Minkit ja etenkin supikoirat lähtevät kevättalvisin etsimään lisääntymisaluetta, josta löytyy ruokaa ja suojaa, eli pesäpaikka poikimiselle. Minkit eivät yleensä kulje montaakaan kilometriä uuden reviirin haussa, mutta supikoirien tiedetään vaeltaneen jopa satoja kilometrejä uusia reviirejä etsien. Asiaa on tutkittu ns. Judas-supien, eli pannoitettujen yksilöiden avulla. Syksyn ja talven aikana suoritettu tehopyynti on ollut todella arvokas asia ja vaikuttanut positiivisesti paikalliseen linnustoon poistamalla alueen silloiset vieraspedot, mutta keväinen liikehdintä voi tuoda alueelle jälleen uutta petokantaa.

Keväinen ravintohoukutin supikoirapyynnin apuna

Keväällä vastuunsa tuntevalla metsästäjällä on valmiina haaska, sekä siellä lähettävä riistakamera. On oma valinta, pyytääkö haaskalta pintapyyntikoiralla, vai kyttäämällä kopista, mutta olisi hyvä olla valmiina, kun kamera ilmoittaa vieraat saapuvaksi.

Loukkupyynti on talvella hieman haasteellista, kun sulamisvedet jäädyttävät öisin loukun liikkuvia osia. Minkille kannattaakin nyt käyttää ravintohoukutinta johtuen niukasta ravinnonsaannista talvella. Myös minkinhajusteet toimivat keväisin, koska reviirien valtaaminen ja niistä toisen minkin hajun löytäminen aiheuttavat aggressioita.

Isommat vesistöt tuntuvat olevan supikoirien tärkeimpiä kulkupaikkoja, sillä jäällä ja kovassa hangessa on helppoa etsiä ravinnon lähteitä. Pehmeässä lumessa energiaa kuluisi liikaa liikkumiseen.

Jotta kotoperäisten lajien tuleva kevät ja lisääntymiskausi olisi turvattu, on nyt hyvä aika pyytää alueillenne ilmaantuvat vieraspedot pois. Luonto kiittää näkyvällä tavalla!

Opi lisää vieraspetopyynnistä

• Mökkikläiset vieraspetopyyntiin -hanke aktivoi mökkiläisiä pyytämään vieraspetoja joko itse tai kysymään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
• Vieraslajien on arvioitu olevan maailmalla toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy: Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja
• Huoli vesilinnuista motivoi Kristiinaa supikoirien loukuttamiseen
• Kuka vei linnunmunat? Vesiluonnon hiljainen tila sai mökkiläisen toimimaan
• Kokosimme tähän artikkeliin kaikki tähän mennessä julkaistut Jahtimedian jutut vieraspeto- ja rautapyynnistä: Kaikki vieraspetopyynnistä

Irlantilainen National Association of Regional Game Councils (NARGC) on kerännyt nyt luovutetun 25 000 euron summan jäsenmaksuina sekä lahjoituksena käytettäväksi SOTKA-kosteikkohankkeessa vesilintujen ja kahlaajien elinympäristöjen hoitoon seuraavan viiden vuoden aikana. Irlantilaisen lahjoituksen lisäksi tanskalainen Jægernes Naturfond on luovuttanut yhteensä 2 325 euroa samaan rahastoon. 

Waterfowlers’ Network toimii Euroopan mittakaavassa riistanhoitolahjoitusten vastaanottajana ja ohjaa kertyneitä varoja edelleen nimenomaan poikastuotantoalueiden hankkeiden toteuttamiseen. Kertyneitä varoja voidaan käyttää Suomessa kunnostuskohteiden omarahoitusosuuksien kustannuksissa. 

Suomen Riistanhoito-Säätiö tekee WN:n kanssa varainhankinnan yhteistyötä koko Euroopan alueella. Kansallisesti Riistanhoitosäätiö on mm. perustanut digitaalisen Sorsabonus-kortin, jonka avulla saa tuotealennuksia hankinnoista yhteistyökumppaneiden liikkeistä. Yhden Sorsabonus-kortin lunastamisella voit auttaa aarilla poikastuotantoalueiden perustamista. 

Suomalainen SOTKA-elinympäristötyö on Euroopassa arvostettua ja monet kansainväliset kumppanimme ovat avoimen ihailevia nykyisten hankkeiden käytännöille. Muuttoreitin varrella jäsenmaissa vesilintujen lisääntymis- ja levähdysalueiden merkitys tiedetään tärkeäksi. Ilman panostusta poikastuotantoomme sekä kestävään käyttöön, syysmuuttavien vesilintujen määrät jäävät nykyistäkin alhaisimmiksi. Koko muuttoreitille ollaan pikkuhiljaa kehittämässä ns. Flyway -kokonaissuunnitelmaan, joka jatkossa pystyisi nykyistä paremmin reagoimaan kannanvaihteluihin ja ohjaamaan jäsenmaiden kestävän vesilinnustuksen toteutumista.

Waterfowlers’ Network on 2019 perustettu 7 eurooppalaisen metsästysjärjestön yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on parantaa tiedonkeruuta, palauttaa elinympäristöjä ja osallistua aktiivisesti kestävän metsästystavan kehittämiseen. Suomen Metsästäjäliitto on ryhmän jäsen ja edustaa maantieteellisesti Euroopan tärkeintä vesilintujen lisääntymisaluetta sekä flywayn eli muuttoreitin pysäkkiä. Järjestö kokoontuu vuosittain eri jäsenvaltioon kehittämään toimintaansa ja päivittämään ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset vesilintutilanteet. Yhteydenpito täydentyy säännöllisesti verkossa pidettävillä kokouksilla.

Seuraava eurooppalaisen vesilintuverkoston kokous järjestetään 2025 Lahdessa ja järjestämisvastuu on Metsästäjäliitolla. Toivotamme eurooppalaiset kollegamme tervetulleiksi vesilintujen suurmaahan!

Waterfowlers Network vastaanotti Irlannin suurimman metsästysjärjestön luovuttaman 25 000e lahjoituksen käytettäväksi Suomen kosteikkoluonnon hoitoon SOTKA kosteikkohankkeessa. Kuvassa oikealla sekkiä luovuttamassa puheenjohtaja John Butler, NARGC ja vasemmalla vastaanottamassa puheenjohtaja Claus Lind Christensen, Waterfowlers Network. Taustalla kuuden mukana olleen jäsenmaan edustajat. KUVA: Claus Lind Christensen

Metsästäjäliitolla on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia mahdollisuuksia palkita metsästysseurojen ansioituneita jäseniä. Metsästysseuratoiminnan huomionosoitusmerkit ovat kuitenkin käytännössä päättyneet hopeiseen ansiomerkkiin, sillä kultaisen saamiseen on vaadittu laajempaa valtakunnallista tai liittotason toimintaa. 

Jäseniltä on yhä useammin tullut toiveita kultaiselle merkille, jonka voisi jakaa seuratoiminnassa ansioituneille. Toiveisiin on nyt vastattu, sillä Metsästäjäliitto on lanseerannut seuratoiminnan kultaisen merkin. Sen jakamisesta päätetään piiritasolla.

Korkeamman tason, eli liittotason toiminnasta myönnettävä kultainen ansiomerkki on siis edelleen myös olemassa, ja se myönnetään hieman mutkikkaamman menettelyn jälkeen piirin tai liittohallituksen jäsenen esityksestä liiton ansiomerkkityöryhmässä. 

Seuratoiminnan kultainen ja hopeinen ansiomerkki sekä pronssinen, hopeinen ja kultainen riistanhoidon ansiomerkki myönnetään sen sijaan suoraviivaisemmin piirissä metsästysseuran esityksestä.

Lisäksi seura voi huomioida jäseniään omalla päätöksellään ansiokirjoilla. Ansiokirjoja voi tilata Eräkontista osoitteesta erakontti.fi

Ansiomerkkisääntöihin ja niiden myöntöperusteisiin voi tutustua tarkemmin sivuilla metsastajaliitto.fi/seuroille/palvelut-seuroille/ansiomerki

Innostus eräaiheisesta kirjoituskilpailusta Erämessujen yhteydessä syntyi sen jälkeen, kun Eräkirjamessut olivat vahvistuneet osaksi Erämessujen ohjelmaa. Erälastut* kirjoituskilpailun järjestävät yhteistyössä Suomen Metsästysmuseo, Suomen Metsästäjäliitto, Eräkirjamessut ja Kansainväliset Erämessut.

– Kilpailussa on tarkoitus antaa nuorten ja nuorten aikuisten ääni kuuluville. Erätarinat ovat ihania ja tarkoitus on innostaa nuoria kirjoittamaan ne ylös, kertoo Eräkirjamessuja luotsaava Monni Himari.

Kilpailussa on rahapalkintoja, jotka myönnetään Metsästäjäliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtajan, edesmenneen Juha K. Kairikon rahastosta. Rahaston tarkoituksena on tukea suomalaiseen metsästyskulttuuriin liittyvää julkaisutoimintaa ja tutkimustyötä. Kilpailutyöt arkistoidaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon ja niistä on suunnitteilla kokoelmateos. Kilpailun raadissa on puheenjohtaja Monni Himarin lisäksi Suomen Metsästysmuseolta Perttu Matero, Suomen Metsästäjäliitosta Jaska Salonen, Kansainvälisiltä Erämessuilta Pauliina Lindgren ja Kairikon rahastosta Kusti Kairikko.

Kilpailussa on kaksi sarjaa:

• nuoret (vuonna 2006 tai sen jälkeen syntyneet)
• nuoret aikuiset (1995-2005 syntyneet).

Kilpailuun voi osallistua 15.5.2024 asti. Voittajat julkaistaan Kansainvälisillä Erämessuilla perjantaina 7.6.2024. Lue tarkemmat kilpailuohjeet Metsästysmuseon verkkosivuilta https://www.metsastysmuseo.fi/eralastut/

Metsästäjäliitto on mukana Kansainvälisillä Erämessuilla

Kansainvälisten Erämessujen sisältö uudistuu Eräkirjamessujen lisäksi seuraavien sisältökokonaisuuksien myötä: MaanpuolustusAreena perjantaina ja Erämessut goes Range – Benelli Show Lopen ampumaradalla jokaisena messupäivänä. Lopen radalla on esittelyssä ja testattavissa myös Metsästäjäliiton kehittämä luoticompak-ammunta.

Erämessujen ohjelmalavoihin tulee muutoksia: Mikko ”Peltsi” Peltola ja Joppe Ranta vetävät yhdessä Nuotiopiiriä ja Kalastajan Kanava ottaa vastuun kalastusaltaan ohjelmasta. Osastoilla tapahtuu myös: Ursa eli Tähtitieteellinen yhdistys tulee Erämessuille telttaplanetaarioesitysten kanssa.
Metsästäjäliiton omalla osastolla näkyy järjestömme vuoden teema: Turvallisuus. Nokipannukahviakin on taas tarjolla.

Eräkirjamessuilla tulee olemaan ex libris-, luontokirjoitus- ja piirtämistyöpajoja, mielenkiintoisia puheenvuoroja eräkirjallisuudesta, retkeilyartikkelien tekemisestä sekä luonnon kuvaamisesta sanoin ja kuvin.  Lisäksi tapahtumaan pyritään saamaan paneelikeskusteluita aiheesta.

*Erälastut nimi tulee kirjailija Juhani Ahon määritelmästä muutaman sivun pituisille lastuille: "Nämä lastuni tässä tarjotaan sen näköisinä, jommoisiksi ne itsestään, kirjoituspöydältä pudotessaan, ovat siihen paikkaansa kähertyneet. --- Kun ei niitä aina henno tuleenkaan työntää, niin jättää ne niiden poimittaviksi, jotka siitä kenties ovat huvitetut." (Lainaus: Juhani Ahon lastut | Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au079d22f6-2486-46d5-8703-0e5e7bfb1227 ). Juhani Aho oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita. Ahon tuotannosta mainitaan usein hänen kirjoittamansa novellit, lastut.    

YouGovin tekemä riippumaton otantatutkimus, johon vastasi yli 7000 eurooppalaista viidestä maasta osoittaa, että suurin osa eurooppalaisista hyväksyy metsästyksen tai suhtautuu siihen neutraalisti. Vain 23 prosenttia vastaajista vastustaa metsästyssaalista saatujen metsästysmuistojen keräämistä, kun taas 77 prosenttia joko hyväksyy sen tai suhtautuu asiaan neutraalisti.

Uusi tieto on jyrkästi ristiriidassa sen väitteen kanssa, jonka mukaan 85 % eurooppalaisista vastustaa metsästystä metsästysmuistojen saamiseksi. Kiistanalaiset tiedot ovat peräisin Humane Society Internationalin tutkimuksesta. Kyseisen tahon harhaanjohtava vaikuttaminen on johtanut siihen, että useat kansalliset parlamentit ovat aloittaneet toimet metsästysmuistojen tuonnin kieltämiseksi.

FACE:n presidentti Torbjörn Larsson toteaa asiasta:
”Päätöksentekijöiden on oltava tietoisia siitä, että eläinoikeusjärjestöt antavat jatkuvasti vääriä tietoja metsästyksestä päättäjille ja yleisölle. Nämä nyt saadut tiedot osoittavat, että yleisö tukee kestävästi säänneltyä metsästystä ja metsästysmuistojen keräämistä, mikä kyseenalaistaa vääriin tietoihin perustuvia aloitteita metsästysmuistojen maahantuonnin kieltämiseksi.”

Marraskuussa 2023 tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puolueeton yleinen mielipide metsästyksen yhteiskunnallisesta hyväksynnästä. Painopiste selvityksessä oli metsästysmuistojen (sarvet jne.) talteen ottamisessa ja keräämisessä sekä suojelua edistävän laillisen metsästyksen hyväksymisessä.

Nämä havainnot kyseenalaistavat sen suppean käsityksen, että metsästys kohdistuu vain metsästettävien eläinlajien metsästämiseen metsästysmuistojen saamiseksi, kuten eläinoikeusjärjestöt usein vääristellen viestivät.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) tiedotteessa todetaan, että "trofeemetsästys […] voi tuottaa erittäin tarpeellisia kannustimia ja tuloja valtiolle ja yksityisille maanomistajille, jotta nämä voivat ylläpitää ja ennallista luontoa osana maankäyttöä ja luonnonsuojelutoimia”.

Lue täältä FACE:n tiedote lähteineen ja raportti tutkimuksesta: FACE | New Survey Sheds Light on European Acceptance of So-Called “Trophy” Hunting

Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa seuraavasti: "Pekka Ervastin ajatukset sanottuna tai kirjoitettuna kiinnostavat, innostavat ja joitakin jopa pelottavat. On hienoa nähdä, kuinka journalismin ammattilainen kuvaa eränkäyntiä ja luontoa syvällisen vakuuttavasti. Ervastin teksteistä näkee, että hän on todellinen metsästäjä."

Pekka Ervasti kommentoi saamaansa palkintoa: ”On syytä panna ilolla merkille, että tällainen tunnustuspalkinto on ylipäätään luotu. Se viestittää, että mietimme ja puntaroimme metsästystä laajempana ilmiönä kuin pelkkänä jahtina.”

”Metsästys ei todellakaan ole vain saaliin jahtaamista. Se on paljon kokonaisvaltaisempi kokemus, johon liittyvät luonto, riistanhoito ja tietysti ystävät – siihen joukkoon luen tietysti myös metsästyskoirat. Metsästys on yhteistyötä yli monien sellaisten rajojen, jotka meitä ihmisiä ehkä erottavat ns. arkielämässä. Metsästys on demokraattista ja tasa-arvoista. Jahdissa heitetään tittelit pois ja säännöt koskevat jokaista”, Ervasti muistuttaa metsästyksen moninaisuudesta.

Pekka Ervasti vastaanotti Wadén-palkinnon Oulussa Riistapäivien yhteydessä 24. tammikuuta 2024. Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon sekä kunniakirjan. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Kuva: Toimittaja Pekka Ervasti sai Metsästäjäliiton metsästyksen edistämistä koskevan Wadén-palkinnon Riistapäivillä 23. tammikuuta 2024. Puheenjohtaja Hallenberg vasemmalla ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpola oikealla.

Metsästäjäliitto kannustaa metsästysseuroja ja metsästäjiä järjestämään suurpetojen jälkihavainnointia ja ilmoittamaan niistä paikallisille suurpetoyhdyshenkilölle tempausviikonloppuna 27.-28. tammikuuta. Suupetoyhdyshenkilöt varmistavat havainnot ja kirjaavat ne Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-havaintojärjestelmään. Jos lumi- ja sääolosuhteet eivät ole suotuisat, havainnointitempauksen varaviikonloppu on 3.-4. helmikuuta.

Tempauksen tarkoituksena on varmistaa, että susien, ilveksen ja ahman kanta-arvioon saadaan kerrytetyksi havaintoja. Metsästäjäliitto katsoo, että vaikka suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä pysähdyksissä, on uskottava siihen, että suurpetojen metsästys on tulevaisuudessa mahdollista.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voi onnistua vain, mikäli kanta-arviot osoittavat, että suurpetoja on metsästyksen mahdollistava määrä. Siksi on tehtävä jälkihavainnointia ja kerättävä susien jätöksiä DNA-näytteiksi.

Kansallisia lainsäädännön muutoksia tarvitaan

Metsästäjäliitto katsoo, että Suomessa tulee muuttaa suurpetolainsäädäntöä ja kehittää hallintoa, jotta paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat otetaan suurpetojen metsästyksen luvituksessa ja oikeuskäsittelyssä huomioon. EU-komission susitiedotteessa 20. joulukuuta todettiin, että jäsenvaltioiden pitää hyödyntää luontodirektiivin poikkeamismahdollisuuksia.

Maa- ja metsätalousministeri Essayah on ilmoittanut, että maahan perustetaan kansallinen suurpetotyöryhmä. Metsästäjäliitto katsoo, että ryhmän tulee löytää lääkkeitä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseen. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa suurpetojen kantamääritys ja metsästyksen perustelut laaditaan paikallistasolla lääneissä ja hallinnollisesti läänit yhdistävillä suurpetoalueilla. Maan oikeuslaitos on hyväksynyt suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen.

Työryhmässä tulisi Metsästäjäliiton mielestä kehittää myös suurpetojen kantojen arviointia ja kannanhoitosuunnitelmia. Tulee määritellä suurpetojen kannanhoitosuunnittelun periaatteet, tehdä esitys suurpetojen suotuisan suojelutason valtakunnallisiksi viitearvoiksi ja jyvittää viitearvojen määrät Suomen eri alueille. Tulee myös suunnitella, miten kanta-arviot tuotetaan nykyistä läpinäkyvämmin ja havaintoaineiston tuottajia motivoiden.

Metsästäjäliitto muistuttaa myös, että koirasusiongelma on edelleen ratkaisematta. Työryhmän tulisikin laatia lainsäädäntöesitys hybridisusien tai niitä sisältävien laumojen poistamiseksi. Laumassa mahdollisesti mukana olevat puhtaat sudet eivät saa estää koko lauman poistamista.

Kun tarvikkeet ovat oikeanlaisia, on kokoaminen helppoa. Eräkontista saat tilattua nimenomaan pesäputkien valmistamiseen tarkoitettua verkkoa ja toimituksen mukana saat ohjeet putken tekemiseen.

Vesilintujen pesimätuloksen puolesta

Suomi on tärkeä pesimäympäristö eurooppalaisille vesilinnuille. Pitkät kesäyöt ja runsas vesistöjen määrä ovat ikiaikaisesti houkuttaneet muuttavat vesilintuparvet Suomeen pesimään. Maastamme onkin tuhansien vuosien aikana muodostunut hyvin tärkeä lisääntymisalue Euroopassa ja Euroopan ulkopuolellakin talvehtiville vesilinnuille. Tästä syystä vesilintujen suomalaisten elinympäristöjen hoito ja erilaiset riistanhoitotoimet vaikuttavat hyvin laajalla alueella, jopa Afrikassa saakka. Elinympäristöjen nopea muuttuminen vaikuttaa koko muuttoreitillä kantojen hyvinvointiin.

Suomessa keskeisin syys kantojen taantumiseen on elinympäristöjen laadun heikkeneminen sekä vieraspetojen saalistus. Vesilinnut ovat kirjaimellisesti riippuvaisia kullekin lajille sopivista vesiympäristöistä. Vesistöihin ajautuvat kiintoaineet ja ravinteet ovat huonontaneet erityisesti luonnostaan rehevien elinympäristöjen kuntoa. Vesikasvuston runsastuminen, veden värisyyden tummuminen, särkikalaston runsastuminen sekä umpeenkasvu kaventavat yksin tai yhdessä vesilintujen sekä erityisesti poikasten elinympäristöjä. Muutosten seurauksena lajisto kapenee ja kohteen yksilömäärät pienenevät. Erityisen vahingollista muutokset ovat poikueille, joiden ravinnonsaanti vaikeutuu erityisesti särkikalojen ylivoimaisen kilpailun takia.

Vieraspetokontrolli on ensiarvoisen tärkeää kaikilla vesistökohteilla

Pesintöjen onnistuminen edellyttää laadukkaita elinympäristöjä. Kriittisin vaihe on muninta- ja haudontakausi, johon kuluu sinisorsalla noin 35–40 vuorokautta. Tuona aikana emo ja munapesä ovat alttiita lintujen sekä nisäkäspetojen ryöstelylle. Veteen päästyään poikueen tilanne paranee, vaikkakin ottajia riittää vielä silloinkin.

Vieraspetopyynnin tärkein kausi on kuumillaan samaan aikaan kun ensimmäiset vesilinnut alkavat muuton lisääntymisalueilleen. Kevättalvelle selvinneet supikoiraparit alkavat liikkumaan keväthangilla, jolloin niiden pyynti helpottuu. Supikoirat voi houkutella vesilintukohteilta esimerkiksi haaskoille, joilta niiden poistaminen on helpompaa. Minkkien maaliskuinen kiima liikuttaa yksilöitä, jolloin hetitappavat raudat ovat toimiva harvennustapa. Kerran aikaansaatu vieraspetotyhjiö ei kestä, vaan tehopyynnin loputtua saatua tulosta jatketaan kevennettynä ylläpitopyyntinä.    
Lisätietoa ja vinkkejä vieraspetopyyntiin saa Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin hankkeen materiaalien kautta.

Vesilintujen pesälaitteet parantavat kohteen poikastuottoa

Vesilinnuille tarkoitettujen pesälaitteiden kuten pönttöjen, laatikoiden ja putkien käyttö on yleistymässä eri puolilla maailmaa. Perinteisintä kotimaista tekemistä ovat olleet telkkäpöntöt, jotka ovatkin vuosikymmeniä olleet hyvin suosittu riistanhoitotyön ilmentymä. Toiminta on edelleen aktiivista mm. merilappilaisen Risto Virtasen toimesta. Telkänpönttöhankkeesta voi lukea lisää Jahtimediasta.

Sorsalinnuille tarkoitettujen keinopesien käyttö on lisääntynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin käytetyin pesäputkimalli on yhdestä metallilankaverkkopalasta kierretty putki tai tuubi. Sorsalintujen suosimassa pesäputkessa verkkojen väliin asetettu heinä tai puukuitu suojaa pesää katseilta. Metalliverkko antaa suojan ryöstelevien lintujen varalta. Noin metrin mittaiset putkipesät asennetaan aina veden yläpuolelle kahden tai useamman pohjaan isketyn jalan varaan. Asennuskorkeus pesillä on vedenpinnanvaihtelut huomioiden noin 1 metri. Pesäputken sisälle lisätään asennuksen ja jokatalvisen huollon yhteydessä pehmusteita emon rakentamaa pesämaljaa varten. Vesilinnut tarvitsevat pesiinsä riittävästi pehmikkeitä, joista naaraat muokkaavat noin lippalakin kokoisen kuopan. Pesän loppusilaus syntyy naaraan itsestään nyppimistä untuvista, jotka antavat tarvittavan lisäeristyksen haudottaville munille.

Lisätietoa ja käytännön vinkkejä pesäputkien käytöstä

Putkien asentaminen ja huoltaminen on helpointa kevättalvella, kun jään päällä olevat lumet ovat huvenneet. Myös asentaminen on metsästysseuran talkoilla mukavaa puuhaa. Tapahtumalla voi vaikka korvata jokakeväiset pilkkikisat. Talkooväelle maistuvat varmasti nuotiomakkarat ja lämmin juotava. Tapahtumasta voi myös tehdä esimerkiksi kyläkunnan yhteisen kokoontumisen tai nuorisotapahtuman, jonka yhteyteen mahtuu muutakin ohjelmaa. Lue lisää vinkkejä ja käytännön ohjeet Jahtimediasta >> 

Seuraava Vesilintuklinikka järjestetään 18.1. 17:30-18:30 ja ilmoittautuminen tapahtuu >> metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka 

Asiantuntijana toimii Kari Karhula, Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö, Suomen riistakeskus 

Vesilintujen pesimäalueiden laadusta huolehtimiseen kuuluu oleellisena osana vieraspetojen poistopyynti. Helmi-vieraspetohankkeessa turvataan  arvokkaiden lintuvesien pesimärauhaa poistamalla minkkejä ja supikoiria. Illan vesilintuklinikan vierailevana tähtenä Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula kertoo hankkeesta ja vieraspetopyynnin menetelmistä.

Mikä SOTKA levähdysaluehanke on?

SOTKA levähdysaluehanke on osa vuonna 2020 alkanut maa- ja metsätalousministeriön elinympäristöhankkeiden ryhmää. SOTKA hankkeissa toiminta keskittyy työhön elinympäristöjen kehittämisen, käytäntöjen parantamiseen sekä tiedotukseen. Nyt meneillään olevat hankkeet jatkuvat vuoden 2024 loppuun. Levähdysalue -hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi -elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteet on määritelty vuoteen 2030 saakka.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman SOTKA levähdysalue -hankkeen tavoitteena on muodostaa koko maan kattava levähdysaluekohteiden verkosto, jossa linnut voivat rauhassa viipyillä pitkälle syksyyn. Toimintatapaan kuuluu lisäksi suurelle yleisölle sekä luontoharrastajille suunnattu koulutus- ja neuvontatoiminta, jota pyritään keskittämään erityisesti toteutuneiden tai suunnitteilla olevien levähdysaluekohteiden vaikutusalueelle.

Yhteistyöllä parannetaan vaikuttavuutta

Suomen Metsästäjäliitto ry sekä BirdLife Suomi ovat levähdysalue -hankkeen toimeenpanijoita. Hanketasolla yhteistyö on uutta, mutta mm. tiedotuksellista yhteistyötä on järjestöjen välillä tehty jo pitkää esimerkiksi vesilinnustuskauden aloitukseen liittyvän viestinnän yhteydessä. Hankkeen toteuttajien yhteistyö toimii esimerkkinä tarpeesta luoda uusia verkostoja vesilinnuston hyväksi. Muuttavien vesilintujen määrän hupeneminen vaatii aktiivista toimintaa elinympäristöjen hoidon ja toisaalta viisaan käytön keinoin koko muuttoreitillä.

Suomi on Euroopan vesilintujen keskeinen lisääntymisalue. Useiden lajien poikasista valtaosalla on suomalainen alkuperä. Maamme on lisäksi merkittävä kauttakulkumaa. Muuttolintujen kannanhoito on kansainvälistä toimintaa muuttoreiteillä ja molemmilla pääteasemilla.
Työtä vesilintukantojen hyväksi tehdään muuttoreitin valtioiden kesken tutkimuksen ja käytännön toimien muodossa. Suomen Metsästäjäliitto on jäsenenä mm. eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöryhmässä, joka keskittyy vesilintukantojen sekä -elinympäristön hoitoon. Waterfowler’s Networkin yhteistyöhön ja hankkeisiin voi tutustua waterfowlersnetwork.com

Suomessa vesilintukantojen seurannalla on pitkät perinteet ja viimeistään nyt on aktiivisten hoitotoimien aika. Meneillään olevien elinympäristöhankkeiden vaikutus alkaa näkymään viiveellä, sillä riittävän alas taantunut kanta toipuu hitaasti. Nopeimmin vaikutus on nähtävissä vesistöjen kunnostuskohteilla sekä tehostetuilla vieraspetopyynnin alueilla. Levähdysalueiden vaikutus perustuu kotoalueen lintujen muuttokäyttäytymisen palautumiseen normaalin biologisen rytmin mukaiseksi. Syysaikaisia levähdysalueita yhdistää alueen omistajien vapaaehtoisuus, laadukas luonnonravinto sekä häiriöttömyys. Hankkeen levähdysaluekohteilla ei ole keinoruokintaa.

Riistanhoidollisesti ja metsästyksellisesti levähdysalueet ovat kustannustehokas vesilintujen kannanhoitomuoto. Samalla kun muuttoon valmistautuvat vesilinnut viivähtävät koto- ja kokoontumisalueillaan nykyistä pidempään, pitenee myös vesilinnustuskausi. Parhaimmillaan jäiden tuloon saakka Suomessa viipyilevät sorsat lisäävät metsästysmahdollisuuksia ajallisesti sekä laadullisesti. Omalla metsästysalueella tulisikin olla vesilintujen rauhallisia elinympäristöjä enemmän, jotta nykyinen elo-syyskuun vaihteen massamuutto lieventyisi.

Taantuvat kannat on vielä mahdollista elvyttää ymmärryksellä ja yhteistyöllä

Maassamme on meneillään historiallisen paljon erilaisia elinympäristön kunnostamiseen kannustavia rahoituksia. Rahoittajien huomio on kiinnittynyt samalla virtavesien kunnostuksien ja valuma-aluekohtaisten vesiensuojeluratkaisujen avustamiseen.
SOTKA levähdysaluehanke on runsaan kolmen toimintavuotensa koonnut vapaaehtoisuuteen perustuvaa kohdeverkostoa ja toiminut aktiivisena vesilintuteeman kouluttajana. Vuonna 2023 eri puolilla maata järjestetty vesilintukoulutuksia kertyi runsaat kolmekymmentä. Usein tilaisuuksissa järjestettiin luentojen lisäksi käytännönläheinen pesäputki -työpaja.
Toimintavuoden 2024 suunnittelu on käynnissä. Uusia koulutuskohteita voi ehdottaa esimerkiksi oman alueen Metsästäjäliiton piiriin tai paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen.

Paikalliset koulutustapahtumat voidaan toteuttaa esimerkiksi Metsästäjäliiton piirin tai riistanhoitoyhdistyksen tapahtumana, jossa hankkeen lintuvesiasiantuntijat ovat luennoitsijoina. Hanketyöntekijöiden osallistumisesta ei tule järjestäjille lisäkuluja.

Osakaskunnat ovat maamme suurin lintuvesialueiden omistajataho

Perinteisesti vesilintukantojen hoitoon liittyvä toiminta on osoitettu metsästäjien tai metsästysseurojen tehtäväksi. Suuri osa kosteikoista tai muista kunnostetuista vesilintukohteista onkin vuosikymmenten saatossa toteutettu metsästävän harrastajajoukon toimesta.
Viime vuosina työ virtavesien ja vesistöjen hyväksi on lisääntynyt laajentuneen hanketoiminnan ja siihen liittyvän kasvaneen rahoituksen myötä. Puro- ja virtavesikunnostukset, pintavesien ruoppaukset ja niitot, soiden vesitalouden palautukset sekä hoitokalastukset – kaikki palvelevat suunnitelmallisesti toteutettuina myös vesilintukantojen elinympäristöjä. Yhteistyö vesialueita omistavien osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen luonnonhoitoon, johon voidaan liittää vesi- ja rantalinnuston elinalueiden hoito sekä tehostettu vieraspetopyynti kaiken pieneläimistön hyväksi.

Levähdysaluehanke lisää vesialueiden omistajien, alan järjestöjen sekä viranomaisten yhteistyötä vesilintujen kannanhoidon hyväksi. Omalla alueellaan on sopiva hetki miettiä tarpeita ja mahdollisuuksia yhteistoimintaan vesialueiden, yhteisöjen ja esimerkiksi paikallisten metsästysseurojen kesken.
Hankkeen kohdeverkostossa on jo useita nimenomaan osakaskuntien aloitteesta perustettuja levähdysalueita, joiden tarkoituksena on tukea maisematason vesilintujen kantojen myönteistä kehitystä.

Osakaskunnat pitävät sääntömääräiset kokouksensa kevättalvella. Vesialueiden osakkaiden kokoontumiset ovat sopivia tilaisuuksia keskustella vesialueiden monilajisesta hoidosta ja tehdä päätöksiä kunnostushankkeiden toteuttamisesta. Vesistöhankkeiden ulkopuolisista rahoituksista löytyy tietoa oman ELY-keskuksen kautta sekä valtakunnallisesti www.rahatpintaan.fi

Metsä Groupin Luonnonhoidon ohjelma mukana tukemassa Metsästäjäliiton hanketoimintaa

Metsä Groupin Luonnonhoidon ohjelman myöntämä rahallinen tuki hankkeen toteutukselle on parantanut koulutustoiminnan tehoa ja kattavuutta. Metsästäjäliitto on yhteishankkeen vastuullinen veturi. Luonnonhoidon ohjelman osoittaman avustuksen avulla hankkeen käytännöllisten koulutusten määrään on pystytty lisäämään luentotilaisuuksien ohessa. Vuoden 2023 aikana lähitapahtumien järjestäminen on ollut mahdollista pandemian aiheuttamisen rajoitusten päättymisten myötä. Vesilintukoulutukset ovatkin olleet suosittuja ja kiinnostus vesilintukantojen vastuullisen metsästyksen, elinympäristöjen hoitoon sekä mm. petoturvallisten pesäputkien valmistamiseen on ollut suurta. Yhteistoiminta kohteiden ja luonnonhoidon kehittämisen parissa on tuloksellista: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliiton-saamalla-metsa-groupin-avustuksella-kehitetaan-sorsien-levahdysalueita

Lukujen valossa metsästysammunnan vuosi 2023 näytti seuraavalta:

• Kilpailutapahtumia kertyi Hirviurheilu.com tulospalveluun 875 kpl
• Kilpailuissa tehtiin 24 350 kilpailusuoritusta.
• Kilpailuihin osallistui 4074 henkilöä

Kaikkia kilpailuita ei näissä luvuissa vielä ole ja kannustammekin kaikkia käyttämään Hirviurheilu.com tulospalvelua kilpailuiden tulosten kirjaamiseen. Sen käyttö on ilmaista liiton jäsenille ja tuloksia on helppo tarkastella myöhemmin tulosarkistosta. Jos palvelu ei ole vielä tuttu, niin pääset sinne tästä

Kilpailuiden lisäksi radoilla on harjoiteltu ja se tarkoittaa sitä, että metsästäjät ampuvat radoilla vuosittain miljoonia laukauksia. Kilpailut, harjoitukset ja pelkkä ampumaratojen ylläpito edellyttää valtavaa talkootyömäärää. Lämmin kiitos siitä teille kaikille, jotka olette mahdollistaneet tämän.

Suomen Metsästäjäliiton teemana vuodelle 2024 on turvallisuus. Turvallisuus koskee kaikkia elämänaloja, mutta erityisesti ampuma-aseiden kohdalla sen merkitystä ei voi ylikorostaa. Kannustammekin kaikkia metsästäjiä taas kertaamaan aseturvallisuuden neljä sääntöä, sisäistämään ne ja toimimaan niiden mukaisesti. Lue aseturvallisuuden neljä ehdotonta sääntöä tästä.

Turvalippu pakolliseksi

Aseen turvalippu on pakollinen liiton metsästysampumalajeissa 1.1.2024 alkaen. Tarkemmat turvalipun sääntömääräykset löydät sääntökirjasta. Aseen turvalipun voit tehdä helposti itse tai ostaa valmiin Eräkontista. Lue turvalipuista lisää tästä.

Sääntömuutokset

Vuoden 2023 hyväksyttiin lukuisia sääntömuutoksia metsästysampumasääntöihin. Päivitetty sääntökirja löytyy tästä.

Keskeisimpiä sääntöpäivityksiä ovat:

• Turvalippu tulee pakolliseksi liiton metsästysampumalajeihin. Turvalippumääräykset vaihtelevat lajikohtaisesti.
• Kilpailujen järjestäjä saa päättää itse käytetäänkö Hirvenhiihdon ja -juoksun viesteissä sakkokierroksia vai aikasakkoja. Kilpailukutsussa on mainittava, käytetäänkö sakkokierroksia vai aikasakkoja.
• Lisäksi sääntökirjaan on tehty selvennyksiä ja tarkennuksia lukuisiin kohtiin, kuten turvallisuusmääräysten rikkomisten sanktiointeihin ja sieltä löytyy nyt myös suurmestarimerkkien uudet tulosrajat.

Sivuilla on sääntökirjasta myös toinen versio, jossa on keltaisella korostettuna muutokset, jotka liittohallitus hyväksyi vuoden 2023 aikana. Tästä versiosta voi selaamalla nopeasti löytää sääntökohdat, joihin on tullut muutoksia.

Metsästäjäliitto olympiakomitean jäseneksi

Suomen Metsästäjäliitto hyväksyttiin Suomen olympiakomitean kumppanijäseneksi. Suomen Olympiakomitea on valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö, joka toimii sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Tutustu Suomen olympiakomiteaan tästä.

SuomiSport ja Sporttiturva

Metsästäjäliiton olympiakomitean kumppanijäsenyys mahdollisti myös Pohjolavakuutuksen kautta otettavan Sporttiturvavakuutuksen liiton jäsenille. Tämä mahdollisuus koskee erityisesti niitä kilpailijoita, joilla ei ole metsästyskorttia ja sen kautta tulevaa metsästäjävakuutusta. Sporttiturva on metsästysampumalajeihin tarkoitettu tapaturma- ja vastuuvakuutus, jonka voit ostaa SuomiSportin kautta. Metsästysammuntaan on tarjolla kaksi vakuutusta – Metsästysammunnan vakuutus ja Metsästysammunnan laaja vakuutus. Lue SuomiSportista ja Sporttiturvasta tarkemmin tästä.

Kilpailijoiden vakuutukset ja vakuutusturvan todentaminen

Metsästäjäliitto sai neuvoteltua vuoden 2023 aikana muutoksia kilpailijoiden vakuutuksiin. Alla on esitelty kolme tapaa varmistaa oma vakuutusturva Metsästäjäliiton metsästysampumakilpailuissa.

1. Kilpailijalla on metsästyskortti ja kuluvan metsästysvuoden riistanhoitomaksu/metsästyskortti maksettuna (vakuutuskausi 1.8.–31.7.)
   • • Metsästyskortin kautta tuleva metsästäjävakuutus korvaa ampuma-aseilla aiheutuneet tapaturmat ja sisältää myös vastuuvakuutuksen
2. Kilpailija on alle 29-vuotias ja Metsästäjäliiton jäsen
   • • Metsästäjäliitto on vakuuttanut kaikki nuoret alle 29-vuotiaat liiton jäsenet metsästysampumakilpailuissa ryhmävakuutuksella, joka sisältää tapaturmavakuutuksen lisäksi nyt myös vastuuvakuutuksen.
3. Kilpailija on Metsästäjäliiton jäsen, mutta hänellä ei ole metsästyskorttia ja hän on yli 29-vuotias
   • • Kilpailijan on otettava SuomiSportin kautta Pohjolavakuutuksen kautta Sporttiturva vakuutus, joka sisältää tapaturmavakuutuksen lisäksi vastuuvakuutuksen

Riittävä vakuutusturva todennetaan jatkossa kisapaikalla ilmoittautumisen yhteydessä näyttämällä metsästyskortti (esim. OmaRiistasta puhelimella) tai Sporttiturva (esim. SuomiSportista puhelimella). Jos kilpailija on alle 29-vuotias, niin ikä voidaan todentaa henkilöllisyystodistuksella. Piirit tarkastavat SM-kilpailuihin ilmoittautuneiden jäsenyyden ilmoittautumisen yhteydessä ja kilpailujen järjestäjät tarkastavat henkilön vakuutusturvan kilpailupaikalla Lue metsästysammunnan kilpailutoiminnassa tarvittavista vakuutuksista tarkemmin tästä.

SM-kilpailut

Tänä vuonna järjestetään viidet SM-kilpailut eri puolilla Suomea. SM-kilpailujen lisäksi PM-kilpailut pidetään Tanskassa ja EM-kilpailut Liettuassa. Kisakausi starttaa lapin Pessalompolossa 5.-7.4., jossa kilpaillaan Hirvenhiihdon ja -hiihtelyn suomenmestaruuksista. Kilpailuihin ilmoittaudutaan oman piirin kautta kuten aiemminkin ja kannustamme kaikkia mukaan osallistumaan. Katso tarkemmat kilpailuaikataulut >>

Kotiratacup

Viime vuonna koeponnistettiin viiden piirien toimesta uutta, matalan kynnyksen kilpailumuotoa eli niin sanottua kotiratacuppia. Kotiratacupin tavoitteena on saada metsästäjät harjoittelemaan ammuntaa enemmän ja jokainen kilpailee ennen kaikkea itsensä kanssa, kehittyy ja oppii tuntemaan oman tasonsa, jota osaa sitten soveltaa oikeassa metsästystilanteessa. Nyt cuppia kokeillaan valtakunnallisesti ja aluksi kilpaillaan ilma-aseilla. Ilmahirven ja -luodikon kotiratacuppia ammutaan tammi-maaliskuun parillisilla viikolla. Lue Jahtimediasta viime vuoden testikokemuksia kotiratacupista tästä tai lue lisää kotiratacupin periaatteista täältä.