Maa‑ ja metsätalousministeriö (MMM) kertoi eilen lähettäneensä eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaa susien kannanhoidollisen metsästyksen kiintiömetsästyksenä. Esityksessä suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu, ja susien metsästysajasta sekä kiintiöistä säädettäisiin jatkossa asetuksella. (Maa- ja metsätalousministeriö)

Suomen Metsästäjäliitto pitää linjausta myönteisenä, mutta muistuttaa 23.10.2025 annetusta lausunnostaan, jonka mukaan:

• Kiintiömetsästys tulee ulottua kaikkiin suurpetoihin – eli susien lisäksi karhuun, ilvekseen ja ahmaan.

• Suden metsästyskausi on jatkossa aloitettava elokuussa, jolloin pyynti voidaan kohdistaa saman vuoden keväällä syntyneisiin nuoriin yksilöihin. Ainoastaan laaja-alainen metsästys mahdollistaa ihmisarkuuden lisäämisen koko Suomen alueella.

Metsästäjäliitto katsoo, ettei muutaman susilauman poisto riitä muuttamaan Suomessa asuvien susien käyttäytymistä ihmisasutuksen läheisyydessä. 

— Ihmis- ja koirapelon istutus kohdistamalla metsästys moniin laumoihin mahdollistaa suden ja ihmisen välisen rinnakkaiselon turvallisesti. Ihmispelkoa laumaan ja susiyksilöihin luo suden näkökulmasta itse metsästystapahtuma, korostaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto seuraa tarkasti lain käsittelyä ja 24.11. alkavalla viikolla annettavien asetusten luonnoksia.

Otto oli potenut kipeitä korvia kesästä lähtien, mutta nyt ongelmat oli selätetty ja se pääsi torstaina toisen kerran metsään tämän syksyn aikana.

– Päästin Oton metsään aamupäivällä Elimäellä. Se haki hyvin ja löysi hirven, joka juoksikin aika haipakkaa parin kilometrin verran Uudenmaan puolelle, Pukarolle. Siinä koira ennätti haukkua 20 minuuttia, kunnes susi hyökkäsi ja tappoi sen, omistaja Mikko Rantala kertoo.

Haukun päättyessä Rantala oli kahden kilometrin päässä ja aikaa meni autolla kiertäessä paikalle reilusti niin, että susi olisi halutessaan ennättänyt syödäkin koiran.

– Susi oli vain tappanut koiran. Ottoa oli purtu niskaan, etu- ja takajalkaan ja vatsan alla oli kulmahampaan tekemä reikä. Susi oli riepotellut koiraa niin, että veriroiskeita oli 2–3 metrin säteellä.

Susi tuli asutuksen suunnalta
 

Rantala oli kulkenut koiransa luokse härmäisen pellon yli ja arvasi puhtaat sudenjäljet nähdessään Otolle käyneen huonosti. Paikalla käynyt petoyhdyshenkilö totesi myös jälkien perusteella, että tekijänä oli ollut yksi susi. Tappopaikka sijaitsi metsässä 150 metrin päässä peltoaukealta ja noin puolen kilometrin päässä lähimmistä taloista. Suden jäljet tulivat asutuksen suunnalta.

Otto oli kuusivuotias, koira parhaassa iässä. Rantalalla on myös kaksi suomenajokoiraa, mutta nekään eivät lähde ihan heti isännän kanssa metsästysreissulle.

– Tuskin tulee hommattua uutta hirvikoiraa, jos susitilanne jatkuu tällaisena. Meidän metsästysseuran maiden läpi menee isoja teitä, joiden varsille hirvet helposti hakeutuvat, mutta sinne ei uskalla koiraa liikenteen vuoksi viedä. Ja sitten toisaalla näköjään partioivat sudet.

Kyseessä on 29. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista suden lisäksi myös muihin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Rauno Sissonen tuli perjantaina töistä ja lähti hakemaan hirven metsästyksessä käytettäviä jämtlanninpystykorvanarttuja Idaa ja Karaa sisälle piha-aitauksesta. Toisen panta oli lähtenyt kaulasta ja Sissonen joutui etsimään sitä taskulampun valossa. Panta löytyi ja hän sai sen koiran kaulaan, mutta ei ehtinyt kiinnittää hihnoja, kun aitauksen ovi napsahti auki ja molemmat koirat säntäsivät salamana ulos.

– Metsästyskoirat eivät korvia omista, kun pääsevät tuolla tavalla irti. Vaikka kuinka huusin perään, kumpikaan ei kuunnellut. Ei siinä auttanut kuin toivoa, että ne tulevat takaisin omia aikojaan, kun ovat saaneet aikansa seikkailla, Sissonen kertoo.

Koiria ei kuulunut ja Sissonen lähti illalla etsimään niitä. Hän ei ehtinyt juuri kotipihaa pidemmälle, kun Ida-koira tuli vastaan.

– Se oli aivan sekaisin, etsi pakopaikkaa, minne pääsee karkuun. En siinä vaiheessa epäillyt vielä mitään, mutta ihmettelin sen käytöstä.

Vain tassu löytyi
 

Sissosen avovaimo oli huolissaan kahdeksan kuukauden ikäisestä Karasta, joka oli virallisesti hänen ensimmäinen oma metsästyskoiransa. He jakoivat illalla Facebookissa ja Whatsappissa katoamisilmoituksen ja saivatkin yöllä puhelinsoiton, että puolentoista kilometrin päässä oli kuultu koiran haukkuvan. Pariskunta lähti etsimään, mutta koiraa ei löytynyt.

Etsinnät jatkuivat viikonlopun tuloksetta. Lauantaina kuultiin, että kylässä oli tehty viikolla susihavainto ja myöhemmin vielä toinen. Maanantaina Sissosen isä liittyi mukaan etsintöihin.

– Iltapäivällä kahden-kolmen aikaan isä soitti, että metsästä löytyi tassu. Karasta ei ollut jäänyt mitään muuta jäljelle kuin toinen etutassu.

Kylässä tehtyjen susihavaintojen ja jälkien perusteella todennäköiseksi syylliseksi paljastui susi. Niiden lisääntynyt määrä saa alueen koiranomistajat mietteliääksi.

– Tämä susihomma on mennyt sellaiseksi, että kukaan ei kohta enää uskalla ottaa koiraa. Muistakin metsästysseuroista on tullut nyt viestiä, että susia on nähty, joten koirien käyttö metsällä taitaa olla nyt siinä. Ei niitä viitsi tarkoituksella sinne viedä, Sissonen toteaa.

– Tässä oli mahdollisuus, että menee kaksi koiraa samalla kertaa. Onneksi ei mennyt. Kara ehti juuri täyttää kahdeksan kuukautta ja ennusmerkit olivat ilmassa, että siitä olisi saattanut tulla hyvä metsäkoira.

Kyseessä on 28. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista suden lisäksi myös muihin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Suomen Metsästäjäliitto kokoontui torstaina 20.11.2026 Riihimäen Erätalolle syysliittokokoukseen. Metsästäjäliiton päivitettyjen sääntöjen myötä liitolle valittiin kaksi varapuheenjohtajaa. 

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin maaseutuyrittäjä, MMM, FT Marko Laine liiton Varsinais-Suomen piiristä. Hänet valittiin kahdeksi vuodeksi. Laine vastaa uudessa hallituksessa sovitusti metsästyskysymyksistä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kokouksessa Harri Käsmä Kainuun piiristä. Hänet valittiin vuodeksi, koska 2. varapuheenjohtajan kaudet seuraavat puheenjohtajan kausia. Käsmä vastaa järjestöasioista.

— Luotettavat suurpetojen kanta-arviot ovat pohja, jolle suurpetohallinto perustuu. Haluan korostaa, että metsästäjät voivat itse vaikuttaa siihen, kuinka hyviä kanta-arviot ovat ilmoittamalla kaikki suurpetohavainnot petoyhdyshenkilöille. DNA-näytteiden keruu on toinen tärkeä asia. Se on kriittistä erityisesti alueilla, joilla ei vielä tunneta reviirejä tai yksilöiden lukumäärä reviirillä on epäselvä, totesi Marko Laine.

— Minulla on kaksi tärkeää asiaa, joita aion ajaa Metsästäjäliitossa: suurpetojen metsästämistä, joka on saatava osaksi normaalia metsästystä, ja Metsästäjäliiton kehittämistä tuotteena. On tärkeää, että jäsenyys myy itse itsensä, sanoi Harri Käsmä.

Puheenjohtajat valitaan Metsästäjäliittoon vuorovuosin. Metsästäjäliiton puheenjohtajana kaksivuotiskauttaan jatkaa vuosi sitten valittu Petteri Lampinen liiton Suur-Savon piiristä.

Puheenjohtaja Lampinen totesi, että kahden puheenjohtajan malli mahdollistaa vaikuttamistyön tekemisen leveämmin hartein kuin mitä tähän mennessä on tehty.

— Metsästys tarvitsee edunvalvontaa. Säädösvalmistelun laatua on parannettava. Samoin päätöksenteon tueksi tuotettavaa tutkimustietoa on kyettävä tuottamaan laajemmalla pohjalla. Direktiivien ja EU-säädösten sisältämää kansallista joustovaraa on käytettävä rohkeammin.

Liittokokous päätti, että liiton tulee kehittää toimia, jotka innostavat nuoria metsästysharrastuksen pariin ja edesauttavat nuorten pääsemistä metsästysseuroihin. Liittokokous päätti myös, että liiton tulee ajaa riistahallinnon kokonaisuudistuksen tarkistamista.

Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa päätetty uusi hallitus on:

- Etelä-Hämeen piiri: Ahti Lukkaroinen, varalle Kimmo Salo

- Kainuun piiri: Juhani Voutilainen, varalla Jyrki Leinonen

- Keskipohjan piiri: Anne Tölli, varalla Miikka Annunen

- Keski-Suomen piiri: Veijo Turpeinen, varalla Heikki Taskinen

- Kymen piiri: Toni Penttinen, varalla Kai Korpi

- Lapin piiri: Veikko Piuva, varalla Kalevi Korhonen

- Oulun piiri: Mikko Äijälä, varalla Ari Haataja

- Pohjanmaan piiri: Erja Pekkala, varalla Kimmo Rintanen

- Pohjois-Hämeen piiri: Pentti Koli, varalla Hannu Wäre

- Pohjois-Karjalan piiri: Antti Kuivalainen, varalla Veikko Sorsa

- Pohjois-Savon piiri: Arto Nykänen, varalla Kai Ruhanen

- Satakunnan piiri: Juha Kuusisto, varalla Timo Mäkelä

- Suur-Savon piiri: Kimmo Kolehmainen, varalla Ari Teittinen

- Svenska Österbottens distrikt: Sören Finne, varalla Mats Tuomela

- Uudenmaan piiri: Mika Muukkonen, varalla Rauno Pekkola

- Varsinais-Suomen piiri: Kimmo Suominen, varalla Martti Toivola

Hallitus valitsi keskuudestaan työvaliokuntaan:

Petteri Lampinen, Marko Laine, Harri Käsmä, Antti Kuivalainen, Veikko Piuva ja Jaakko Silpola (tj.)

Kuvassa: Metsästäjäliiton 1. varapuheenjohtaja Marko Laine, puheenjohtaja Petteri Lampinen, 2. varapuheenjohtaja Harri Käsmä  

Ilomantsilainen Pentti Koskinen tuli kotiin lauantai-iltana ajokoirakokeista. Koskinen päästi suomenajokoira Havukkakallion Frodon tarhastaan. Frodo juoksee tavallisesti suoraan talon ovelle odottamaan sisälle pääsyä ja ruokailua, mutta tällä kertaa kävi toisin.

– Koska olin tuomaroimassa ajokoirakokeita, minulla oli metsävaatteet päällä, ja se oli virhe. Koira luuli vaatteista, että nyt lähdetään metsälle ja paineli tiehensä. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun koira karkasi, Koskinen selittää.

Koiraa lähdettiin etsimään. Maanpinnassa oli onneksi kuuraa, josta jäljet pystyi erottamaan.

– Kiersin lenkkiä ympäri, ja katsoin tuliko jälkiä ulos alueesta, mutta mitään ei näkynyt. Kun ajonkaan ääniä ei kuulunut, aavistin jotain pahaa tapahtuneen.

Frodoa etsittiin apuvoimin yötä vasten otsalamppujen valossa, mutta tuloksetta. Etsintöjä jatkettiin varhain sunnuntaiaamuna. Lopulta ajokoira löytyi kuolleena ja suden syömänä.

– Se oli hirmu sakeassa kuusikossa, jossa voi kymmenestäkin metristä kulkea ohi. Etäisyyttä oli vain 300 metriä talostani. Koiralta puuttuivat suolet ja kylkiluita. Niskassa oli selkeät puremajäljet.

Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja kävi toteamassa suden olleen asialla. Susi oli poistunut alueelta ja sen jäljet saatiin mitattua.

Susitilanne kestämätön
 

Frodo oli 3,5-vuotias suomenajokoirauros, joka ajoi mallikkaasti jänistä. Ajokokeissa tämä oli saanut kolme ykkössijaa eli kyseessä oli yhtä ykkössijaa vaille käyttövalio.

– Koira olisi ollut parhaimmillaan vuoden tai parin päästä. Tulevaisuus olisi ollut hyvä. Tämä oli sellainen todella ihmisystävällinen ja sosiaalinen koira.

Nykyistä susitilannetta Pentti Koskinen pitää kestämättömänä.

– Eihän näitä koirien kuolemia saisi sattua. Kunnioitan kaikkia luonnon elämiä, mutta joku tolkku täytyisi olla. Susikanta on kasvanut liian suureksi ja susien ihmispelko on hävinnyt. Ei se ole enää salojen eläin, jos noin läheltä asutustakin tullaan koira tappamaan.

Pitkään ajokoirien kanssa metsästystä ja kilpailua harrastanut sekä ajokokeiden ylituomarina toiminut Koskinen ei aio heti hankkia uutta koiraa.

– Täytyy seurata, miten tämä susipolitiikka kehittyy. Ei sitä viitsi kasvattaa ja kouluttaa susille lounasta, hän toteaa.

Kyseessä on 27. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

– Katsoin 112-sovelluksesta, että missä kohtaa se on se onnettomuus. Siitä lähti sellainen etujoukko katsomaan, ja kohta metsästyskaveri ilmoitti, että nyt näyttää siltä, että tarvitaan enemmänkin väkeä, kertoo Koskuen Metsästysseuran varapuheenjohtaja Erno Luopajärvi.

Näin sai alkunsa monituntinen urakka eläinkuljetusauton onnettomuuspaikalla. Sattumalta isolla joukolla lähettyvillä ollut porukka olikin nopeasti paimentamassa sikoja tien varressa. Seura sai myös virallisen virka-apupyynnön saapua kolaripaikalle.

Viereisen yrityksen omistaja ajoi paikalle suuren paalikuorman, josta metsästäjät ryhtyivät heti rakentamaan sioille aitausta toisten paimentaessa sikoja kauempaa takaisin kohti kuljetusautoa. 

– Aluksi näytti aika pahalta, että tuleeko tästä mitään, mutta sitten siihen saatiin ne paalit ja lisää henkilöstöä, niin saimme hallintaan ne eläimet, muistelee puolestaan seuran puheenjohtaja Juha Mäntymäki. 

Loukkaantuneita eläimiä tarkastettiin ja lopetettiin eläinlääkärien ohjeiden mukaisesti. Muita sikoja vedettiin autosta ulos ja ne pääsivät paaliaitaukseen syömään paikalle tuotuja heiniä, jossa ne rauhoittuivat.

Yhdessä paljon toimineiden metsästäjien työ alkoi nopeasti ja kummempia ihmettelemättä.

– Hyvin on porukka hitsautunut yhteen. Kaikki toimivat hyvin omatoimisesti ja aloitteellisesti, että ei siinä tarvinnut mitään kenellekkään sanoa. Se on mielestäni aika hieno homma, että kaikki toimi niin hyvin yhteen, toteaa Luopajärvi.

Myös yhteistyö muiden auttajien, poliisien, pelastusviranomaisten ja eläinlääkärien kanssa sujui saumattomasti. 

Voit kuunnella miesten kertomuksen tapahtumien kulusta oheiselta videolta.

Suomen metsästäjäliitto hakee määräaikaista projektityöntekijää ilveksen ja suden lumijälkilaskentaan.

Tehtävät: 
• huolehtia projektin käytännön toteutuksen vaiheista
• koulutusmateriaalin valmistelu ja koulutusten organisointi yhdessä Metsästäjäliiton riista-asiantuntijan kanssa
• yhteydenpito laskentaorganisaatioon (liiton piirit, seurat)
• laskentojen koordinointiin ja laskentaan osallistuminen laskentapäivinä
• laskentamateriaalin vastaanottaminen ja laskentamateriaalin käsittely
• kokoavan raportin kirjoittaminen Metsästäjäliiton riista-asiantuntijan ohjauksessa
• raporttien laatiminen ja muotoilu Wordissa ja PowerPointissa sekä laskentatietojen käsittely Excelissä

Mitä edellytetään: 
• riista-alan koulutusta ja hyvää tuntemusta
• valmiutta viestintään
• sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa
• matkustusvalmius
• ajokortti + oma auto
• hyvä Office-osaaminen (Excel, Word ja PowerPoint)
• kokemusta raportoinnista ja dokumentoinnista

Tehtävässä eduksi: 
• suurpetojen havainnoinnin ja kantojen arvioinnin tuntemus
• ruotsin kielen taito

Metsästäjäliiton toimipaikka on Riihimäellä. Tehtävässä on etätyömahdollisuus. Työaika on joustava ja sisältää matkustamista sekä ilta- ja viikonlopputöitä.

Lisätietoja tehtävästä antaa arkisin klo 9-15 riista-asiantuntija Leena Kangas
puh. 050 331 4690, sähköposti leena.kangasmetsastajaliitto.fi.

Lähetä hakemuksesi Leena Kankaalle 19.11. mennessä.

Jos liittokokous hyväksyy sääntömuutoksen 20.11., valitaan liitolle kokouksessa kaksi varapuheenjohtajaa. 

Ehdokkaita voi esittää kokoukseen saakka. Tällä hetkellä (7.11.) ehdokkaita on kolme. Tässä heidän videoesittelynsä sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Marko Laine 
Ikä: 55
Kotipaikka: Salo
Ammatti: Maaseutuyrittäjä

Ilkka Mäkelä
Ikä: 68
Kotipaikka: Punkalaidun
Ammatti: Hallitusammattilainen, maanviljelijä

Arto Nykänen
Ikä: 68
Kotipaikka: Luikonlahti, Kaavi
Ammatti: Aktiivi eläkeläinen

– Treenasimme perjantaina Hilla-koirani kanssa hirvityöskentelyä vaaran kumpuilevassa maastossa, joka kasvaa taimikkoa. Koira juoksi yli viiden kilometrin lenkin, kun seurasin tutkasta sen liikkeitä ja siirtyvää haukkua, koiranomistaja kertoo.

– Itse olin siitä noin puolen kilometrin päässä, kun havaitsin Hillan jääneen ensin paikoilleen, mutta sitten nousevan sata metriä tielle. Lähdin kiireellä ajamaan paikalle katsomaan, mitä oli sattunut, kun koira tuli jo yltä päältä veressä minua kohti. Otin sen siitä kyytiin ja soitin eläinlääkäriin.

Susi oli purrut koiraa peräpäähän niin, että sen hännästä katkesivat jänteet.

– Eläinlääkäri parsi Hillaa yli kaksi tuntia. Osa rei’istä jätettiin auki, osa tikattiin. Hännän tyvi ja koko peräpää ovat edelleen turvoksissa.

Koira sai kahta antibioottia ja kipulääkkeitä, ja sen toipumista seurataan kotona. Häntä on ilmeisesti typistettävä vielä eläinlääkärissä, omistaja arvelee.

Myös tapahtumapaikalla käyneet riistanhoitoyhdistyksen edustajat päättelivät jälkien perusteella hyökkääjän olleen susi. Paikalta on noin 1,5 kilometriä matkaa lähimpään asutukseen.

– Alueella on nähty myös aiemmin susia eikä koiravahingoiltakaan ole vältytty, mutta kannanhoidollisten suden kaatolupien saaminen näyttää olevan hyvin tiukassa. Pakkohan sitä on kuitenkin koiran kanssa hirvimetsälle päästä, koiranomistaja pohtii.

Kyseessä on 26. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on kerätty tälle kartalle.

Lumijälkilaskennalla tuetaan kanta-arviota ensi talvena
 

Metsästäjäliitto koordinoi tulevana talvena suden ja ilveksen lumijälkilaskennan. Tarkentuvilla tiedoilla tuetaan osaltaan näiden lajien kanta-arvioiden muodostamista. Suden DNA-näytteistä Metsästäjäliitto maksaa jäsenseuroille viime talven tapaan 50 euron palkkion, joka tuplataan uusilta reviireiltä.

Tarkemmin asiasta voi lukea Metsästäjäliiton uutisesta tästä linkistä.

Laskennassa tarkoituksena on suden osalta tunnistaa mahdollisia uusia reviirejä, täydentää havaintoja Tassu-järjestelmään sekä kannustaa metsästäjiä suden DNA-näytteiden keruussa.

Luonnonvarakeskus Luke on varautunut tulevana talvena vain 1000 DNA-näytteen analysointiin. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa viime talven kokemuksiin viitaten, että se ei ole riittävä määrä. Vuosi sitten Luke suunnitteli 900 näytteen analysointia, mutta analyysimäärää nostettiin maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella ja Luke analysoi lopulta 1344 näytettä.

Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita korjattiin tänä vuonna takautuvasti, mikä kertoo, että Metsästäjäliiton kritiikki arvioihin liittyen ei ole ollut aiheetonta. Metsästäjäliitto esittääkin, että Luke varautuisi 2000 DNA-näytteen analysointiin. 

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella. 

Ketku pääsi tuoreille hirvenjäljille sunnuntaiaamuna. Aluksi se seurasi jälkeä tiivisti, mutta sai sitten ilmavainun ja erehtyi lähtemään päinvastaiseen suuntaan.

– Ketku haukahti muutaman kerran ja ajattelin, että se löysi kuitenkin hirven. Koira juoksi noin 100 metriä takaisinpäin ja sitten alkoi rähinä, Ketkun isäntä Ville Ukkonen kertoo.

Rähinän kuullessaan Ukkonen laittoi Trackerin pannan hälytyksen päälle ja juoksi koiraa kohden. Ketku juoksi isäntäänsä vastaan ja lysähti tämän jalkoihin.

– Pannan hälytys saattoi pelastaa koiran. Ainakin rähinä loppui siihen.

Susihyökkäys tapahtui suopohjaisessa tiheässä metsässä. Ketkulla oli nivuset veressä ja voimat lopussa, joten Ukkonen otti koiran harteilleen ja kantoi sitä 350 metrin matkan lähimmälle tielle, jossa koira jäi puolison valvontaan, kun mies lähti hakemaan autoa 800 metrin päästä.

Useita haavoja ja ruhjeita

Kouvolan eläinklinikalla Ketkua hoiti eläinlääkäri, joka on joutunut paikkailemaan susien jälkiä aiemminkin, ja hän totesi koiran vammat suden tekemiksi.

– Ketkun onni oli, ettei siltä mennyt yhtään valtimoa, luuta tai sisäelimiä rikki. Syvin haava oli neljä senttiä ja sen lisäksi oli muutamia muita pahoja haavoja ja useita pintaruhjeita. Ilmeisesti susi oli päässyt puremaan kaksi kertaa vatsan alueelle. Kaulalla oli myös jäljet, mutta siinä kulmahampaat olivat ehkä osuneet pantaan.

Vasta vajaan kahden vuoden ikäinen itäsiperianlaikauros Ketku oli juuri saanut edellisellä viikolla eläinlääkäriltä terveen paperit selkävammastaan ja luvan juosta sydämensä kyllyydestä. Ketku kävi jo välillä kotona, mutta meni takaisin klinikalle verenmyrkytyksen vuoksi ja oli siellä tarkkailtavana torstaihin asti, kunnes se lopetettiin.

– Ketkun pelastusyritys olisi pitänyt lopettaa jo ensimmäisen sairaalakäynnin jälkeen, koska hoitokulut ovat nousseet nyt niin suuriksi, ettemme enää selviä niistä. Maanantaina meillä oli kuitenkin vielä viranomaisen lupaus, että kulut korvataan 100-prosenttisesti. Nyt tilanne onkin se, että meille korvataan vain koiran arvo ja ylimenevä hoitokulu jää meidän maksettavaksi, Ville Ukkonen kertoo.

Alueelta ei ollut susihavaintoja

Susihyökkäys tapahtui Pyhtään pohjoispuolella Pyhtään ja Anjalan rajan läheisyydessä, missä susista ei ole ollut aiemmin havaintoja. Lukenkin noteeraama susilauma kaksine pentuineen on pysytellyt päinvastaisella suunnalla Pyhtään eteläpuolella.

Petoyhdyshenkilö kävi tapahtumapaikalla ja myös Ville Ukkonen kävi myöhemmin katsomassa jälkiä.

– Siellä oli kyllä kyytiä saatu. Karvatupot olivat lennelleet ja pienimmät puut alueelta katkeilleet. Maassa näkyi myös noin kahden metrin pituiset raahausjäljet.

Kyseessä on 25. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut kuluvan jahtikauden aikana.

Lumijälkilaskennalla tuetaan kanta-arviota ensi talvena

Metsästäjäliitto koordinoi tulevana talvena suden ja ilveksen lumijälkilaskennan. Tarkentuvilla tiedoilla tuetaan osaltaan näiden lajien kanta-arvioiden muodostamista. Suden DNA-näytteistä Metsästäjäliitto maksaa jäsenseuroille viime talven tapaan 50 euron palkkion, joka tuplataan uusilta reviireiltä.

Tarkemmin asiasta voi lukea Metsästäjäliiton uutisesta tästä linkistä.

Laskennassa tarkoituksena on suden osalta tunnistaa mahdollisia uusia reviirejä, täydentää havaintoja Tassu-järjestelmään sekä kannustaa metsästäjiä suden DNA-näytteiden keruussa.

Luonnonvarakeskus Luke on varautunut tulevana talvena vain 1000 DNA-näytteen analysointiin. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola muistuttaa viime talven kokemuksiin viitaten, että se ei ole riittävä määrä. Vuosi sitten Luke suunnitteli 900 näytteen analysointia, mutta analyysimäärää nostettiin maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella ja Luke analysoi lopulta 1344 näytettä.

Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita korjattiin tänä vuonna takautuvasti, mikä kertoo, että Metsästäjäliiton kritiikki kanta-arvioita kohtaan ei ole ollut aiheetonta. Metsästäjäliitto esittääkin, että Luke varautuisi 2000 DNA-näytteen analysointiin. 

HUOM: Uutista päivitetty 6.11.2025 klo 12.45. Lisätty tieto siitä, että koira jouduttiin lopettamaan.

Metsästäjäliiton uutisoimat koiriin kohdistuneet susihyökkäykset jahtikaudella 2025–2026:

Tapahtuman sijainti on merkitty kartalle paikkakunnan tarkkuudella.