Valiokunnan tiedotustilaisuuden tallenne on katsottavissa alla valmistumisensa jälkeen. 

Hallituksen esitys metsästyslaiksi oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä 10.12.2025. Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa suden ympärivuotinen rauhoitus ja mahdollistaa karhun ja ilveksen kiintiömetsästys koko maassa. Voit katsoa tallenteen keskustelusta alta.  

Lakikäsittely on istunnon seitsemäs asia.

Laki vaatii aina kaksi käsittelyä suuressa salissa, ennen kuin se voidaan hyväksyä. Ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytään lain sisältö, ja toisessa käsittelyssä, joka voi olla aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä, päätetään vain hyväksymisestä tai hylkäyksestä sekä mahdollisista lausumista. Oheinen video alkaa suoraan kohdan käsittelystä, istunnon kohdasta 1:12:00.

Pääkuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Suomen Metsästäjäliitolla on noin 150 000-henkisen jäsenistön kautta hyvä tuntuma siitä, mikä metsästäjiä puhuttaa ympäri maata. Metsästäjillä on esimerkiksi vankka arkikokemus siitä, kuinka metsästys vaikuttaa suurpetojen käytökseen. Pelkkä arkikokemus ei kuitenkaan useinkaan riitä perusteeksi asiantuntijalausuntoon, vaan lausunnon on pohjauduttava tutkimuspohjaiseen faktaan. 

Alla olevalla videolla Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors käy läpi lausuntojen taustalla olevia asioita. Videolla käydään läpi muun muassa kolme ihmistoiminnan vaikutusmekanismia, jotka ovat:

1) suuntaava valinta
2) metsästystapahtuman aiheuttamat negatiiviset kokemukset, sekä
3) emojen tekemä opetus

Slovikosky & Montgomery (2024) ovat tehneet laajan katsausartikkelin siitä, miten metsästys vaikuttaa erityisesti suuriin nisäkkäisiin. Sen mukaan esimerkiksi käy ilmi, että suuret nisäkkäät todennetusti välttävät metsästettyjä seutuja. 

Metsästäjäliiton kannanotot löytyvät uutisista Metsästäjäliiton etusivulta. 

Asiantuntijalausunnot on kerätty lausuntosivuille: 
https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/lausunnot

Suomi asutettiin metsästyksen voimalla. Milloin ja ennen kaikkea miksi metsästys oikein alkoikaan maassamme? Entä kuinka se on kehittynyt kohti tätä päivää?

Tällä videolla perusteellisen katsauksen asiaan antaa Metsästysmuseon intendentti Perttu Matero.

Kari Kuparinen liittyi Topenon Erän metsästysseuraan 15-vuotiaana vuonna 1973. Samana syksynä kaatui jo ensimmäinen jänis ja myöhemmin myös peura. 1975 Kuparinen löysi itsensä seuran johtotehtävistä.

Monipuolinen ura metsästyksen ja ammunnan luottamus- ja johtotehtävissä on siis kestänyt jo 50 vuotta. Kuparinen on ollut muun muassa lukuisissa metsästysseuran, Metsästäjäliiton, riistahallinnon, reserviläisjärjestöjen ja ampumaseurojen luottamustoimissa. Tälläkin hetkellä hän on muun muassa Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirihallituksen jäsen, Metsästysmuseon hallituksen puheenjohtaja ja Lopen ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja. 

Työuransa Kuparinen teki Sakolla Riihimäellä. Matka alkoi konepajakoulusta vuonna 1975. Armeijan jälkeen tie vei takaisin Sakolle, jossa hän siirtyi pian prototyyppiosastolle kehittämään luodikoita ja tarkkuuspistooleja. Eläkkeelle hän jäi tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana 2023.

Kuparinen on luotsannut vuosikymmenten ajan Sakon tuotekehitystä, ja jälki on monelle suomalaiselle metsästäjälle tuttuakin tutumpaa. Hän on vetänyt muun muassa Sako75-projektia, Sako TRG-tarkkuuskivääriprojektia sekä Tikka-luodikon tuotekehitystä.   

Paras jahti löytyy läheltä 

Monipuolinen toiminta metsästys- ja ampumaseuroissa, luottamustoimissa sekä työ asetehtaalla on luonut Kupariselle poikkeuksellisen laajat verkostot. Näiden kautta on vuosien saatossa tarjoutunut myös lukuisia jahtimahdollisuuksia meillä ja muualla. Hän on kaatanut muun muassa kudu-antiloopin Namibiassa ja kanadanhirven Quebecissä. Parasta metsästysmuotoa kysyttäessä ei tarvitse kuitenkaan lähteä merta edemmäs.

– Kyllä se on hirvijahti omassa seurassa ja tutulla porukalla. 

Metsästyksen tulevaisuus näyttää Kuparisen mielestä pääosin hyvältä. Riistakantoja on hoidettu mallikkaasti ja maanomistukseen perustuva metsästysoikeus on toiminut enimmäkseen hyvin. Huolenaiheitakin on: esimerkiksi petotilanne puhuttaa metsästäjiä myös Etelä-Hämeessä. 

– Suurpetopolitiikkaa pitäisi hoitaa vielä enemmän asiantuntijoita ja metsästäjiä kuunnellen. Suurpetojen aiheuttamat ongelmat esimerkiksi maataloudelle tai vaikkapa koirille tulisi ottaa huomioon suurpetopolitiikkaa suunnitellessa. 

Lisäksi Kuparinen korostaa nuorisotyön merkitystä metsästyksen jatkuvuudelle.

Myös ampumaharjoittelumahdollisuudet ovat lähellä Kuparisen sydäntä. Kuparinen on ollut vahvasti mukana rakentamassa yhtä Suomen monipuolisimmista ampumaurheilukeskuksista Lopelle. Hän kertoo, että ympäristö- ja meluasiat ovat vaatineet paljon työtä, ja jakaa samalla kiitosta Lopen kunnalle ja virkamiehille, joiden kanssa lupa-asiat ovat hoituneet mallikkaasti. Samalla hän muistuttaa, että yhteistyö ympäristöluvan vaatimia meluvalleja sekä muutenkin ratojen maansiirtotöitä tekevän RTA-yhtiön kanssa on elintärkeää.  Hallitusohjelmaan kirjattua tuhannen ampumaradan tavoitetta hän pitää erinomaisena asiana.  

Harvinainen kunnia

Eräneuvos on harvinainen kunnianosoitus. Arvonimen on aikojen saatossa ansainnut vain toistakymmentä henkilöä. Neuvoksen arvonimi vaatii pitkällisen ja monipuolisen uran niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Aiemmin eräneuvoksen arvonimi on myönnetty muun muassa Suomen Metsästäjäliiton entiselle toiminnanjohtajalle Juha K. Kairikolle sekä Lopella myöskin vaikuttavalle riistakeskuksen entiselle johtajalle Reijo Oravalle.

Rauno Mäki oli suomenajokoira Liinuskorven Anopin kanssa suorittamassa ajokoetta Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla lauantaina 29.11.2025. Koira oli ollut aamupäivällä maastossa jo kolmatta tuntia, kun ajo alkoi. Pian tämän jälkeen alkoi tapahtua kummia.

– Ajoa kesti vain 12 minuuttia, ja sitten alkoi kauhea älämölö. Koira juoksi kahtasataa häntä koipien välissä ajotuomaria ja minua kohti. Susi oli koiran kintereillä 15 metrin päässä. Noin sadan metrin päässä susi huomasi meidät tiellä ja kääntyi takaisinpäin metsään, Mäki kertaa tapahtunutta.

Tuomarina toiminut Kari Miilumäki kertoo kyseessä olleen varmuudella susi.

– Eläin oli puolet isompi kuin koira. Susi se oli aivan selkeästi, Miilumäki toteaa.

Ajokoe keskeytettiin ja Mäki tarkisti koiran. Selässä oli sylkeä, mutta verta ei onneksi näkynyt. Mäki huomasi vasta myöhemmin, että turkin alla oli kulmahampaan jäljet selässä ja reidessä. Koiran kanssa käytiin Vaasassa eläinlääkärissä.

Ruhjeet olivat niin pieniä, että pelkällä lääkityksellä pärjättiin eikä koiraa tarvinnut tikata.

– Kyllä ihmettelen, että koira pääsi hengissä karkuun. Yllättävän hyvä tuuri oli, koiranomistaja huokaisee helpotuksesta.

Koirille turvalliset maastot yhä harvemassa
 

Ylistaron riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Korkiavuori kertoo, että alueella on tehty viime aikoina useita havaintoja susista.

Rauno Mäki on harrastanut ajokoirien kanssa pyyntiä 1980-luvulta asti. Tämä oli hänen ensimmäinen kohtaamisensa suden kanssa. Nykyinen suurpetotilanne harmittaa häntä.

– Paikat vaan vähenee, missä pääsee metsälle. Susien määrä vain kasvaa. Vaeltavia laumasta ajettuja susia on liikaa.

Mäen mukaan yli kolmevuotiaan narttukoira Anopin vointi on tällä hetkellä hyvä. Metsästys jatkuu vielä tällä kaudella, kun kuurit on syöty loppuun ja haavat parantuneet. Koirasta on tarkoitus saada käyttö- sekä muotovalio ja teettää sillä pentuja.

– Täytyy toivoa, että koiralle ei jäänyt tapahtumasta mitään traumaa, että uskaltaa vielä mennä metsään.

Kyseessä on 31. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvan jahtikauden aikana. Tapaukset on kerätty tälle kartalle.

Metsästäjäliitto: Susikiintiöitä yksittäisille susille eri laumoihin, myös karhu ja ilves kiintiömetsästyksen piiriin
 

Metsästäjäliiton mielestä kannanhoidollisessa metsästyksessä tulisi laumapoistojen ohella pyrkiä jakamaan metsästyskiintiötä tasaisemmin yksittäisten susien poistona useisiin laumoihin. Metsästäjäliitto katsoo, että nyt päätetty malli ei lisää merkittävästi maamme susikannan ihmis- ja koirapelkoa.

Metsästäjäliitto esittää, että myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästys sisällytetään metsästyslakiin.

Liiton mukaan kaadettujen susien DNA-näytteet on tutkittava nopeutetulla aikataululla. Nykykäytännön jatkuessa saaliiksi saadut koirasudet vähentävät käytettävissä olevaa susikiintiötä, sillä suden metsästysaika ehtii loppua, ennen kuin DNA-tulokset saadaan.

Liiton lausunto löytyy tästä linkistä.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Suden kiintiömetsästyksen yhteyshenkilöitä kutsutaan Metsästäjäliiton koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen tiistaina 9.12.2025. Tilaisuus järjestetään Teamsissa etätilaisuutena.

Suden kiintiömetsästys on suunniteltu alkamaan 16 eri reviirialueella 1.1.2026 alkaen. Metsästäjäliitto haluaa kutsua reviirialueiden metsästyksenjohtajat tai muut vastaavat yhteyshenkilöt yhteiseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen tiistaina 9. joulukuuta 2025 klo 18–20.

Tilaisuudessa kahden eri alueen toimijat alustavat esitellen suunnitelmansa, miten heidän alueillaan valmistaudutaan suden kiintiömetsästykseen ja miten metsästystä aiotaan toteuttaa.

Alustusten jälkeen käydään keskustelua aiheesta ja välitetään ajatuksia parhaista metsästyskäytänteistä eri alueiden kesken.

Tilaisuus pyrkii täydentämään riistakeskuksen koulutusta.

Alueiden metsästyksenjohtajia tai muita riistahallinnon osoittamien kiintiöalueiden yhteyshenkilöitä pyydetään ilmoittautumaan seuraavalla lomakkeella sunnuntaihin 7.12.2025 mennessä.

https://link.webropolsurveys.com/S/22103E8F5E6CA945

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot:

Nimi
Puhelinnumero
Metsästysseura ja riistanhoitoyhdistys
Asema seurassa
Asema sudenmetsästykseen liittyen

Lisätietoja: Leena Kangas 0503314690.
Ilmoittautuneille lähetetään Teams-kutsu tilaisuuteen.

"Suden kannanhoidolliseen metsästykseen valmistautumisella alkaa olla jo kiire, jos susijahtiin päästään tammikuun alussa, mikäli lainsäädäntö asian suhteen pitää aikataulullisesti. Maan länsi- ja eteläosat, jonne isoin määrä lupia on myönnetty, ovat kaikkein hankalimmin metsästettävä osa maata. Onnistuminen nimittäin riippuu alueiden lumitilanteesta, eikä se juuri nyt vaikuta hääviltä. Kaikki hetket, jolloin lunta on, olisi käytettävä hyväksi jo ennen metsästyksen alkamista. Susilaumojen liikkeiden seuranta on oleellinen osa myös tulevaa jahtia, se ei tule onnistumaan, jos metsästäjillä ei ole etukäteen aavistusta laumojen sijainnista.

Etukäteen on myös luotava susilauman koko reviirin kokoiset yhteistyöryhmät ja valmisteltava yhteydenpito metsästystilanteita varten. On syytä tarkastaa metsästysoikeuden vuokrasopimuksista suden metsästysoikeus. Jokaisen reviirialueen olisi löydettävä keskuudestaan susijahdin johtaja, eikä tämä ole yleensä helppo tehtävä varsinkaan, jos reviiri sijaitsee riistanhoitoyhdistysten risteyskohdissa. Moni reviiri sijaitsee useamman yhdistyksen alueella, jolloin päävastuu on annettava keskeisimmälle niistä. Jokaisen reviirialueen metsästysseuran on keskuudestaan valittava oman alueensa metsästyksenjohtaja, joka koordinoi pyyntitapahtumaa koko reviirialueen johtajan kanssa. Tämä asia on kriittinen metsästyksen onnistumisen suhteen. Reviirialueen parhaat voimat pitää yhdistyä, että edes osa luvista saadaan käytettyä.

Jos lumitilanne on heikko, myös ympäröivä yhteisö on valjastettava mukaan informoimaan susien liikkeistä petoyhdysmiehiä ja metsästäjiä. Hyvin usein vinkki susista tulee arkisissa puuhissa olevilta ihmisiltä, joilla yleensä on hyvä motivaatio ilmoittaa havainnoistaan, mikäli susia päästään tiedon ansiosta metsästämään.

Ne alueet, joille lupia on suunniteltu, alkakaa toimia. Poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa on hyvin harvoja alueita, joista voi ottaa mallia sudenmetsästyksessä. Yksi alueista, jolla sutta on voitu poikkeuslupien ansiosta metsästää, on Keski-Karjala. Meillä susia on metsästetty vuosia ja asian suhteen toimivat rakenteet luotu."

Mika Piiroinen
Metsästyksenjohtaja, luvanhakija, Metsästäjäliiton asiantuntija
Keski-Karjala, Tohmajärvi

Metsästäjäliitolta apua metsästyksen suunnitteluun

Metsästäjäliitto tarjoaa apua jahdin suunnitteluun. Jäsenien käytettävissä ovat ainakin suurpetojen poikkeuslupaneuvontaa tekevät Mika Piiroinen (kirjoittajana yllä) sekä Kimmo Suominen. Heidän yhteystietonsa löytyvät tästä uutisesta. Muuten ohjeet tarkentuvat, kun metsästyksen järjestelyt ja riistakeskuksen koulutukset varmistuvat. 

Uutista on tarkennettu klo 17.50: Kyseessä on nimenomaan Piiroisen omat kokemukset onnistuneesta susijahdista, ei Riistakeskuksen virallinen ohje. Riistakeskuksen tiedonannot täydentyvät lainsäädännön edistyessä tässä uutisessa annetun aikataulun mukaan. 

Metsästäjäliitto kiittää, että sudenmetsästys saadaan alkamaan. Tiivistetysti lausunnon pääasiat ovat: 

• Suden kannanhoidollinen metsästys tulee alkaa vuoden 2026 alusta.
• Kiintiömetsästys on selkeä ja toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa metsästyksen toteuttamisen ilman juridisesti vaativaa lupaprosessia.
• Kiintiömetsästys tulee ulottaa koko maahan ja kaikkiin suurpetoihin, eli suden lisäksi myös karhuun ja ilvekseen.
• Vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely tulee edelleen säilyttää samanaikaisesti käytössä olevana vaihtoehtona kiintiömetsästykselle.
• Valtio suojelee lajeja, ei eläinyksilöitä. Lakitekstiin korjaus koskien "yksilöiden pyydystämistä": Korjauksen jälkeen tekstin tulisi kuulua ”petoja poistetaan kannanhoidollisella metsästyksellä kiintiömetsästyksenä tietyn lukumäärän rajoissa."
• Laumapoisto on toimiva malli erityisesti silloin, kun laumassa on sisäsiittoisuutta tai koirasusia tai alueella on oleellinen susitihentymä.
• Laumojen poiston rinnalla metsästyksen tulisi kohdistua mahdollisimman moniin laumoihin niin, että poistetaan eri laumoista 1–2 sutta.
• Suden metsästyskausi tulisi olla vuosittain 1.8.-10.2. Nuoret sudet ovat tunnistettavissa alkusyksystä. Talvella lumijälkien hyödyntäminen helpottaa laumojen poistoa.
• DNA-analyysitulokset tarvitaan nopeasti ja analyysiresurssien on oltava riittäviä.
• Suden suotuisan suojelutason viitearvolle 165 on hyvät perusteet.

Kirjallisen lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan lausunnot-sivulta tästä linkistä:

Virtain Koronkylässä sattuneessa susihyökkäyksessä asialla oli ollut petoyhdyshenkilön mukaan yksittäinen susi, joka oli jäljistä päätellen tullut jäniksen perässä talon pihaan.

– Ruoan haussa ollut susi oli seurannut jäniksen jälkiä piha-alueelle, jossa se oli pyörinyt ja napannut sitten iltapissalla olleen koiran ulko-oven pielestä, kuvailee paikalla käynyt petoyhdyshenkilö Tapio Luuri, joka on myös Virtain riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Peto oli raahannut uhrinsa rapuilta noin 30 metrin päähän, jossa tämä todennäköisesti pääsi hengestään.

– Lopullinen teurastus oli tehty ilmeisesti siinä, ennen kuin susi oli kantanut koiran metsikköön noin 300 metrin päähän, jossa se oli syönyt saaliinsa. Koirasta jäivät jäljelle enää etutassut, luita, muutama suolenpätkä ja verta, kertoo talon isäntä.

Petoyhdyshenkilö sai kerättyä talteen suden poistumisjälkiä seuraamalla kaksi DNA-näytettä, jotka lähetettiin laji- ja yksilötunnistusta varten eteenpäin. Tapauksesta raportoitiin myös maaseutuviranomaiselle ja poliisille.

Susi oli jälkien perusteella kierrellyt varsin rohkeasti myös naapuritalojen piha-alueilla etsimässä syötävää. Virtain länsireunalla oli Luurin mukaan vuorokautta aiemmin tallentunut riistakameraan isokokoinen susi, joka aikajanan perusteella saattaa olla sama yksinäinen kulkija. Alueella on tarkistettuja susihavaintoja yksittäisestä sudesta tehty viimeksi kevättalvella.

Tapahtumapaikalta on Virtain keskustaan kymmenkunta kilometriä.

Kyseessä on 30. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvan jahtikauden aikana. Tapaukset on kerätty tälle kartalle.

Metsästäjäliitto: Susikiintiöitä yksittäisille susille eri laumoihin, myös karhu ja ilves kiintiömetsästyksen piiriin
 

Suomen Metsästäjäliitto kiittää sadan suden susikiintiöstä. Liiton mielestä on hyvä, että kiintiöitä on jaettu eri puolille Suomea, ja myös perustelut ovat kunnossa.

Liiton mielestä kannanhoidollisessa metsästyksessä tulisi laumapoistojen ohella pyrkiä jakamaan metsästyskiintiötä tasaisemmin yksittäisten susien poistona useisiin laumoihin. Metsästäjäliitto katsoo, että nyt päätetty malli ei lisää merkittävästi maamme susikannan ihmis- ja koirapelkoa.

Metsästäjäliitto esittää, että myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästys sisällytetään metsästyslakiin.

Liiton mukaan kaadettujen susien DNA-näytteet on tutkittava nopeutetulla aikataululla. Nykykäytännön jatkuessa saaliiksi saadut koirasudet vähentävät käytettävissä olevaa susikiintiötä, sillä suden metsästysaika ehtii loppua, ennen kuin DNA-tulokset saadaan.

Liiton kommentit löytyvät tästä linkistä.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.