Laki valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksestä sallii metsästyksen aloittamisen 1.9.2026. Lajit siirtyvät tällöin rauhoitetuiksi riistalajeiksi. Valkoposkihanhea voidaan suojametsästää vuoden ympäri vähintään viiden hanhen parvista pelloilla, joilta sato on korjaamatta. Merimetson suojametsästys on  mahdollista 1.8.–28.2. (Huomaa, että metsästysaika ei pidä sisällään karkauspäivää). Tällöin merimetsoa on luvallista metsästää enintään 300 metrin etäisyydellä pyydyksistä. Molempien lajien metsästys on ympärivuotisesti mahdollista lentoasemilta lentoturvallisuuden takaamiseksi. Molemmista lajeista on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus riistakeskukselle.

Merimetsoa pyydetään kalanpyydysten läheltä

Lain mukaan merimetson suojametsästys on sallittua enintään 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä. Kalastuslain 4 §:n 15 ja 16 kohdassa viitataan seisoviin ja kiinteisiin pyydyksiin, kuten verkkoihin, rysiin ja muun muassa kalastustarkoituksessa tehtyihin patorakennelmiin. Kalastuslain perusteella myös esimerkiksi rapumerta lasketaan tällaiseksi pyydykseksi. 

Riistakeskuksen "Usein kysyttyä valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksestä" -artikkelissa todetaan, että esimerkiksi alle 300 metrin päässä olevan katiskan läheisyydessä saa jatkossa ampua merimetsoa suojametsästyksen sallimana aikana. Asiassa on kuitenkin syytä toimia vastuullisesti ja muistaa, että pyyntiä tehdään vahinkojen ehkäisemiseksi. 

Kokemuksia Ruotsista

Ruotsissa on pitkä kokemus merimetson metsästyksestä. Muutaman keskeisen neuvon muistaminen tuo varmuutta jahdin alkuvaiheisiin. Ohjeet kirjoittanut Mattias Nygren on Ruotsin Metsästäjäliiton sertifioitu merimetsonmetsästyskouluttaja. Ohjeissa mainittu houkutuskuvien käyttö on mahdollista, jolloin linnut saadaan helpommin tehokkaalle ampumaetäisyydelle. 

1. Piiloudu paremmin kuin oletat tarpeelliseksi

Merimetson näkö on poikkeuksellisen tarkka. Paljaat kasvot, liikkuvat kädet tai kiiltävä aseenpiippu voivat paljastaa metsästäjän.

2. Pysy paikallasi

Merimetso huomaa liikkeen nopeasti. Anna linnun tulla lähelle ennen kuin liikut tai nostat aseen.

3. Älä ammu liian kauas

Yleisin aloittelijan virhe on liian pitkä ampumamatka. Pyri alle 20–25 metrin laukauksiin. Sopiva patruuna on teräshaulit koossa 3,6–3,8 mm.

4. Käytä houkutuskuvia

Kelluvat houkutuskuvat yhdistettynä maalla oleviin houkutuskuviin ovat osoittautuneet erittäin tehokkaaksi pyyntitavaksi.

5. Hyödynnä tuuli

Merimetsot laskeutuvat yleensä vastatuuleen. Suunnittele passipaikka ja houkutuskuvien sijoittelu sen mukaisesti.

6. Metsästä aikaisin aamulla

Aamu on usein päivän aktiivisinta ruokailuaikaa merimetsolla ja tarjoaa parhaat mahdollisuudet onnistumiseen.

7. Etsi valkoiset kivet

Merimetsojen suosimat luodot tunnistaa usein valkoisista ulostejäljistä. Ne kertovat, missä linnut juuri nyt viihtyvät.

8. Tarkkaile enemmän kuin ammut

Hyvät kiikarit helpottavat lähestyvien lintujen havaitsemista ajoissa ja auttavat valmistautumaan tilanteeseen.

9. Suunnittele saaliin nouto etukäteen

Haavoittunut merimetso sukeltaa tehokkaasti ja voi edetä pitkän matkan veden alla. Vene on saaristossa tärkeä osa vastuullista metsästystä. Haavoittuneen merimetson nouto kuuluu metsästäjälle, sillä merimetso voi vahingoittaa koiraa – koira noutaa siis vain kuolleet linnut.

10. Kärsivällisyys palkitaan

Kaikki linnut eivät reagoi houkutuskuviin. Anna kiinnostuneiden lintujen tulla rauhassa lähelle äläkä sorru hätiköityihin laukauksiin.

Muista vielä nämä asiat

• Suojametsästyksen tarkoituksena on ehkäistä kalastukselle ja kalastuspyydyksille aiheutuvia vahinkoja.
• Merimetsoa saa suojametsästää ilman erillistä poikkeuslupaa enintään 300 metrin etäisyydellä kiinteästä tai seisovasta kalastuspyydyksestä, kuten verkosta, katiskasta tai rysästä.
• Metsästäjällä tulee olla voimassa oleva metsästyskortti sekä metsästysoikeus tai tilapäinen metsästyslupa alueelle.
• Jokaisesta saaliiksi saadusta merimetsosta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa.
• Saaliiksi saatu merimetso on luvallista käyttää ravinnoksi, mutta kaupallinen hyödyntäminen on kiellettyä.
• Tarkasta usein kysytyt kysymykset riistakeskuksen sivuilta.

Muista: Merimetsojahti ei ole pitkän matkan ammuntaa vaan huolellista valmistautumista, hyvää naamioitumista, turvallista metsästystä ja vastuullista saaliin talteenottoa. Mitä paremmin pysyt piilossa, sitä paremmat mahdollisuudet onnistua.

Katso myös suositukset valkoposkihanhen suojametsästykseen.

Laki valkoposkihanhen suojametsästyksestä astuu voimaan 1.9.2026. Sen perusteella vähintään viiden hanhen parvessa olevaa valkoposkihanhea saa metsästää pellolta, jolta sato on korjaamatta. Lakimuutos käsittelytietoineen on luettavissa eduskunnan sivuilla. 

Riistakeskus on julkaissut sivustollaan myös listauksen useimmin kysytyistä kysymyksistä suojametsästykseen liittyen. Sen löydät Metsästäjän sivuilta.

Suomen Metsästäjäliitto ja MTK järjestivät maanantaina 24.8. webinaarin valkoposkihanhen suojametsästykseen liittyen. Webinaari on vapaasti katsottavissa klikkaamalla alla olevasta kuvasta.

Järjestöt ovat laatineet listan suosituksista, joita viljelijän ja metsästäjän tulee ottaa huomioon ennen metsästyksen aloittamista. 

Viljelijälle: 

1. Yhtenäisen peltoalueen viljelijöiden kannattaa keskustella yhdessä suojametsästyksen toteutuksesta huomioiden myös mahdolliset metsästyksen rajoitteet, kuten ympäristökorvausten lintupellot. Tarvittaessa nimetään yhteistyöalueelle viljelijöiden yhteyshenkilö.

2. Viljelijät ottavat yhteyttä alueensa metsästäjiin suojametsästyksen toteutuksesta sopimiseksi. Sovittavia asioita ovat mm:

• Missä lohkoilla suojametsästys on sallittua (tarkemmin kohdassa 3.) 
• Missä moottoriajoneuvoilla liikkuminen on sallittua 
• Missä puimattomilla pelloilla muu liikkuminen on sallittua
• Suojaetäisyydet pihapiireihin ja kotieläimiin
• Mahdollinen vieraiden osallistuminen metsästykseen

3. Viljelijä toimittavat metsästäjille/metsästysseuralle tarkat tiedot (kartat), joihin on huolellisesti merkattu

• pellot, joilla on korjaamatonta satoa ja suojametsästys on sallittua:

- Viljapellot
- Nurmi- ja rehukasvipellot
- Pellot, joihin on kylvetty varsinaisten tuotantokasvien tai rehuna hyödynnettävien kerääjäkasvien siementä

• Mahdolliset ympäristökorvausten piirissä olevat lintupellot, joissa ei saa metsästää
• Mahdolliset Natura-alueisiin ym. suojeluun kuuluvat pellot, joissa metsästys ei ole sallittua
• Mahdolliset muut pellot, joissa on näkyvää satoa, mutta ne halutaan jättää suojametsästyksen ulkopuolelle

4. Jos pellon viljely perustuu vuokrasopimukseen, on tärkeää, että sopimusosapuolet (maanomistaja ja pellon vuokraaja) toteavat yhdessä voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset. Tarvittaessa sovitaan toimenpiteistä metsästysoikeuden sopimiseen liittyen. Jatkossa jo pellon vuokrasopimusta laadittaessa kannattaa sopia suojametsästyksen mahdollistamisesta.

5. Mahdollinen hanhipaimentoimintaan perustuva karkotustoiminta huomioidaan

- sopimalla toiminta-alueet ja -ajat niin, että suojametsästys ja muu karkotustoiminta täydentävät toisiaan tavoitteena hanhivahinkojen väheneminen tuotantopelloilla
- sopimalla suojametsästyksen käytöstä yhtenä karkotusmenetelmänä hanhipaimentoiminnan rinnalla viljelijän ja alueella toimivan metsästysseuran kanssa. Hanhipaimentoimintaan myönnettyä valtionavustusta saa käyttää ainoastaan hankepäätöksen mukaiseen tarkoitukseen ja avustuksen saajan tulee ilmoittaa elinvoimakeskukselle avustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta.

Metsästäjälle:

6. Jos suojametsästykseen liittyvää yhteydenpitoa viljelijän suunnasta ei ole tapahtunut, metsästysseuran tulee olla yhteydessä viljelijään ennen metsästystä. Tällöin selvitetään valkoposkihanhen sallitut suojametsästysalueet sekä varmistetaan lupa liikkua pellolla, jossa on korjaamatonta satoa. Myös mahdollisesta vieraiden osallistumisesta suojametsästykseen on tärkeää sopia.

7. Metsästysseura kirjaa järjestelmiinsä ja karttoihin tarkat tiedot alueista, joissa suojametsästys on sallittua syksyllä 2026 (Tieto on aina muuttokausikohtainen!)

8. Metsästysseura koordinoi alueensa suojametsästyksen kokonaisuutta ja sopii jäsenilleen peltoalue kohtaisia metsästysaikoja. Seurassa kannattaa nimetä selkeästi yksi tai useampi yhteyshenkilö, jotka hoitavat suojametsästyksen toteutusta. Tavoitteena on saada merkittävien vahinkojen alueella koko muuttoajalle, aamusta iltaan ajoittuva ja tuotantopellot kattava karkotusvaikutus. Tarvittaessa priorisoidaan vahingoille riskialtteimmat kohteet suojametsästyksen suunnittelussa.

9. Koska metsästysseurojen omat voimavarat ovat usein rajalliset, kannattaa harkita myös seuran ulkopuolisten metsästäjien kutsumista päivystysvuoroille. Muistetaan varmistaa asia myös viljelijältä

10. Suojametsästystä suositellaan välttämään metsästykseltä rauhoitettujen lintupeltojen välittömässä läheisyydessä, ettei metsästyksen karkotusvaikutus ulottuisi niihin. Lisäksi tulee huomioida mahdollisten Natura-alueiden sekä muiden suojelualueiden rajoitukset.

11. Metsästyksessä suositellaan noutavien koirien käyttöä. Noutavan koiran voi löytää esim. SNJ:n noutajapörssistä.

12. Huomioidaan mahdolliset rajavyöhykkeeseen liittyvät kulkurajoitukset.

13. Käsitellään suojametsästystä erityisellä huolella some-kanavissa ja huomioidaan uuden asian herkkyys muutenkin viestinnässä.

Tämän suosituksen laadintaan ovat osallistuneet edustajat seuraavista organisaatioista:

Itä-Suomen hanhipeltohanke MSL, Maa ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, MTK Etelä-Savo, MTK Kaakkois-Suomi, MTK Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Savo, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut. Suositus perustuu sen laatimishetkellä voimassa olevaan soveltuvaan lainsäädäntöön. Suosituksen laatijat eivät vastaa siitä, mikäli suositus vanhenee soveltuvassa lainsäädännössä tai lain soveltamisessa tapahtuvien muutosten vuoksi.

Katso myös ohjeet merimetsojen suojametsästykseen. 

Metsästäjäliiton pitkään ajama valkoposkihanhien suojametsästys käynnistyy syyskuun alussa. Suojametsästyksen myötä vähintään viiden valkoposkihanhen parvea saa metsästää korjaamattomilta pelloilta. Tarkoituksena on ehkäistä suurten muuttoparvien aiheuttamia tuhoja. Valtio on korvannut hanhivahinkoja esimerkiksi vuonna 2024 2,75 miljoonalla eurolla. Suurin osa korvauksista on maksettu Pohjois-Karjalaan.

MTK ja Metsästäjäliitto järjestivät kaikille avoimen webinaarin valkoposkihanhen suojametsästyksestä 24.8.2026. Webinaari on suunnattu eritoten metsästäjille, maanviljeilijöille ja maanomistajille, mutta on avoin myös muille kiinnostuneille. 

Webinaari on nähtävissä tästä linkistä.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että pellolla, jolta sato on korjaamatta, metsästys on ilman lupaa kielletty. Soveliaat kohteet kannattaa selvittää maanomistajalta sekä tarvittaessa viljelijältä.

Suojametsästyksen usein kysytyt kysymykset

Riistakeskus on koonnut Metsästäjä-lehden verkkopalveluun listan suojametsästyksen usein kysytyistä kysymyksistä. 

Lista löytyy tästä (metsastajalehti.fi)

ILMOITTAUDU NUORTEN HIRVIJAHTIIN

Tapahtuma tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua käytännössä suomalaiseen hirvenmetsästykseen kokeneiden metsästäjien opastuksella. Päivien aikana nuoret pääsevät kartuttamaan metsästystaitojaan, saamaan lisää ymmärrystä vastuullisesta riistanhoidosta ja metsästyksestä sekä verkostoitumaan muiden metsästyksestä kiinnostuneiden nuorten kanssa. 

- Jahtiin osallistuminen ei vaadi aikaisempaa kokemusta hirvijahdista ja kaikki toiminta on opastettua, tarvittaessa myös englannin ja ruotsin kielellä. Metsästäjätutkinto ja ampumakoe tulee toki olla suoritettuina, jos osallistuu jahtiin aseen kanssa, mutta tapahtumaan voi tulla myös ilman asetta seuraamaan jahtia ja kokemaan hirvenmetsästyksen tunnelman, Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen kertoo.

Metsästysviikonloppu maksaa osallistujalle 60 euroa. Maksuun sisältyy opastettu hirvijahti, metsästysluvat, majoitus ja ruokailut koko tapahtuman ajan.

- Tapahtumaan on varattu paikka 40:lle nuorelle. Elämyksellinen jahtiviikonloppu on ollut aiempina vuosina hyvin suosittu, joten ilmoittautuminen kannattaa tehdä viivyttelemättä, vinkkaa Mäkinen, jolle voi osoittaa kaikki nuorten hirvijahtiin liittyvät tiedustelut ja kysymykset. 

Lue Jahtimediasta juttu vuoden 2025 tapahtumasta: Nuoret hirvijahdissa: ”Vieläkin vähän tärisyttää”
 

Metso-leireillekin pääsee vielä!

Syksyn aikana järjestetään vielä muutamia Metso- ja MetsästysMetso-leirejä. Syyskuussa Metso-leireillään Joensuussa sekä mennään monipuolisesti jahtiin MetsästysMetso-leirillä Hämeenlinnassa. Lokakuussa vuorossa ovat MetsästysMetso-leirit Sallassa kanalinnunmetsästyksen parissa sekä Ylitorniolla hirvenmetsästyksen merkeissä. 

Katso leirien tarkemmat lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Leirit 2026

Vesilintukantojen taantuma on otettava huomioon metsästyksessä. Elinympäristöjen väheneminen sekä niiden laadun heikkeneminen vaikuttavat lajiston supistumiseen sekä yksilömäärien laskuun. Elinaluekunnostukset, vesiensuojelutyö sekä kosteikkojen perustaminen ja hoito ovat yleistyviä keinoja parantaa vesilintukantoja. Haitallisten vieraspetojen pyynnillä autetaan laajasti myös muuta lajistoa.

Neljän vuosikymmenen aikana useiden riistasorsien kannat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä edellyttää kohtuullisuutta saalismäärissä sekä pyynnin kohdistamista tavallisimpiin lajeihin. BirdLife ja Metsästäjäliitto suosittelevat kohdistamaan metsästyksen elinvoimaisiin ja runsaisiin lajeihin. 

Yleisimmin pyydettyjä lajeja ovat sinisorsa, tavi ja telkkä. Näistä kestävin verotuksen suhteen on sinisorsa, mutta myös sen kanta on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Jokainen metsästäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että vesilinnustus säilyy kestävällä pohjalla ja että sille on jatkuvuutta, sanoo Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas.

– Lajien tunnistaminen ja valinta on avainasemassa, jotta metsästyksellä ei heikennetä merkittävästi edes paikallista vesilintukantaa, muistuttaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko.

Vastuullinen metsästys näkyy käytännössä

Vastuullinen vesilinnustaja toimii maltillisesti. Lintu on tunnistettava varmasti ennen laukaisua ja ampumamatkat on pidettävä riittävän lyhyinä. Käytettävän haulipatruunan sopivuus omaan aseeseen on testattava ennen metsästystapahtumaa. Noutavan koiran käyttö on erittäin suositeltavaa saaliin talteen saamiseksi.

Hämärämetsästys on kielletty auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä auringonnousua edeltävän tunnin alkuun. Kestävässä metsästyksessä huomioidaan kellonajan lisäksi myös sääolosuhteet. Metsästys on siltä erää lopetettava, jos vesilintulajia ei voida hämärän vuoksi tunnistaa. Vastuullinen metsästäjä ei myöskään jatka jahtia, kun oma saalistavoite on täyttynyt, vaikka ampumatilaisuuksia vielä tulisikin.

Moninaisilla toimilla elinvoimaisia vesilintukantoja

Suomessa on meneillään useita vesilintukantojen tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita. Vesilintujen elinympäristöjä kunnostetaan, kosteikkoja perustetaan ja hoidetaan, sekä vieraspetoja – minkkejä ja supikoiria – poistetaan tehopyynnillä. Poikastuotantoa tuetaan pesimärakenteilla, kuten sorsalintujen pesäputkilla, pesälaatikoilla ja pöntöillä.

Vesilinnustuksen ulkopuolelle jätetyillä levähdysalueilla vesilintupoikueet ja emolinnut voivat valmistautua siirtymään talvehtimisalueille. Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen yhteisessä SOTKA-hankkeessa on tavoitteena perustaa 150 vapaaehtoisuuteen perustuvaa syyslevähdyskohdetta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä hankkeessa on perustettu runsaat kuusikymmentä kohdetta eri puolille maata.

Lue lisää SOTKA levähdysaluehankkeesta: www.vesilinnut.fi

Lisätietoja: 
Riista-asiantuntija Leena Kangas, Suomen Metsästäjäliitto ry, p. 050 472 8724, leena.kangas(at)metsastajaliitto.fi 
Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko, BirdLife Suomi ry, p. 040 662 5512, jari.ullakko(at)birdlife.fi 

Metsästyskauden avaus ja lajikohtaiset rajoitukset

Vesilintujen metsästys alkaa torstaina 20.8.2026 klo 12.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla on rajoitettu useiden uhanalaisten lajien metsästystä myös tulevalla kaudella:

• Punasotkan metsästys on kielletty koko maassa.
• Nokikanan metsästyskieltoa jatketaan kolmivuotiskaudelle 2026–2028.
• Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty.
• Allin metsästys on kielletty sisämaassa. Merialueella ja sen saarilla ja luodoilla metsästys on sallittu 1.9.–31.12., ja saaliskiintiö on viisi allia metsästäjää kohden vuorokaudessa.
• Metsähanhea saa metsästää tiukoin rajoituksin 20.–27.8. pohjoisemman Suomen alueella (mm. Kainuu, suurin osa Lappia sekä osia Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaasta) sekä 1.10.–30.11. kaakkoisessa Suomessa laajemmalla alueella. Pesimäalueiden paikalliseen kantaan elokuussa kohdistuvassa metsästyksessä saaliskiintiö on yksi metsähanhi metsästäjää kohden, ja ravintohoukuttimien käyttö sekä peltometsästys ovat pesimäalueilla kiellettyjä.
• Merihanhen metsästys on edelleen kielletty sisämaassa, ja rannikkoalueella on voimassa saaliskiintiö sekä rajoitus aikaistettuun peltometsästykseen.

Tarkat, alueelliset ja ajantasaiset rajoitukset kannattaa aina tarkistaa Oma riista -palvelusta tai riista.fi-sivustolta ennen metsälle lähtöä.

Saalisilmoitusvelvollisuus

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä metsähanhesta, merihanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista sekä iso- ja tukkakoskelosta.

Uhanalaisuusluokitus

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Erittäin uhanalaisiksi on luokiteltu muun muassa tukkasotka, haahka ja nokikana, ja vaarantuneiksi esimerkiksi haapana, jouhisorsa ja heinätavi. Ajantasainen uhanalaisuusluokitus kannattaa tarkistaa riista.fi- ja birdlife.fi-sivustoilta.

Vesilintujen kannat ovat Suomessa lähes kautta linjan pitkään jatkuneessa taantumassa. Luonnonvarakeskuksen uunituoreiden tilastojen mukaan trendi näyttää jatkuvan.

Esimerkiksi haapanan kohdalla tiedetään, että vaikka koko populaatio on vakaa, Suomessa kanta on jatkuvassa laskussa. Herää siis kysymys, miksi sorsakannat eivät Suomessa menesty. Mitä asialle voitaisiin tehdä? Mitä muutoksia vesilintujen metsästys vaatii ollakseen kestävää?

Tästä lähtökohdasta järjestettiin 17.8.2026 ensimmäinen Erävedet-seminaari, joka keräsi monipuolisesti alan toimijoita Tampereelle pohtimaan jatkoaskeleita. Puhumassa ja keskustelemassa olivat käytännössä alan parhaat asiantuntijat ja kuulijoina väkeä virkamiehistä ja tutkijoista metsästäjiin ja lintuharrastajiin.

Tapahtumaa järjestämässä ollut Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas oli ensimmäisen seminaarin hyvästä vastaanotosta häkeltynyt.  

– Oli kyllä ihan mieletön päivä. Mahtavat puheenvuorot, mahtavat asiantuntijat… jotenkin jopa vähän sanaton olo, Kangas totesi tuoreeltaan.

Vesilinnustus ajateltava uusiksi

Elinympäristöjen muuttuminen sorsien menestystä heikentäväksi nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Umpeenkasvu, rehevöityminen ja vesien tummuminen vaikuttavat luultavasti sorsakantoja heikentävästi. Lisäksi petoeläinten saalistus, etenkin supikoiran ja minkin osuus, vaikuttaa kuolleisuuteen. Metsästettävillä lajeilla myös metsästys on osa kokonaiskuolleisuutta, mutta toisaalta myös rauhoitettujen lajien, kuten silkkiuikun, härkälinnun ja mustakurkku-uikun kannat laskevat.

Pohjois-Savon riistapäällikkö Matti Kervinen sanoi puheenvuorossaan, että vaikka metsästys ei olekaan pääsyy sorsien aleneviin kantoihin, on metsästysverotusta myös tarkasteltava aiempaa tarkemmin. Tilastojen mukaan yhä harvempi vesilinnustaa ja myös saalista saaneiden määrä vähenee, mutta saaliin kokonaismäärä esimerkiksi sinisorsan kohdalla on laskenut vain vähän. Käytännössä siis saalista saavien saalismäärät ovat nousseet.

Kervinen painottikin maltillisia jahteja. Metsästäjäkunnan tulisi hänen mukaansa miettiä sorsastusta uudesta näkökulmasta. Tarvittaisiin myös metsästäjien kouluttamista aiempaa vastuullisempaan ja kestävämpään metsästykseen.

Myös metsästysaika ja pedot vaikuttavat

Yksi keino säästää kotimaista kantaa on siirtää verotuksen painopistettä myöhemmälle syksyyn. Haapanan siipinäytekeräyksestä puhunut projektitutkija Antti Piironen kertoi, että kotimaisen kannan verotus painottuu hyvin voimakkaasti alkukauteen. Syyskuun edetessä ja varsinkin loppukaudesta saalis koostuu lähes yksinomaan idästä tulleista haapanoista.

Riistakeskuksen Jyri Mononen puolestaan korosti petopoiston tärkeyttä. Kosteikoilla tehdyissä keinopesäkokeiluissa käytännössä kaikki pesät tuhoutuivat ennen petopyynnin aloitusta. Tavallisimmin asialla olivat supikoirat, joiden tehopoiston jälkeen keinopesien tuhot vähenivät paikoin lähes olemattomiin. Lopputulemana hän totesi, että myös minkit tulee saada pois kosteikolta, tai muuten poikastuotto katoaa toisen vieraspedon suuhun.

Tanska tasapainottaa omaa jahtiaan

Vesilinnut ovat muuttajia, joten yksittäiset paikalliset toimet eivät ole riittäviä kantojen parantamiseksi. Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja Claus Lind Christensen oli todella tyytyväinen, että seminaarissa tarkasteltiin esimerkiksi haapanaa koko muuttoreitin näkökulmasta.

– Jos haluat vaikuttaa muuttavien lintujen oloihin, se täytyy tehdä koko muuttomatkan alueella. Ei riitä, että toimia tehdään Suomessa, Tanskassa tai Hollannissa, totesi Christensen.

Tanskassa vesilinnustus perustuu vahvasti muuttosorsiin, esimerkiksi haapana ei juurikaan esiinny siellä pesivänä. Suomea hän kutsuikin puheenvuorossaan Euroopan sorsatehtaaksi.

– On tärkeää, että tässä asiassa toimitaan yhdessä. Keskustelemme Tanskassa parasta aikaa, kuinka tasapainotamme omaa metsästystämme. Meillä on yhteinen intressi säilyttää vesilinnustus yleisenä jahtimuotona.  

Tanskan näkökulma käytännössä summaa päivän annin ytimekkäästi: yksittäiset toimet eivät riitä vesilintukantojen parantamiseksi, vaan tarvitaan monipuolista ja laaja-alaista yhteistyötä.

Tunnustuksia vesilintujen eteen tehdystä työstä

Seminaarin yhteydessä jaettiin kaksi tunnustusta vesilintujen eteen tehdystä työstä.

Vesilintujen metsästyksen kestävyydestä seminaarissa puhunut Veli-Matti Väänänen palkittiin Metsästäjäliiton juhlavuoden puukolla elämänmittaisesta työstä vesilintuasioiden tutkimuksessa ja opetuksessa. Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja Claus Lind Christensen puolestaan palkittiin Metsästäjäliiton reliefillä Euroopassa tehdystä vesilintutyöstä.

Molemmat palkitut olivat hyvin tyytyväisiä seminaarin tuloksiin.

– Tässä oli niin laaja-alaisesti käsitelty näitä asioita, ihan yhteiskunnallisista asioista tiukkaan ekologiaan, todella iso anti kyllä. Olisi suonut, että isot opiskelijajoukot olisivat olleet kuuntelemassa, totesi Veli-Matti Väänänen.

Tapahtumaa järjestäneet Leena Kangas ja Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen jäivät miettimään jatkoaskeleita. Paitsi että hieno tapahtuma saanee jatkoa tulevaisuudessa, tarvitaan myös yhteistyötä sekä monipuolista tiedon jalkautusta ja koulutusta.

– Tarvitaan tietojen ja taitojen lisäämistä ja tutkitun ja julkaistun tiedon levittämistä kentälle ja käyttäjäkunnalle. Pyritään luomaan sellaista vesilinnustusympäristöä, että useammalla olisi siihen tasapuolinen mahdollisuus osallistua, pohtii Pekkarinen.

Poronhoitoalueen eteläpuolella karhujahti on ollut pysähdyksissä vuosien ajan. Riistakeskuksesta saadun tiedon mukaan valitusaika päättyi keskiviikkona 12. elokuuta. Siten kaikki myönnetyt karhun pyynnin poikkeusluvat ovat voimassa ja jahti voi alkaa. 

Lieksan luvasta tehtiin valitus, mutta se ei johda toimeenpanokieltoon. 

– Nyt ryhdytään järjestämään karhujahtia. Laitan osakkaille säännöt hyväksyttäväksi ja ensi viikolla on vielä kokous metsästyksenjohtajille, toteaa Lieksassa karhujahtia vetävä Yrjö Eronen helpottuneena.

Lieksassa karhujahtiin ei ole päästy vuodesta 2022 lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin saatiin lupa muutaman karhun kaatoon. Muina syksyinä jahti on estynyt kokonaan valituksista aiheutuneiden toimeenpanokieltojen takia.

Lieksaan on nyt myönnetty poikkeuslupa 24 karhun kaatamiseksi. Erosen mukaan karhukanta on niin vahva, ettei lupien käytössä ole tänä syksynä ongelmia.

– Karhuja on tasaisesti koko alueella. Paremminkin ongelmaksi muodostuu pentuporukoiden väistely.

Lieksan luvasta tehdyssä valituksessa oli mukana vaatimus saaliin hyödyntämiskiellosta. Valituksen mukaan poikkeusluvalla saatu karhu tulisi luovuttaa valtiolle tai hävittää. Metsästäjäliiton mielestä tässä olisi kyse saaliseläimen haaskaamisesta, mikä ei ole hyväksyttävää.

– Ajatus siitä, että saalista ei voisi hyödyntää, on epäeettinen, vailla mitään perusteita. Vastaava käytäntö oli hetken voimassa valkoposkihanhien poistamisen poikkeuslupien osalta, kun hanhet vaadittiin haudattavaksi tai poltettavaksi. Ajatus on järjetön, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kiintiömalli etenemässä

Poronhoitoalueen eteläpuolella tapahtunut karhujahti on ollut valitusten vuoksi keskeytyksissä viime vuosina. Metsästäjäliitto on ajanut suurpetojen metsästykseen kiintiömallia koko maahan, koska se on selkeämpi, ennakoitavampi ja hallinnollisesti keveämpi tapa järjestää metsästys. Karhun kohdalla kiintiömalli on toiminut poronhoitoalueella vuosikymmeniä.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa asetus kiintiömetsästyksestä vielä tällä jahtikaudella (Ilkka-Pohjalainen 12.8.2026).

– Kiintiömalli mahdollistaa valmisteluun osallistumisen kansainvälisten sopimusten mukaisesti lausuntovaiheessa, mutta se ei mahdollista toimeenpanon viivästyttämistä tai estämistä valitusmenettelyin. Kaiken lisäksi se on myös Euroopan unionin (EU) säädösten mahdollistama mekanismi, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen Ilkka-Pohjalaiselle.

KHO: Kannanhoidollinen metsästys mahdollista

Korkein hallinto-oikeus päätti kesäkuussa antamassaan ennakkopäätöksessä, että Riistakeskuksen viime syksyksi Joensuun ympäristöön antama poikkeuslupa oli lainmukainen. KHO:n mukaan yksittäisten karhujen poistaminen ei ehkäise karhukannan kasvusta aiheutuneita ongelmia.

Riistakeskus myönsi heinäkuussa itäiselle ja keskiselle kannanhoitoalueelle poikkeusluvan 182 karhun kaatamiseen.

Webinaari on kokonaisuudessaan katsottavissa alla (YouTube). Tallenteeseen on saatavilla myös tekoälyn tekemä tekstitys. 

Afrikkalainen sikarutto on vakava eläintauti, joka etenee luonnonvaraisten villisikojen tai ihmistoiminnan välittämänä, jonka vuoksi se voi tehdä useiden satojen kilometrien hyppäyksiä. Tiheä villisikakanta lisää leviämisriskiä, joka aiheuttaa paikallisesti ja kansallisesti merkittäviä taloudellisia haittoja suomalaiselle elintarviketuotannolle sekä metsien käytölle. Villisikakannan hallinta vaatiikin alueellisten toimijoiden vankkaa sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä.

Metsästäjät tekevät arvokasta työtä villisikakannan hallinnassa. Suomen Sikayrittäjät ry kannustaa tähän työhön ja maksaa 185 euron suuruista toiminta-avustusta villisikoja kaataville metsästysseuroille. Lisäksi Ruokavirasto maksaa erillisen näytelähetyspalkkion toimitetuista näytteistä.

Webinaari pohjautuu Suomen Sikayrittäjien yhteistyössä Metsästäjäliiton, liiton Kymen piirin, ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön tekemään  julkaisuun Villisian metsästys: tietopaketti metsästäjille, ruots. Vildsvinsjakt: faktablad för jägare.

Webinaarin ohjelma:

• Avaussanat: Jaakko Silpola, toiminnanjohtaja, Suomen Metsästäjäliitto
• Asiantuntijapuheenvuoro: Kati Näsärö, asiantuntijaeläinlääkäri, Suomen Sikayrittäjät ry
• Metsästyksen käytännöt: Teemu Simenius, järjestöpäällikkö, Metsästäjäliitto
• Sikaruton torjunta: Ari Berg, toiminnanjohtaja, Suomen Sikayrittäjät ry

Lisäksi paikalla on riista-asiantuntija Jan-Ove Nyman (Suomen Sikayrittäjät ry), joka vastaa kysymyksiin ruotsiksi (svarar på frågor på svenska).

Viime metsästyskaudella sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi noin 326 000. Kappalemäärissä mitaten se on ylivoimaisesti yleisin saalis metsästäjille.

Sepelkyyhkyn kanta on runsastunut ja levittäytynyt maassamme yhä uusille alueille. Se tarjoaa kestävästi metsästettävän riistalajin, jännittäviä jahteja sekä hyvän raaka-aineen juhla-aterioihin.

Paikallistuntemus ja valmistelut avainasemassa

Sepelkyyhky on tarkkanäköinen ja varovainen lintu, jonka saaminen saaliiksi edellyttää usein paikallistuntemusta sekä valmistelua. Oikeassa paikassakin täytyy olla hyvin naamioituneena, sillä usein linnut seuraavat tilannetta hetken kauempaa ennen lentämistään ruokamaille.

Alkukaudesta houkutteluruokinnasta saattaa olla apua, mutta puintien alettua kyyhkyt etsiytyvät yhä useammin viljellyille pelloille. Sopiva kohde voi vetää kyyhkysiä laajalta alueelta, joten niiden etsimiseen kannattaa käyttää hieman aikaa. Etenkin hernepellot ovat usein kyyhkyjen mieleen, mutta monet puidut kohteet voivat valikoitua kyyhkysten kerääntymisalueiksi. 

Harkitusti tehty kaaveiden käyttö saa linnut hyville ampumapaikoille. Jahtimediasta löytyy erinomainen opas kyyhkyn houkutuskuvien käyttöön.

Lintuja voi metsästää myös lepopuilta keskellä päivää tai illalla. Sopivalla paikalla jahtiin sopii tällöin myös pienoiskivääri. Tämä jahtimuoto mahdollistaa erityisen hyvin nuoren yksilön valikoinnin saaliiksi.  Nuorelta sepelkyyhkyltä valkoinen kaulasepel puuttuu tai se erottuu heikosti. Siipien valkoiset laikut erottavat sen kuitenkin rauhoitetusta uuttukyyhkystä.

Loppukesän rehevässä kasvillisuudessa noutava koira on hyvä apuri kaikissa jahtimuodoissa. Pelloilla, joilta sato on korjaamatta, ei saa metsästää ilman maanomistajan lupaa. 

Jahdin aloitusaika on tasapainoilua

Kyyhkysjahdin aloitusajankohta, 10.8., herättää ajoittain keskustelua, sillä pesintöjen edistyminen vaihtelee alueittain ja eri vuosina. Joillakin myöhään pesivistä sepelkyyhkyistä saattaa jahdin alkaessa olla vielä poikasia pesässä.

Sepelkyyhky on runsaslukuinen riistalaji, jonka kanta kestää nykyisen metsästysverotuksen hyvin. Metsästys voidaan myös jahdin alkuvaiheessa vastuullisesti kohdentaa parveutuneisiin lintuihin, jotka ovat pääasiassa nuoria yksilöitä sekä pesintänsä jo päättäneitä aikuisia. Tänä vuonna kyyhkyt ovat etenkin Etelä-Suomessa alkaneet parveutua jo hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua.

Sepelkyyhkyjen muutto käynnistyy varhain, joten myöhempään ajankohtaan siirretyn jahdin alkaessa yhä suurempi osa kannasta olisi jo ehtinyt muuttaa pois. Tämä vähentäisi saalista ja samalla lajin merkitystä suomalaisena riistalajina.

Hyvä raaka-aine

Luonnonvarakeskuksen saalistilastoinnin mukaan keskimääräinen kyyhkysaalis saalista saanutta metsästäjää kohden oli viime vuonna 11 kyyhkystä. Moni metsästäjä saa kyyhkysjahdista tarpeet useampaankin juhla-ateriaan. Sepelkyyhkyn liha on tummanpunaista mutta erittäin mureaa, maukasta ja kevyttä.

Helpoimmillaan kyyhkyn rintafile tarvitsee vain nopean paiston pannulla ja päälle suolaa ja pippuria. Useammasta linnusta riittää moneksi, vaikka burritoon:

Jahtimedia: Kyyhkyburrito on helppo riistaruoka

Muutoksen syy on se, että Posti nosti merkittävästi keväällä 2026 lehtien jakelumaksuja maaseudulla. Mikäli Jahti-lehti jaettaisiin entiseen tapaan kaikille noin 140 000 liiton jäsenelle, olisi neljän vuosikertanumeron jakelu kallistunut liki 200 000 eurolla.

– Metsästäjäliiton liittokokous päätti yksimielisesti lehden muuttamisesta maksulliseksi jäsenille edullisella 20 euron vuosimaksulla. Päätös antaa mahdollisuuksia kehittää lehteä entistä paremmaksi, mutta samalla liitto voi panostaa voimakkaasti digitaalisen viestinnän kehittämiseen. Uskon, että jäsenviestintämme kehittyy suotuisasti tämän päätöksen myötä, toteaa liiton toiminnanjohtaja ja Jahti-lehden päätoimittaja Jaakko Silpola.

60 prosenttia jäsenistä valitsee digiviestinnän

Huhtikuussa 2026 tehdyn Metsästäjäliiton jäsenkyselyn 8 000 vastaajaa osoitti muutoshalukkuutta. Vastaajista peräti 60 prosenttia on valmis siirtymään kokonaan liiton digitaalisen viestinnän käyttäjiksi, ja heille Jahti-lehti ilmestyy jatkossa OmaJahdissa.

Loput vastaajat haluavat edelleen paperilehden kotiin toimitettuna, mutta ovat valmiita maksamaan saadakseen metsästyksen edunvalvonnan ja tietotaidon kärkijulkaisun.

Muutoksen yhteydessä liitto panostaa entistä enemmän reaaliaikaiseen ja jatkuvaan digiviestintään. Kaikilla liiton jäsenillä on mahdollisuus lukea veloituksetta liiton uutisia ja Jahti-lehden juttuja liiton sähköisistä viestintäpalveluista. Liiton videotuotanto kasvaa entisestään. Lisäksi uusi, oma digialusta tarjoaa jäsenille uudenlaisen mahdollisuuden keskusteluun.

Edunvalvonnalla huomattavia parannuksia metsästäjän asemaan

Tehdyn tutkimuksen mukaan Metsästäjäliiton 140 000 jäsentä arvostavat jäsenpalveluja. Liiton tärkeimpänä tehtävänä pidetään yleisesti edunvalvontaa. Myös Jahti-lehti koetaan tärkeäksi jäseneduksi. Osa jäsenistä odottaa liitolta perinteisen neuvonnan lisäksi myös uudenlaisia jäsenpalveluja ja -etuja, kuten liitossa parhaillaan työstettävää metsästäjien paikannuspalvelua.

Metsästäjäliiton edunvalvonta on tuottanut huomattavan hyvää tulosta metsästykselle myönteisen hallitusohjelman myötä:

· Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin viime talvena vuosien vaikuttamistyön jälkeen

· Karhun kannanhoidollinen metsästys on tulossa toteutukseen

· EU:n suunnittelema lyijyammuskielto saatiin rajattua koskemaan lyijyhauleja

· Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys on mahdollista 1.9.2026 alkaen

· Ampumaratojen luvitusta koskevan lainsäädännön keventäminen on työn alla

· Kalastus- ja eräpalvelut on lisätty liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöalaan

Pohjoisen eräpolun turvaaminen eli metsästyksen edunvalvonta säilyy Metsästäjäliiton päätehtävänä myös digitalisoituvan viestinnän aikakaudella.