Metsästäjäliitto pitää erityisen huolestuttavana sitä, että torjunnan johtamisessa tarvittava tilannekuvan muodostus, analyysien tekeminen, tarvittavien torjuntatoimien valitseminen ja tilannejohtaminen kentälle ovat puutteellisia. Liitto on esittänyt useita parannusehdotuksia tähän liittyen. 

• Metsästäjäliitto katsoo, että villisian täysimittainen metsästys pitäisi aloittaa rajoitusalueella viipymättä. Metsästäjillä on hyvä valmius aloittaa metsästys, ja kyttäämällä, hiipimällä tai passiivisilla pyyntilaitteilla tapahtuva pyynti ei lisää sikojen liikkumista huomattavasti.
• Metsästäjäliitto katsoo, että villisikojen tehokas pyynti rajoitusalueen ulkopuolella on kustannustehokkain tapa ehkäistä sikaruton leviämistä. Dronen käyttö tulisi sallia villisikojen metsästyksessä koko maassa. Samaten villisikojen pyynti suojelualueilla pitäisi sallia.  
• Metsästäjäliitto katsoo, että suden kiintiömetsästys tulee sallia vahtimalla rajoitusalueella. Susi on raadonsyöjänä yksi potentiaalinen sikaruton levittäjä ja se myös liikuttaa villisikoja runsaasti.
• Hirvieläinten vahtimismetsästys tulee sallia rajoitusalueella myös muissa kohteissa kuin pelloilla, kuten suolakivien lähettyviltä. 

Yksittäisenä esimerkkinä kenttätoiminnan johtamisesta todettakoon, että Metsästäjäliiton jäsenten havaintojen mukaan valtatien 7 ylittävät riistasillat ovat edelleen avoinna. Siltojen sulkeminen aitaamalla vaikeuttaisi sikojen liikkumista länteen. 

Metsästäjäliitto esittää myös, että valtion maksama palkkio tulisi maksaa yhdistyksille, ei yksittäiselle metsästäjälle. Seura yleensä hallinnoi ja organisoi metsästystä alueellaan. Villisian kohdalla seurat myös usein tekevät yhteistyötä. Mikäli palkkio maksetaan yksittäiselle metsästäjälle, saattaa se johtaa ei toivottuun kilpailuun ja esimerkiksi havaintojen pimittämiseen. 

Tällä hetkellä Metsästäjäliitolla ei ole edustusta Ruokaviraston tilanneanalyysien teossa tai rajoitusvaihtoehtojen analysoinnissa. Liiton mukaan etenkin rajoituksista keskusteltaessa sidosryhmillä olisi paikallista ja alakohtaista tietoa, jota voi muuten olla vaikea tavoittaa.  

Lausunto kokonaisuudessaan löytyy Metsästäjäliiton asiantuntijalausunnot-sivuilta.

Tiistaina 15. syyskuuta saatiin valtioneuvoston asetus koko Suomea koskevasta karhun kiintiömetsästyksestä eduskunnan edellyttämällä tavalla. Poronhoitoalueella kyseinen menettely on ollut toimiva malli jo vuodesta 1993 alkaen, ja jatkossa se otetaan käyttöön koko maassa.

Metsästäjäliitto kiittää eduskuntaa, sen maa- ja metsätalousvaliokuntaa sekä Suomen hallitusta määrätietoisista toimista uudistuksen edistämisessä. Uuden asetuksen myötä karhukannan hoitaminen vahinkojen ja vahinkoriskien pienentämiseksi on varmistettu.

– Liialliseksi kasvanut karhukanta aiheuttaa paikoin merkittäviä ongelmia. Karhut eivät enää väistä ihmistä, ja ne tekevät maataloudelle vahinkoa muun muassa rikkomalla paaleja. Lisäksi karhutiheillä alueilla hirvien ja metsäpeurojen vasatuotto on romahtanut. Suomessa on oltava valmius karhukannan pienentämiseen, sillä kanta pääsi kasvamaan usean vuoden ajan hallitsemattomasti metsästyksen estyttyä. On erinomaista, että eduskunnan osoittama tahtotila on nyt toteutettu valtioneuvoston asetuksella, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto odottaa, että ensi vuonna karhun kiintiöjahdin suunnitteluun ja kiintiöiden asettamiseen valmistaudutaan riittävän ajoissa ja maakuntien sidosryhmiä kuullen. Kiintiöt on suhteutettava maakuntien karhutilanteeseen, ja niiden sosioekonomiset vaikutukset on tunnistettava määriä päätettäessä. Asettamalla kiintiöt riittävän ajoissa alkukesästä, metsästäjät voivat valmistautua hyvin tulevaan kannanhoidolliseen metsästykseen.

Kumppanuuspäällikkö vastaa liiton yhteistyökumppanuuksista, ilmoitusmyynnistä liiton eri viestintäkanaviin kuten Jahti-lehteen ja digitaalisille alustoille sekä liiton ja sen piirien omistaman metsästysverkkokaupan Eräkontin kehitys-, myynti- ja markkinointitehtävistä.

– Metsästäjäliitto muuttuu ja kehittyy nyt nopeaa vauhtia. Uusimme Jahti-lehden formaatin. Panostamme voimakkaasti digitaalisiin liiton kanaviin. Loimu Labsin paikannuspalvelusta ja metsästysoikeuksien vuokrasopimusten hallinnointijärjestelmästä tulee Eräkontille uusi merkittävä liiketoiminta-alue, mikäli paikannuksen pilotointi onnistuu suunnitellusti ja jos liittokokous näyttää asialle vihreää valoa. Meillä on suuret odotukset siitä, että Tero Mauno pystyy kehittämään ja vastaamaan näistä toiminnoista, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Terolla on takanaan lähes 20 vuoden ura kaupan alalla, joista viimeiset kymmenen vuotta erinäköisissä johtotason tehtävissä. Vapaa-ajallaan hän on innokas metsästäjä ja viihtyy luonnossa liikkuen.

– Metsästys ja luonnossa liikkuminen ovat lähellä sydäntäni, joten pääsen nyt yhdistämään oman intohimoni ja vahvan myynti- ja kumppanuusosaamiseni Metsästäjäliiton ja Eräkontin hyväksi. Odotan innolla, että pääsen vahvistamaan Metsästäjäliiton kumppanuuksia, kehittämään Eräkontin toimintaa ja tekemään liiton mediamyyntiä yhdessä koko järjestön kanssa, Tero Mauno sanoo.

Metsäkanalintujen kannat vaihtelevat luonnostaan hyvin voimakkaasti. Heinä-elokuun riistakolmiolaskentojen perusteella on selvinnyt, että tänä syksynä metson ja teeren kannat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna lähellä keskitasoa, riekon kanta on laskenut ja pyykanta niin ikään laskussa. Tiheyksien muutoksissa on kuitenkin alueellista vaihtelua: Länsi-Suomessa kannat ovat heikentyneet, kun taas etenkin idässä lintukannat ovat monin paikoin vahvistumassa.

Uunituoreet laskentatulokset vaikuttavat suoraan metsästysaikoihin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa metso ja teeri rauhoitettiin kokonaan, kun taas pohjoisempana metson talvimetsästys sallitaan aiempaa laajemmalla alueella.

Metsäkanalintujen metsästysajat säädetään nykyään hyvin myöhään, jotta laskentatulokset kesän riistakolmiolaskennoista voidaan ottaa huomioon. Tänä vuonna lopulliset metsästysajat julkaistiin elokuun lopulla, kun jahtikauden alkuun oli enää noin kaksi viikkoa aikaa.

Kolmiolaskennat suuri vapaaehtoisponnistus

Metsästäjien vapaaehtoistyönä laskemat riistakolmiot ovat pitkäikäisyydessään ja laajuudessaan täysin poikkeuksellinen laskentatapa maailmassa. Riistakolmiossa kartoitetaan lajistoa kolmen henkilön avorivissä kolmion muotoiselta linjastolta, jonka mitta on yhteensä 12 kilometriä. Yhteensä kolmioita lasketaan noin tuhat kappaletta vuosittain.

Kesälaskentojen lisäksi suoritetaan nisäkkäiden jälkiin keskittyvät talvilaskennat sekä peltokolmiot. Kolmioita laskee vuosittain jopa 8 000 metsästyksen harrastajaa.

Pitkään jatkuneiden kolmiolaskentojen myötä kanalintu- ja nisäkäskantojen kehityksestä on olemassa myös pidemmän aikavälin tietoja. Tilasto on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen ja mahdollistaa todelliseen tietoon pohjautuvan metsästysverotuksen suunnittelun eri riistalajeille. Eritoten tämä näkyy kanalinnuilla, joiden metsästysajat vaihtelevat vuosittain paljonkin.

Kiintiöillä kohtuulliseen saalismäärään

Kanalintujen metsästyskiintiöt tai rauhoitukset ovat tavallisimpia metsästysseurojen antamia lisärajoituksia. Kiintiöillä seurat määrittävät sen, montako kanalintua jäsen voi pyytää seuran hallinnoimilta metsästysalueilta tai onko joku laji kokonaan rauhoitettu. Metsästysseuralla on alueensa lintukannasta tarkin tieto, ja siksi harkiten annetuilla rajoituksilla on usein hyvä peruste. Toisaalta useat metsästäjät vähentävät myös oma-aloitteisesti pyyntipainetta heikkoina lintuvuosina. 

Tarkat metsästysajat löytyvät riistakeskuksen sivuilta.

Syksyn metsästyskausi ja sadonkorjuu ovat täydessä vauhdissa. 

Katso alta video, jossa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan ja puheenjohtaja Petteri Lampisen kanssa pureudumme ajankohtaisimpiin aiheisiin metsältä, edunvalvonnasta ja liiton toiminnasta syyskuussa 2026. 

Käsittelyssä ovat muun muassa hyvin alkanut karhujahti, valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys, afrikkalainen sikarutto (ASF) sekä Metsästäjäliiton uudet palvelut. 

Videolla käsitellyt aiheet: 

0:00 Metsästyskauden avaus: Kyyhky- ja sorsajahti sekä karhujahti poikkeusluvilla 

01:21 Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksen käynnistyminen 

01:52 Afrikkalainen sikarutto (ASF): Vakava kansantaloudellinen uhka. Käymme läpi metsästäjien ratkaisevan roolin, näytepalkkiot sekä haasteet viranomaisohjeistuksessa. 

05:49 Jahti-lehden uudistus: Lehti siirtyy tilauspohjaiseen jakeluun keväästä 2027 alkaen 

06:40 Uusi paikannuspalvelu: Yhteistyö kotimaisen Loimu Labs -yhtiön kanssa. Pilotoimme sopimusseurojen kanssa tänä syksynä uutta koiratutka- ja metsästysoikeuksien hallintasovellusta. Mikäli palvelun pilotointi onnistuu suunnitellusti, Metsästäjäliiton ylimääräiselle liittokokoukselle esitetään alkuvuodesta 2027, että Eräkontti solmii aiesopimuksen mukaisen osakassopimuksen Loimu Labsin kanssa. 

Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama metsästyksen verkkokauppa Oy Eräkontti Ab ja hollolalainen paikannuspalvelua kehittävä startup-yritys Loimu Labs Oy ovat 3.9.2026 solmineet aiesopimuksen Eräkontin mahdollisesta osakkuudesta paikannuspalveluyrityksessä.

Aiesopimuksen mukaan yritykset testaavat alkavan syksyn aikana Loimu Labsin kaksi vuotta kehittämää metsästyskoirien ja metsästäjien paikannuspalvelua metsästysseuroissa eri puolilla Suomea.

Mikäli palvelun pilotointi onnistuu tulevana syksynä suunnitellusti, Metsästäjäliiton ylimääräiselle liittokokoukselle esitetään alkuvuodesta 2027, että Eräkontti solmii aiesopimuksen mukaisen osakassopimuksen Loimu Labsin kanssa. Sopimuksen mukaan Eräkontilla on yrityksessä äänienemmistö.

– Mikäli paikannuspalvelun pilotointi onnistuu metsästysseuroissa suunnitellusti, tehdään Metsästäjäliiton ylimääräiselle liittokokoukselle esitys Eräkontin osakkuudesta paikannusyhtiöön. Toteutuessaan osakkuus toisi suomalaisten metsästäjien käyttöön ja päätösvallan piiriin metsästäjien oman paikannuspalvelun, korostaa aiesopimuksen merkitystä Eräkontti Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Metsästäjäliiton hallituksen 2. varapuheenjohtaja Harri Käsmä.

Paikannus- ja karttatuotteita metsästäjille, metsästysseuroille ja luonnossa kulkijoille

Loimu Labs -yrityksen tuotteita ovat metsästyksen paikannuspalvelu, metsästysseurojen käyttöön tarkoitettu metsästysoikeuksien vuokrasopimusten hallinnointipalvelu sekä näihin liittyvät oheistuotteet. Aiesopimuksen mukaan tuotteet kehittää ja ylläpitää Loimu Labs. Eräkontilla on niiden myymiseen yksinoikeus.

– Solmittu aiesopimus sinetöi tiiviin ja vaikuttavan kumppanuuden Metsästäjäliiton ja Eräkontti-verkkokaupan kanssa sekä sovelluksen pilotointiin että mahdolliseen omistukseen. Meille Loimu Labsin perustajille kyseessä on palvelu, jota rakennetaan aitoon eränkävijän arkeen – metsästäjiltä metsästäjille. Yhdistämällä Metsästäjäliiton 140 000 jäsenen tavoitettavuuden, kumppaneidemme vahvan kokemuksen ja meidän IT-osaamisemme varmistamme, että suomalaiset metsästäjät saavat täydellisesti heidän tarpeitaan vastaavat tuotteet ja ensiluokkaisen palvelun, summaa Loimu Labsin hallituksen puheenjohtaja Riku Korpela.

Tuotteet on tarkoitus saada markkinoille syksyksi 2027. Paikannuspalvelu rakennetaan avoimen rajapinnan mukaisesti niin, että erilaiset koirien paikantimet voidaan liittää palveluun, mikäli paikantimien valmistajat haluavat osallistua yhteistyöhön. Pilotointivaiheessa syksyn aikana testiyhteistyössä ovat mukana ainakin MiniFinder ja Teltonika-koirapaikantimet.

Metsästäjäliiton jäsenille paikannus jäsenetuhintaan

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen korostaa mahdollisen osakkuuden merkitystä liiton jäsenille:

– Aiesopimus sisältää ehdon, jonka mukaan Eräkontti myy paikannustuotteita Metsästäjäliiton jäsenille merkittävällä jäsenalennuksella. Metsästäjäliiton jäsenyys on metsästäjälle arvokas etu, puhumattakaan kaikesta liiton tekemästä edunvalvontatyöstä.

Loimu Labs Oy:n perustajaosakkaat ovat tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisia. Useimmat heistä ovat metsästäjiä. Loimu Labs on aiesopimuksen toteutuessa suomalaisten metsästäjien käsissä oleva yritys. Palveluun voidaan liittää eri valmistajien paikantimia avoimen rajapinnan myötä. Palvelu on skaalautuvuutensa vuoksi luotettava, jolloin se toimii ongelmitta eri käyttäjämäärillä. Paikannustieto on salattua, eikä sitä ole edes palvelun tarjoajan tiedossa, ellei käyttäjä itse jaa paikkatietoaan esimerkiksi metsästyksen turvallisuuden lisäämiseksi.

Lisätietoa:

- Oy Eräkontti Ab:n puheenjohtaja Harri Käsmä, puh. 0405018953, harri <piste> kasmametsastajaliitto <piste> fi

- Loimu Labs Oy:n puheenjohtaja Riku Korpela, puh. 0405577629, riku <piste> korpelaloimulabs <piste> fi

- Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen, puh. 0400555790, petteri <piste> lampinenmetsastajaliitto <piste> fi (petteri[dot]lampinen[at]metsastajaliitto[dot]fi)

Ensimmäisellä videolla perehdytään ruotsalaisten vapaaehtoiseen "villisikakokeeseen". Laki ei vaadi testin läpäisyä, mutta sitä suositellaan vahvasti kaikille villisikaa metsästäville metsästäjille. Kokeessa simuloidaan erilaisia ampumatilanteita, joita sikajahdissa voi tulla eteen, joten sen harjoittelu auttaa monipuolisesti aseen käsittelyssä. Kokeen osiot ovat:

1. Vahtimismetsästys: Neljä laukausta jahtitornista tai vastaavasta. Etäisyys seisovaan sikatauluun 50 metriä. Tornin tai muun vastaavan rakenteita saa käyttää tukena. 
2. Hiivintämetsästys: Ammutaan seisaaltaan neljä laukausta seisovaan sikatauluun 50 metrin päästä. Tuen (ammuntakepin tai vastaavan) käyttö on sallittu.
3. Ajojahti: Ammutaan liikkuvaan maaliin neljä laukausta seisaaltaan, etäisyys 30 metriä. Tuen (ammuntakepin tai vastaavan) käyttö on sallittu. Ammutaan nopeaan riistamaalijuoksuun tai hirviradalla, josta puolet on peitetty. 

Kaikkien laukausten on osuttava anatomiselle osuma-alueelle. 

Videolta näet, kuinka vapaaehtoinen villisikakoe suoritetaan Ruotsissa. Lisäksi videolla saadaan erinomaisia vinkkejä kivääriammuntaan. 

Suomenkin ampumaradoilla vastaavalla tavalla järjestetyt, erilaisia riistatilanteita simuloivat ammuntatilanteet ovat suositeltavia, koska niissä joutuu keskittymään aseen käsittelyyn ja harjoittelemaan laukauksia useammalla eri tyylillä. 

Yötähtäimestä tehoa sikakannan hallintaan

Toisessa videossa perehdytään valonvahvistimien ja lämpötähtäinten käyttöön. Ruotsissa tällaiset yöammuntaan tarkoitetut tähtäimet ovat tehostaneet huomattavasti villisikakannan hallintaa. Ruotsissa on todettu, että etenkin lämpötähtäinten kanssa on sattunut vaaratilanteita varsinkin tilanteissa, joissa metsästäjä ei tunne aluetta riittävän hyvin. Videolla painotetaan aluetuntemusta ja kehotetaan tutustumaan kohdealueeseen valoisana aikana. Lisäksi käydään myös läpi ruotsalaista lainsäädäntöä pimeällä tapahtuvaan metsästykseen liittyen. 

Suomessa villisikaa voi metsästää keinovalon ja yöammuntaan tarkoitettujen elektronisten tähtäyslaitteiden avulla. Tarkoituksena on kyetä harventamaan villisikakantaa tehokkaasti, mikä ehkäisee afrikkalaisen sikaruton leviämistä. Suomessa vastaavat laitteet on sallittu myös minkin ja supikoiran pyynnissä. 

Suomen laissa ei ole määritelty lämpötähtäimelle vaatimusta avoimesta alueesta tai ruokintapaikasta kuten Ruotsissa. Ruotsissa myös ajoneuvon käyttö riistan etsimiseen on kielletty. Suomessa ajoneuvon käyttö on myös tarkoin säädeltyä, mutta esimerkiksi jälkien havainnointi ajoneuvolla on sallittua, sillä se ei täytä jäljittämisen tunnusmerkkejä.

Valtio on tiedottanut, että villisian ASF-näytepalkkio nostetaan 500 euroon vuoden 2026 loppuun saakka. Suomen Sikayrittäjät puolestaan nosti kaadetuista villisioista maksamansa toiminta-avustusta 300 euroon vuoden loppuun saakka. Sikayrittäjien avustus maksetaan metsästysseuralle Ruokavirastoon lähetetyn ASF-tutkimusnäytteen perusteella näytepalkkion lisäksi.

Metsästäjäliitto on tyytyväinen näytepalkkioiden ja toiminta-avustusten nousuun. Liitto kuitenkin katsoo, että Sikayrittäjien toiminta-avustuksen mukaisesti myös valtion maksama 500 euron näytepalkkio pitäisi maksaa metsästysseuralle, sillä se hallinnoi alueensa metsästysoikeuksia, organisoi alueellaan tapahtuvaa villisian metsästystä ja omistaa saaliin käsittelyssä tarpeelliset lahtivajat.

Villisian metsästys on jatkossa sallittua luonnonsuojelulain nojalla myös suojelualueilla ja kansallispuistoissa eläimiin tarttuvien tautien torjumiseksi.

Lievennyksiä tartunta-alueen rajoituksiin

Ruokavirasto on 1.9.2026 alkaen lieventänyt tartuntavyöhykkeen rajoituksia alueen huomattavan laajenemisen vuoksi.

Merialueella tapahtuva hylkeen ja merimetson metsästys sekä pienpetojen loukkupyynti on jatkossa mahdollista tartuntavyöhykkeellä ydinalueen ulkopuolella. Muu metsästys on tartuntavyöhykkeellä kielletty.

Metsästäjäliitto katsoo, että merimetson ohella myös valkoposkihanhen suojametsästys tulee sallia tartuntavyöhykkeellä välittömästi ennen syysmuuton alkamista.

Jatkossa esimerkiksi pienet yleisötapahtumat, metsätaloustyöt ja maan muokkaaminen ovat sallittuja tartuntavyöhykkeellä. Myös koiratapahtumat ovat sallittuja, jos niihin osallistuu korkeintaan sata henkilöä ja koirat pidetään kytkettyinä.

Villisian metsästys myös tartuntavyöhykkeelle

Metsästäjäliitto muistuttaa, että metsästäjillä on täysi valmius aloittaa viranomaisen johtama villisikojen metsästys tartuntavyöhykkeellä. Toistaiseksi metsästäjät ovat vain etsineet kuolleita sikoja viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi liitto esittää, että myös droonien käyttö villisikojen etsinnässä tulisi mahdolliseksi. Droonilla esimerkiksi kaislikoissa olevat villisiat voitaisiin löytää tehokkaasti, mistä supikoirien pyynnissä on jo kokemusta.

Lumijälki-indeksin mukaan metsäjäniksen kanta on ollut koko maan tasolla tarkasteltuna lievässä laskussa, joskin tiheydessä on syklisyyttä. Kantoihin vaikuttavat esimerkiksi petojen ja tautien yleisyys. Lisäksi metsäjäniskannassa esiintyy voimakastakin vuosien välistä vaihtelua, mutta se voi osittain selittyä esimerkiksi talvilaskentojen aikana vallitsevalla säällä. Metsäisillä alueilla metsäjänis on edelleen tavallinen, mutta etelämpänä se esiintyy paikoin laikuittaisesti.

Rusakkosaalis on vakiintumassa, joskin siinäkin on pientä heilahtelua vuosien välillä. Viime vuonna rusakoita pyydettiin hieman metsäjänistä vähemmän, 47 000. Rusakko on viime vuosina yleistynyt ja levittäytynyt kohti pohjoista. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että haitallista vieraslajia, supikoiraa, pyydettiin viime vuonna 131 000 kappaletta eli selvästi enemmän kuin metsäjäniksiä ja rusakoita yhteensä.

Perinteinen ”jänispiiska” yhä harvemmassa pihassa

Yksi syy saalismäärien pienenemiseen on perinteisen ajokoiralla tapahtuvan jänisjahdin hiipuminen. Taitavana jänisajurina tunnettu suomenajokoira oli menneinä vuosina Suomen eniten rekisteröity koirarotu. Esimerkiksi 1990-luvun alussa niitä rekisteröitiin yli 4000 vuosittain. Viime vuonna niitä rekisteröitiin 631 kappaletta. 

Susien määrän lisääntyminen on vaikeuttanut ajokoiralla tapahtuvaa metsästystä monin paikoin. Suomenajokoira työskentelee perinteisesti etsiessään ja ajaessaan laajalla alueella ja kaukana isännästään, minkä vuoksi sen käyttö on vaikeaa susialueilla.

Myös muutokset metsästystavoissa ja riistalajistossa vaikuttavat asiaan. Etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa monet matalammat ajavat koirarodut, kuten bassetit ja dreeverit, ovat kasvattaneet suosiotaan, sillä niitä voi nykyisin käyttää myös pienten sorkkaeläinten metsästyksessä. Osaa näistä koirista käytetään myös jänikselle ja rusakolle, mutta osalla pyydetään vain peuroja ja kauriita.

Rusakkojahdin monet muodot

Rusakolle perinteinen ajokoirajahti sopii hieman vaihtelevasti. Sillä on vahva taipumus nousta tielle ja juosta kauas, jolloin koiralla tapahtuva metsästys rajoittuu usein taitavasti valittuihin passipaikkoihin ja nopeisiin ”pöläytyksiin”.

Rusakoita voi toisaalta saada saaliiksi esimerkiksi peltoaukeiden suojaisia ojanvarsia kiertelemällä, myös ilman koiraa. Metsästys rusakon ruokailupaikoilta kuutamoöinä voi myös antaa saalista.

Rusakolla on huomattavasti metsäjänistä vahvempi taipumus siirtyä talven tullen asutusten liepeille, jopa taajamiin. Maaseutumaisissa kylissä järjestettävät rusakon ”suurajot” ovatkin muodostumassa perinteiksi useissa metsästysseuroissa. Tällöin seuran jäsenet ja mahdolliset vieraat muodostavat ajoketjun, jolla rusakot ajetaan passimiesten ulottuville. Kiinteistönomistajien luvalla jahti voidaan ulottaa myös istutuksille vahinkoa tekeviin piharusakoihin, joiden pyynti voi muuten olla hankalaa.

Sekä metsäjäniksessä että rusakossa on vahva, tunnistettava maku. Perinteisimmin niistä valmistetaan erilaisia pataruokia.

Metsästäjäliiton Jahtimediassa esitellään keittiömestari Ari Ruohon ohje ”Portviinissa hautunut perinteinen jänispata.”

Pyhtään ASF-löydön vuoksi afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntavyöhykettä on 28.8.2026 laajennettu kymmenillä kilometreillä lännen suuntaan mm. kattamaan kokonaan Kotkan, Haminan ja Pyhtään kunnat. Tilanteen johdosta Metsästäjäliitto esittää harkittavaksi lisätoimia Suomen villisikakannan harventamisen tehostamiseksi.

Liitto ehdottaa harkittavaksi, onko enää perusteltua suunnitella taudin ydinalueen aitaamista itärajan tuntumassa. Toimi on kallis ja aikaa vievä. Tauti on levinnyt jo laajalle alueelle, joten olisi riski, että rakennettavasta aidasta ei enää olisi hyötyä. Säästyneet varat voisi olla perusteltua käyttää muihin tehostamistoimiin.

Villisian metsästys tulisi sallia myös erilaisilla luonnonsuojelualueilla kuten kansallispuistoissa, jotta ei synny villisian suojelureservaatteja. Samasta syytä voidaan vieraspetoja pyytää suojelualueilta.

Villisikojen löytäminen esim. ruovikoista voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Sen vuoksi tulisi sallía dronen käyttö sikojen paikantamisessa ja metsästyksessä. Vastaava on sallittu jo nyt supikoiran kohdalla.

Metsästäjille villisian pyynnistä maksettavaa toiminta-avustusta tulisi harkita oleellisesti nostettavaksi pyyntiaktiivisuuden varmistamiseksi. Alueilla, joilla villisikakanta on harva, metsästys voi edellyttää jopa kymmeniä saaliittomia kyttäysmetsästyksen öitä yhtä saaliseläintä kohden. Avustus tulee edelleen maksaa metsästäjän seuralle, sillä villisian metsästys edellyttää koordinoitua toimintaa seurojen sisällä ja seurojen kesken.

Saaliiksi saadun villisian lihasta on teetettävä trikiinitutkimus, ennen kuin lihaa voi käyttää. Trikiininäytteiden analyysihinnat ovat kohonneet kohtuuttomalle tasolle 50-100 euroa per näyte, kun Ruokavirasto luopui näytteiden analysoinnista. Pienikokoisen nuoren villisian lihan arvo on pienempi kuin kallis trikiinianalyysi. Trikiininäytteen analyysiin kustannus tulisi kompensoida metsästäjille.

Lisätietoja: Villisian metsästys - tietopaketti metsästäjille