Pohjoismaiden metsästäjät kohtaavat samankaltaisia haasteita. Eurooppalaiset ja kansainväliset elimet sääntelevät kaikkea ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista suurpetojen ja lintukantojen hoitoon. Pohjoismaiset metsästysjärjestöt tekevät tämän takia tiivistä yhteistyötä voidakseen varmistaa, että niiden yksittäiset jäsenet eli metsästäjät voivat jatkaa metsästys- ja riistanhoitoharrastustaan nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa usein sitä, että EU:n ja kansainvälisten elinten päätöksentekovalta pyritään palauttamaan takaisin kansalliselle ja alueelliselle tasolle.

NHA:n hallitus päätti Reykjavíkissa, että tulevina vuosina on jatkettava keskittymistä erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:  

Ampuma-aseet ja ampumatarvikkeet: Metsästäjien saatavilla on oltava ilman tarpeettomia rajoituksia kohtuuhintaisia ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita, jotka ovat turvallisia, tehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä. Aseiden ja ampumatarvikkeiden rajat ylittäviin kuljetuksiin olisi sovellettava yksinkertaisia sääntöjä.

Suurpetojen hoito: Hoitopäätöksissä on otettava paremmin huomioon paikallisten metsästäjien tarpeet ja metsästysperinteet, jotta suurpetoalueilla voidaan harjoittaa mielekästä metsästystä ja riistanhoitoa ja myös vaalia ainutlaatuista pohjoismaista metsästyskoirakulttuuria.

Lintukantojen hoito: Metsästämällä tapahtuvan lintukantojen kestävän käytön on oltava olennainen osa lintukantojen hoitoa Pohjoismaissa. Rajojen yli muuttavat linnut edellyttävät luonnollisesti rajat ylittävää, lintujen lentoreittien mukaista yhteistyötä.

Eläinten terveys ja taudit: Metsästysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välistä tehokasta kansainvälistä koordinointia on vahvistettava, jotta voidaan ehkäistä tautien leviämistä maailmanlaajuisesti ja Pohjoismaissa. Näin voidaan helpottaa yhteistyötä tautien hillitsemisessä, hävittämisessä ja valvonnassa. Huolestuttavia tauteja ovat esimerkiksi afrikkalainen sikarutto, lintuinfluenssa ja näivetystauti (chronic wasting disease, CWD).

Hyljetuotteiden kauppa: Hylkeiden metsästyksellä on pitkät perinteet Pohjoismaissa. EU on kuitenkin kieltänyt hyljetuotteiden kaupan. NHA:n on jatkettava työtään hyljetuotteiden kaupan uudelleen avaamiseksi.

Metsästyksen hyväksyminen ja tulevaisuus: Pohjoismaiset metsästysjärjestöt haluavat varmistaa, että ne hyödyntävät täysimääräisesti toistensa asiantuntemusta ja kokemuksia siitä, miten metsästyksen pariin houkutellaan lisää ihmisiä ja miten metsästykselle varmistetaan laaja yhteiskunnan hyväksyntä.

Jotta nämä ja monet muut tavoitteet saavutetaan, NHA on palkannut Brysseliin kokopäiväiseksi työntekijäksi Johan Svalbyn, joka edustaa pohjoismaisten metsästäjien etuja EU:ssa ja kansainvälisissä elimissä. Kaikki NJS:n jäsenet hyödyntävät jatkossakin jäsenyyttään Euroopan metsästäjäjärjestössä (FACE) varmistaakseen, että pohjoismainen metsästyksen perinne ja etiikka toimivat kestävänä mallina metsästykselle sekä luonnonvaraisten eläinten hoidolle Euroopassa. Ruotsin metsästys- ja riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Torbjörn Larsson toimii myös FACEn puheenjohtajana.

Lue lisää: https://www.fi.nordichunters.eu/

Miksi Luke päätyi pitämään susien pannoituksissa välivuoden?

Pantapalvelu on ollut kovan kritiikin kohteena, koska palvelussa on ollut häiriöitä ja teknisiä ongelmia. Pantapalvelua halutaan kehittää niin, että se palvelee tulevaisuudessa tietoliikenneyhteyksistä riippumattomalla tavalla mahdollisimman tehokkaasti.

Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Pantapalvelu on siis alun perin perustettu vain tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttöön rakennettua palvelua tai siinä käytettäviä pantoja ei ole tarkoitettu susien liikkeiden jatkuvaan seurantaan.

Pantasusista kerätty tutkimustieto on kuitenkin avattu kaikille avoimeksi, koska metsästäjät ovat kokeneet sen hyödylliseksi. On positiivista, että metsästäjät ovat ottaneet pantapalvelun osaksi metsästyksen suunnittelua, mutta nykymuodossaan palvelu on saanut osakseen paljon kritiikkiä, joskin palvelu on koettu metsästäjäkunnassa tarpeelliseksi.

Päätökseen välivuodesta vaikutti myös se, että välivuoden aikana voimme käydä tarkasti läpi pannoituksiin liittyvät prosessit ja kehittää niitä. Tähän liittyy myös Luken henkilökunnan työolosuhteiden parantaminen, mukaan lukien turvallisuus ja työhyvinvointi. Esimerkiksi suden pannoitustilanteissa tulee taata työrauha ja kenttätyössä työntekijöiden asiallinen kohtelu.

Saavatko metsästäjät ensi syksynä millään tavalla tietoa susien liikkeistä, jotta metsästyskoirien käytössä voidaan huomioida susien sijainti?

Ensi syksynä tuoretta tietoa susien liikkeistä saa riistahavainnot.fi-sivuilta vain Tassu-tietojärjestelmään tallennetuista susihavainnoista.  Myöskään Lukella ei ole muita tietolähteitä käytössään. Tiedon ajantasaisuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa sillä, että susihavainnot kirjataan mahdollisimman nopeasti niiden tekemisen jälkeen Tassu-järjestelmään. Havaintojen kirjaamisesta vastaavat paikalliset suurpetoyhdyshenkilöt.

Kerran vuorokaudessa päivittyvän havaintokartan lisäksi riistahavainnot.fi-sivuilla on nähtävissä lämpökarttoina viimeisimmät pantasusien reviirit. Lämpökartoista näkee yleisellä tasolla, mitä alueita sudet käyttävät aktiivisemmin ja mitä alueita vähemmän.

Miksi pantapalvelu suljetaan kokonaan, vaikka joukossa voi olla vielä toimivia pantoja?

Pantasusien liikkeitä voi tarkastella vuosittain riistahavainnot.fi-karttapalvelussa elokuusta helmikuun loppuun. Palvelu on suljettu suden lisääntymisaikana lainsäädännöllisistä ja eläinsuojelullisista syistä.

Jos elokuun 2020 jälkeen on vielä toimivia pantoja, niin tiedot on edelleen mahdollista näyttää karttapalvelussa. On kuitenkin epätodennäköistä, että toimivia pantoja enää silloin on. Yleensä pantojen paristot kestävät noin 1–1,5 vuotta. Pannoituksia on tehty viimeksi kevättalvella 2019.

Mikä on kehittämistyön ja vuoden pannoitustauon jälkeen paremmin kuin nyt?

Kehittämistyön aikana on tarkoitus yhdessä keskeisten sidosryhmien ja metsästäjien kanssa pohtia, kuinka palvelu toimisi nykyistä paremmin koiravahinkojen ehkäisemisen näkökulmasta.

Tällä hetkellä lähtökohtana on löytää sellaisia susien sijaintitietojen esittämistapoja, että palvelukatkokset tai muut pantoihin liittyvät tekniset rajoitteet eivät vaikeuta tiedon käyttöä. 

Kehittämistä tehdään nykyisin käytettävän pantateknologian antamissa reunaehdoissa. Meillä ei ole tiedossa sellaista uutta tuotantoon tulevaa panta- tai akkuteknologiaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi tiheämmän paikantamisen tai paikannustiedon lähettämisen.

Tauon aikana Luke myös arvioi pannoituksiin liittyviä toimintaedellytyksiä ja reunaehtoja sekä kehittämistarpeita ja tutkimuksen tietotarpeita kokonaisuutena. Kokonaistarkastelun pohjalta suunnitellaan tulevaisuuden pannoitustoimintaa ja maantieteellisiä toiminta-alueita.

Pääsevätkö metsästäjät vaikuttamaan siihen, millainen uudesta palvelusta tulee?

Kyllä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä keskeisten sidosryhmien, kuten metsästäjien kanssa. Tähän liittyvä vuoropuhelu käynnistyy sidosryhmien kanssa maaliskuussa työpajoissa. Lisäksi Luke tekee ensi syksynä käyttäjäkyselyn, jossa selvitetään kokemuksia nykyisestä palvelusta ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeesta.

Kun pannoitettujen susien GPS-tietoja ei ole käytettävissä, tuottaako Luke epävarmempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi?

GPS-paikannuksista on saatu 1990-luvulta alkaen huima määrä tietoa susien reviireistä ja siitä, miten sudet tyypillisesti liikkuvat. Aiempaa tutkimustietoa hyödynnetään edelleen, vaikka uutta pantatietoa ei yhtenä vuonna saadakaan.

Kanta-arvioihin käytetään aina edellisenä vuonna pannoitettujen susien tuottamaa reviiritietoa.  Siispä vuonna 2020 julkaistavassa kanta-arviossa käytetään tietoa keväällä 2019 pannoitetuista susista. Pannoitustauon vuoksi pantojen tuottamaa reviiritietoa ei ole käytettävissä 2021 kanta-arviossa. Reviiritieto korvataan lisäämällä maastotyötä sekä DNA-näytteiden keruuta ja analysointia.

Usean vuoden kokemus Lounais-Suomesta on osoittanut, että kattava DNA-näytekeräys yhdistettynä toimivaan ja aktiiviseen suurpetohavainnoitsijaverkostoon tuottaa laadukkaan ja tarkan kuvan alueen susireviireistä.

Mikä on TASSU-tietojärjestelmään kirjattavien havaintojen merkitys tauon aikana?

Tassu-havainnot ja DNA-näytteet muodostavat kanta-arvion kattavimman aineistopohjan.  Tassu-havainnoista saadaan myös tieto uusista reviireistä, sillä pannoitukset kohdistuvat harvoin nuoriin yksilöihin.

Pannoitukset ovat kattaneet vain noin 25 % Suomen susireviireistä. Vaikka pannoitukset on perinteisesti tehty Itä-Suomessa tai Kainuussa, sielläkään kaikki reviirit eivät ole kuuluneet pantapalvelun piiriin. Kuitenkin niillä reviireillä, joilla pantatieto on ollut saatavilla, on tiedonsaanti koettu tärkeäksi.

Tassu-havainnot ovat tärkeitä luotettavan kanta-arvion muodostamiseksi. Luotettava kanta-arvio puolestaan on hyvän kannanhoidon ja viranomaisten toiminnan perusta. Havaintoja hyödyntävät tutkimuksen lisäksi Riistakeskus ja poliisi poikkeuslupien ja määräysten tietopohjana. Esimerkiksi poliisin päätökset pihakäyntejä tekevien susien suhteen perustuvat havaintojen osalta yksinomaan Tassu-järjestelmään tallennettuihin tietoihin.

Mikä on metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys Lukelle tauon aikana?

Erityisesti niillä alueilla, joilla GPS-pantojen avulla on aikaisemmin saatu selvitettyä reviirien rajoja, paikallisten metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan. Sekä havaintotiedon kertyminen TASSU-järjestelmään että DNA-näytekeräyksen onnistuminen nojaavat vahvasti yhteiseen tahtotilaan susikannan tilan ja koon seuraamisesta. Vaikka Luke panostaakin pannoitustauon aikana erityisesti kenttätyöhön, vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden toiminnan tärkeys korostuu siis entisestään, eikä tätä arvokasta työtä voida korvata Luken henkilökunnan toimesta. Luke tuottaa saadun tiedon pohjalta materiaalia maa- ja metsätalousministeriölle päätöksenteon pohjaksi.

Luke ja Suomen riistakeskus panostavat vahvasti suurpetohavainnoitsijoiden toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä DNA-näytekeräykseen koko Suomen alueella myös kuusivuotisen SusiLIFE-hankkeen kautta.

Mitä tapahtuu jo olemassa oleville pannoille? Jäävätkö ne susien kaulaan?

Panta, jonka akut ovat loppuneet, avautuu itsestään (vaihtelevan ajan päästä) ja tippuu maastoon. Jos lauennut panta on lähettänyt vielä paikannuksia, se noudetaan. Sattumalta maastosta löydetyt pannat toivotaan palautettavaksi Lukelle, sillä pannoissa on tallentuneena lisätietoa kunkin pantasuden liikkumisesta.

Joissakin tapauksissa pantoja saatetaan päätyä vaihtamaan toimiviin kevättalvella 2021. Pannan pudottua susi jatkaa elämäänsä normaalisti.

Lisätietoja:

Metsästäjäliiton tiedote aiheesta: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-huolissaan-susien-seurantaan-tulevasta-katkoksesta

Luken tiedote pannoitusten välivuodesta: https://www.luke.fi/uutinen/susien-pannoituksissa-valivuosi/

Jaakko Silpola, 55, on ollut edunvalvonnan erityisasiantuntija Vapo Oy:ssä. Tätä ennen hän toimi Turveteollisuusliiton toimitusjohtajana ja kansainvälisen tieteellis-teknisen International Peatland Society -yhteistyöjärjestön pääsihteerinä. Työnsä ohella hän on toiminut useissa luottamustehtävissä eri etujärjestöissä.

− Metsästäjäliiton tehtävä on vaalia suomalaista eräkulttuuria ja kehittää metsästystä sekä riistanhoitoa maassamme. Nyt toiminnanjohtajan paikan jättävän Heli Siitarin kaudella liki satavuotias liittomme uudisti toimintatapojaan ja kirkasti mm. arvojaan, mistä hän ansaitsee isot kiitokset. Näistä hyvistä lähtökohdista Jaakko Silpolan on hyvä jatkaa suomalaisen metsästyksen edistämistä. Uskon, että Jaakko Silpolan osaaminen auttaa meitä vastaamaan metsästyksen tulevaisuuden haasteisiin ja tuo toimintaamme uusia näkemyksiä ja verkostoja, sanoo Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

− Tunnen suurta kunnioitusta jäsentemme edessä astuessani Metsästäjäliiton palvelukseen. Tulen rakentamaan Metsästäjäliiton toimintaa yhteistyössä liiton piirien, luottamushenkilöiden, henkilökunnan sekä eritoten koko jäsenkunnan kanssa. Haluan kiittää nykyistä toiminnanjohtaja Heli Siitaria hänen työpanoksestaan, Jaakko Silpola sanoo.

− Metsästäjäliitolla on hieno vastuullisuuteen perustuva tavoiteohjelma, jonka myötä liitto haluaa olla koti kaikille metsästäjille. Palvelemme metsästäjiä ja yhteiskuntaa kouluttamalla jäseniä, tekemällä nuorisotyötä sekä olemalla aktiivinen ja luotettava metsästäjien edunvalvoja niin Suomessa kuin EU-tasolla, Jaakko Silpola toteaa.

Suomen Metsästäjäliitto on metsästäjien etujärjestö, jonka tehtävänä on edistää metsästystä, luontoelämyksiä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Metsästäjäliitto vaalii metsästyskulttuuria, kehittää maamme metsästys- ja riistanhoito-oloja ja tuo yhteen metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat yhteisöt ja ihmiset. Metsästäjäliitto on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä, johon kuuluu noin 2700 metsästysseuraa ja näiden 160 000 jäsentä.

Lisätietoja:

Tuomas Hallenberg
Hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 528 6069

Jaakko Silpola
Toiminnanjohtaja 1.3. alkaen
puh. 050 406 4836

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toimii Heli Siitarin sijaisena tarpeen mukaan ja jatkaa va. toiminnanjohtajana aina siihen asti kunnes uusi toiminnanjohtaja aloittaa toimessaan. Uuden toiminnanjohtajan hakuaika päättyi 15.12. ja uusi toiminnanjohtaja pyritään valitsemaan mahdollisimman nopeasti.

Varapuheenjohtajana jatkaa Ilkka Mäkelä. Ilkka Mäkelä toimii tällä hetkellä myös Metsästäjäliiton vt. puheenjohtajana. Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä lauantaina 23.11.2019. Liittokokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2020 ja hallitusvalinnat.

Heli Siitari oli ennen kokousta ilmoittanut jättävänsä tehtävän, ja hän toivoi kokousta ennen pitämässään puheessaan, että liitto jatkaisi nyt viitoitetulla tiellä. Kokouksen alussa liiton vt. viestintäpäällikkö Sari Lehtonen-Lammi esitteli liiton uuden brändikirjan.

Kaikilla piireillä edustus hallituksessa

Jokaisella piirillä on hallituksessa oma edustaja. Liittohallitukseen kuuluu jäsenten lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on vuorovuosina.

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä oli erovuorossa puolet. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2020.

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäseneksi valittiin: 

Tohmajärvellä ammutusta luonnonvaraisesta villisiasta on todettu Aujeszkyn taudin (AD), eli pseudorabieksen vasta-aineita. AD ei tartu ihmisiin, mutta voi tarttua mm. koiriin, jos koirat syövät sairastuneen sian tai villisian raakaa lihaa tai elimiä. Metsästäjäliitto kehottaa kaikkia metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa'an villisian lihan kanssa. 

-Seuraamme tilannetta ja tiedotamme asiaa lisää tarvittaessa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, Heli Siitari.

Lue Ruokaviraston tiedote asiasta

Jahti 4/2019 ilmestyy tänään. Tällä kertaa Jahti on sanomalehtipaperille painettu metsästysseuran ja maanomistajan erikoisnumero. Se jaetaan Metsästäjäliiton jäsenten lisäksi myös 300 000:lle Maaseudun Tulevaisuuden tilaajalle ja metsänomistajalle.

Lue Jahdista, kuinka EU on asettamassa lyijyn käytölle rajoituksia, kuinka pääsemme latvalinnustamaan Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja kuinka savolainen jahtiporukka pyytää hirviä saarilla.

Antoisia lukuhetkiä!

Liiton keskeisimmät teemat lausunnossa ovat kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, luotettava kanta-arvio, koirasusien tunnistaminen ja poistaminen luonnosta, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen. Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä.

Keskiössä kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen 

Päivitetyssä susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että tiukalla sudensuojelulla ei maassamme ole saavutettu aiemman hoitosuunnitelman tavoitteita. Liiton näkemyksen mukaan tilanne on tältä osin edelleen sama. Niinpä suden kannanhoidollinen pyynti on aidosti edellytyksenä hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos EU-tuomioistuimesta saadaan päätös, jonka mukaan kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa, Metsästäjäliitto edellyttää, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan jo metsästyskauden 2019-20 aikana.



Luotettava kanta-arvio tärkeää

Luotettava ja riittävän ajantasainen kanta-arvio on susikannan hallinnan perusta. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Esimerkiksi metsästäjien riistakameroista saadaan nykyisin kiistatonta ja käyttökelpoista tietoa lauman minimikoon ja pentueiden määrän arviointiin tutkimuksen käyttöön.

Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä

Kanta-arvio tulee liiton näkemyksen mukaan muodostaa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä paikallisten toimijoiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa siten, että molemminpuolinen luottamus säilyy. 



Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen vaatii varoja

Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että koirasudet pystytään tunnistamaan ja varmistamaan sekä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Maassamme tulee ottaa käyttöön suden lajipuhtauden varmistavat, uusimmat tutkimusmenetelmät sekä tehokkaat toimenpiteet koirasusien poistamiseen luonnosta. Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide, johon myös ohjataan varoja.



Häirikkösusien nopea poistaminen ensiarvoista

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista. Se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallisen suurpeto -virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.
 

Koirametsästyskulttuuri turvattava

Susikonfliktin yksi näkyvimmistä ja merkittävistä osista liittyy maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Liitto näkee suunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää ja valita yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

Toivomme sinulta kokemusta nuoriso-, opetustyöstä tai muuten vahvaa näyttöä nuorten kanssa toimimisesta. Metsästysharrastus sekä metsästyksen ja järjestötoiminnan tuntemus katsotaan luonnollisesti eduksi. Odotamme sinulta aitoa halua tehdä töitä nuorten eteen, oma-aloitteisuutta ja kykyä pitää langat käsissä päällekkäisistä tehtävistä.

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä on eduksi myös ruotsin ja englannin kielen hyvä hallinta. Eduksi luetaan myös sosiaalisen median osaaminen.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäki. Tehtävä edellyttää jonkin verran matkustamista, esiintymistä ja kouluttamista.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 12 kk. Jatko mahdollinen.

Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera suomenmetsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 30.9.


Lisätietoja tehtävästä:
koulutuspäällikkö Henri Mutanen, henri.mutanenmetsastajaliitto.fi, p. 010 841 0067 (puhelimitse tavoitettavissa 13.9., 20.9. ja 27.9.) ja toiminnanjohtaja Heli Siitari p. 010 841 0052