Hyljetuotteiden kauppa on ollut EU:ssa kiellettyä vuodesta 2009. Kauppakielto on näivettänyt ammattimaisen hylkeenpyynnin Suomen merialueilla ja hyljekannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Kasvaneet hyljekannat vaarantavat vaelluskalakantojen ja ammattikalastuksen elinvoiman.

Näistä syistä Metsästäjäliitto vastustikin voimakkaasti kauppakiellon asettamista. Suomen nykyinen hallitus on tunnistanut ongelmat ja ottanut hallitusohjelmaansa hylkeenmetsästyksen tehostamisen merialueilla.

Nyt asiaan on mahdollista vaikuttaa. EU-komissio haluaa arvioida, onko hyljetuotteiden kaupan kiellon jatkaminen tarkoituksenmukaista, ja kerää siksi kansalaisilta palautetta. Metsästäjäliitto, kuten myös maa- ja metsätalousministeriö, kannustavat metsästäjiä kertomaan näkemyksensä. Lue ministeriön kehotus täältä.

Toimi näin:

• Mene EU-komission suomenkieliselle palautesivulle tästä
• Paina Anna palautetta -nappia.
• Vaihda sisäänkirjautumissivun oikean yläkulman vetolaatikosta kieleksi suomi.
• Kirjaudu sisään tunnistautumalla joko Googlen tai Facebookin tunnuksilla tai luomalla tili.
• Voit kirjoittaa näkemyksesi palautekenttään suomeksi.
• Komissio on erityisen kiinnostunut kuulemaan, onko kiellolla vaikutuksia hyljekannan koon säätelemiseen tai elinkeinojen harjoittamiseen.

Vastaa vapaan palautteen lisäksi EU-komission hyljekauppakieltoon liittyvään kyselyyn

Kuulemisen tarkoituksena on kerätä näkemyksiä kaikilta ryhmiltä, joita kyseinen aihe koskettaa. Tavoitteena on selvittää, miten hyljetuotteiden kauppaa koskeviin nykyisiin sääntöihin suhtaudutaan. Näin autetaan komissiota määrittämään, ovatko hyljetuoteasetus ja kuuttidirektiivi tarkoituksenmukaisia

Kyselyyn voi vastata Euroopan Unionin virallisella aloitesivulla >>

Palautekysely ovat auki 7.8.2024 asti.

Metsästäjäliiton EU-vaalisivuilla esittäytyivät metsästävät ja metsästysmyönteiset ehdokkaat. Ehdokassivu on suljettu 10.6.2024. 

Metsästäjäliitto esitti eduskuntapuolueille neljä EU-politiikan ajankohtaista kysymystä. Katso millaista metsästyspolitiikkaa puolueet aikovat lähteä ajamaan Brysselissä >>

Suurpedot, valkoposkihanhet, hyljetuotteiden kauppa sekä lyijykielto ovat Metsästäjäliiton ajankohtaiset EU-vaalitavoitteet. Tutustu lisää Metsästäjäliiton EU-vaalitavoitteisiin >>

Sivustolle voivat ilmoittautua kaikki metsästykseen positiivisesti suhtautuvat EU-vaaliehdokkaat, jotka toivovat saavansa ääniä metsästäjiltä. Ilmoittautumistiedot on lähetetty ehdokkaille puolueiden kautta.

Äänestä EU-vaaleissa

• Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024.
• Varsinainen vaalipäivä 9.6.2024

Tule tapaamaan meitä ja juttelemaan metsästyksestä nokipannukahvin äärelle! 

Metsästäjäliiton osastolla esitellään laajasti liiton toimintaa ja jäsenetujamme. Järjestömme tämän vuoden teema on turvallisuus, joka näkyy osastolla monin tavoin. Ohjelmalavalla nähdään liiton omia staroja ja vierailevia tähtiä kertomassa ajankohtaisista aiheista ja perehdyttämässä messukävijöitä metsästyksen ja saaliinkäsittelyn saloihin.

Myös Metsästäjäliiton Sotka-levähdysalueverkoston, Mökkiläiset vieraspetopyyntiin ja Ampumaratojen Ympäristölupahankkeen asiantuntijat ovat paikalla kaikkina messupäivinä.

Osastolla on Eräkontti Oy:n myyntipiste sekä useita liiton kumppaneita kuten ST1, Subaru, If ja Corrotech. Lisäksi edustettuna ovat Suomen Ampumaurheiluliitto ja Metsästysmuseo.

Kivaa tekemistä lapsille ja nuorille löytyy liiton toimintapisteeltä Outdoor Activity Parkista, joka on vain kiven heiton päässä osastoltamme.

Toinen etäpisteemme löytyy Lopen ampumaradalta, jossa on testattavana Metsästäjäliiton kehittämä Luoticompak-ammunta. Lopelle on non-stop-bussikuljetus messualueen ja ampumaradan välillä.

Tervetuloa viettämään turvallinen hengähdystuokio messuhulinan keskellä Metsästäjäliiton osastolle U480.

Ohjelmalavalla:

Pe, la ja su klo 12
Tule tutustamaan metsästyksen aseturvallisuuteen! Samalla opit aseturvallisuuden neljä sääntöä. Metsästäjäliiton asiantuntija esittelevät myös turvalipun käyttöä.

Pe klo 13, la klo 11 ja su klo 14
Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen valmistaa sorsan pesäputkia eli pesätuubeja ja kertoo SOTKA Levähdysalueverkosto -hankkeesta.

Pe ja la klo 14
Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeen vetäjä Petri Passila esittelee ja virittää erilaisia pienpetoloukkuja pyyntiin.

Pe klo 15
“Tule seuraamaan majavan nahan muokkausta perinnenahkurimestari Hanna Noren opastuksella! Nahan jäljillä -kirjan tekijä esittelee nahkurin työkaluja, sekä luonnonmukaisen parkitustavan majavan nahalle ja majavan hännälle. Tule tapaamaan Hannaa ja tutustumaan nahkurin maailmaan!

La klo 15
Kansainvälinen trofeetuomari CCM Tiina Eklund kertoo trofeiden arvioinnista ja mittaa valkohäntäpeuran sarvet.

La klo 13 ja su klo 11
Kuusinkertainen olympiakävijä ja kiväärin olympiahopeamitalisti Juha Hirvi vierailee Metsästäjäliiton osastolla haastateltavana. Juhan haastattelun yhteydessä Suomen Ampumaurheiluliiton kivääriammunnan nuorten maajoukkueampujat Minea Terkola ja Sonja Myllys demoavat kilpavarusteissa ampumasuoritusta ja Juha kertoo, mikä suorituksessa on tärkeää.

Pe klo 14:30 ja su klo 11
Pariisin olympialaisiin valmistautuva haulikkoampuja Eetu Kallioinen (s. 1998) vierailee Metsästäjäliiton osastolla. Ala-Hämeen Ampujia edustava Kallioinen kilpailee skeet-ammunnassa ja on myös aktiivinen

Pe, la ja su klo 13:30
Suomen Riistanhoito-Säätiön asiamies Antti Saarenmaa kertoo uusista tavoista auttaa vesilintukantojamme ja edistää kestävää metsästystä.

Pe klo 11, la klo 16 ja su klo 13
Metsästysmuseon asiantuntijat kertovat metsästysturvallisuuden historiasta ja sen kehityksestä. Perjantaina aiheena on menneiden vuosien metsästysonnettomuudet ja niistä uutisointi lehdistössä, lauantaina käsitellään metsästysturvallisuuteen liittyvien varusteiden ja vaatetuksen kehittymistä ja sunnuntaina metsästyksen turvallisuuden edistyminen lainsäädännön näkökulmasta.

Viime talvena ilveshavaintojen määrä romahti tätä edeltävään talveen nähden kolmanneksella noin 3 900 Tassu-järjestelmään kirjattuun havaintoon, kertoo Luken tuore ilvesraportti. Runsasluminen talvi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden havainnointiin.

Vuosi sitten ilveksen vuoden 2023 kanta-arvioon tuotettiin 5 700 havaintoa. Tuolloin Luke ennusti, että kanta kasvaisi 10 prosenttia, mikäli metsästys olisi vähäistä. Ilveksiä ei metsästetty viime talvena käytännössä lainkaan, kun hallinto-oikeus hylkäsi ilvesluvat. Pienentyneen havaintomäärän vuoksi Luke arvioi nyt ilveksen minimikannan pudonneen viidellä prosentilla 2 260 ilvekseen, vastoin aiempaa ennustettaan. Luke tosin viestii, että muut havainnot eivät puolla arviota kannan laskusta. Tutkimuslaitos ei siten ilmeisesti enää kykene arvioimaan luotettavasti ilveskannan suuruutta.

Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke pystyi ilmoittamaan tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän. Pentueiden minimimäärän arvioitiin havaintoaineiston puutteellisuuden takia laskeneen 410 pentueeseen vuoden takaisesta 438 pentueesta, vaikka ilvestä ei ole metsästetty. Pentueiden määrä määrittää käytössä olevassa kanta-arviomallissa ilvesten kokonaismäärän.

Metsästäjäliiton mukaan metsästäjien arkipäivän havainnot kertovat ilvesten määrän olevan aivan eri tasolla kuin mitä Luke arvioi. Kanta-arviomallin oletuksena on, että ilvespentueet vaativat vähintään 20 kilometrin etäisyyden toisistaan. Metsästäjien havaintojen perusteella ilvespentueita on monin paikoin tiheämmässä. Tämän vuoksi ilveksiä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä kanta-arvioon verrattuna.

Pieneen 40 kilometriä pitkään kuntaan mahtuu kanta-arvion lähtöoletuksen mukaan vain kaksi ilvespentuetta. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueita voi yksittäisessä kunnan osassa tai jopa yhdellä kylällä olla useampia. Kanta-arviossa havainnot lähekkäisistä eri pentueista yhdistetään yhdeksi ja samaksi pentueeksi.

”Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan passivoitumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti. Ilman metsästysmahdollisuutta metsästäjien aktiivisuus havainnoida suurpetoja on hiipumassa”, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä tekee parhaillaan työtä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Työryhmän tuleekin luoda esitys kanta-arviojärjestelmän korjaamiseksi ja esitettävä riittävät resurssit niin tutkijoille kuin metsästäjille kanta-arviotyön luotettavuuden palauttamiseksi.

Pohjalainen hirvipäällikkö, nousiaislainen perheenäiti, haminalainen suurriistavirka-avun tekijä, kunnan edustaja ja Metsästäjäliiton edustaja kertovat kukin omasta näkökulmastaan, miksi suurpetoja metsästys Suomessa tärkeää.

Katso kaikki videot sivulta Suurpedot ihmisten arjessa >>

Katso kaikki ajankohtaiset tiedot kesän leireistä ja löydä lähin leiri >> metsastajaliitto.fi/leirit-2024

Sivu päivittyy sitä mukaan, kuin leirejä varmistuu.

Kosteikon näkyvimpiä kesäasukkeja ovat pienet lokkilinnut, joiden satapäinen joukko pesii koloniassa kosteikon saarekkeissa. Pikku- ja naurulokkien pesintä antaa ilmasuojaa lukuisille muille vesilinnuille, jotka pesivät kohteella runsaslukuisina.

Pienistä lokkilinnuista puuttuu kuitenkin edellisvuosiin verrattuna lähes 75% ja sorsalinnuista vielä enemmän. Tarkkaa syytä muutokseen voi hakea mahdollisista lintuinfluenssan vaikutuksista sekä lisäksi viipyilevästä keväästä.

On varsin mahdollista, että osa linnuista onkin jäänyt pesimää etelämmäksi suotuisamman sään alueille.

Pesimälinnustona kohteella on lokkien lomassa muun muassa sinisorsia, haapanoita, taveja, lapasorsia sekä mustakurkku-uikkuja. Myös lukuisat kahlaajalajit ovat kosteikon laitamilla tuttu näky.

Seuraa Sorsatuubiliveä Jahtimediassa >>

Metsästyslaki muuttuu siten, että yöammuntaa varten tarkoitettuja elektronisia tähtäyslaitteita sekä keinotekoista valonlähdettä saa käyttää villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa. Lakimuutoksen tavoitteena on tehostaa villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi.

Lue maa- ja metsätalousministeriön tiedote asiasta >>

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Eräkontti on viimeiset kolme vuotta onnistunut liiketoiminnassaan. Liiton hallitus onkin päättänyt ohjata Eräkontin vuoden 2023 tuloksesta 35 000 euroa piirien ja jäsenseurojen tekemän nuorisotyön tukemiseen.

Rahoitushakemukset käsitellään Metsästäjäliitossa. Hakemuksiin on hyvä liittää osallistujien nimilistat, iät (edellytys alle 20 vuotta) ja kuittikopiot sekä kuvaus siitä, mitä varoilla on tehty nuorten hyväksi.

Vuoden päätteeksi kaikkien toimintaa järjestäneiden ja avustusta hakeneiden kesken arvotaan virtuaalisimulaattori kumppanimme GAIMin kanssa.

Eräkontti on Metsästäjäliiton ja piirien omistama osakeyhtiö, joka perustettiin palvelemaan Metsästäjäliiton jäseniä 1976. Hyvän tuloksen on mahdollistanut vuonna 2020 tehty liiketoimintasuunnitelman muutos ja verkkokauppamyytiin siirtyminen. Kiitos kaikille Eräkontissa asioineille!

Hae Eräkontin nuorisoavustusta lomakkeella >>

Mitä tehtävä pitää sisällään?

Sinun vastuullasi on hallinnoida Suomen Metsästäjäliiton taloutta. Pääset rakentamaan liiton taloushallintoa ja varmistamaan sen jatkuvan menestyksen. Toimit tiiviissä yhteistyössä liiton henkilökunnan kanssa ja raportoit suoraan toiminnanjohtajalle.

Mitä odotamme sinulta?

Etsimme henkilöä, jolla on vahvaa kokemusta sisäisen taloushallinnon johtamisesta, hallinnasta ja käytännön työstä. Kirjanpito tilinpäätöksineen ja viranomaisraportointeineen vie osan ajastasi. Tehtäviisi kuuluvat reskontrat, maksatus ja palkanlaskenta, mutta niiden vastapainoksi haluat kehittää prosesseja ja hyödyntää tietojärjestelmiä mahdollisimman tehokkaasti. Odotamme innostusta ja halua kehittää liiton talouden ennustamista ja tehostamista uusien, innovatiivisten ratkaisujen avulla.  Toimit mielelläsi yhteistyössä työkavereiden kanssa heitä taloushallinnossa tukien. Kokemus HR-vastuista organisaatioissa on sinulle selkeä lisäetu.

Miksi liittyä joukkoomme?

Suomen Metsästäjäliitto tarjoaa sinulle mahdollisuuden olla osa osaavaa ja kehitysorientoitunutta tiimiä. Pääset vaikuttamaan suoraan liiton tulevaisuuteen ja kehittämään sen taloushallintoa huippuosaajana. Voit työskennellä joustavasti hybridimallilla osin etänä, osin liiton toimistolla Riihimäellä. Käytössämme on kannustinpalkkiojärjestelmä, liikunta-, kulttuuri- ja lounasetu sekä kattava työterveyshuolto.

Kiinnostuitko?

Jos tunnistat itsesi tehtävän kuvauksesta ja olet valmis ottamaan seuraavan askeleen urallasi, lähetä CV:si sekä hakemuksesi palkkatoiveineen 13.5.2024 mennessä osoitteeseen www.mercuriurval.fi, FI-18135. Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Narsakka Mercuri Urvalilta (p. 040 482 1513).

Tule mukaan rakentamaan Suomen Metsästäjäliiton tulevaisuutta!

Suomen Metsästäjäliitto ry on koti kaikille metsästäjille. 103-vuotias järjestömme on vakavarainen ja yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä. Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.