirektiivissä mainittu keino

Eduskunta edellytti hyväksymänsä mietinnön lausumassa, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä.”

Luontodirektiivissä mainitaan kantojen hallinnassa metsästyksen keinoina lupajärjestelmä tai kiintiöt.

— Karhun kiintiömetsästys on jatkunut maassamme poronhoitoalueella ja myös sen ulkopuolella Itä-Suomessa vuodesta 1993 alkaen. Sen jälkeen Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Suomen liittymissopimuksessa ei ole rajaavaa mainintaa karhun kiintiömetsästyksestä vain poronhoitoalueelle eikä EU komissio ole vastustanut kiintiömetsästystä. Kiintiömetsästys on siten maassamme luontodirektiivin mukainen ja vakiintunut menettely suurpetokantojen hallintaan, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä tarvitaan niiden ihmisarkuuden ylläpitämiseksi. Metsästäjäliitto kiirehtii eduskunnan edellyttämien karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen asetusten valmistelua heti vuodenvaihteen jälkeen. Karhun alueellisista kannoista, kannan tavoitetasosta ja metsästyskiintiöistä on käytävä avoimet ja paikalliset keskustelut ennen asetusten lyömistä lukkoon. Ilveskannan suotuisan suojelun tasosta on päätettävä ja sen jälkeen valmisteltava karhua vastaavalla tavalla ilvesasetukset.

Suurpetokannat ovat historiallisen suuret

Kaikkia suurpetoja on Suomessa nyt ennätysmäärät. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susia oli marraskuussa noin 570. Ilveksiä on arvion mukaan 3500 ja karhuja 2500. Metsästyksen vastuullisuudesta kertoo se, että ilveksen ja karhun kannat ovat tällä vuosikymmenellä kaksinkertaistuneet kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta.

Eduskunnan hyväksymä laki mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen 1.1.2026 alkaen. Metsästys kestää niin kauan kuin alueellinen kiintiö on käytössä, enintään kuitenkin 10. helmikuuta asti. Karhun metsästysaika Suomessa on tyypillisesti 20. elokuuta – 31. lokakuuta. Ilvestä metsästetään tammi-helmikuussa.

Suurpetojen kanta-arvioiden kehittämiseksi Metsästäjäliitto kannustaa jäseniään ilmoittamaan suurpetohavainnot Tassu-järjestelmään, maksaa palkkion suden DNA-näytteistä ja järjestää ilvespentueiden havainnointikampanjan tänä talvena.

Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Tänä talvena Metsästäjäliitto järjestää valtakunnallisen lumijälkilaskentatempauksen. Keskeisenä tehtävänä on kartoittaa ilvespentueiden sijainteja ja selvittää niiden tiheyttä eri alueilla. Tavoitteena on saada aiempaa tarkempaa tietoa ilvespentueiden määrästä ja tiheydestä erilaisissa ravinto-olosuhteissa sekä eri puolilla Suomea, jotta virallista kanta-arviota voidaan kehittää entistä luotettavammaksi.

Samalla hankkeessa kerätään suden DNA-näytteitä. Näytteiden avulla toivotaan saavan esiin mahdollisia uusia susireviireitä. Uusista löydetyistä ja todennetuista susireviireistä näytteestä maksetaan viime talven tapaan 50 euron näytekohtainen korvaus ja sen lisäksi 50 euron lisäbonus.

Kaiken kerätyn aineiston tavoitteena on tuottaa laadukasta havaintomateriaalia Tassu-järjestelmään sekä ilveksen että suden kanta-arvion taustalle.

Laskea voi itselle sopivaan aikaan

Laskentaa ei tulla toteuttamaan yhtenä yhteisenä päivänä, vaan jokainen laskentaryhmä sopii itse sopivan ajankohdan sääolosuhteiden mukaan. Laskentoja voi tehdä useampaan kertaan talven aikana.

Kannustamme kaikkia piirejä ja metsästysseuroja organisoimaan ja toteuttamaan laskentoja tulevana talvena. On tärkeää, että laskentaan osallistuu riittävästi henkilöitä jälkien etsimiseen sekä suurpetoyhdyshenkilöitä havaintojen varmentamiseen ja niiden kirjaamiseen Tassuun. Kannustamme myös seurojen väliseen yhteistyöhön.

Tassu-merkintöjen lisäksi Metsästäjäliitto kerää laskennoista myös erillisen havaintoaineiston. Kaikki laskentapäivinä tehdyt havainnot dokumentoidaan ohjeiden mukaan ja toimitetaan Metsästäjäliitolle. Aineistosta laaditaan raportti, johon kaikki havainnot kootaan yhteen.

Lumijälkilaskentojen lisäksi toivomme riistakamerahavaintoja ilvespentueista. Tähän kartoitamme halukkuutta ja annamme lisäohjeistusta tammikuun aikana.

Laskentojen suorittamista varten järjestämme neljä samansisältöistä Teams-koulutusta, jossa käymme läpi laskennan periaatteet ja menetelmän, jotta saatava havaintomateriaali olisi laadukasta ja yhdenmukaista. Koulutuksesta saa myös lisäinfoa laskennasta yleisesti.

Koulutukset

17.12.2025 klo 18.00
22.12.2025 klo 18.00
7.1.2026 klo 18.00 (ruotsiksi)
8.1. 2026 klo 18.00

Ilmoittautuminen laskentakoulutukseen tehdään tämän linkin kautta:
https://link.webropolsurveys.com/S/057FAE394333B1B6

Liittotoimistolla laskentaan, sen käytännön järjestelyihin sekä havaintomateriaalin käsittelyyn liittyvistä asioista vastaa projektityöntekijä Sandra Österbacka. Lisäksi riista-asiantuntija Leena Kangas vastaa laskentaa koskeviin kysymyksiin.

Mikäli tiedätte jo osallistuvanne laskentaan, voitte ilmoittautua tämän linkin kautta:
https://link.webropolsurveys.com/S/917FA8EC12865D71

Lisätietoja:

Leena Kangas, riista-asiantuntija, 050 331 4690
Sandra Österbacka, projektityöntekijä, 050 411 9742

Liiton pitkäaikainen työ suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen eteen on tuomassa tulosta, kun metsästyslain muutokset ovat viimein eduskunnan käsittelyssä. Kuinka tähän päästiin ja mitä tästä eteenpäin? Millaisia asioita on otettava huomioon, mikäli suden kannanhoidollinen metsästys pyörähtää käyntiin suunnitellulla tavalla vuoden vaihteessa. Mitä asioita pitäisi saada käsittelyyn seuraavaksi? Entä millaiset ovat liiton terveiset jouluksi ja tulevalle vuodelle? 

Katso puheenjohtaja Petteri Lampisen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan joulutervehdys oheiselta videolta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on tänään 9.12.2025 esittänyt mietinnössään maamme suurpetojen suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä kiintiömetsästyksenä koko Suomessa.

Metsästäjäliitto katsoo, että suurpedot ovat arvokas osa Suomen luontoa ja niillä on oma paikkansa ekosysteemissä. Mietinnön mukainen kiintiömetsästys mahdollistaa suurpetojen vastuullisen ja kestävän kannanhoidon.

Valitusten myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on estynyt viime vuosina. Se on valitettavasti johtanut siihen, että petojen ihmisarkuus on vähentynyt. Suurpetojen pihakäyntejä on kirjattu viralliseen Tassu-järjestelmään tuhansia. Karjatalouden vahingot ovat kasvaneet. Metsästyskoirien käyttö on lähes estynyt jo useissa maakunnissa susien hyökkäysten vuoksi.

– On tärkeää, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voi jälleen alkaa. Meillä on Suomessa hyvät kokemukset ilveksen ja karhun kantojen hoidosta kannanhoidollisella metsästyksellä. Sitä toteutettiin aina viime vuosiin asti koko 2000-luvun ajan. Tänä aikana, metsästyksestä huolimatta, molempien suurpetojen kanta kaksinkertaistui. Toivottavasti eduskunta hyväksyy tämän hallitusohjelmaa toteuttavan valiokunnan mietinnön, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen. 

Susia on Suomessa nyt Luonnonvarakeskuksen mukaan 560, karhuja lähes 2500 ja ilveksiä lähes 3500. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan metsästys lisää suurpetojen ihmisarkuutta.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Vain 14 prosenttia vastustaa suurpetojen metsästämistä. Tämä käy ilmi Suomen Metsästäjäliiton lokakuussa 2024 toteuttamasta riippumattomasta suurpetokyselystä, johon vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista.

 https://metsastajaliitto.fi/uutiset/kansalaiset-tyytymattomia-suurpetopolitiikkaan-enemmisto-kannattaa-kannanhoidollista

Maa- ja metsätalousvaliokunnan tiedote ja mietintö löytyy täältä

Valiokunnan tiedotustilaisuuden tallenne on katsottavissa alla valmistumisensa jälkeen. 

Hallituksen esitys metsästyslaiksi oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä 10.12.2025. Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa suden ympärivuotinen rauhoitus ja mahdollistaa karhun ja ilveksen kiintiömetsästys koko maassa. Voit katsoa tallenteen keskustelusta alta.  

Lakikäsittely on istunnon seitsemäs asia.

Laki vaatii aina kaksi käsittelyä suuressa salissa, ennen kuin se voidaan hyväksyä. Ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytään lain sisältö, ja toisessa käsittelyssä, joka voi olla aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä, päätetään vain hyväksymisestä tai hylkäyksestä sekä mahdollisista lausumista. Oheinen video alkaa suoraan kohdan käsittelystä, istunnon kohdasta 1:12:00.

Pääkuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Suomen Metsästäjäliitolla on noin 150 000-henkisen jäsenistön kautta hyvä tuntuma siitä, mikä metsästäjiä puhuttaa ympäri maata. Metsästäjillä on esimerkiksi vankka arkikokemus siitä, kuinka metsästys vaikuttaa suurpetojen käytökseen. Pelkkä arkikokemus ei kuitenkaan useinkaan riitä perusteeksi asiantuntijalausuntoon, vaan lausunnon on pohjauduttava tutkimuspohjaiseen faktaan. 

Alla olevalla videolla Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors käy läpi lausuntojen taustalla olevia asioita. Videolla käydään läpi muun muassa kolme ihmistoiminnan vaikutusmekanismia, jotka ovat:

1) suuntaava valinta
2) metsästystapahtuman aiheuttamat negatiiviset kokemukset, sekä
3) emojen tekemä opetus

Slovikosky & Montgomery (2024) ovat tehneet laajan katsausartikkelin siitä, miten metsästys vaikuttaa erityisesti suuriin nisäkkäisiin. Sen mukaan esimerkiksi käy ilmi, että suuret nisäkkäät todennetusti välttävät metsästettyjä seutuja. 

Metsästäjäliiton kannanotot löytyvät uutisista Metsästäjäliiton etusivulta. 

Asiantuntijalausunnot on kerätty lausuntosivuille: 
https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/lausunnot

Suomi asutettiin metsästyksen voimalla. Milloin ja ennen kaikkea miksi metsästys oikein alkoikaan maassamme? Entä kuinka se on kehittynyt kohti tätä päivää?

Tällä videolla perusteellisen katsauksen asiaan antaa Metsästysmuseon intendentti Perttu Matero.

Kari Kuparinen liittyi Topenon Erän metsästysseuraan 15-vuotiaana vuonna 1973. Samana syksynä kaatui jo ensimmäinen jänis ja myöhemmin myös peura. 1975 Kuparinen löysi itsensä seuran johtotehtävistä.

Monipuolinen ura metsästyksen ja ammunnan luottamus- ja johtotehtävissä on siis kestänyt jo 50 vuotta. Kuparinen on ollut muun muassa lukuisissa metsästysseuran, Metsästäjäliiton, riistahallinnon, reserviläisjärjestöjen ja ampumaseurojen luottamustoimissa. Tälläkin hetkellä hän on muun muassa Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirihallituksen jäsen, Metsästysmuseon hallituksen puheenjohtaja ja Lopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja. 

Työuransa Kuparinen teki Sakolla Riihimäellä. Matka alkoi konepajakoulusta vuonna 1975. Armeijan jälkeen tie vei takaisin Sakolle, jossa hän siirtyi pian prototyyppiosastolle kehittämään luodikoita ja tarkkuuspistooleja. Eläkkeelle hän jäi tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana 2023.

Kuparinen on luotsannut vuosikymmenten ajan Sakon tuotekehitystä, ja jälki on monelle suomalaiselle metsästäjälle tuttuakin tutumpaa. Hän on vetänyt muun muassa Sako75-projektia, Sako TRG-tarkkuuskivääriprojektia sekä Tikka-luodikon tuotekehitystä.   

Paras jahti löytyy läheltä 

Monipuolinen toiminta metsästys- ja ampumaseuroissa, luottamustoimissa sekä työ asetehtaalla on luonut Kupariselle poikkeuksellisen laajat verkostot. Näiden kautta on vuosien saatossa tarjoutunut myös lukuisia jahtimahdollisuuksia meillä ja muualla. Hän on kaatanut muun muassa kudu-antiloopin Namibiassa ja kanadanhirven Quebecissä. Parasta metsästysmuotoa kysyttäessä ei tarvitse kuitenkaan lähteä merta edemmäs.

– Kyllä se on hirvijahti omassa seurassa ja tutulla porukalla. 

Metsästyksen tulevaisuus näyttää Kuparisen mielestä pääosin hyvältä. Riistakantoja on hoidettu mallikkaasti ja maanomistukseen perustuva metsästysoikeus on toiminut enimmäkseen hyvin. Huolenaiheitakin on: esimerkiksi petotilanne puhuttaa metsästäjiä myös Etelä-Hämeessä. 

– Suurpetopolitiikkaa pitäisi hoitaa vielä enemmän asiantuntijoita ja metsästäjiä kuunnellen. Suurpetojen aiheuttamat ongelmat esimerkiksi maataloudelle tai vaikkapa koirille tulisi ottaa huomioon suurpetopolitiikkaa suunnitellessa. 

Lisäksi Kuparinen korostaa nuorisotyön merkitystä metsästyksen jatkuvuudelle.

Myös ampumaharjoittelumahdollisuudet ovat lähellä Kuparisen sydäntä. Kuparinen on ollut vahvasti mukana rakentamassa yhtä Suomen monipuolisimmista ampumaurheilukeskuksista Lopelle. Hän kertoo, että ympäristö- ja meluasiat ovat vaatineet paljon työtä, ja jakaa samalla kiitosta Lopen kunnalle ja virkamiehille, joiden kanssa lupa-asiat ovat hoituneet mallikkaasti. Samalla hän muistuttaa, että yhteistyö ympäristöluvan vaatimia meluvalleja sekä muutenkin ratojen maansiirtotöitä tekevän RTA-yhtiön kanssa on elintärkeää.  Hallitusohjelmaan kirjattua tuhannen ampumaradan tavoitetta hän pitää erinomaisena asiana.  

Harvinainen kunnia

Eräneuvos on harvinainen kunnianosoitus. Arvonimen on aikojen saatossa ansainnut vain toistakymmentä henkilöä. Neuvoksen arvonimi vaatii pitkällisen ja monipuolisen uran niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Aiemmin eräneuvoksen arvonimi on myönnetty muun muassa Suomen Metsästäjäliiton entiselle toiminnanjohtajalle Juha K. Kairikolle sekä Lopella myöskin vaikuttavalle riistakeskuksen entiselle johtajalle Reijo Oravalle.