Vuosista metson siivillä - Metsästäjäliitto 100 vuotta -historiikki kertoo Metsästäjäliiton vivahteikkaan historian. Kirjan rakenne on nerokkaan yksinkertainen: teoksen alussa kuvaillaan aikaa jo ennen järjestön perustamista ja edetään vuosikymmen kerrallaan tähän päivään asti keskittyen liiton tärkeimpiin tapahtumiin ja kehitysaskeliin.

Kuvitettu, noin parisataa-sivuinen teos on tarkka kuvaus koko liiton historiasta. Kirja sopii mainiosti niille, jotka haluavat sukeltaa syvälle liiton tarinaan ja sen kautta avautuvaan näkymään suomalaisen metsästyksen ja eränkäynnin historiaan. Kirja tulee myyntiin kesäkuun alussa Eräkontin verkkokauppaan.

Metsästäjäliiton tehtävä pysynyt samana

Ajatus koko Suomen kattavasta yhteisestä järjestöstä, nykyisestä Metsästäjäliitosta, virisi 1900-luvun alun metsästäjäkokouksissa. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto – Finlands Allmänna Jägarförbund r.y. perustettiin lopulta 24.4.1921. Sadassa vuodessa suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon, mutta Metsästäjäliiton tehtävä on edelleen sama: kehittää metsästystä ja riistanhoitoa maassamme.

Metsästäjäliiton perustavan kokouksen pöytäkirjaan kirjoitettiinkin seuraavasti: ”Päämäärämme on toimia metsästyksen ja metsästyksenhoidon eli riistanhoidon hyväksi. Keinoina on erityisesti Suomen metsästysseurojen yhteistyön lisääminen ja uusien seurojen perustaminen metsästyksen kehittämiseksi.”

”Historiikin keskeinen tarina on, miten Metsästäjäliitto on sadassa vuodessa kehittynyt noin 100 jäsenen yhdistyksestä yli 145 000 metsästäjän valtakunnalliseksi etujärjestöksi”, kiteyttää historiikin kirjoittanut historiantutkija Tero Halonen.

Historiatietoa myös verkkosivuilla

Metsästäjäliiton verkkosivuilla on avautunut myös Metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allosen toimittama historiasivusto, joka esittelee tiivistetysti, miksi ja miten Metsästäjäliitto on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi toimijaksi. Satavuotista historiaa käydään läpi vuosikymmen kerrallaan ja tekstiä täydennetään valokuvin, videoin ja ääninauhoin.

Tilaa jäsenhintaan OmaMetsosta

Metsästäjäliiton jäsenet saavat kirjan hintaan 35  € tilaamalla sen OmaMetso-jäsenpavelusta. Ei-jäsenille hinta on 45 €.

Lisätietoja:

Kirjailija, historian tutkija Tero Halonen, puh. 050 589 7397, terohalonen@hotmail.com

Metsästäjäliitto
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836

Oletko toiminut ICT-asiantuntijatehtävissä joitakin vuosia ja haluaisit ehkä kokeilla nyt siipiäsi haastavammissa päällikkötehtävissä? Oletko jo ICT-päällikkö? Hae rohkeasti meille! Tehtäviisi kuuluvat ICT-päällikkönämme Metsästäjäliiton ICT-toiminnan kehitys ja ylläpito. Tähän haastavaan, mutta hyvinkin mielenkiintoiseen kokonaisuuteen kuuluvat mm. ICT-infrastruktuurit, digitaalisten jäsenpalvelutuotteiden kehitys ja hankinta, erilaiset verkkosivustot ja liiton kyberturvasta huolehtiminen. Työnkuvaan kuuluvat myös liiton jäsenrekisteriin ja jäsentuotteiden verkkokaupasta vastaavan Eräkontti Oy:n ICT-tehtävät.

Olet asiakaspalveluhenkinen ja oma-aloitteinen, sinulla on kyky ratkaista teknisiä ongelmia ja ennen kaikkea halu oppia uutta. Sinulla on muutaman vuoden kokemus ICT-alalta. Tunnet palvelinympäristön ja verkkojen ylläpidon kuin omat taskusi. Arvostamme joustavaa ja rentoa asennetta, jollaista tarvitaan, että pystyt lennosta siirtymään ICT-strategian suunnittelusta kollegan jumiin menneen tietokoneen avaamiseen. Metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan tuntemus on etu.

Toivomme sinulta soveltuvaa teknistä koulutusta, aiempaa kokemusta ICT-asiantuntijan tai ICT-päällikön tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoturvaosaamista sekä tietoliikenneverkkojen tuntemusta.

100-vuotias Metsästäjäliitto on koti kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Päätehtävämme on edistää metsästystä. Suomalaisten metsästäjien edunvalvojana edesautamme kestävää metsästystä ja metsästysseuratoimintaa sekä koulutamme osaavia ja vastuullisia metsästäjiä. Järjestöömme kuuluu 2700 metsästysseuraa sekä 145000 metsästäjää.

Työtehtävät

Tehtävässä vastaat ICT-suunnittelijan kanssa Metsästäjäliiton ja sen tytäryhtiön Eräkontti Oy:n ICT-toiminnoista ja olet monessa mukana. Ensisijaisia tehtäviäsi ovat:

• Metsästäjäliiton ICT-toiminnan johtaminen
• Laadukkaasta ja tehokkaasta ICT-strategiasta vastaaminen sekä muiden osastojen konsultoiminen ja tukeminen ICT-ratkaisuilla tehokkuuden ja laadun parantamiseksi.
• ICT-infran ja siihen kytkeytyvän kumppaniverkoston jatkuva optimointi ja kehittäminen kustannusten ja laadun osalta.
• ICT-kehitysprojektien omistajuus ja toteutus yhdessä muun organisaation kanssa.
• Jäsenten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön koulutusten järjestäminen ja koulutukseen osallistuminen.

Sinulla on kokemusta päätelaitteiden käyttöjärjestelmistä (Windows, Mac OS X, iOS ja Android).

Tarjoamme mielekästä työtä mukavassa työporukassa sekä hyvät työsuhde-edut.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä, etätyö on tilanteen salliessa mahdollista. Työtehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja sisältää 6 kk:n koeajan.

Hakemuksesi voit lähettää cv:n ja palkkatoiveen kera osoitteella rekry@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Hakemukset tulee lähettää 24.5.2021 mennessä.

Lisätietoja: ICT-suunnittelija Antti Lehtisalo, antti.lehtisalo@metsastajaliitto.fi, puh. 040 501 9061

Kilpailun tavoitteena on korostaa koiran ohjaajan ja koiran yhteistyötä ja taitoja. Kilpailun voittanut ohjaaja & koira, jotka saavat tittelikseen Vuoden koirametsästäjä & metsästyskoira. 

Kilpailu on kolmiosainen. Jokaiseen osatehtävään osallistuu kilpailuun ilmoittautunut koiranohjaaja. Koira on mukana kahdessa osakilpailussa.

Osakilpailut:

1. Koiranäyttely 31.7.2021 Seinäjoella entisen Peräseinäjoen kunnan kirkonkylällä

1. 2. Ampumakilpailu, 31.7. – 1.8. ja 7.8.2021 Peräseinäjoen ms:n radalla
      
      • Sorkkaeläinkoirat – hirviammunta

• • Ajavat koirat – mukailtu jäniskiekko, haulikko
  • Seisojat, karkottavat, spanielit – metsästystrap
  • Noutajat - metsästyshaulikko
  • Pystykorvat – kivääri (metsokuvio)

3. Koirarotukohtainen metsästyskoe
Kisaan kutsutaan osakilpailuissa 1 ja 2 parhaiten pärjänneet ohjaaja & koira. Koemaastot ovat Peräseinäjoen metsästysseuran alueella.

Palkinnoksi voittajaparivaljakko saa valintansa mukaan Sako-Berettan metsästyskiväärin tai metsästyshaulikon.
 

Lisätietoja:

Lisätietoja kisasta löytyy järjestäjän eli Peräseinäjoen metsästysseuran sivuilta: psjms.fi

Kysymyksiä kilpailuun liittyen voi lähettää sähköpostitse: vmkinfo@psjms.fi

Koulutuksen kävijät rekisteröidään Ruokaviraston tietokantaan ja he saavat suorituksesta todisteeksi hygieniakurssin kortin. On erittäin suositeltavaa, että metsästysseurassa olisi yksi koulutuksen käynyt henkilö.

Verkkokurssin on suorittanut jo vajaa 70 henkilöä noin kuukauden aikana ja palaute on ollut hyvin kannustavaa. Verkkokoulutuksen sisällöstä vastaa Sauli Laaksonen ja teknisestä toteutuksesta Metsästäjäliitto. Kurssin aikana voit esittää kysymyksiä verkkoalustalla, missä asiantuntijat vastaavat. Omaan tahtiin suoritettava kurssi sisältää kattavan paketin videomuodossa, jolloin voit itse määrittää opiskelutahdin.

Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä, informatiivinen ja hyödyllinen kurssi. Jäin oikeastaan kaipaamaan lisää, ja kiinnostukseni aiheeseen lisääntyi huomattavasti. Metsästyksen harrastajana tämä kurssi antoi minulle paljon ja aion kyllä suositella sitä muillekin. Parhaimpia kursseja ovat ne, jotka saavat sinut haluamaan oppimaan aiheesta lisää, ja tämä oli minulle henkilökohtaisesti sellainen. -koulutuksen kävijä-

Lue lisää koulutuksesta ja osallistu >>

Lisää tietoa aiheesta: metsastajaliitto.fi/koulutukset tai Elina Mäkelä elina.makela@metsastajaliitto.fi

Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi painettu kultakantinen Jahti-lehti on nyt luettavissa digitaalisena versiona. Juhlalehteä pääsee poikkeuksellisesti lukemaan myös ilman jäsenyyttä.

Lue Juhla-Jahti täällä >> metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jahti-lehti/juhla-jahti

Luonnonvarakeskuksen tiedote.

Aikaisemman tutkimustiedon perusteella aiemmin käytetty analyysimenetelmä tunnistaa koirasudet susista ensimmäisessä ja toisessa polvessa. Mitä useamman polven takaisinristeymästä puhutaan, sitä epävarmemmaksi muuttuu lajin tunnistaminen vanhalla menetelmällä. Nyt tehdyn uuden koirasusipaneelin tulos osoittaa, että myös toisen polven risteymien tunnistamisessa voi esiintyä haasteita, jos käytetään pelkästään mikrosatelliittianalyysiä.

”Kehitystyöhön lähdettiin, koska risteymien tunnistamista varten haluttiin kehittää menetelmä, jota voidaan käyttää koko Euroopan laajuisesti. Vanhaan menetelmään verrattuna uusi menetelmä on nopeampi, kustannustehokkaampi ja eri laboratorioissa tehdyt analyysit ovat keskenään vertailukelpoisia. Vanhalla menetelmällä eri laboratorioissa saatuja risteymäanalyysien tuloksia ei voi vertailla suoraan keskenään”, kertoo tutkimuksessa mukana ollut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, maaliskuusta alkaen Lukessa työskennellyt, Jenni Harmoinen.

Luonnonvarakeskus (Luke) lähetti Oulun yliopiston tutkimukseen DNA-näytteitä tunnetuista koirasusista. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana DNA-näytteet kahdesta eläimestä, jotka oli aiemmassa Turun yliopiston analyysissä määritelty susiksi, mutta joiden DNA-tulos poikkesi keskimääräisestä sudesta. Näytteet haluttiin ottaa uudelleen tarkasteluun koirasusien tarkempaan tunnistamiseen kehitetyllä menetelmällä.

Poikkeuksellisten DNA-tulosten takaa paljastui kaksi koirasutta. Auton alle Tohmajärvellä joulukuussa 2015 jäänyt yksilö oli kolmannen polven takaisinristeymä suteen. Kannanhoidollisella luvalla Pyhäjoella tammikuussa 2016 ammuttu yksilö oli toisen polven takaisinristeymä suteen. Ensin mainittu yksilö oli 4-vuotias uros ja jälkimmäinen 2-vuotias naaras.

Koirasusi on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Luke tulee käymään vanhan mikrosatelliittiaineiston huolellisesti läpi.

Uusi koirasusipaneeli erottaa koiran ja suden risteymät mikrosatelliittimenetelmää tarkemmin

Susien ja koirien perimän erot ovat pieniä, koska sudet ja koirat ovat geneettisesti eriytyneet toisistaan suhteellisen vähän aikaa sitten. Uusi koirasusipaneeli on kehitetty korostamaan susien ja koirien välisiä geneettisiä eroja. Koirasusipaneelia käytetään SNP-analyysissä.

Luonnonvarakeskuksen vuosittaiseen suden DNA-näytteiden lajimääritykseen on tähän saakka käytetty mikrosatelliittimarkkereita. Analyysit on tehty Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. Tuore tutkimustulos osoittaa, että käytetty mikrosatelliittianalyysi erottaa koirasudet huonommin kuin koirasusipaneeli.

Luke käy läpi vanhat DNA-näytteet ja kehittää suden kannanarvioinnissa käytettävää DNA-analyysiä

”Kehitystyö on tervetullutta”, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. ”Tieteelle on ominaista, että menetelmien kehittyessä tieto muuttuu ja täsmentyy. Koirasusipaneelin avulla kehitämme suden kannanseurantaan liittyvää risteymien tunnistamista.”

Oulun yliopiston tutkimus tehtiin Saksassa olevalla laitteella, mutta samanlainen laite on vastikään hankittu maa- ja metsätalousministeriön tuella Lukeen. Luke tulee ottamaan menetelmän osaksi susikannan arviointia vuodesta 2022. Koirasusipaneeli tulee tulevaisuudessa olemaan Lukessa rutiinikäytössä.

Vanhoista näytteistä tullaan analysoimaan uudelleen ne yksilöt, jotka voivat ikänsä puolesta olla elossa tai nyt elossa olevien susiyksilöiden vanhempia. Myös vuosien 2016—2021 aikana kerätyistä ulostenäytteistä otetaan koirasusipaneeliin analysoitavaksi ne, jotka eroavat tyypillisestä suden profiilista. Vanhoja näytteitä päästään analysoimaan aikaisintaan, kun uusi laite on saatu Lukessa käyttöön.

Lue lisää tuoreesta tutkimuksesta (luke.fi)

Tuore SNP-tutkimus pähkinänkuoressa:

• Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus, jonka tavoitteena oli kehittää DNA-menetelmä erottamaan entistä tarkemmin suden ja koiran risteymät.
• Koirasusipaneeli tarkoittaa risteymien tunnistamiseen valittuja 93 SNP-markkeria.
• Tutkimustulos on hyväksytty ja vertaisarvioitu, mutta artikkelia ei ole vielä julkaistu.
• Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 288 sutta Euroopan laajuisesti (näytteitä Suomesta 61 kpl, Venäjältä 4 kpl, Romaniasta 21 kpl, Saksasta 107 kpl, Italiasta 70 kpl ja Iberian niemimaalta 25 kpl).
• Suomesta toimitettiin näytteitä muun muassa metsästetyistä susista, museosusista ja tunnetuista koirasusista.
• Koira-aineistona tutkimuksessa käytettiin 314 koiran DNA-näytettä 55 eri rodusta.
• Risteymiksi epäiltyjä näytteitä oli koko tutkimuksessa yhteensä 12 kappaletta (3 kpl Saksasta, 1 kpl Romaniasta, 1 kpl Tšekistä ja 7 kpl Suomesta).

"Kurikan Metsästysseura ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä toiminta-alueellaan metsästysmahdollisuuksien ylläpitämiseksi sekä seuratoiminnan kehittämiseksi. Viime aikoina Kurikan Metsästysseura on kehittänyt erityisesti nuorisotoimintaa ja siihen liittyviä asioita. Uusien jäsenten mukaan ottaminen toimintaan on tuonut uusia ajatuksia ja painopistealueita mukaan, perinteisiä toimintatapoja unohtamatta. Onnistuneesti järjestetyt Metso-nuortenleirit, uusien ampumalajien ottaminen mukaan toimintamuotoihin ja johtoryhmän nuorentuminen kertovat omalta osaltaan tästä", Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kertoo valinnan perusteista.

Kurikan Metsästysseuralla on esimerkillisen nuorisotyön lisäksi kattavaa kennel-, ampumaharrastus- ja talkootoimintaa, hyvät maanomistajasuhteet ja arvostettavaa sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi seurakunnan kanssa”, kiittää toiminnanjohtaja Silpola.

”Seurassamme on tällä hetkellä aktiivisia toimikuntia ja jaostoja, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa. Nuorten kanssa pyrimme tekemään jatkossakin töitä ja saamaan hienolle harrastusmuodolle jatkumoa myös tulevaisuudessa. Tällainen palkinto varmasti lisää motivaatiota entisestään. Katse täytyy suunnata hieman kauemmas eikä ajatella aina vain seuraavaa vuotta. Vuoden Metsästysseuraksi valinta on otettu ilolla vastaan seurassamme”, sanoo Kurikan Metsästysseuran puheenjohtaja Tommi Teerimäki.

Seura nuorentuu vauhdilla

Kurikan Metsästysseura ry on perustettu 1927. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä 626, ja viime vuosina jäseneksi on liittynyt yhä enemmän nuoria ja naisia.  Seuran hallituksen keski-ikä on Teerimäen mukaan laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli viidestäkymmenestä ikävuodesta neljäänkymmeneenkahteen. Seurassa jatketaan edelleen päämäärätietoisesti tavoitteellista työtä nuorisotoiminnan kehittämiseksi.

Seura aloitti nuorisotyön huomatessaan aktiivijäsenien ikääntyvän. Tuolloin seura päätti aloittaa eräkerhotoiminnan, joka on suunnattu 8−14-vuotialle nuorille. Seura järjestää nuorille myös Metsästäjäliiton kanssa yhteistyössä Metso-leirejä. Vuosittain järjestettävät perhepäivät ovat osoittautuneet myös suosituiksi.

Vuoden metsästysseura palkitaan myöhemmin Metsästäjäliiton kunniakirjalla ja reliefillä.

Lisätietoja:

Kurikan Metsästysseura, puheenjohtaja Tommi Teerimäki, puh. 050 410 3250, tommi.teerimaki@gmail.com
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi

Lue lisää Kurikan Metsästysseurasta Jahtimediasta: https://jahtimedia.fi/nuoret/ovet-avoinna-nuorille-kurikassa

Metsähallitus päätyi tekemään selvityksen metsästysturvallisuudesta suojelualueilla loppuvuodesta 2020.  Ampuma-aseilla harjoitettavaa metsästystä rajoitettaisiin Metsähallituksen tänään 26.4.2021 tekemän esityksen mukaan yleisen turvallisuuden vuoksi yhdellätoista kohteella.

Metsästäjäliiton mukaan traagisen yksittäistapauksen perusteella ei metsästysrajoituksiin tule Pohjois-Suomessa ryhtyä, vaan paikallisten laissa määriteltyä metsästysoikeutta tulee kunnioittaa. Metsästyslain 8§ takaa kuntalaisten vapaan metsästysoikeuden kotipaikkakuntansa valtion omistamilla mailla. Tämä lain suoma oikeus on ollut puoltoperusteena uusia suojelualueita sekä kansallispuistoja suunniteltaessa. Tästä syystä suojelualuehankkeet ovat saaneet hyväksyntää paikallisten keskuudessa.

”Pohjois-Suomen paikkakunnalla asuvien metsästäjien metsästyslain 8§ oikeutta metsästää valtion mailla tulee noudattaa. Metsästys Pohjois-Suomen suosituilla retkeilyalueilla ei ole tälläkään hetkellä vilkasta. Missä ihmisiä on paljon, siellä riistaa on vähän. Tämän takia pyytäjät eivät hakeudu metsästämään vilkkaan ihmistoiminnan keskelle”, kiteyttää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsähallitus toteaa itse erälupien myyntisivustollaan (eraluvat.fi): ”Oikeus metsästää kotikuntansa valtion alueilla on pohjoisen asukkaille arvokas ja arvostettu asia, joka pitää yllä metsästyksen ja riistanhoidon perinteitä sekä kunnioittaa historiaa. Metsästäjien osuus väestöstä on suurin juuri Pohjois-Suomen kunnissa.”

Urho Kekkosen kansallispuistossa tapahtunut onnettomuus ei tapahtunut vilkkaalla retkeilyalueella, eikä olisi ollut poikkeuksellisen luonteensa vuoksi estettävissä nyt esitetyllä metsästyskiellon rajauksella.

Koulutus ja valistus avainasemassa

Metsästäjäliitto muistuttaa, että se haluaa aktiivisesti edistää metsästysturvallisuutta koulutuksen ja valistuksen kautta. Liitto on tehnyt useita turvallisuusesityksiä lähiaikoina kuten menneinä vuosikymmeninäkin. Liitto ei kuitenkaan kannata lain suomien kansalaisoikeuksien tarpeetonta rajoittamista, sillä niillä ei kuitenkaan käytännössä edistetä asetettua turvallisuuden parantamistavoitetta.

Metsästäjäliitto yhtyy Metsähallituksen näkemykseen metsästysturvallisuuden parantamisesta: Metsästäjät voivat tiedottaa mm. tienvarsiopastein käynnissä olevista seuruejahdeista nykyistäkin enemmän alueilla, joilla on paljon muitakin liikkujia. Nykyinen värikkäämpien ulkoiluvaatteiden trendi edesauttaa luonnossa liikkujien turvallisuutta monin tavoin, myös esimerkiksi eksymistilanteissa.

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi

Metsähallituksen esitys 

Sata vuotta sitten perustetun Metsästäjäliiton tavoitteeksi asetettiin järjestyksen luominen jahtimaille, metsästyslakien kunnioituksen ja hyvien metsästystapojen edistäminen sekä metsästäjien valistaminen. Metsästäjäliitto hoitaa yhä näitä samoja tehtäviä, joita varten se perustettiin sata vuotta sitten.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kuvaili liiton 100 vuoden syntyä ja kehitystä: ”Tarvitaan ihmisiä, joilla on näkemyksiä ja kykyä toteuttaa visioita. Yksitoista perustajaseuran edustajaa tuskin arvasivat perustamiskokouksessa, että sadan vuoden päästä liitossa on jäseninä 2 672 metsästysseuraa ja yli 145 000 metsästäjää.”

Ennen kevätliittokokousta muistettiin Metsästäjäliiton ensimmäistä puheenjohtajaa Daniel Johannes Wadénia, jonka haudalle laskettiin muistoseppele ennen kokousta. Seppeleen laskusta on video täällä.

Kurikan metsästysseura on vuoden metsästysseura

Kevätliittokokouksessa julkistettiin vuoden 2021 metsästysseura, joka on Kurikan Metsästysseura ry Liiton Pohjanmaan piiristä. Seura on perustettu vuonna 1927 ja siihen kuuluu 626 jäsentä. Vuoden metsästysseuran tunnustuksella Metsästäjäliitto haluaa nostaa esiin hyviä metsästysseurojen käytäntöjä ja toimintatapoja. ”Kurikan Metsästysseuralla on esimerkillistä nuorisotyötä, kattavaa kennel-, ampumaharrastus- ja talkootoimintaa, hyvät maanomistajasuhteet ja arvostettavaa sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi seurakunnan kanssa”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kertoo valinnan perusteista.

Henkilöjäsenkampanja jatkuu

Kevätliittokokous vahvisti myös vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Kokouksessa päätettiin jatkaa henkilöjäsenkampanjaa 35 euron vuosimaksulla juhlavuoden loppuun asti.

Etäyhteyksien välityksellä järjestettyyn Liiton kevätkokoukseen osallistui yhteensä noin 50 piirien edustajaa ja muuta osanottajaa.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi