Metsästäjäliitto on huolissaan harvalukuisimpien taantuneiden riistavesilintujen eli jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin, nokikanan ja punasotkan kantojen tilasta. Alati heikkenevä tilanne vaatii liiton mukaan tehokkaita toimenpiteitä. Asetusesityksen mukainen vesilintujen ruokintakielto ei kuitenkaan ole Metsästäjäliiton mielestä oikea ratkaisu. Metsästäjäliitto näkee korvaavina keinoina mm. saaliskiintiöt ja tehostetun vahinkolintujen pyynnin.

Ruokinta mahdollistaa valikoivan metsästyksen

Metsästäjäliitto haluaa lisää tutkimustietoa ravintohoukuttelun vaikutuksista vesilinnustukseen. −Ministeriön on pystyttävä paremmin todentamaan, mikä osuus ruokinnalta metsästyksellä on taantuvien lajien metsästyskuolleisuudessa. Metsästäjäliitto haluaa lisää selvityksiä myös siitä, missä määrin nyt kyseessä olevat taantuvat lajit hyödyntävät viljaruokintapaikkoja ja onko ravintohoukuttelun avulla tapahtuvan metsästyksen vaikutuksissa alueellisia eroja, toteaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Ruokintakielto sellaisenaan voisi liiton mielestä johtaa myös tahallisiin tai tahattomiin oikeustapauksiin, sillä avoimia ja tulkinnanvaraisia tapauksia on käytännössä paljon; Mikä katsotaan ruokintapaikaksi? Mikä on vaadittava minimietäisyys ruokintapaikan ja metsästyspaikan välillä? Miten pian ruokinnan päättymisestä paikalla voi metsästää?

Järkevästi mitoitettu, kohtuullinen vesilintujen ruokinta on Metsästäjäliiton mielestä jopa suositeltavaa, sillä ruokinta tarjoaa mahdollisuuden ampua varmoja riistalaukauksia. Sopivalta etäisyydeltä ammuttu laukaus parantaa valikoivaa metsästystä, koska ammuttavan linnun laji, sukupuoli ja ikä on helpommin määriteltävissä.

Metsästäjäliitto esittää korvaavia mutta tehokkaita toimia
Metsästäjäliitto esittää ravintohoukutinkiellon sijaan listan toimia, jotka vaikuttavat taantuvien vesilintujen tilan kohenemiseen kuin vesilintujen metsästysruokinnan täyskielto, joka on sellaisenaan ylimitoitettu toimenpide. Tärkeimpänä keinona liitto esittää taantuville vesilinnuille kahden linnun metsästäjä- ja kausikohtaista saaliskiintiötä. Metsästäjä voisi ampua korkeintaan kaksi taantuvien lajien yksilöä metsästyskaudessa. Lajit olisivat haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, isokoskelo sekä nokikana. Koska edellä mainituista lajeista on jo nyt säädetty pakollinen saalisilmoitusvelvollisuus, kiintiöinti ja saalisseuranta olisi erittäin helppoa ja tehokasta toteuttaa. Saaliskiintiöinnin avulla päästään kiinni itse ongelmaan eli taantuvien lajien metsästyskuolleisuuden rajoittamiseen. Metsästäjäliitto ei jaa ministeriön näkemystä siitä, etteikö valvonnan näkökulmasta metsästäjäkohtaisen saaliskiintiön valvontaa voisi toteuttaa. Saaliskiintiöt ovat jo käytössä muutamien lajien osalta. Metsästäjien suuri enemmistö on lainkuuliaisia, eikä metsästäjät halua kiintiöitä rikkomalla riskeerata harrastuksensa jatkumista.

Metsästäjäliitto näkee toisena keskeisenä keinona taantuvien vesilintukantojen kohentamiselle rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupabyrokratian keventämisen. Niin sanottuja luonnonhoidollisia poikkeuslupia rauhoittamattomien lintujen pyyntiin linnustokohteilla tulisi myöntää jatkossa pienemmällä kynnyksellä, erityisesti kosteikoille ja pesimäalueille kohdennettuina. Myös varislintujen pesimärauhoitusaikojen järkeistämistä tulisi voida aidosti miettiä. Metsästäjäliitto on erityisen huolissaan kosteikko- ja vesilinnuston poikastuoton jatkuvasta heikkenemisestä. Lintujen elinympäristöt ovat heikentyneet samaan aikaan, kun predaatio sekä pienpetojen ja erityisesti varislintujen aiheuttamana on koko ajan kasvanut. Metsästäjäliitto pitääkin tärkeänä näiden vaikutusten pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja hankkeita.

Kolmantena keinona Metsästäjäliiton ehdottaa täyskieltojen sijaan panostamista metsästäjien koulutukseen ja neuvontaan. Vesilinnustukseen tulee laatia eettiset ruokintaohjeet ja kohtuullisuuteen opastavat metsästysohjeet. Tulee luoda kulttuuri, jossa ei tavoitella suuria saalismääriä.

−Taantuvien vesilintukantojen tilanteen kohentaminen ja eettisen vesilinnustuksen toimintamallien edelleen kehittäminen on kaikkien yhteinen tavoite. Sitä ei tule kuitenkaan tehdä toimilla, jotka ovat ylimitoitettuja, eivätkä kohdistu suoraan ongelman ytimeen, Ere Grenfors tähdentää.

Lisätietoja:

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, 050 569 8916, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi

https://metsastajaliitto.fi/lausunnot/lausunto-luonnoksista-maa-ja-metsatalousministerion-asetuksiksi-vesilintujen-metsastyksen

Metsästäjäliiton ICT-päällikön tehtäviin kuuluvat ICT-toiminnan kehitys ja ylläpito. Kokonaisuuteen kuuluvat mm. ICT-infrastruktuurit, digitaalisten jäsenpalvelutuotteiden kehitys ja hankinta, erilaiset verkkosivustot ja liiton kyberturvasta huolehtiminen. Työnkuvaan kuuluvat myös liiton jäsenrekisteriin ja jäsentuotteiden verkkokaupasta vastaavan Eräkontti Oy:n ICT-tehtävät. Tehtävään valitulla Petri Kuossarilla on pitkä kokemus ICT-alalta. Hän on aloittanut työnsä alalla 1990-luvulla ja ensimmäisen oman IT-alan yrityksensä hän perusti vuonna 2004 ja toisen DataIT Oy:n 2011. Kuossarin asiakkaisiin kuului 2000-luvulla myös Metsästäjäliitto. Metsästyksen lisäksi Kuossari harrastaa tähtitiedettä ja avustaa SETI-instituuttia havainnoimalla eksoplaneettoja sekä asteroideja.

− Odotan innolla pääseväni kehittämään Metsästäjäliiton toimintaa eteenpäin, ja katson positiivisin mielin tulevaisuuteen, Kuossari tiivistää.

Metsästysammunnan ABC-kouluttaja Länsi-Suomen alueelle

Ilkka Kärppälä on toiminut vuosia Rajavartiolaitoksen ase- ja ampumakouluttajana. Kärppälä on myös harrastanut urheiluammuntaa kilpailutasolla vuosia ja metsästänyt yli 45 vuotta. Mestaruuksia on tullut vuosien aikana monia kymmeniä jakautuen urheiluammunnan ja metsästysammunnan kesken. Lajeina on ollut niin kiväärilajit kuin myös haulikkokilpailut.

− Olen aina ollut kiinnostunut kouluttamaan ja opettamaan ihmisiä kohti parempia taitoja. Uudessa työssäni tavoitteenani on saada opetettua metsästäjille turvallinen aseenkäsittely ja ampumataito, Kärppälä kertoo.

Toiminnanjohtajan tulisi olla sosiaalinen, hyvä ATK- taidot omaava henkilö. Toiminnanjohtajalla tulisi olla kokemusta metsästyksestä, luonnossa liikkumisesta, metsästysseura- ja järjestötoiminnasta sekä suomen kielen taito ja oman auton käyttömahdollisuus on välttämätön. Eduksi katsotaan palveluhenkisyys, nuoriso- ja koulutustyön kokemus. Valittavan henkilön tulee asua Pohjois-Savon alueella.

Toiminnanjohtajan työtehtävät ovat monipuolisia kuten esimerkiksi viestintää, metsästysseurojen ja koululaisten koulutus- ja ohjaustehtävät. Työ on osa-aikainen ja palkkaus on max. 1400€ kuukaudessa. Työ alkaa elokuussa tai sopimuksen mukaan.

Työ tapahtuu pääasiassa etätyönä kotoa ja Pohjois-Savon piirin alueella.

Tiedustelut Pekka Julkunen, +358400960107,  pekka.julkunen@meili.fi.

Hakemukset toimitetaan sähköpostitse nykyiselle toiminnanjohtajalle Katja Partaselle 24.6.2021 klo 16:00 mennessä osoitteeseen pohjoissavo@metsastajaliitto.fi.

Vuosista metson siivillä - Metsästäjäliitto 100 vuotta -historiikki kertoo Metsästäjäliiton vivahteikkaan historian. Kirjan rakenne on nerokkaan yksinkertainen: teoksen alussa kuvaillaan aikaa jo ennen järjestön perustamista ja edetään vuosikymmen kerrallaan tähän päivään asti keskittyen liiton tärkeimpiin tapahtumiin ja kehitysaskeliin.

Kuvitettu, noin parisataa-sivuinen teos on tarkka kuvaus koko liiton historiasta. Kirja sopii mainiosti niille, jotka haluavat sukeltaa syvälle liiton tarinaan ja sen kautta avautuvaan näkymään suomalaisen metsästyksen ja eränkäynnin historiaan. Kirja tulee myyntiin kesäkuun alussa Eräkontin verkkokauppaan.

Metsästäjäliiton tehtävä pysynyt samana

Ajatus koko Suomen kattavasta yhteisestä järjestöstä, nykyisestä Metsästäjäliitosta, virisi 1900-luvun alun metsästäjäkokouksissa. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto – Finlands Allmänna Jägarförbund r.y. perustettiin lopulta 24.4.1921. Sadassa vuodessa suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon, mutta Metsästäjäliiton tehtävä on edelleen sama: kehittää metsästystä ja riistanhoitoa maassamme.

Metsästäjäliiton perustavan kokouksen pöytäkirjaan kirjoitettiinkin seuraavasti: ”Päämäärämme on toimia metsästyksen ja metsästyksenhoidon eli riistanhoidon hyväksi. Keinoina on erityisesti Suomen metsästysseurojen yhteistyön lisääminen ja uusien seurojen perustaminen metsästyksen kehittämiseksi.”

”Historiikin keskeinen tarina on, miten Metsästäjäliitto on sadassa vuodessa kehittynyt noin 100 jäsenen yhdistyksestä yli 145 000 metsästäjän valtakunnalliseksi etujärjestöksi”, kiteyttää historiikin kirjoittanut historiantutkija Tero Halonen.

Historiatietoa myös verkkosivuilla

Metsästäjäliiton verkkosivuilla on avautunut myös Metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allosen toimittama historiasivusto, joka esittelee tiivistetysti, miksi ja miten Metsästäjäliitto on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi toimijaksi. Satavuotista historiaa käydään läpi vuosikymmen kerrallaan ja tekstiä täydennetään valokuvin, videoin ja ääninauhoin.

Tilaa jäsenhintaan OmaMetsosta

Metsästäjäliiton jäsenet saavat kirjan hintaan 35  € tilaamalla sen OmaMetso-jäsenpavelusta. Ei-jäsenille hinta on 45 €.

Lisätietoja:

Kirjailija, historian tutkija Tero Halonen, puh. 050 589 7397, terohalonen@hotmail.com

Metsästäjäliitto
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836

Oletko toiminut ICT-asiantuntijatehtävissä joitakin vuosia ja haluaisit ehkä kokeilla nyt siipiäsi haastavammissa päällikkötehtävissä? Oletko jo ICT-päällikkö? Hae rohkeasti meille! Tehtäviisi kuuluvat ICT-päällikkönämme Metsästäjäliiton ICT-toiminnan kehitys ja ylläpito. Tähän haastavaan, mutta hyvinkin mielenkiintoiseen kokonaisuuteen kuuluvat mm. ICT-infrastruktuurit, digitaalisten jäsenpalvelutuotteiden kehitys ja hankinta, erilaiset verkkosivustot ja liiton kyberturvasta huolehtiminen. Työnkuvaan kuuluvat myös liiton jäsenrekisteriin ja jäsentuotteiden verkkokaupasta vastaavan Eräkontti Oy:n ICT-tehtävät.

Olet asiakaspalveluhenkinen ja oma-aloitteinen, sinulla on kyky ratkaista teknisiä ongelmia ja ennen kaikkea halu oppia uutta. Sinulla on muutaman vuoden kokemus ICT-alalta. Tunnet palvelinympäristön ja verkkojen ylläpidon kuin omat taskusi. Arvostamme joustavaa ja rentoa asennetta, jollaista tarvitaan, että pystyt lennosta siirtymään ICT-strategian suunnittelusta kollegan jumiin menneen tietokoneen avaamiseen. Metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan tuntemus on etu.

Toivomme sinulta soveltuvaa teknistä koulutusta, aiempaa kokemusta ICT-asiantuntijan tai ICT-päällikön tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoturvaosaamista sekä tietoliikenneverkkojen tuntemusta.

100-vuotias Metsästäjäliitto on koti kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Päätehtävämme on edistää metsästystä. Suomalaisten metsästäjien edunvalvojana edesautamme kestävää metsästystä ja metsästysseuratoimintaa sekä koulutamme osaavia ja vastuullisia metsästäjiä. Järjestöömme kuuluu 2700 metsästysseuraa sekä 145000 metsästäjää.

Työtehtävät

Tehtävässä vastaat ICT-suunnittelijan kanssa Metsästäjäliiton ja sen tytäryhtiön Eräkontti Oy:n ICT-toiminnoista ja olet monessa mukana. Ensisijaisia tehtäviäsi ovat:

• Metsästäjäliiton ICT-toiminnan johtaminen
• Laadukkaasta ja tehokkaasta ICT-strategiasta vastaaminen sekä muiden osastojen konsultoiminen ja tukeminen ICT-ratkaisuilla tehokkuuden ja laadun parantamiseksi.
• ICT-infran ja siihen kytkeytyvän kumppaniverkoston jatkuva optimointi ja kehittäminen kustannusten ja laadun osalta.
• ICT-kehitysprojektien omistajuus ja toteutus yhdessä muun organisaation kanssa.
• Jäsenten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön koulutusten järjestäminen ja koulutukseen osallistuminen.

Sinulla on kokemusta päätelaitteiden käyttöjärjestelmistä (Windows, Mac OS X, iOS ja Android).

Tarjoamme mielekästä työtä mukavassa työporukassa sekä hyvät työsuhde-edut.

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä, etätyö on tilanteen salliessa mahdollista. Työtehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja sisältää 6 kk:n koeajan.

Hakemuksesi voit lähettää cv:n ja palkkatoiveen kera osoitteella rekry@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Hakemukset tulee lähettää 24.5.2021 mennessä.

Lisätietoja: ICT-suunnittelija Antti Lehtisalo, antti.lehtisalo@metsastajaliitto.fi, puh. 040 501 9061

Kilpailun tavoitteena on korostaa koiran ohjaajan ja koiran yhteistyötä ja taitoja. Kilpailun voittanut ohjaaja & koira, jotka saavat tittelikseen Vuoden koirametsästäjä & metsästyskoira. 

Kilpailu on kolmiosainen. Jokaiseen osatehtävään osallistuu kilpailuun ilmoittautunut koiranohjaaja. Koira on mukana kahdessa osakilpailussa.

Osakilpailut:

1. Koiranäyttely 31.7.2021 Seinäjoella entisen Peräseinäjoen kunnan kirkonkylällä

1. 2. Ampumakilpailu, 31.7. – 1.8. ja 7.8.2021 Peräseinäjoen ms:n radalla
      
      • Sorkkaeläinkoirat – hirviammunta

• • Ajavat koirat – mukailtu jäniskiekko, haulikko
  • Seisojat, karkottavat, spanielit – metsästystrap
  • Noutajat - metsästyshaulikko
  • Pystykorvat – kivääri (metsokuvio)

3. Koirarotukohtainen metsästyskoe
Kisaan kutsutaan osakilpailuissa 1 ja 2 parhaiten pärjänneet ohjaaja & koira. Koemaastot ovat Peräseinäjoen metsästysseuran alueella.

Palkinnoksi voittajaparivaljakko saa valintansa mukaan Sako-Berettan metsästyskiväärin tai metsästyshaulikon.
 

Lisätietoja:

Lisätietoja kisasta löytyy järjestäjän eli Peräseinäjoen metsästysseuran sivuilta: psjms.fi

Kysymyksiä kilpailuun liittyen voi lähettää sähköpostitse: vmkinfo@psjms.fi

Koulutuksen kävijät rekisteröidään Ruokaviraston tietokantaan ja he saavat suorituksesta todisteeksi hygieniakurssin kortin. On erittäin suositeltavaa, että metsästysseurassa olisi yksi koulutuksen käynyt henkilö.

Verkkokurssin on suorittanut jo vajaa 70 henkilöä noin kuukauden aikana ja palaute on ollut hyvin kannustavaa. Verkkokoulutuksen sisällöstä vastaa Sauli Laaksonen ja teknisestä toteutuksesta Metsästäjäliitto. Kurssin aikana voit esittää kysymyksiä verkkoalustalla, missä asiantuntijat vastaavat. Omaan tahtiin suoritettava kurssi sisältää kattavan paketin videomuodossa, jolloin voit itse määrittää opiskelutahdin.

Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä, informatiivinen ja hyödyllinen kurssi. Jäin oikeastaan kaipaamaan lisää, ja kiinnostukseni aiheeseen lisääntyi huomattavasti. Metsästyksen harrastajana tämä kurssi antoi minulle paljon ja aion kyllä suositella sitä muillekin. Parhaimpia kursseja ovat ne, jotka saavat sinut haluamaan oppimaan aiheesta lisää, ja tämä oli minulle henkilökohtaisesti sellainen. -koulutuksen kävijä-

Lue lisää koulutuksesta ja osallistu >>

Lisää tietoa aiheesta: metsastajaliitto.fi/koulutukset tai Elina Mäkelä elina.makela@metsastajaliitto.fi

Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi painettu kultakantinen Jahti-lehti on nyt luettavissa digitaalisena versiona. Juhlalehteä pääsee poikkeuksellisesti lukemaan myös ilman jäsenyyttä.

Lue Juhla-Jahti täällä >> metsastajaliitto.fi/metsastajalle/jasenpalvelut/jahti-lehti/juhla-jahti

Luonnonvarakeskuksen tiedote.

Aikaisemman tutkimustiedon perusteella aiemmin käytetty analyysimenetelmä tunnistaa koirasudet susista ensimmäisessä ja toisessa polvessa. Mitä useamman polven takaisinristeymästä puhutaan, sitä epävarmemmaksi muuttuu lajin tunnistaminen vanhalla menetelmällä. Nyt tehdyn uuden koirasusipaneelin tulos osoittaa, että myös toisen polven risteymien tunnistamisessa voi esiintyä haasteita, jos käytetään pelkästään mikrosatelliittianalyysiä.

”Kehitystyöhön lähdettiin, koska risteymien tunnistamista varten haluttiin kehittää menetelmä, jota voidaan käyttää koko Euroopan laajuisesti. Vanhaan menetelmään verrattuna uusi menetelmä on nopeampi, kustannustehokkaampi ja eri laboratorioissa tehdyt analyysit ovat keskenään vertailukelpoisia. Vanhalla menetelmällä eri laboratorioissa saatuja risteymäanalyysien tuloksia ei voi vertailla suoraan keskenään”, kertoo tutkimuksessa mukana ollut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, maaliskuusta alkaen Lukessa työskennellyt, Jenni Harmoinen.

Luonnonvarakeskus (Luke) lähetti Oulun yliopiston tutkimukseen DNA-näytteitä tunnetuista koirasusista. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana DNA-näytteet kahdesta eläimestä, jotka oli aiemmassa Turun yliopiston analyysissä määritelty susiksi, mutta joiden DNA-tulos poikkesi keskimääräisestä sudesta. Näytteet haluttiin ottaa uudelleen tarkasteluun koirasusien tarkempaan tunnistamiseen kehitetyllä menetelmällä.

Poikkeuksellisten DNA-tulosten takaa paljastui kaksi koirasutta. Auton alle Tohmajärvellä joulukuussa 2015 jäänyt yksilö oli kolmannen polven takaisinristeymä suteen. Kannanhoidollisella luvalla Pyhäjoella tammikuussa 2016 ammuttu yksilö oli toisen polven takaisinristeymä suteen. Ensin mainittu yksilö oli 4-vuotias uros ja jälkimmäinen 2-vuotias naaras.

Koirasusi on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Luke tulee käymään vanhan mikrosatelliittiaineiston huolellisesti läpi.

Uusi koirasusipaneeli erottaa koiran ja suden risteymät mikrosatelliittimenetelmää tarkemmin

Susien ja koirien perimän erot ovat pieniä, koska sudet ja koirat ovat geneettisesti eriytyneet toisistaan suhteellisen vähän aikaa sitten. Uusi koirasusipaneeli on kehitetty korostamaan susien ja koirien välisiä geneettisiä eroja. Koirasusipaneelia käytetään SNP-analyysissä.

Luonnonvarakeskuksen vuosittaiseen suden DNA-näytteiden lajimääritykseen on tähän saakka käytetty mikrosatelliittimarkkereita. Analyysit on tehty Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. Tuore tutkimustulos osoittaa, että käytetty mikrosatelliittianalyysi erottaa koirasudet huonommin kuin koirasusipaneeli.

Luke käy läpi vanhat DNA-näytteet ja kehittää suden kannanarvioinnissa käytettävää DNA-analyysiä

”Kehitystyö on tervetullutta”, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. ”Tieteelle on ominaista, että menetelmien kehittyessä tieto muuttuu ja täsmentyy. Koirasusipaneelin avulla kehitämme suden kannanseurantaan liittyvää risteymien tunnistamista.”

Oulun yliopiston tutkimus tehtiin Saksassa olevalla laitteella, mutta samanlainen laite on vastikään hankittu maa- ja metsätalousministeriön tuella Lukeen. Luke tulee ottamaan menetelmän osaksi susikannan arviointia vuodesta 2022. Koirasusipaneeli tulee tulevaisuudessa olemaan Lukessa rutiinikäytössä.

Vanhoista näytteistä tullaan analysoimaan uudelleen ne yksilöt, jotka voivat ikänsä puolesta olla elossa tai nyt elossa olevien susiyksilöiden vanhempia. Myös vuosien 2016—2021 aikana kerätyistä ulostenäytteistä otetaan koirasusipaneeliin analysoitavaksi ne, jotka eroavat tyypillisestä suden profiilista. Vanhoja näytteitä päästään analysoimaan aikaisintaan, kun uusi laite on saatu Lukessa käyttöön.

Lue lisää tuoreesta tutkimuksesta (luke.fi)

Tuore SNP-tutkimus pähkinänkuoressa:

• Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus, jonka tavoitteena oli kehittää DNA-menetelmä erottamaan entistä tarkemmin suden ja koiran risteymät.
• Koirasusipaneeli tarkoittaa risteymien tunnistamiseen valittuja 93 SNP-markkeria.
• Tutkimustulos on hyväksytty ja vertaisarvioitu, mutta artikkelia ei ole vielä julkaistu.
• Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 288 sutta Euroopan laajuisesti (näytteitä Suomesta 61 kpl, Venäjältä 4 kpl, Romaniasta 21 kpl, Saksasta 107 kpl, Italiasta 70 kpl ja Iberian niemimaalta 25 kpl).
• Suomesta toimitettiin näytteitä muun muassa metsästetyistä susista, museosusista ja tunnetuista koirasusista.
• Koira-aineistona tutkimuksessa käytettiin 314 koiran DNA-näytettä 55 eri rodusta.
• Risteymiksi epäiltyjä näytteitä oli koko tutkimuksessa yhteensä 12 kappaletta (3 kpl Saksasta, 1 kpl Romaniasta, 1 kpl Tšekistä ja 7 kpl Suomesta).

"Kurikan Metsästysseura ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä toiminta-alueellaan metsästysmahdollisuuksien ylläpitämiseksi sekä seuratoiminnan kehittämiseksi. Viime aikoina Kurikan Metsästysseura on kehittänyt erityisesti nuorisotoimintaa ja siihen liittyviä asioita. Uusien jäsenten mukaan ottaminen toimintaan on tuonut uusia ajatuksia ja painopistealueita mukaan, perinteisiä toimintatapoja unohtamatta. Onnistuneesti järjestetyt Metso-nuortenleirit, uusien ampumalajien ottaminen mukaan toimintamuotoihin ja johtoryhmän nuorentuminen kertovat omalta osaltaan tästä", Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kertoo valinnan perusteista.

Kurikan Metsästysseuralla on esimerkillisen nuorisotyön lisäksi kattavaa kennel-, ampumaharrastus- ja talkootoimintaa, hyvät maanomistajasuhteet ja arvostettavaa sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi seurakunnan kanssa”, kiittää toiminnanjohtaja Silpola.

”Seurassamme on tällä hetkellä aktiivisia toimikuntia ja jaostoja, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa. Nuorten kanssa pyrimme tekemään jatkossakin töitä ja saamaan hienolle harrastusmuodolle jatkumoa myös tulevaisuudessa. Tällainen palkinto varmasti lisää motivaatiota entisestään. Katse täytyy suunnata hieman kauemmas eikä ajatella aina vain seuraavaa vuotta. Vuoden Metsästysseuraksi valinta on otettu ilolla vastaan seurassamme”, sanoo Kurikan Metsästysseuran puheenjohtaja Tommi Teerimäki.

Seura nuorentuu vauhdilla

Kurikan Metsästysseura ry on perustettu 1927. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä 626, ja viime vuosina jäseneksi on liittynyt yhä enemmän nuoria ja naisia.  Seuran hallituksen keski-ikä on Teerimäen mukaan laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli viidestäkymmenestä ikävuodesta neljäänkymmeneenkahteen. Seurassa jatketaan edelleen päämäärätietoisesti tavoitteellista työtä nuorisotoiminnan kehittämiseksi.

Seura aloitti nuorisotyön huomatessaan aktiivijäsenien ikääntyvän. Tuolloin seura päätti aloittaa eräkerhotoiminnan, joka on suunnattu 8−14-vuotialle nuorille. Seura järjestää nuorille myös Metsästäjäliiton kanssa yhteistyössä Metso-leirejä. Vuosittain järjestettävät perhepäivät ovat osoittautuneet myös suosituiksi.

Vuoden metsästysseura palkitaan myöhemmin Metsästäjäliiton kunniakirjalla ja reliefillä.

Lisätietoja:

Kurikan Metsästysseura, puheenjohtaja Tommi Teerimäki, puh. 050 410 3250, tommi.teerimaki@gmail.com
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi

Lue lisää Kurikan Metsästysseurasta Jahtimediasta: https://jahtimedia.fi/nuoret/ovet-avoinna-nuorille-kurikassa