– Pienellä jännityksellä odotetaan, että milloin ne valmistelut oikeasti heräävät, kuten eduskunta on edellyttänyt kiintiömallisen karhunmetsästyksen valmistelun osalta, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen toteaa.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola korostaa, että säädösmuutoksilla on jo kiire.

– Karhujahdin muutossäädöksillä alkaa olla kiire, mikäli ne halutaan valmiiksi ennen elokuun jahtikautta.

Silpolan mukaan kiintiöalueiden perustaminen on välttämätöntä laajasti eri puolilla Suomea. 

– Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa - valtaosaan Suomea pitäisi saada kiintiöalueet, samaan tapaan kuin susien osalta on menetelty, hän painottaa.

Perustelut: EU sallii kiintiömetsästyksen ja kanta on vahva

Metsästäjäliitto muistuttaa, että EU:n luontodirektiivi ja oikeuskäytäntö (esim. tapaus C-342/05) sallivat kiintiöjärjestelmän käytön poikkeusperusteisessa metsästyksessä, kunhan muut ehdot täyttyvät. Karhun kiintiömetsästystä on toteutettu onnistuneesti poronhoitoalueella jo vuosikymmeniä ilman EU-oikeudellisia ongelmia, mikä osoittaa mallin toimivuuden.

Liitto korostaa seuraavia perusteluja kiintiömetsästyksen laajentamiselle:

1. Vahva kanta: Karhukanta on kasvanut voimakkaasti. Vuosien 2024–2025 välillä kasvua oli 16 prosenttia, ja kanta on noin 2 500 yksilöä – kanta on selvästi suotuisan suojelun tason yläpuolella.

2. Ihmisarkuuden säilyttäminen: Metsästämättömyys johtaa karhujen ihmisarkuuden heikkenemiseen, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja huolta paikallisten asukkaiden keskuudessa.

3. Sosioekonomiset syyt: Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet sekä asukkaiden kokema haitta on voitava ottaa huomioon metsästyksen mitoituksessa.

4. Oikeusvarmuus: Säädöspohjan on oltava niin selkeä, että karhun kannanhoito voi toteutua ilman jatkuvaa juridista epävarmuutta.

Metsästäjäliitto toivoo, että tarvittavat asetukset valmistellaan viipymättä eduskunnan tahdon mukaisesti, jotta kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa suunnitellusti tulevana syksynä.

Oheisella videolla tohmajärveläinen maanviljelijä Mika Piiroinen Pohjois-Karjalasta avaa karhutilanteen karua todellisuutta ja pelloilla syntyviä massiivisia tuhoja.

Metsästäjäliitto on valinnut vuoden metsästysseuraksi Lapin Metsästyshoito- ja ampumaseura (LaMas) Satakunnan piiristä. Viime vuonna sata vuotta täyttänyt seura sijaitsee Rauman Lapissa. Monipuolinen ja toimelias yli 300 jäsenen seura on onnistunut etenkin nuorisotyössään.

Seuran puheenjohtaja Timo Ollila on kunnianosoituksesta otettu, ja jakaa myös kunniaa eteenpäin. 

– Tämä on todella iso kunnianosoitus. Samalla on tietysti muistettava, että tämän palkinnon eteen on tehty jo yli sata vuotta töitä. Kiitos kuuluu aiemmille toimi- ja luottamushenkilöille sekä lukuisille jäsenille, jotka ovat tehneet paljon töitä seuran eteen. 

Seuran jäsenistöstä peräti neljännes on alle 35-vuotiaita. Nuoria on saatu seuran jäseniksi muun muassa alhaisilla jäsen- ja ampumaratamaksuilla sekä nuorille suunnatuilla tutustumisjahdeilla. 

– Kilpailu nuorten ajankäytöstä on nykyisin kovaa ja harrastuksia on paljon tarjolla. Olemme kuitenkin aktiivisella työllä ja esimerkiksi maksuja alentamalla saaneet nuoria mukaan seuran toimintaan, sanoo Ollila. 

Seuralla on hyvin hoidettu, monipuolinen ampumarata, Kuljun ampumarata. Vireän ampumatoiminnan ja hyvien puitteiden myötä seuran edustajat ovat saavuttaneet menestystä ammuntakilpailuissa.

Seura on myös järjestänyt sidosryhmäjahteja muun muassa alueen päättäjille.  

Huomionosoitus luovutetaan seuralle Riihimäen Erämessuilla kesäkuussa. Seuran videotervehdys löytyy jutun lopusta.

Ilkka Mäkelälle liiton korkein ansiomerkki

Metsästäjäliiton pitkäaikaiselle varapuheenjohtajalle Ilkka Mäkelälle myönnettiin liittokokouksen yhteydessä liiton korkein ansiomerkki, kultainen ansiomerkki laakerilehväseppeleen kera. Merkki myönnetään liittohallituksen yksimielisellä päätöksellä valtakunnallisesti merkittävästä työstä Suomen Metsästäjäliiton ja maamme metsästysolojen hyväksi. 

Mäkelä on toiminut muun muassa Metsästäjäliiton varapuheenjohtajana vuosina 2017–2025 sekä Eräkontin hallituksen puheenjohtajana. 

Jahti-lehden tulevaisuus puntarissa

Kevätliittokokous käsitteli myös Jahti-lehden muutostarpeita. Rajusti kohoavien jakelukustannusten vuoksi Metsästäjäliitto selvittää Jahti-lehden ja jäsenviestinnän tulevaisuutta. Kokouksessa päätettiin, että Jahti-lehden muutoksista sekä sähköisen viestinnän uudistamisesta päättää ylimääräinen liittokokous, joka järjestetään näillä näkymin elo- syyskuussa. 

Lisäksi kevätliittokokous muun muassa hyväksyi vuoden 2025 toimintakertomuksen sekä vahvisti liiton tilinpäätöksen.