Metsästäjät jalkautuvat tieteen tueksi: varmista ilveksen ja suden kanta-arvioiden tarkkuus talkoilla nyt

Ilvespentueiden todentamisessa tuoreet jäljet ovat avainasemassa.

- Viime vuonna tehtiin ennätysmäärä ilveshavaintoja. Pidetään sama tahti yllä tänäkin vuonna. Ilvespentueiden tiheys on erityisen huomioinnin kohteena, mutta toki muutkin ilveshavainnot kiinnostavat. Kestävä kannanhallinta voi perustua vain ja ainoastaan luotettavaan tieteelliseen tietoon – ja tuo tieto syntyy metsästäjien saappaan alla, sanoo Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas.

Sen lisäksi, että havainnot tulee ilmoittaa petoyhdyshenkilöiden kautta Tassu-järjestelmään, Metsästäjäliitto kerää kootusti ja järjestelmällisesti tietoa ilvespentueista. Asiasta on järjestetty koulutuksia. Koulutusmateriaalit ja ohjeet havaintoilmoitusten tekoon liitolle löytyvät Metsästäjäliiton sivuilta. Metsästäjäliiton Lumijälkilaskenta 2026 -sivulta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot lumijälkilaskentaan. Liitto palvelee asiassa niin suomeksi kuin ruotsiksi. Saatavilla on diaesitys ja koulutusvideo lumijälkilaskennasta kummallakin kotimaisella kielellä.

- Sääolosuhteet muuttuvat nopeasti. Siksi Metsästäjäliitto haastaa metsästysseurat koordinoituun maastoharavointiin vaikkapa jo tulevana viikonloppuna, Kangas sanoo.

Metsästäjät ovat Suomen laajin ja osaavin luonnonhoidon vapaaehtoisverkosto. Kymmenet tuhannet tunnit maastossa vuosittain tuottavat sen välttämättömän datan, johon koko kansallinen riistahallinto ja tiedeyhteisö luottavat.  

Metsästäjä palvelee tiedettä 

Suomalainen suurpetotutkimus nojaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen vapaaehtoistyöhön: metsästäjien tekemään havainnointi- ja näytteenkeruutyöhön esimerkiksi ilveksen ja suden kanta-arvioiden laatimiseksi. 

Kanta-arviojärjestelmä on riippuvainen metsästäjien tekemästä havainnoinnista. 

- Kun metsästäjä kirjaa havainnon tai kerää DNA-näytteen, hän toimii tutkijan silminä ja korvina maastossa. Liitto perustaa omat linjauksensa tutkittuun tietoon. Mitä tarkempaa aineistoa tuotamme, sitä vahvempi on metsästäjien ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, sanoo Kangas.

Suurpetojen seuranta on osa riistanhoitotyötä, jolla ylläpidetään luonnon tasapainoa. Oikealla tiedolla varmistetaan eri lajien onnistunut ja turvallinen rinnakkaiselo.

- Datatyössä havaintojen laatu ratkaisee. Havainnointiin kannattaakin valmistautua tuoreen Lumijälkilaskenta 2026 -koulutusmateriaalin avulla, sanoo Kangas.

Täsmätietoa susireviireistä jätöksiä keräämällä

Suden kanta-arvion muodostamisessa DNA-näytteet ovat kiistattomin todiste susien tosiasiallisesta kannasta. Näytteet paljastavat reviirien rajat, laumojen koon ja yksilöiden liikkeet tavalla, johon mikään muu menetelmä ei pysty. 

- DNA on ainoa keino todentaa uudet reviirit aukottomasti ja varmistaa, että suden kanta-arvio ei jää virheelliseksi, Kangas sanoo.

DNA-näytteen keräysohjeet löytyvät Suomen Luonnonvarakeskuksen sivulta. Löydettyäsi tuoreen jätöksen toimi heti. Metsästäjäliitto maksaa uusista, todennetuista susireviireistä kerätyistä näytteistä 50 euron korvauksen sekä 50 euron lisäbonuksen uusilta susireviireiltä löytyvistä susien jätöksistä. Mitä kattavammat kanta-arviot on käytössä, sitä paremmat mahdollisuudet on suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen.

Näin varmistat tiedon laadun

1. Ilmoita seurasi lumijälkitempaukseen mukaan tällä lomakkeella.
2. Taltiointi maastossa: Täytä PDF-laskentalomake maastossa huolellisesti.
3. Tassu-järjestelmä: Syötä kaikki keräämäsi aineisto Tassu-järjestelmään. Vain viralliseen järjestelmään viety tieto auttaa tiedettä ja päätöksentekoa.

Koulutus ja ohjeet

Tarkista osaamisesi taso ennen talkoita Metsästäjäliiton lumijälkikoulutusaineistosta:

• Diat: Lumijälkikoulutus (suom.) / Skolningsmaterial (ruots.)
• Video: Lumijälkilaskentakoulutus (suom.) / Skolning i snöspårsinventering (ruots.)