Vuoden 2021 aikana Metsästäjäliiton toiminnassa näkyy juhlavuosi monin eri tavoin. 

Juhlavuonna kutsumme sinut ja kaikki suomalaiset mukaan jatkamaan tätä työtä seuraavatkin 100 vuotta!

 ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa on tarkennettu huolta, uhka ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmiä.

Päivityksellä pyritään mm. entistä tarkemmin ohjaamaan poliisitoimintaa tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle ja sitä kautta varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus. Poliisin toimintalinjauksiin ei tule ohjepäivityksen myötä merkittäviä muutoksia.

Ohjeessa on otettu käyttöön maa- ja metsätalousministeriön Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019 määritelty luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien käytöksen arvioinneissa. Päivitetyssä ohjeessa on myös selkeytetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja eri konfliktilanteiden hoidossa ja otettu kantaa myös suurpetojen omaehtoiseen karkottamiseen sekä pakkotilalainsäädännön soveltamiseen.

Poliisilain mukainen puuttuminen aina viimeinen keino

Poliisi on turvallisuusviranomainen, jolla Pihajoen mukaan ei ole toimivaltaa arvioida susikannan siedettävää kokoa jollain alueella ja mahdollisesti poliisilakiin perustuvilla päätöksillään sitä säädellä. 

Riistaeläinkantojen säätely, suojelu ja kannanhoito ovat maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen riistakeskuksen toimialaan kuuluvia asioita. Poliisilain mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen on aina viimesijainen keino puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin.

Suurpetojen ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna eri asiantuntijoita. Tehtävään tilannearvioon ja sen pohjalta mahdollisesti toteutettaviin toimenpiteisiin vaikuttaa kaikissa suurpetotilanteissa muun muassa tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta. Havaintoympäristöllä ja sen olosuhteilla on myös iso merkitys harkittaessa erilaisia toimintavaihtoehtoja.

Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa PDF 784kB

Toiminnanjohtajana hän johtaa ja koordinoi molempien piirien toimintaa piirihallitusten ohjauksessa. Karppinen tulee koordinoimaan ja kehittämään myös Suomen Metsästäjäliiton koulutustoimintaa kenttämestarina. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa.

Karppinen on aiemmin toiminut muun muassa riista- ja kalataloustutkimuksessa, riistaopetuksessa, kalatalousneuvonnassa sekä yrittäjänä metsästysmatkailuyrityksessä.

Aikaisemmin toiminnanjohtaja on ollut vapaaehtoinen, mutta nyt molemmat piirit palkkasivat yhteisen toiminnanjohtajan, jolla on aikaa keskittyä molempien piirien ja liiton tarpeiden huomioimiseen.  

Chris Karppinen on 50-vuotias biologi Sauvosta Varsinais-Suomesta ja hän on harrastanut metsästystä yli 35 vuotta.

”Odotan innolla, että pääsen tekemään töitä metsästyksen eteen Hämeessä, jossa ajankohtaisina teemoina tällä hetkellä on mm. Evon kansallispuiston perustaminen ja siihen liittyvät metsästyskysymykset sekä valkohäntäpeurojen kannan nopea kasvu”, Karppinen toteaa.

Lisätietoja:

Kenttämestari Chris Karppinen, puh. 050 444 1026, etelahamemetsastajaliitto.fi ()

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäsenikseen valittiin: 
       

Hallituksen jäseninä jatkavat:

Henkilövalinnat tehtiin Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa 28. marraskuuta 2020. Liittokokouksessa käsiteltiin myös mm. Liiton 100-vuotisjuhlavuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Liittohallitukseen kuuluu 16 jäsenen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoronsa on vuorovuosina.

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergmetsastajaliitto.fi

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Vuoden 2021 toimintasuunnitelma 

Jos komission ehdotus hyväksytään parlamentissa ja neuvostossa, niin se astuu voimaan vuodenvaihteessa kaksi viikkoa sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen alkaa siirtymäaika, joka on meillä Suomessa joko 24 tai 36 kuukautta. Tähän vaikuttaa se, valitseeko Suomi niin sanotun Ramsar-määritelmän mukaisen rajoituksen vai totaalilyijyhaulikiellon.

Metsästäjäliiton verkkosivuille on nyt koottu usein kysyttyjä kysymyksiä korvaavista haulipatruunoista. Sivuilta löytyy myös muuta lyijyhaulirajoitukseen liittyvää tietoa kootusti.

Lue lisää: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/ajankohtaista-lyijysta

Kaikki OmaMetson käyttöohjeet löydät helposti tästä linkistä https://metsastajaliitto.fi/omametso/ohjeet

Metsästäjäliitto on päättänyt perua Pessalompolon Metsästysammunnan SM-kilpailut koronaviruksen aiheuttaman COVID-19 -tartuntatautiepidemian vuoksi, koska Lapin tautihuippua on ennustettu juuri juhannuksen tienoille. Juhannuksesta on enää kuukausi aikaa kilpailuihin ja kilpailujen järjestelyissä on mukana kymmeniä ihmisiä.

”Päätimme peruuttaa kilpailut, jotta emme ainakaan omilla toimillamme edistä taudin leviämistä. Toivomme, että kaikki kilpailuihin nyt aikoneet voivat osallistua niihin ilman vastaavia uhkia ensi vuonna”, toteavat Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ja kilpailun johtaja Veikko Piuva.

Metsästysammunnan SM-kilpailuihin osallistuu vuosittain lähes 1000 urheilijaa ja tukihenkilöä. SM-kilpailuissa ammuttavat lajit ovat metsästyshaulikko, -trap, -luodikko, ja -hirvi. Lisäksi Pessalompolossa olisi ammuttu esittelylajeina pienoishirvi ja -luodikko sekä haulikon Compak sporting.

Metsästäjäliiton muiden kesälle 2020 sovittujen kilpailujen tilanne selviää koronavirustilanteen kehittymisen mukaan.

Lisätietoja: 
Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja
Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergmetsastajaliitto.fi

Kilpailun johtaja 
Veikko Piuva, puh. 0400 297 504, veikko.piuvametsastajaliitto.fi

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja
Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Metsästäjäliiton jäsenseuroilleen tarjoama MetsoRekisteri on otettu käyttöön 1. huhtikuuta. Kehätiedon tarjoaman uuden rekisterin käyttöönoton myötä jäsenrekisteri nykyaikaistuu ja sen palvelut monipuolistuvat. MetsoRekisteri palvelee sekä metsästysseuroja että Metsästäjäliittoa ja sen piirejä.

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:

Uuden seuran lisääminen MetsoRekisteriin

Metsästäjäliittoon liittyneen uuden seuran MetsoRekisteri-tunnukset tulee pyytää omasta piiristä. Tunnuksia pyydettäessä tulee ilmoittaa seuran koko nimi ja piiri, jonka alueella se toimii sekä ylläpitäjän nimi ja asema seurassa. Liitä mukaan myös yhteystiedot.

Mikäli seuralla on tarvetta useammille ylläpitotunnuksille, seuran ylläpitäjän tulee luoda ne MetsoRekisterin kautta. Tunnuksia luodessa tulee olla tarkkana, että käyttäjäoikeudet menevät oikein. Apua tunnusten luomiseen saa MetsoRekisterin asiakaspalvelusta.

Sähköpostiosoitteen lisääminen MetsoRekisteriin

Kirjautumistunnukset 1.5. julkaistavaan OmaMetsoon saa klikkaamalla "Tilaa uusi salasana" OmaMetson kirjautumissivulla. Salasanan asettamiseksi vaaditaan, että henkilöllä on MetsoRekisterissä sähköpostiosoite omissa tiedoissaan.

Jos sähköpostiosoite puuttuu tiedoistasi, ole yhteydessä oman seurasi jäsenrekisterin ylläpitäjään, joka useimmiten on seuran sihteeri. Seuran ylläpitäjä lisää jäsenrekisteriin sähköpostiosoitteen, jonka jälkeen salasanan tilaamista voi yrittää uudelleen.

Poikkeustapauksissa voi ottaa yhteyttä myös MetsoRekisterin asiakaspalveluun smlkehatieto.fi tai arkisin klo 8-16 puhelimitse 010 325 5959 ja pyytää sähköpostin asettamista. Asiakaspalvelu kysyy jäsennumeroa, joka löytyy Metsästäjäliiton jäsenkortista tai Jahti-lehden takakannesta (Jäsennumero on maksimissaan 7-numeroinen. Kirjautumistunnukset ovat henkilökohtaiset, joten niitä ei saa luovuttaa muiden käyttöön.

Lue lisää: https://metsastajaliitto.fi/metsorekisteri

Metsästäjäliiton piirit tai jäsenseurat voivat hakea liitolta rahaa riistanhoitoon, riistan suojeluun ja siirtoistutuksiin, nuorisotyöhön tai metsästysammuntaan liittyviin hankkeisiin.

Metsästäjäliitto saa Poliisihallituksen luvalla kerätä rahaa, jota voidaan hyödyntää suoraan jäsenistömme omiin hankkeisiin esimerkiksi kosteikon rakentamiseen tai nuorten leirin järjestämiseen. Tukemalla liiton toimintaa voit mahdollistaa riistaeläimille parempia elinympäristöjä tai nuorelle uuden kokemuksen. Tee lahjoitus.

Hankkeille voi hakea rahaa ympäri vuoden ja ne käsitellään liittohallituksessa kaksi kertaa vuodessa teemojen asiantuntijaryhmien esitysten perusteella. Hakuajat ovat aina 1.4.–30.9. ja 1.10.–31.3. Huomioithan hakulomaketta jättäessäsi hakuajan ja päätösmenettelyn.

Haettavat kohteet:

Riistanhoito
Riistanhoidon varoista voi hakea avustusta riistakantojen kestävän verotuksen ja riistanhoidon edistämiseen. Lisäksi niitä voidaan myöntää asennekasvatukseen metsästystä ja riistanhoitoa kohtaan tapahtuvassa viestinnässä. 
Kysy lisää Teemu Simeniukselta teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Siirtoistutukset ja riistan suojelu
Siirtoistutuksen ja riistan suojelun varoja voidaan myöntää vaikkapa metsäpeurakampanjan järjestämiseen tai merihanhien siirtoistutusten tukemiseen. Kysy lisää Teemu Simeniukselta teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi

Nuorisotyö
Nuorisotyövaroilla tuetaan nimensä mukaisesti nuoria metsästäjän alkuja, joko olevia tai tulevia. Niitä voidaan myöntää nuorten leiritoimintaan ja koulutukseen liittyvän materiaalin ja videotuotannon kustannuksiin sekä ei-metsästystä harrastavien nuorten valistustyöhön. Varoilla tuetaan nuorten pääsemistä metsälle ja kasvua vastuulliseen metsästykseen. Kysy lisää Elina Mäkelälältä elina.makelametsastajaliitto.fi 

Metsästysammunta ja ampumaradat
Tähän kohteeseen lahjoitettuja varoja voidaan käyttää metsästysampumaharrastustoiminnan tukemiseen ja ampumaratahankkeiden tukemiseen (ampumaratojen kunnostus) ja siten ampurataverkoston ylläpitämiseen. Kysy lisää Jussi Partaselta jussi.partanenmetsastajaliitto.fi
 

Hakuohje

Tuen hakemiseen ovat oikeutettuja kaikki liiton jäsenseurat, piirit sekä liiton asianomaiset työryhmät.  Hakemukset käsitellään liitossa asiantuntijaryhmän esityksen toimesta, joka esittää kootusti hakemusten hyväksymisestä/hylkäämisestä liittohallitukselle. Hakulomakkeen löydät täältä.

Liittohallitus päättää lopullisesti hakemuksesta ja mahdollisesti myönnetystä tukimäärästä. Päätökset tehdään viimeistään kolmen kuukauden aikana haun päättymisestä, ja niistä ilmoitetaan hakemuksessa mainitulle yhteyshenkilölle. Tuesta voidaan myöntää myös osasumma. 
Hankkeen vetäjä sitoutuu raportoimaan hankkeen liitolle. Maksatus tapahtuu vain toteutuneita kustannuksia kohtaan. Loppuselvityksessä selvennetään hankkeen toteutuminen ja todelliset kustannukset (kuittitositteet). 

Lue lisää.

Suomen hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Valtioneuvoston linjauksen mukaan julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi 13. huhtikuuta 2020 asti. 

Poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Metsästäjäliitto on päättänyt, että kaikki liiton omat tapahtumat, joissa edellytetään läsnäoloa, peruutetaan toistaiseksi.  Pienimuotoisia alle 10 hengen ulkona sijaitsevia tapatumia voidaan harkintaa käyttäen pitää edelleen. Metsästäjäliitto pyytää myös harkitsemaan pienempien tapahtumien kohdalla niiden tarpeellisuutta. Näihinkin tapahtumiin osallistuminen sairaana on ehdottomasti kielletty. Erityistä harkintaa on syytä käyttää, mikäli osallistujissa on riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Peruutettavia tilaisuuksia ovat mm.

• Metsästäjäliiton piirien vuosikokoukset
• Metsästäjäliiton ja liiton piirien koulutukset kuten ammunta-, terveys- ja hygieniakoulutukset
• Kaikki liiton, piirien ja yhteistyössä metsästysseurojen seurojen kanssa järjestettävät nuorisotapatumat kuten leirit, kerhot ja nuorisokoulutukset
• Erilaiset kilpailut, kuten jo aiemmin peruutetut SM-hirvenhiihto ja ilma-aseiden SM-kisat.

Metsästäjäliitto suosittelee myös, että liittoon kuuluvat metsästysseurat ottavat omassa toiminnassaan tilanteen huomioon ja peruttaisivat tai siirtäisivät toistaiseksi kaikki

• Metsästysseurojen kokoukset, koulutukset, yhteiset ampumaharjoitukset ja kilpailut
• Keväällä järjestettävät peijaiset, juhlat ja muut tilaisuudet

FAQ: Voiko vuosikokouksia siirtää?

Liitteessä (pdf) on lisätietoa vuosikokousten siirtämisestä ja mitä yhdistyslaissa asiasta mainitaan.