Koiran omistaja Arttu Kunnaspuro kertoo olleensa 3,5-vuotiaan harmaannorjanhirvikoiransa Taunon kanssa treenaamassa metsässä, kun sudet iskivät koiran kimppuun ylivoimalla.

– Sillä oli jo hyvät hakulenkit alla, kun aloitimme reenit aamupäivällä. Iltapäivän puolella vapaassa haussa ollut Tauno meni pitkän matkan metsäpolkua selvästi jäljittäen jotakin. Sitten se poikkesi polulta ja alkoi haukkua epätavallisesti, mutta ei selvästikään hirvelle, Kunnaspuro kuvailee.

– Oletin tutkapannassa olleen koirani liikkeistä ja eleistä, että se jäljitti supikoiraa, ja kiirehdin varmuuden vuoksi nopeasti paikalle. Pääsin koiran luokse risukkoiseen maastoon kymmenessä minuutissa. Näin jo 50 metrin päässä koirasta harmaita vilahduksia risukossa, ja kun huusin koiraa, kuulin sen viimeisen kiljahduksen. Useampi susi sieltä lähti. Nostin elottoman koiran syliini ja kun nostin siitä katseeni, niin havaitsin vielä 25 metrin päässä suden vahtaamassa mua silmästä silmään, ennen kuin se pakeni paikalta, järkyttynyt koiran omistaja kertoo.

Taunolta oli revitty auki toinen kylki ja sen niskaan oli käyty kiinni, mutta kokonaan koiraa eivät pedot ehtineet raadella, kun omistaja keskeytti tulollaan niiden puuhat. Tapahtumapaikalta on matkaa lähimpään asuttuun taloon noin 1,5 kilometriä. Haja-asutusalueella olevissa taloissa asuu myös lapsiperheitä. Isojoella ei lähiaikoina ole Kunnaspuron mukaan sattunut susihyökkäyksiä, toisin kuin naapurikunnassa Kauhajoella. Kunnaspurolle susien raadeltavaksi joutunut koira oli ainokainen.

– Tämä vaatii aika lailla varmuutta siitä, ettei susia ole lähimainkaan, jos meinaa koiransa irti laskea. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa. Ne ovat niin tärkeitä harrastuskavereita ja ihan ihmisen vertaisia. Ei ole oikein, että sudet ottavat ruokansa meidän harrastuskavereista, Taunon omistaja sanoo hiljaa.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Traagisen lopun saanut hirvenhakulenkki alkoi aamulla 2. lokakuuta. Alkuun kaikki sujui suunnitellusti Jarkon päästettyä 2,5-vuotiaan jämtlanninpystykorvansa maastoon Kauhajoen Kauhajärvellä.
– Minun piti itse lähteä töihin, ja isäni jäi toisen koiran kanssa lähialueelle. Seurasin ruokatauolla koiratutkasta, miten Sisu toimii, mutta tutkan toiminta alkoi temppuilla klo 12.25. En saanut enää paikkatietoja enkä yhteyttä koiran pantaan ja lopulta yhteys katkesi tyystin, Jarkko kertoo.

Iltapäivän ja alkuillan aikana Jarkko, hänen isänsä ja naapurit ajelivat metsäteillä etsien Sisua, turhaan.
– Kävimme myös emännän kanssa vielä illalla maastossa taskulamppujen valossa, mutta löydettiin vain tuoreet hirvenjäljet.

Kun aamu valkeni, metsästystoverit löysivät veri- ja raahausjälkiä. Koira löytyi ojasta noin 80 metrin päästä siitä, missä oli tutkapannan viimeinen paikannus. Sisusta oli jäljellä pää, selkäranka ja nahkoja, eli se oli syöty melkein kokonaan.
– Kauhajoen suurpetoyhdyshenkilö, Jari-Matti Kiviluoma, oli sitä mieltä, että tekijänä oli vähintään kaksi sutta, Jarkko sanoo.

Jarkko Kauhajärvi on metsästänyt hirviä vuodesta 1986, ollut aktiivinen SRVA-toiminnassa, toiminut suurpetoyhdyshenkilönä ja muissa riistahallinnon paikallistehtävissä. Nykyinen politiikka syö motivaatiota. Hän muistelee parin vuoden takaista prosessia, jolloin Kauhajoen, Karvian ja Honkajoen raja-alueelle haettiin yhteistä vahinkoperusteista poikkeuslupaa sudelle.
– Metsästäjillä kului valtava määrä aikaa jahdin suunnitteluun ja ennakkovalmisteluun. Vain muutamaa päivää ennen jahdin aloitusta saimme tiedon, että jahti ei onnistukaan, koska poikkeusluvasta oli valitettu. Tehty työ valui hukkaan.

Nykyinen suurpetopolitiikka turhauttaa Jarkko Kauhajärveä:
– Tilanne on mahdoton, kun susia on näin paljon. Minusta tämä on kotikutoinen ongelma, ei tällaista ole esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Virossa, hän sanoo.
 

Metsästäjäliitto: Suomen suurpetolainsäädäntöä ja -hallintoa kehitettävä

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. MMM:n suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin
 

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Kunnianosoituksen tehnyt FACE:n Biodiversity Manifesto ilmentää, kuinka metsästäjät toteuttavat luonnonsuojelua ja -hoitoa kaikkialla Euroopassa. Biodiversity Manifesto on kattava tietokanta metsästykseen liittyvistä suojeluprojekteista, jotka tukevat FACE:n edunvalvontatyötä Brysselissä. Kampanjallaan Euroopan seitsemän miljoonan metsästäjän etujärjestö FACE osoittaa, että metsästäjät voivat antaa ratkaisevan panoksen elinympäristöjen ennallistamiseen, suojelualueisiin ja eläinkantojen seurantaan. 

Metsästäjäliitto toteuttaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa SOTKA-levähdysaluehanketta. 
Levähdysalueverkoston avulla vesilinnuille tarjotaan laadukkaita syysaikaisia häiriövapaita elinympäristöjä muuttoon valmistautumista varten. Samalla kun vesilinnut viipyvät pidempään lähellä pohjoisia pesimäalueitaan, keräävät levähdysaluekohteet myös muuttavia lintuja. 

Suuri osa Suomessa pesineistä vesilinnuista aloittaa nykyisin syysmuuttonsa biologisesti liian aikaisin. Kattava levähdysalueiden verkosto lähellä lisääntymisalueita mahdollistaa paremmin nuorten lintujen kehittymisen valmiiksi talvea varten. Vesilintujen onnistuneen syysmuuton ja sopeutumisen talvehtimisalueiden olosuhteisiin tärkeänä edellytyksenä on riittävän varastorasvan kerryttäminen nahan alle. Mitä parempikuntoisina vesilinnut muuttavat Suomesta, sitä tuottavampina ne aikanaan palaavat lisääntymisalueilleen.    

SOTKA-levähdysalueita on nyt 30 kohdetta ja hankkeen häiriövapaita hehtaareita yhteensä 695. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä Metsä Groupin luonto-ohjelma. Vapaaehtoisuuteen perustavia hankekohteita haetaan eri puolilta maata yhteistyössä vesialueiden osakaskuntien, yhteisöjen, metsästysoikeuden haltijoiden sekä yksittäisten maanomistajien kautta.

Toisessa hankkeessaan Metsästäjäliitto toteuttaa haitallisten vieraspetojen eli minkkien ja supikoirien pyyntiä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Vieraspetojen poisto tukee vahvasti elinympäristötyön onnistumista. Hankkeessa kesämökkiläisiä ja näiden lähialueiden metsästäjiä kannustetaan ja koulutetaan pyytämään pienpetoja vesistöjen ranta-alueilta sekä välitetään toimijoille pyyntivälineitä. 

Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsä Group rahoittavat myös tätä hanketta. Metsästäjäliitto tukee osaltaan metsästysseuroja näiden kosteikkojen ja muiden elinympäristöjen kehittämishankkeissa myöntämällä lahjoitusvaroista tukea seuroille.

Lisätietoa toiminnasta:

• https://www.biodiversitymanifesto.com/
• https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke
• https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/pienpeto
• https://metsastajaliitto.fi/seuroille/palvelut-seuroille/hae-rahoitusta

Raahen Honganpalossa koettiin kauhunhetkiä maanantai-iltana 30. syyskuuta 2024, kun susi kaatoi pyörälenkillä olleen miehen kumoon tavoitellessaan hihnassa ollutta koiraa. Lenkkeilijä kaatui suoraan suden ja koiran väliin.

- Suden pää ilmestyi yhtäkkiä pimeästä puskasta pyöräni valokiilaan, kun peto hyökkäsi eteemme alle kahden metrin päästä oikealta puolelta metsää ja syöksyi koirani päälle. Reetu-koiran hihna oli pyöränsarvessani kiinni, ja samassa lensinkin jo maahan, Unto Kellola kertoo kohtaamisestaan soratiellä suden kanssa.
- Tunnistin heti hyökkääjän sudeksi, siitä ei ollut epäilystäkään. Se tuli ääneti kuin aave suoraan koiraan kiinni, kokenut metsästäjä kuvailee.

Vaikka koira olikin suden tähtäimessä, niin mies joutui itsekin avuttomaan tilaan maatessaan siinä pimeässä suurpedon ja koiransa välissä.
- Huusin ja noiduin siinä maassa ilmeisesti niin äänekkäästi, että susi pelästyi ja lähti takaisin tulosuuntaansa. Koira oli vetäytynyt tiheään puskaan piiloon toiselle puolelle tietä, Unto Kellola sanoo.
- Susi ei saanut onneksi kunnon otetta koirasta, mutta tämän kylkeen jäivät selvät suden kuolan jäljet. Minulle ei myöskään käynyt ihmeemmin, mitä nyt polvesta tuli vähän verta ja kyynärpää on hellänä, hän toteaa.

Hyökkäyksen jälkeen kohta 8-vuotias koira pelästyi omistajansa mukaan niin, ettei kotiin päästyään tullut kolmeen tuntiin pois pöydän alta.
- Puoliksi länsisiperianlaikaa oleva Reetu on hyväluontoinen mutta muutenkin arka koira, etten ole käyttänyt sitä metsällä. Susien takia en myöskään enää ole ottanut metsästyskoiria itselleni, vakuuttaa Kellola, jolle suden kohtaaminen oli jo viides tai kuudes.

Susihyökkäys tapahtui noin 300–400 metrin pituisella valottomalla soratiellä. Sen keskeltä menee purutie, jota myös lapset käyttävät kulkureittinään kouluun. Tapahtumapaikalta on vain 60–70 metriä lähimpiin taloihin.
- Hyökkäystä seuraavana päivänä havaittavissa olivat edelleen ihan selvät suden tassun ja kynnen jäljet, kun kävimme Raahen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kanssa paikan päällä, Kellola kertoo.

Alueella on aiemminkin nähty susia ja suden jälkiä.
 

Toimi näin suurpedon uhatessa

Mikäli suurpeto uhkaa sinua, poliisi ohjeistaa toimimaan näin:
”Jos havaitset suden, karhun tai muun suurpedon kotisi ympäristössä tai asutuksen lähellä tai jos peto uhkaa sinua suoraan, soita hätänumeroon 112. Hakeudu suojaan sisätiloihin. Seuraa mahdollisuuksien mukaan, mihin eläin lähtee liikkumaan.”
Lähde: https://poliisi.fi/suurpetoasiat

Poikainmäessä metsäpolkua pitkin koiransa kanssa kulkenut omistaja oli nähnyt, kun metsästä hyökkäsi yllättäen suuri harmaa peto ja iski hampaansa välittömästi koiraan, joka oli noin 30 metrin päässä omistajastaan, kertoo hänen kanssaan puheissa ollut Eero Kukkonen. Hän kävi paikan päällä riistanhoitoyhdistyksen valtuuttamana henkilönä vahinkoarvioitsijan kanssa tunti susihyökkäyksen jälkeen. 

– Vaikka omistaja oli ehtinyt juosta paikalle heti, niin susi oli jo purrut koiran niskan poikki ja koira kuoli siinä samassa omistajansa jalkoihin. Iltapäivästä klo 13.30 sattunut tilanne oli ohitse nopeasti, Kukkonen kuvailee.

Omistajansa ainoa koira kohtasi loppunsa melko avoimella metsäpolulla, jonka ympäristössä kasvaa katajikkoa. Siitä on Kukkosen arvion mukaan lähimmälle metsäautotielle noin 150–200 metriä.

Samaisella metsäalueella on sattunut susihyökkäyksiä vuosittain.

– Metsästäjät kiertävät kyllä etukäteen tarkkaan näitä alueita ja etsivät suden jälkiä tai merkkejä niistä, mutta tänä syksynä alueella ehti mennä jo aiemmin jämtlanninpystykorva. Ja nyt suomenpystykorva. Ei tässä oikein enää uskalla ottaa koiriaan mukaansa sinne, Kukkonen toteaa.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:
Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa
• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:
• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Suomen vastuuministerien Sari Essayahin ja Kai Mykkäsen vaikutustyöllä muiden jäsenmaiden suuntaan oli ratkaiseva merkitys liitesiirron läpimenoon. Metsästäjäliitto kiittää ministereitä sekä koko valtioneuvostoa asian määrätietoisesta edistämisestä.

Seuraavaksi esitys menee koko Eurooppaa koskevan Bernin pysyvän komitean käsittelyyn niin, että liitesiirtoa koskeva esitys on ratkaistavana luultavasti joulukuun kokouksessa. Tämän päivän äänestyksen perusteella on luultavaa, että esitys hyväksytään myös Bernin komiteassa. Mikäli näin tapahtuu, Euroopan Unionin on päätettävä tahollaan suden suojelustatuksen muuttamisesta eli liitesiirrosta. Se edellyttää EU-jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää, ellei sitä ennen EU:ssa muuteta liitesiirtojen käsittelymenettelyä niin, että yksimielisyyttä ei enää edellytettäisi.

Suomessa kaikkien suurpetojen metsästys on estynyt oikeuden päätösten myötä. Metsästäjäliitto muistuttaa, että nyt päätetty liitesiirto ei ratkaise Suomessa syntynyttä suurpetojen eli suden, karhun ja ilveksen kannanhallintaongelmaa. Metsästäjäliitto katsoo, että Suomen on ehdottomasti kehitettävä kansallista lainsäädäntöä ja suurpetohallintoa niin, että luontodirektiivissä mainittu sosioekonominen näkökulma huomioidaan ja hyväksytään suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen perusteena. Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmä käsittelee parhaillaan asiaa.

– Se oli pelkkää tuuria. Sudet olivat purreet sitä varsinkin lonkkaan ja kaulaan. Eläinlääkärin mukaan yksi haava oli vain millien päässä kaulavaltimosta, Roihu-koiran omistaja kertoo.

3,5-vuotias suomenpystykorva oli teerimetsällä omistajansa kanssa. Tutkasta kuulunut haukku kertoi sen löytäneen saaliin, mutta noin viiden minuutin kuluttua haukku muuttui ulinaksi ja rähinäksi. Omistaja lähti juoksemaan noin 400 metrin päässä olleen koiran luokse, mutta ei ehtinyt perille ennen kuin koira juoksi vastaan.

– Se ryntäsi verissäpäin täysillä ohitseni. Se pelkäsi eikä tunnistanut minua, omistaja kertoo.

Reilun kilometrin juostuaan Roihu antoi ottaa itsensä kiinni. Se vietiin hoidettavaksi päivystävälle eläinlääkärille, jossa tikkejä ommeltiin noin 30. Seuraavana päivänä käytiin tapahtumapaikalla seuraamassa susien jälkiä. Läheisellä turvepellolla olleet selvät jäljet todistivat, että asialla oli kaksi erikokoista sutta.

Roihu on hyvää vauhtia toipumassa.

– Minulla on myös 8 kuukautta vanha plottinajokoira, jota koulutan. Kun otan tutkapannan käteeni, Roihukin on juoksemassa ovelle. Mutta saa nähdä, miten se reagoi kun se taas pääsee metsälle. Että onko siitä vielä metsästyskoiraksi, omistaja miettii.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon.

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:
Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa
• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:
• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Tapaus sattui noin puoli seitsemältä aamulla. Suden hyökätessä lehmä oli sairauden takia eristettynä omassa aitauksessa navetan yhteydessä. Lehmä oli ilmeisesti suden pelästyttämänä rynnistänyt aidan läpi, jonka jälkeen susi kaatoi sen maahan. 

Susi oli syömässä lehmää, mutta lähti karkuun kun ihminen tuli paikalle. Tilallisen käsityksen mukaan susi oli ruvennut syömään lehmää sen vielä ollessa elossa, koska maassa näkyvät jäljet osoittavat lehmän potkineen makuulla ollessaan.

Tilalla on myös emolehmiä vasikoineen. Tilallinen toteaa, ettei niinkään pelkää yksittäisen suden käyvän emolehmälauman kimppuun laitumella, vaan enemmänkin sitä, että emolehmät pelästyessään petoa pakenevat aitauksesta.

Pedersöressä on useita nauta- ja lammastiloja. Kolme naapuritilallista kertoo, että tilanne tuntuu turhauttavalta. He toteavat uusien susivahinkojen olevan todennäköisiä, mutta nykyisen lainsäädännön puitteissa heillä ei ole mahdollisuutta estää niitä. 

Suden liikkuminen kylällä aiheuttaa yleistä turvattomuutta. Tapahtumapaikalta on kyläkauppaan noin puoli kilometriä. Lillbyssä on noin 500 asukasta.

Varg dödade ko i Österbotten

Attacken skedde kring halv sju på morgonen. Kon var på grund av sjukdom i en separat inhägnad i anslutning till ladugården när vargen attackerade. Kon har sannolikt blivit uppskrämd av vargen och sprungit genom stängslet, varefter vargen fällde den till marken.

Vargen åt av kon, men sprang iväg när en människa anlände. Enligt gårdsfolkets uppfattning hade vargen börjat äta på kon när den ännu var vid liv, eftersom spåren på marken visar att kon sparkade när den låg.

Gården har även dikor med kalvar. Jordbrukaren konstaterar, att han inte är så oroad för att en ensam varg ska angripa en flock dikor. Däremot oroar han sig för att dikorna blir uppskrämda av ett rovdjur och flyr genom stängslet.

I Pedersöre finns flera gårdar med nöt eller får. Tre grannar beskriver situationen som frustrerande. De konstaterar att ytterligare vargangrepp är sannolika, men de har enligt dagens lagstiftning ingen möjlighet att förhindra angreppen. 

Att en varg rör sig i byn skapar allmän otrygghet. Från platsen där vargangreppet skedde är det ungefär en halv kilometer till bybutiken. Lillby har cirka 500 invånare.

Ikävä tapaus sattui lauantaina 14. syyskuuta 2024 Juvalla myöhään iltapäivällä, kun susi hyökkäsi karjalankarhukoiran kimppuun ja puri sen selkärangan poikki. Siihen asti koiran omistaja oli seurannut hirven jälkien perään lähteneen metsästyskoiransa liikkeitä tutkapannan välityksellä noin puolen kilometrin päästä. Hän oli ehtinyt ajaa tapahtumapaikalle nopeasti, mutta silloin oli ollut jo liian myöhäistä. Koira retkotti kuolleena maassa läheisen metsätien tuntumassa.

– Omistaja havahtui siihen, kun vain hetken irti ollut Sara-koira pysähtyi yhtäkkiä ja jäi paikoilleen. Siinä meni vain muutama minuutti, kun hän kerkesi paikalle, Maivalan metsästysseuran puheenjohtaja Mika Väänänen kuvailee tapahtumia.

– Susi oli puremanjälkien perusteella ottanut hampaillaan koiraa selkärangasta kiinni ja purrut sen poikki. Taistelujälkiä ei näkynyt, hän sanoo vakavana.

Susihyökkäys sattui läheisen maatilan lähistöllä, vain 200 metrin päässä siitä.
– Epäiltiin, että susi olisi makoillut siinä pellonreunassa ja kyttäillyt tilan kotieläimiä –  vuohia, lampaita ja hevosia –  kun koira meni siihen suden reviirille, Väänänen arvelee.

Samaan aikaan hänen tietojensa mukaan talon pihassa nukkui lastenvaunuissa pieni lapsi. Tiettävästi samasta sudesta on useita näköhavaintoja eri puolilla kylää. Samainen peto on pyörinyt asukkaiden pihoilla jo pari viikkoa sitten, kun se on tallentunut riistakameroihin.
– Onkohan tämä joku häiriösusi vai mikä, kun se pyörii täällä asutusten lähellä. Kuukauden sisällä sudesta on ollut jo useita näköhavaintoja ja sen on nähty liikkuvan samalla alueella pitkin kesää keväästä alkaen. Suden karkottaminen tuskin toisi apua tilanteeseen, vaan tällöin ongelma siirtyisi muualle, Väänänen pohtii.

Peto herättääkin huolta paikallisissa asukkaissa, jotka pelkäävät lastensa ja eläintensä puolesta.
– Ei tällä seudulla uskalla päästää enää koiraa metsään eikä oikein muuallekaan, kun susi pyörii isolla alueella, Väänänen toteaa.

MMM:n suupetotyöryhmä kehittää suurpetolainsäädäntöä

Hallitusohjelma toteaa suurpedoista seuraavaa: ” Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.”

Maa- ja metsätalousministeriö on keväällä 2024 asettanut asiantuntijatyöryhmän suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi. Työryhmän yhtenä tehtävänä on tehdä ehdotuksia niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Työryhmän toimiaika kestää 15.10.2024 asti.

Metsästäjäliitto on esittänyt jo pitkään, että Suomen suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla selkeät lakiin perustuvat linjaukset maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista niin, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä. Lue asiasta lisää täältä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-kattava-remontti-suurpetojen-lainsaadantoon-ja-hallinnointiin

Tiesitkö tämän koiravahingon korvaamisesta:

Metsästyskaudella 2023-2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Syksyllä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä. Koirien käyttö vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu.

Jos susi tappaa koiran, on siitä mahdollisuus saada rahallista korvausta. Suden aiheuttamasta koiravahingosta tulee ilmoittaa viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin tieto vahingosta päätyy myös riistavahinkorekisteriin.

Toimi näin petovahingon sattuessa

• Ilmoita pedon aiheuttamasta vahingosta heti vahinkokunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilölle. Ilmoita myös poliisille.
• Varo jälkien peittymistä.
• Ota kuvia.
• Tallenna puhelimeesi valmiiksi maaseutuviranomaisten yhteystiedot ja hakulomake ruokavirasto.fi sekä riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot riista.fi
• Koiran käypä arvo finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834

Lisätietoja:

• Koiravahingon korvaaminen, Metsästäjäliiton Jahtimedia: www.jahtimedia.fi/metsastyskoirat/susivahinko
• https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/vahingonkorvaukset/petovahingot/

Rahaston varoista maksetaan korvauksia ympäristön pilaantumisen torjunnan ja ennallistamisen kustannuksista sekä aiheutuneista vahingoista, kun korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden tai selvittämättömän vastuutahon vuoksi. Lisäksi rahastosta myönnetään harkinnanvaraisia avustuksia ympäristövahinkojen torjuntaan liittyviin hankintoihin.

Rahasto korvaa nykyisen öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän. Rahaston varat kerätään ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajilta vuosittaisilla tai kertaluonteisilla ympäristövahinkomaksuilla, joita hallinnoi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Ympäristövahinkomaksun suuruus vaihtelee ja maksu voi olla joko vuosittain kerättävä tai kertaluonteinen. Ympäristövahinkomaksu koskee muun muassa kaivos-, metsä-, metalli- kemian- ja elintarviketeollisuuden toimijoita, mutta myös karjan- ja kalankasvattajia, turkistarhoja, sikaloita sekä ampumaratoja. Periaate on, mitä suurempi riski toiminnalla on aiheuttaa ympäristön pilaantumista, sitä kalliimpaan maksuluokkaan toiminta sijoittuu. Ampumaradoille tulee kertaluonteinen 400 euron ympäristövahinkomaksu. Ympäristövahinkomaksuja aletaan keräämään toiminnanharjoittajilta ensi vuoden aikana.

Lue ympäristövahinkorahastosta tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilta tästä.

Laki ympäristövahinkorahastosta tästä.