22.09.2025 09:53 Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola ja Oivangin poroisäntä Juha Kujala vaativat kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista, jotta petotilanteeseen voitaisiin puuttua. MTV:n Huomenta Suomessa puhunut kaksikko kertoi, että Kuusamossa susien aiheuttamat vahingot ovat paisuneet valtaviksi. Ylen uutisen mukaan susien suuhun on mennyt touko-elokuussa yli 1300 poroa. Oivangin poroisäntä Juha Kujala kertoo, että vahinkoja on jo nyt enemmän kuin koko viime vuonna. – Meillä ei ole pelkoa, että susikanta ei olisi vahva, Venäjän puolelta niitä tulee. Jos ihmiset eivät rajoita kasvua, niin ongelmiahan siitä tulee. Alueella on arviolta 25 sutta tekemässä vahinkoa. Susista on kaadettu muutamia vahinkoperusteisilla luvilla. Vahinkokertymä on kuitenkin päässyt valtavaksi, sillä jahtia ei voi aloittaa ennen vahinkojen ilmenemistä. – Jos olisimme saaneet luvat keväällä ja olisimme päässeet poistamaan susilaumat joita sinne tuli, emme olisi tässä tilanteessa. Poronhoitoalueen tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että petokorvausten maksukatto on tullut vastaan. Viime vuodelta petokorvauksia jää maksamatta noin 1,2 miljoonaa euroa. Kannanhoidollinen metsästys saatava käyntiin Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola katsoo haastattelussa, että vahinkoperusteisilla luvilla paikataan vain jo olemassa olevia ongelmia. – Vahinko- tai uhkaperusteisia lupia saadaan aika hyvin, mutta kannanhoitoa ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Susikanta kasvaa, samoin kuin karhukanta. – Se näkyy meillä poronhoitoalueen etelärajalla. Kun kannanhoidolliseen metsästykseen ei päästä, niin siellä on ennätyskovat vahingot, toteaa puolestaan Kujala. Suurpedot myös käyvät entistä rohkeammiksi, kun niitä ei metsästetä. Silpola muistuttaa, että kannanhoidollinen metsästys palauttaisi niin susille kuin karhuillekin ihmisarkuutta. Metsästystilanteet eivät yleensä ole ohitse nopeasti, vaan metsästyksen luoma paine aiheuttaa oppimisreaktion. Silpola vertaa tässä tapauksessa sutta kotikoiraan. – Koirakin ottaa sen elintilan, jos sen antaa melskata vapaasti. Koiraeläimenä susi toimii samoin. Silpolan mukaan yleistyneet pihakäynnit kertovat paitsi kannan kasvusta, myös entistä rohkeammista yksilöistä. – Meillä on noin 7000 pihakäyntiä jo rekisteröity susista, sata metriä asuinrakennuksesta. Se on yli puolitoista kertaa enemmän viime vuoteen verrattuna. Metsästäjäliitto esittää EU:n ohjeisiin pohjautuen suden suotuisaksi suojelutasoksi 165 eläintä. Sen jälkeen tärkeää on saada metsästyslainsäädäntö korjatuksi siten, että tästä ylimenevää osuutta voidaan metsästää kannanhoidollisessa metsästyksessä. Katso koko haastattelu MTV:n Huomenta Suomesta.