Metsästäjäliitto on erittäin tyytyväinen kehysriihessä tehtyyn päätökseen ulottaa metsästys ja kalastus virikesetelin piiriin. 

– Olemme todella iloisia, että hallitusohjelmaan tehty kirjaus virikesetelin laajentamisesta metsästykseen toteutuu, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Silpolan mukaan työnantajan tarjoamaa virikeseteliä tulisi pystyä käyttämään esimerkiksi valtion metsästyslupien tai seurojen vieraskorttien maksamiseen sekä ampumaratamaksuihin. Lisäksi sen piiriin voisivat kuulua myös esimerkiksi eräopaspalvelut. 

Metsästäjäliitto selvittää, voisiko se tarjota jäsenseuroilleen keskitettyä palvelua virikesetelin hallinnointiin liittyvissä asioissa. 

Suomessa on 300 000 metsästäjää, joista monille metsästys on elämäntapa. Metsästykseen sisältyy oleellisena osana metsästysammunnan harjoittelu ampumaradoilla.

Muutos voimaan jo tänä vuonna

Virikeseteli on työnantajan tarjoama henkilöstöetu, jota työntekijä voi käyttää esimerkiksi erilaisiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Kehysriihen päätöksen mukaan sen verovapaata enimmäismäärää nostetaan 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Samaten sen käyttöala ulotetaan metsästykseen ja kalastukseen. Lakiesitys on määrä antaa mahdollisimman nopeasti siten, että muutos astuu voimaan jo tämän vuoden aikana.

Selvityksen perusteella suurimmassa roolissa ovat haitta-ainelainsäädäntöön liittyvät määräykset tai ympäristölupaharkintaan kuulumattomat määräykset turvallisuudesta. Myös melulainsäädäntö nousi esiin. Tehdyn tarkastelun perusteella ongelmia oli kohdattu muun muassa edellytetyissä selvityksissä ja toimenpiteissä. Ongelmiksi selvityksessä katsottiin tilanteet, joissa päätöksessä edellytetyt selvitykset tai määräykset poikkesivat ympäristöministeriön Ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) -oppaan riskiperusteisista suosituksista.

Selvityksessä käytiin läpi yhteensä 187 kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten siviiliampumaradoille myöntämää ympäristölupa- tai ilmoitusmenettelyn mukaista päätöstä vuosilta 2019–2025. Määrä on tilastollisesti merkittävä sillä se vastaa noin 44 % kaikista hankkeen tiedossa olevista nykyisen ympäristönsuojelulain mukaisesti myönnetyistä siviiliampumaratojen luvista. Selvitys kattaa kaikki hankkeen tiedossa olleet kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät siviiliampumaratojen lupa- tai ilmoituspäätökset kyseisiltä vuosilta. Päätöksistä tarkasteltiin myös käsittelyaikojen pituuksia, joissa havaittiin olevan huomattavaa vaihtelua. Pisimmillään käsittelyajat olivat useita vuosia. Ympäristölupapäätösten käsittelyaikojen keskiarvo oli 18 kuukautta ja mediaani 8 kuukautta. Käsittelyajaksi katsottiin hakemuksen jättämisajankohdan ja lainvoiman saaneen päätöksen myöntöpäivän välissä kulunut aika.

Päätöksiä tarkastellessa ongelmaksi katsottiin esimerkiksi tilanne, jossa ampumaradalle oli edellytetty ympäristöministeriön BAT-oppaan mukaiseen riskitasoon nähden tarpeettoman tiukkoja toimenpiteitä kuten niin sanottua tuplasuojausta. Tällöin luotiaseradalle oli esimerkiksi edellytetty sekä taustavallin suojausrakenteita että taustavallin säännöllistä seulontaa. Molemmilla toimenpiteillä pyrittiin hallitsemaan haitta-aineista aiheutuvia mahdollisia riskejä.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on asetettu kunnianhimoinen tavoite 1 000 ampumaradasta vuosikymmenen loppuun mennessä sekä lupaus sujuvoittaa ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja ja lainsäädäntöä. Nykyisellään siviiliampumaratoja on hankkeen tietojen mukaan noin 710. Selvityksen perusteella lupaprosessien ja lainsäädännön sujuvoittamiselle on todellinen tarve. Sisäministeriön käynnissä oleva ampumaratahanke on askel oikeaan suuntaan.

Ampumaratojen ympäristölupahanke on Suomen Ampumaurheiluliiton koordinoima yhteishanke, jonka osapuolina ovat myös Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Ampumahiihtoliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto. Hanke on toiminut vuodesta 2020 saakka ja kerryttänyt huomattavan määrän kokemusta ja erityisosaamista ampumaratojen ympäristöluvituksesta, perustamisesta sekä ylläpidosta. Hanke koostuu kahdeksan ympäristöasiantuntijan tiimistä. Hanketta ovat rahoittaneet hankeosapuolten lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö sekä Urlus-säätiö. Nykyinen hankekausi kestää 15.11.2026 saakka.

Suomen Metsästäjäliiton Ampumaratojen ympäristölupahanke -sivusto 

– Tässä vähän jännityksellä odotetaan, että milloin ne valmistelut oikeasti herää, niin kuin eduskunta on edellyttänyt kiintiömallisen karhunmetsästyksen valmistelun osalta, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen majavapuron varrelta. 

Lampinen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola laskeskelevat, että karhujahdin muutossäädöksillä alkaa olla hieman kiire, mikäli ne halutaan valmiiksi ennen elokuun jahtikautta. Silpola myös muistuttaa, että metsästys täytyy ulottaa nykyistä laajemmalle alueelle.

– Savot, Keski-Suomi ja Pohjanmaa. Valtaosaan Suomesta pitäisi saada kiintiöalueet, kuten tässä susihommassa. 

Tervehdyksessä myös muistutetaan, että säädöspohjan täytyy varmistaa viranhaltijalle mahdollisuus antaa lainmukaisia ja pitäviä lupia. 

Merimetson ja valkoposkihanhen suojametsästys sen sijaan etenee mallikkaasti. Tässä tapauksessa kyse on etenkin hanhen kohdalla metsästystä suuremmasta asiasta, muistuttaa puheenjohtaja Lampinen. 

– Kyllä tässä turvataan myös maaseutuelinkeinon mahdollisuutta Itä-Suomessa ja siellä, mihin nämä ongelmat aiheutuvat.

Jahti-lehden tulevaisuutta ratkotaan

Postin jakeluhintojen huima nousu etenkin haja-asutusalueella tuo Jahti-lehden tulevaisuuteen selviteltävää. Metsästäjäliitto selvitti jäsenten mielipiteitä kyselyllä, johon vastasi nopealla aikataululla yli 8000 henkilöä. 

– Sitä nyt tutkitaan ja asiahan on 25.4. esillä meidän kevätliittokokouksessammekin, sanoo Silpola.

Toinen digiasia on uusi paikkatietojärjestelmä, jota liitto selvittää parhaillaan. Puheenjohtajan mukaan asian tiimoilta on käyty hyviä keskusteluja ja saatu yhteydenottoja, mutta selvitystyö jatkuu. 

Lopuksi palataan vielä majavajahtiin. Puheenjohtaja muistuttaa, että vaikka majavan työ lisääkin luonnon monimuotoisuutta, on haettava tasapaino myös esimerkiksi metsätuhojen suhteen. 

Koko videotervehdyksen voit katsoa alta.

– Se (SM-kilpailut) kokoaa yhteen osaamisen, harjoittelun ja yhteishengen. Suomalaiselle luonteelle ominaiseen tyyliin mukana on hiljaista päättäväisyyttä ja sisua. Ne ovat meille metsästäjille ominaisia piirteitä. 

Ilma-aseiden SM-kilpailujen suojelija, kansanedustaja Pauli Kiuru näkee lukuisia muitakin yhtymäkohtia ammuntakilpailujen ja metsästyksen välillä. 

– Metsästyskulttuurissa korostuvat vastuu, turvallisuus ja luonnon kunnioitus. Nämä eivät ole vain sanoja, vaan arvoja, jotka näkyvät teoissanne täällä radalla ja sen ulkopuolella. 

Kiuru tuo myös esiin oman näkökulmansa aloittelevana metsästäjänä. Hänen mukaansa metsästäminen on luonnollinen osa luonnon kiertokulkua.

– Metsästys ei ole vain harrastus, se on elämäntapa, joka opettaa vastuuta luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä. Se opettaa kärsivällisyyttä ja kunnioitusta ja ennen kaikkea se opettaa ymmärtämään paikkaamme osana suomalaista luontoa. 

Hän myös korostaa metsästyksen yhteisöllisyyttä. 

– Neuvoja kysyessäni olen aina saanut kokeneemmilta vinkkejä ja tukea. Arvostan sitä. 

SM-tason kilpailuissa vapaaehtoistyö on avainasemassa, muistuttaa Kiuru. 

– Viikonlopun aikana on hyvä muistaa myös se työ, joka tehdään kulissien takana. Vapaaehtoistyö on suomalaisen urheilun kovaa ydintä. Nämäkään kilpailut eivät syntyisi ilman vapaaehtoistyötä. Taustalla on lukemattomia tunteja, joita seuroissa, piireissä ja liitossa on tehty. Tämä työ on korvaamatonta. 

Kiuru myös muistuttaa, että Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt yli sata vuotta työtä suomalaisen metsästyksen eteen. 

– Metsästäjien yhteistyö ja iso yhteisö on vahva osoitus siitä, että metsästys on elinvoimainen ja tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. 

Kansanedustaja Pauli Kiurun puheen voit katsoa videomuodossa alta (YouTube).

Raportti Ilmaluodikon SM-kilpailuista löytyy Jahtimediasta: 
Vahva yhteishenki näkyi ilma-aseiden SM-kisoissa Nokialla

SM-kilpailujen tulospalvelu (hirviurheilu.com)

Siinä missä suomalainen tv-yleisö on kiintynyt norppaliveen ja sääksikameraan, Ruotsissa seurataan joka kevät hirvien vaellusta Ångermanjoen yli. 

Legendan mukaan jo Ruotsin kuningas Kaarle XI (1655–1697) yritti koulia hirvestä ratsua armeijansa käyttöön. Vasta kuitenkin 2020-luku leipoi ruotsalaisesta hirvestä kansainvälisen kultti-ilmiön. Laatulehdistö New York Timesista BBC:hen on nimennyt SVT:n Suuren hirvivaelluksen täydelliseksi vastalääkkeeksi nykyajan kiireisiin. 

Suuri hirvivaellus alkaa Yle Areenassa la 18.4.

Metsälle nukahdetaan

Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors muistuttaa, ettei Suomesta sinänsä tarvitse lähteä hirviliven perässä Itämeren yli.

”Suuren hirvivaelluksen tunnelma vastaa tarkasti metsästäjien tekemää luonnon- ja riistanhoitotyötä. Metsästykseen vihkiytymättömät saattavat joskus kuvitella, että metsästyksessä olisi kyse ainoastaan saaliista tai jopa tappamisen himosta. Todellisuudessa metsästys on yhtä hirviliveä - "slow huntingia”. Se on tuntikausien istumista, hiljaista odottamista ja ympäristön tarkkailua. Passiin saatetaan välillä jopa nukahtaa", kertoo Grenfors.

Grenforsin mukaan metsästystapahtuma on kuin hitauden mestariluokka: syvää läsnäoloa eri vuodenajoissa ja luonnon kiertokulussa.

"Metsästävä ihminen on edelleen ikiaikaisessa yhteydessä luontoon. Metsästäjän maailmankuvassa ihminen on vastuussa luonnosta siitä itsestään käsin, ei luonnon ulkopuolelta. Metsästäjät ovat Suomen suurin riistaa ja luontoa hoitava taho, sillä metsästysharrastus vaatii aina konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Vesilintukantoja suojeleva vieraspetopyynti tai poliisin virka-apuna vaatima SRVA-toiminta eivät hoituisi ilman metsästäjiä."

Ruotsi vai Suomi?

Pohjolassa hirvet ovat vaeltaneet samoja reittejä pitkin talvisijoiltaan kesälaitumille jo tuhansien vuosien ajan.

Keskimäärin hirven kevätvaelluksen pituus on 30 kilometriä. 

Ruotsin Metsästäjäliitto on kehittänyt tämän kunniaksi Hälgvandringen -haasteen äitienpäiväviikonlopuksi 8.-10.5. teemalla "Pystyisikö sinäkin vaeltamaan luonnossa kärsivällisesti, kuin hirvi?" Oman suorituksen - aina sadasta metristä alkaen - voi rekisteröidä kampanjasivustolle, jossa hirven kevätvaellusta juhlitaan.

Suomen Metsästäjäliitto vastaa haasteeseen ja kannustaa kaikkia lähimetsään kuulemaan kevään etenemistä. Kuinka monta eri luonnon ääntä esimerkiksi tunnistat, jos vain pysyt paikoillasi? Metsästäjäliiton Erähaaste 2026-visasta löydät koettavaa ja tehtävää omiin ja yhteisiin luontohetkiin.

Lue lisää hirvestä täältä. 

Metsästyksestä osana laajempaa keskustelua nykyihmisen luontosuhteesta löydät lisää täällä.

Suomen Metsästysmuseon näyttelyihin pääset tutustumaan täällä. Esimerkiksi 20.5. aukeaa Viron Kansallismuseon näyttely nimeltä Pohjoisten metsien kansat.

Kuva: Teemu Simenius/Metsästäjäliitto

Juttua muutettu 20.4. klo 10: Hirvilive käynnistyi YleAreenassa jo la 18.4., ei 22.4. kuten aiemmin kerrottu.

Tarjouspyyntö koskee tapahtuman kokonaisjärjestelyjä, mukaan lukien majoitus, muonitus, metsästyksen opastus sekä nuorten kuljettaminen jahtipäivien aikana. Tavoitteena on turvallinen, laadukas ja nuorisotyöhön soveltuva hirvijahtikokonaisuus yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa.
Tarjouspyyntö on osoitettu Suomen Metsästäjäliiton jäsenseuroille.

Tarjouspyyntö

Tutustu tarjouspyyntöön: Tarjouspyynto_valtakunnallinen_nuorisohirvijahti_.pdf

Tarjouksen jättäminen

Jätä tarjous viimeistään 15.5.2026 sähköpostilla yhteyshenkilön tietoineen osoitteeseen antti <piste> makinenmetsastajaliitto <piste> fi (antti[dot]makinen[at]metsastajaliitto[dot]fi).

Valinta tehdään toukokuun 2026 loppuun mennessä.